F1217 ja huulten sinertyminen?

[Sinihuuli]

Olen huomannut sellaisen jutun, että pienenkin sähkökatkon jälkeen saattaa pumpun anturit seota ja toiminta mennä täysin järjettömäksi. Virrat poikki pumpusta ja uudelleen käynnistys on tuntunut tehoavan omassa koneessa.

Tätäkin on kokeiltu... tosin vain kerran tarkistaessani sitä kiertopumpun toimintaa/apukäynnistystä.

[maalämmittää]

Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa, jossain puoliväliasennossa ?

[Matias]

Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa, jossain puoliväliasennossa ?

Tuo on kyllä mahdollista,jos vaihtoventtiili sulkee lattiakierron kun tehdään käyttövettä niin käyttöveden lämpö nousee normaalisti.

Jos lattialämmitysasennossa vaihtoventtiili jääkin hieman auki käyttövesivaraajaan niin käyttövesivaraajan korkeampi lämpötila nostaa nopeasti lattiamenon ja -paluun lämpötilat jos/kun osa virtauksesta oikaisee käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta.

Tälle teorialle saisi tukea jos jokaisen (tai lähes jokaisen) lattialämmitysjakson perään pumppu alkaa lämmittää käyttövettä.

edit: Onhan tuolla "arkistossa" samantapainen Niben vaihtoventtiilin jumittuminen,siinä vaan käyttövesivaraaja jäähtyy nopeasti.

Elikkäs näyttäisi nyt Niben vaihtoventtiilin tunnit täyttyneen lopullisesti, 5 ja puoli vuotta tuo kestikin. Alkuvuodesta jo vihoitteli kertaalleen, mutta silloin koki "ihmeparantumisen" muutamaksi viikoksi. Nyt taasen päästää lattialämmitysvettä varaajan ulkovaipan kautta kiertoon ja lämmöt tippuvat jo muutamassa minuutissa 52 ->alle 40.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1320.msg12168;topicseen#msg12168

http://aijaa.com/WhS8Xy#zoom

[Aku9]

Korjasin vuosi sitten yhden nibe:n jossa vaihtoventtiili jumitti. Vennttiilin kara kun ei ole millään lailla kiinni moottorissa vaan moottri painaa karaa ja venttiilin jousi paluttaa niin ei näy päälle päin toimiiko.
Nyt kesän jälkeen oireet viittaavat kovin vahvasti samaan ongelmaan. Kara ei alkanut puhdistuksista huolimatta kunnolla liikkumaan vaan venttiili piti vaihtaa uuteen.

[Sinihuuli]

Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa, jossain puoliväliasennossa ?

Nyt tuntuu että alkaa jo polttaa, siis vertauskuvannollisesti. Mitenkäs tuota vaihtoventtiiliä voisi testata että toimiiko? Voiko sitä itse jotenkin todentaa? Kuumemittari on jo valmiina mittaamaan vaihtoventtiiliin liittyvien putkistojen lämpötiloja...

[Matias]

 

Mitenkäs tuota vaihtoventtiiliä voisi testata että toimiiko? Voiko sitä itse jotenkin todentaa? Kuumemittari on jo valmiina mittaamaan vaihtoventtiiliin liittyvien putkistojen lämpötiloja

Vaikkapa noin,silloin kun lattian lämmitys on käynnissä

[Sinihuuli]

Vaikkapa noin,silloin kun lattian lämmitys on käynnissä

Oli juuri kerinnyt lämmitysjakso päättymään... I'll be back. Nyt kun kompressori ei käynyt niin toi punaisilla viivoilla merkitty yhdistelmä oli selvästi vallalla. Takana oleva putki oli selvästi viileämpi (ei kuitenkaan kylmä).

Sisälämpötila on nyt muuten 17,2 astetta, ulkona -10 astetta. 

[Matias]

punaisilla viivoilla merkitty yhdistelmä oli selvästi vallalla. Takana oleva putki oli selvästi viileämpi (ei kuitenkaan kylmä).

No jokohan päästiin jäljille

Jos vaihtoventtiili jää varaajan suuntaan raolleen niin saattaa tulla virtauksien osalta sellainen tilanne että lauhduttimelta lattiaan lähtevä kierto oikaiseekin varaajan kautta takaisin paluuputkeen koska varaajan virtausvastus on pienempi kuin lattiapiirin.

Sopisi hyvin noihin oireisiin mitä teillä nyt on ollut,vaihtoventtiilin jumittelu on Nibessä melko yleistä kun muutama käyttövuosi on takana.

Kun mittaat lämpötiloja niin luotettavat lukemat pitäisi saada kun kompressori on käynyt vähintään 5 minuuttia

 

[maalämmittää]

Käynnistysten määrän runsauskin tukee "analyysiä".

[Sinihuuli]

No jokohan päästiin jäljille ) Kun mittaat lämpötiloja niin luotettavat lukemat pitäisi saada kun kompressori on käynyt vähintään 5 minuuttia.

Eli, lämmitysjako takana ja... ennen kompressorin käynnistymistä toi vaihtoventtiilin alapuolinen sekä takana oleva putki olivat molemmat kylmiä ja toi ylemmällä punaisella viivalla merkitty putki oli lämmin.

Koko lattialämmitysjakson ajan sekä vaihtoventtiilin alapuolinen (alempi punainen viiva) että takimmainen putki (ylemmällä mustalla viivalla merkitty) olivat koko lämmitysjakson ajan kylmiä. Kun taas lopuksi käyttöveden lämmitys alkoi niin molemmat punaisella merkityt putket kuumenivat (Lj meno 61 astetta). Samalla toi takimmainen putki lämpeni korkeintaan kädenlämpöiseksi. Eli olisiko toi vaihtoventtiili rikki ja ainoa mikä lattioitä nyt lämmittää hetkisen on käyttöveden lämmityksestä siirtyvä lämpö venttiilin kohdalta? Täh, mitäs sanot? 

[Matias]

Koko lattialämmitysjakson ajan sekä vaihtoventtiilin alapuolinen (alempi punainen viiva) että takimmainen putki (ylemmällä mustalla viivalla merkitty) olivat koko lämmitysjakson ajan kylmiä.

Kyllä se vaihtoventtiili on sitten kunnossa jos lattiasta vaihtoventtiilille tuleva putki ja vaihtoventtiililtä kiertopumpulle menevä putki on molemmat yhtä kylmiä.

Jos vaihtoventtiilistä olisi päässyt varaajan vettä niin vaihtoventtiililtä kiertopumpulle menevä olisi ollut lämpimämpi kuin lattiapaluusta vaihtoventtillille.

Kun taas lopuksi käyttöveden lämmitys alkoi niin molemmat punaisella merkityt putket kuumenivat (Lj meno 61 astetta). Samalla toi takimmainen putki lämpeni korkeintaan kädenlämpöiseksi. Eli olisiko toi vaihtoventtiili rikki ja ainoa mikä lattioitä nyt lämmittää hetkisen on käyttöveden lämmityksestä siirtyvä lämpö venttiilin kohdalta?

Kyllä nämäkin lämpötilat on siihen malliin että vaihtoventtiili toimii oikein.

Lattiaanhan menee lauhduttimen toiselta puolelta putki,lauhdutin siis lämmittää lattiasta palavaa vettä.

Pitäisi vaan saada käyntijakso pidemmäksi..........

Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?

[Sinihuuli]

Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?

Nyt taas tuntuu kestävän ennenkin lämmitysjakso/kompressori käynnistyy... tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52). Nämä lukemat näyttävät pysyvän aika stabiilina. Yritän saada tuon seuraavan lämmitysjakson ylös. Tekninen tila sijaitsee autotallin yhteydessä, ei siis kuulu tänne olohuoneeseen asti... Käyttäveden lämmityksen jälkeen (joka oli tässä välissä ilman lämmitysjaksoa) noi arvot putosivat LJ-meno 22 (37) ja LJ-P 21 (52)

Näytössä LP käynn stu 13 min...eli lämmitysjakso käynnistyy n. 23:18. Sen jälkeen illan viimeiset lukemat taululle...n. 23:30

[Matias]

tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52). Nämä lukemat näyttävät pysyvän aika stabiilina.

Onko nämä lattialämmityksen lämpötilat?
Nuo sopisi käyttöveden lämmityksen lämpötiloiksi,lattian lämmitykseen 51 on liian korkea

Niben näytössä pitäisi palaa patteri-symboli merkkivalo kun lämmittää lattiaa ja hana-symboli kun lämmittää käyttövettä.Noista siis näkee kumpaa lämmitetään



Vaihtoventtiilin toimintaperiaate ,se siis vaihtaa paluuvirtauksen varaajalta kun lämmitetään käyttövettä ja lattiasta kun lämmitetään lattiaa

[Sinihuuli]

Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?

Lattialämmitysjakso päättyi (kesti n. 6 min) ja lukemat sen jälkeen oli LJ-Meno 33 (37) ja LJ-P 21 (52).

[peki]

Taisi pukata varaajan lämmöt lauhduttimelle?

[Matias]

Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?

Lattialämmitysjakso päättyi (kesti n. 6 min) ja lukemat sen jälkeen oli LJ-Meno 33 (37) ja LJ-P 21 (52).

Enpä ymmärrä

Lattian lämmitys alkaa ihan oikean tuntuisilla lämpötiloilla mutta jostain syystä lattialämmitysjakso on liian lyhyt?

[Matias]

Koetas tutkia jäsen kotikallion vinkkiä asteminuuteista

Jos tässä on yhtään sama logiikka kuin omassani, niin ei toimi oikein. Kun pyynti on 34 , niin loppulämpötilan pitäisi olla 40 asteen korvilla, jotta koko huili+ käyntisyklin keskilämmöksi tulisi 34 . Nyt pysähtyy jo 33 asteen kohdalla, joten pakko on palella.
Sitä millä pyynnillä sinun talosi pitäisi pysyä lämpimänä on kovin vaikea arvioida, mutta oletan että sitä ei ole muutettu.
Katso asennusohjeen sivulta 13 asteminuuttilogiikka, ja koneestasi asetettu käynnistysvajaus, ja seuraa toimiiko loogisesti, meneekö vajaus (=nykyinen GM) nollaan ennen pysähtymistä.  Terveen käyntijakson pituus pitäisi minusta olla 30 min paremmalla puolella, ja huilin jotain 2x se, talosta tietysti riippuen. Lattialämmityksen kanssa käytettänee > 100 GM käynnistysvajeasetusta, minulla 60 patteritalossa. Ja käyntijakso minulla on nyt n 40 min, tosin 300 l puskurin avulla.
Tarkista myös jakelun meno-paluuerotus, siis lauhdutindelta käynnin aikana, 5-8 astetta lienee sopiva myös lattiaan.

[maalämmittää]

Näytössä LP käynn stu 13 min...eli lämmitysjakso käynnistyy n. 23:18......

Eikös ilmoitus viittaa siihen, että lämmitysjakso päättyy epänormaalisti?

Keruupumpun testasit, entä lämmönjakopumppu... toimiiko se ?  Millä nopeudella se käy ?

Mikä on lämmitysjakson lopussa menolämpötila ?

Jos on aikaa, niin otatko reilun käyttöjakson ajalta 1-2 minuutin välein arvoja ja vie ne exceliin ja tuo näytille.
Ehkä niistä voimme päätellä jotain.
- aika
- menolämpötila
- paluulämpötila
- pyyntilämpötila  (kerta riittänee)
- asteminuutit
- lämmitys vai käyttövesi (kumpaa tehdään)
- käyttöveden lämpötila

[Renoo]

Paljonko LJ Meno ja LJ Paluu asteet on lattialämmitysjakson lopussa,siis ennen kuin vaihtoventtiili kääntyy käyttöveden lämmitysasentoon?

Nyt taas tuntuu kestävän ennenkin lämmitysjakso/kompressori käynnistyy... tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52). Nämä lukemat näyttävät pysyvän aika stabiilina. Yritän saada tuon seuraavan lämmitysjakson ylös. Tekninen tila sijaitsee autotallin yhteydessä, ei siis kuulu tänne olohuoneeseen asti... Käyttäveden lämmityksen jälkeen (joka oli tässä välissä ilman lämmitysjaksoa) noi arvot putosivat LJ-meno 22 (37) ja LJ-P 21 (52)

Näytössä LP käynn stu 13 min...eli lämmitysjakso käynnistyy n. 23:18. Sen jälkeen illan viimeiset lukemat taululle...n. 23:30

Kannan minäkin lusikkana tähän soppaan. Mitään en Nibeistä tiedä, mutta. Jos nyt lämmönjakoon menee 51 asteinen vesi ja palaa 37 asteinen vesi. Kerroit että tämä pumppu on nyt autotallin teknisessä tilassa. Onko talli irti talosta? Miten tuo lämmönjako on rakennettu. Montako jakotukkia sinulla on ja missä ne sijaitsevat. Minusta tuntuu, että tämä vesi ei nyt kierrä siellä lattiassa vaan palaa nopeasti oikaisten takaisin pumpulle, kiertoa ei ole joten pumppu nostaa lattian kiertoveden nopeasti taivaisiin ja pysähtyy.

EDIT: taisin ymmärtää tuon tällä hetkellä LJ-meno 51(37) ja LJ-P 36 (52) kohdan väärin. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että lattioissa ei kierrä vesi vaan se oikaisee jostain. Nyt kun sinun lattiat ovat kylmät ja kompura alkaa puskemaan 30 asteista vettä lattiaan niin tuo paluun ei pitäisi nousta tuollaisella 10 min käynnillä oikeastaan yhtään, mikäli lattiassa kiertäisi vesi niin tuollainen kylmä betoni imee kaiken lämmön mitä sinne pusketaan, nyt jos paluu nousee kompuran käynnistyttyä niin ei tuo vesi kyllä kierrä lattiassa kauttaaltaan.

[Matias]

Lattialämmitysjakso päättyi (kesti n. 6 min) ja lukemat sen jälkeen oli LJ-Meno 33 (37) ja LJ-P 21 (52).

Tuossa dt on 12K ja jos lauhduttimen teho on 10kw niin silloin virtaus olisi laskemalla 0,21l/s.(720l/h)

Manuaalissa Niben suositus lauhdutinvirtaukseksi näyttää olevan 0,24l/s (864l/h)
Jos teho on 10kw ja virtaus 0,24l/s niin lauhduttimen dt pitäisi olla 10K

Ilmeisesti lauhduttimen kautta on riittävä virtaus vaikka melko suurelta tuo 12K dt jotenkin tuntuu?

Aloittajan mukaan pumppu on 5v:n ikäinen,ollut aloittajan käytössä nyt kolmatta talvea,kaksi edellistä talvea toiminut ongelmitta ja lämpöä riittänyt.

Vaihtoventtiilin toimintaa testailtiin eilen illalla ja vaikutti että toimii normaalisti,siinä meni se teoria että virtaus oikaisee ohi lattian varaajan ulkovaipan kautta.

Lattialämmitykset jakotukkien termostaatit kaikki auki.

Jakotukeilla on ne termostaatit tms, joiden pää pompahtaa ylös kun päästää lämmintä vettä kiertoon. Nämä ovat kaikki ylhäällä niinkuin pitääkin.

Lämmityksen anturien lukemat on likimain oikeat kuin mitä Niben logiikka ilmoittaa(aloittajan  mittaustulos putkien pinnasta)

Aikalailla vaikuttaisi lämpöpumpun fyysinen toiminta olevan normaalia(?)

Jostain syystä vaan käyntijaksot jää olemattoman lyhyiksi?

Nibe F1217 manuaali  http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf

[Jaamppa]

Mikä pumpun hystereesiasetus on tällä hetkellä? Voiko hystereesiasetus olla syystä tai toisesta liian pieni, pätkiikö hystereesi pumpun käyntiä? Kannattaisiko kokeilla nostaa hystereesiä reippasti ja katsoa, onko mitään vaikutusta?

[kotikallio]

 

Joka tapauksessa näyttää, että jokin tekijä keskeyttää lämmitysjakson noin sen puolivälissä, ja se tekijä olisi löydettävä.  Seuraa niitä asteminuutteja jakson yli, näkyykö siellä hyppäys nollaan normaalin hitaan etenemisen sijasta.

Toistan tämän neuvon, se on yksinkertainen tapa nähdä miten tilanne ohjaavan ohjelman kannalta kehittyy, ja siksi tehty näkyväksi käyttäjälle.  Taudinkuvaan sopisi esim sellainen, että kun asteminuutit ovat vielä kaukana nollasta, ohjelma näkee jonkin raja-arvon ylittymisen ja katkaisee jakson sen takia. Tämä näkyy asteminuuttien hyppäyksenä nollaan, normaalin askelluksen sijaan.  Tuollaisia raja-arvoja jotka aiheuttavat pysäytyksen, muttei hälytystä on esim paine, menolämmön poikkeama ja luultavasti muitakin.  Jos laitteessa on jokin vika esim antureissa, voi tuollainen ylityshavainto tulla ilman varsinaista poikkeamaakin. 

Minua myös askarruttaa tuon tiedossa olevan keruulämpöanturivian mahdollinen yhteys tähän. Nythän ohjelma on selvästi havainnut anturivian, kun vilkuttelee lukemaa 50 sen merkiksi.  Ohjelma tietää, että anturi ei toimi, joten se ei saa tietoa esim jäätymisvaarasta.  Miten järkevä ohjelma reagoi tuollaiseen tilanteeseen ?  Esim rajoittamalla käyntijaksoja, kuten tässä tapahtuu ?

Pelkkää spekulointia, mutta kannattaisi korjata tunnetut viat, ja katsoa sitten mikä on tilanne.

Hystereesiä vastaa Nibessä juuri asteminuuttien käynnistysvajeasetus, kuten aiemmin kuvasin.

[Matias]

Lämmityspumppu (Grundfos) on asennossa "2". Kävin katsomassa juuri kun kompressori oli päällä niin kyllä sen läpi tuntui käsikopelolla nestettä virtaavan.

Kannattaa kääntää lämmityskiertopumpun (lauhdutinkiertopumppu) nopeus suurimmalle,yleensä se on "3".

Silloin lauhdutinvirtaus suurenee ja dt laskee varmaan lähelle Niben suositusta.

Tuskinpa tämäkään alkuperäistä vikaa poistaa mutta olisi hyvä nähdä piteneekö lattialämmityksen käyntijakso?

Näyttää kyllä vahvasti siltä että jäsen kotikallion esitys asteminuutti asetuksista korjaisi alkuperäisen häiriön (liian lyhyt käyntijakso) eli se alkuvika on väärissä/muuttuneissa  asteminuuttiasetuksissa.

[Sinihuuli]

Jos laitteessa on jokin vika esim antureissa, voi tuollainen ylityshavainto tulla ilman varsinaista poikkeamaakin. 

Nyt kai olemme yhtä mieltä siitä että KeruuM anturi on ainakin viallinen, koska vilkuttaa "50" astetta. Eli voiko tämä anturivika olla kuitenkin syynä siihen että lattialämmitysjakson aikana joku raja-arvo virheellisesti katkaisee ko. lämmitysjakson? ...ja koko hässäkkä on siitä johtuvaa? Tuon anturin ymmärtääkseni pystyisi itsekin vaihtamaan. Onko se anturi putkessa jotenkin erityisesti kiinnitettynä vai irtoaako ihan kotityökaluilla?

Aamulla huonelämpötila oli 16,2 astetta. Soitin eilen huoltoon, muuteivat osanneet vielä vahvistaa pääsevätkö torstaiaamuna paikalla, jota toivoin...

[maalämmittää]

Muistelen että, minun pumpussa (F1245) on keruun tulolämpötilalla maksimiraja (olikohan oletus 25C).

[justus01]

Jos laitteessa on jokin vika esim antureissa, voi tuollainen ylityshavainto tulla ilman varsinaista poikkeamaakin. 

Nyt kai olemme yhtä mieltä että KeruuM anturi on ainakin viallinen, koska vilkuttaa 50 astetta. Eli voiko tämä anturivika olla kuitenkin syynä siihen että lämmitysjakson aikana joku raja-arvo virheellisesti katkaisee lämmitysjakson? ...ja koko hässäkkä selviää?

Aamulla huonelämpötila oli 16,2 astetta. Soitin eilen huoltoon, muuteivat osanneet vielä vahvistaa pääsevätkö torstaiaamuna paikalla, jota toivoin...

Keruupiirin anturivian ei pitäisi vaikuttaa lämmitykseen millään tavalla. 1217:ssa on vain minimiarvolle raja-arvo. Vilkaiseppas seuraavat arvot pumpusta:

Paljonko on LP-min? (yleensä 120...150 lattialämmitystaloissa)
Paljonko näyttää GM kun pumppu käynnistää?
Paljonko näyttää GM kun pumppu sammuu?

Talon voisi ehkä saada lämpimämmäksi säätämällä LP-min arvosta 20 m arvoon 10 min. Pumpun tauot lyhenee 20 minuutista 10 minuuttiin. (Ei korjaa alkuperäistä vikaa/ongelmaa)

Jos tuo ei auta mitään, niin sitten pelkkä sähkövastus lämmittäämään taloa "Käyttötila"-napista. Ohjeita manuaalin sivulla 5 ja 11. http://www.nibeonline.com/pdf/031109-4.pdf

(Tuo käyttöliittymä on syvältä ja muistaakseni tilan vaihtumisessa oli jokin ihmeellinen viive...)

[Matias]

Nyt kai olemme yhtä mieltä siitä että KeruuM anturi on ainakin viallinen, koska vilkuttaa "50" astetta. Eli voiko tämä anturivika olla kuitenkin syynä siihen että lattialämmitysjakson aikana joku raja-arvo virheellisesti katkaisee ko. lämmitysjakson?

Alkaako tuo vilkuttaa "50" astetta heti kun kompressori käynnistyy vai silloin kun lattialämmityksellä kompressori pysähtyy?

Vai vilkuttaako se jatkuvasti käynti- ja taukojaksojen aikana?

[kotikallio]

Kyllä nämä molemmat ovat lukeman perusteella viallisia ( jos lukemat käynnin aikaisia) , hae uudet ja vaihda, sillä se varmistuu.  Antureita on hyvä olla yksi varalla joka tapauksessa, kun tuntuvat hajoilevan
KeruuM 50           (huom: vilkkui)
KeruuP 23 (-12)

1217:ssa on vain minimiarvolle raja-arvo.

Tarkoitat käyttäjän aseteltavaa raja-arvoa. Kyllä kiinteitä voi olla vaikka kuinka monta, ilman että me sitä näkisimme

[justus01]

Kyllä nämä molemmat ovat lukeman perusteella viallisia ( jos lukemat käynnin aikaisia) , hae uudet ja vaihda, sillä se varmistuu.  Antureita on hyvä olla yksi varalla joka tapauksessa, kun tuntuvat hajoilevan
KeruuM 50           (huom: vilkkui)
KeruuP 23 (-12)

1217:ssa on vain minimiarvolle raja-arvo.

Tarkoitat käyttäjän aseteltavaa raja-arvoa. Kyllä kiinteitä voi olla vaikka kuinka monta, ilman että me sitä näkisimme

Voipi olla tai sitten ei...
Foorumin kirjoitusten perusteella minulle on tullut sellainen käsitys, että pumppu toimii normaalisti viallisillakin antureilla.

[maalämmittää]

Muistin hiukan väärin (siis F1145:ssä näin ): 
"maks. keruu sisään
Säätöalue: 10 – 40 °C
Tehdasasetus: 30 °C

maks. keruu sisään
Tässä asetetaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu hälyttää
liian korkeasta lämmönkeruun tulolämpötilasta."[/i]

[Sinihuuli]

Alkaako tuo vilkuttaa "50" astetta heti kun kompressori käynnistyy vai silloin kun lattialämmityksellä kompressori pysähtyy? Vai vilkuttaako se jatkuvasti käynti- ja taukojaksojen aikana?

Tuo KeruuM "50" vilkuttaa jatkuvasti, riippumatta onko kompressori käynnissä tai ei.

Kysymys, onko KeruuM ja KeruuP anturit fyysisesti samanlaisia? Ja tietysti jos niiden vaihtamiseen on jotain käytännön neuvoa niin otetaan vastaan... ilmeisesti vain kaivetaan eristeen alta, nyppästään irti putkesta sekä liitinpäästä sekä suoritetaan vaihto päinvastaisessa järjestyksessä. Laite voi olla päällä vai pitääkö sammuttaa...? Pitäkö ohjauspaneelista muuttaa jotain anturien vaihdon takia vai asettuuko hardware ihan automaattisesti paikalleen voimassaolevien asetusten mukaiseksi?

[kotikallio]

Lämpöanturit ovat kaikki samanlaisia, ainakin minun koneessani.

 

Onko se anturi putkessa jotenkin erityisesti kiinnitettynä vai irtoaako ihan kotityökaluilla?

Eiköhän se ole jollakin pannalla putkessa kiinni, ja ehkä tahnaa välissä, ja hyvä eristys päällä. Parilla nippusiteella sen saa ihan riittävän hyvin putken kylkeen puristettua, ja tosiaan hyvä eristys kötöstyksen päälle. Johtoihin pikaliitos vanhoihin, voi sitten korjata myöhemmin, jos siltä tuntuu. Arvot ovat kilo-ohmeja, joten lisäjohto ei tunnu missään

Ei asetuksiin tarvitse kajota, mutta varminta on tehdä vaihto sähköttömänä, ja kone sitten käynnistyessään löytää ehjät anturit, ja terveet lukemat, ja voi samalla luopua ohjelman vanhoista vikatiloista, joita ehkä ylläpitää.

[Matias]

Onko se anturi putkessa jotenkin erityisesti kiinnitettynä vai irtoaako ihan kotityökaluilla?

Eiköhän se ole jollakin pannalla putkessa kiinni, ja ehkä tahnaa välissä, ja hyvä eristys päällä. Parilla nippusiteella sen saa ihan riittävän

Jos anturit on metallipannoilla putkessa kiinni niin saattaa olla hankalaa tai mahdotonta saada samalla pannalla uutta anturia putkeen mutta reilun kokoisilla (30-40cm pitkä) nippusiteillä kiinnitys onnistuu näppärästi.

Se anturin johtoliitos niin jos nykyisen johdon reitti on liian hankala,ts joutuu purkamaan nippuja ja irroittelemaan kiinnikkeitä tms niin helpompi tapa silloin on liittää uusi anturi vanhaan johtoon sokeripalalla,puristettavilla (eristetyillä) abiko jatkoholkeilla tms irtoliittimillä.

Anturikaapelissa pitäisi olla vain kaksi johtoa eikä niillä ole väliä kumminpäin uusi anturi kytketään(NTC/PTC vastus)
Jos kuitenkin vanhan ja uuden anturin johtojen värit on samat niin kytke "väri väriin"

Kun olet yhden anturin vaihtanut niin tarkista Niben näytöltä muuttuiko keruun lukema järkeviin arvoihin.Kompressorin käydessä jotain +5/-5 asteen väliltä.

Jos lukema muuttui niin anturi oli viallinen ja vaihda toinenkin anturi.
Jos lukema ei muuttunut niin sitten vika on jossain muualla kuin anturissa.

Katkaise aina ennen toimenpiteitä anturien vaihdossa sähkö lämpöpumpun pää/turvakytkimeltä työn ajaksi.

Tuossa periaatekuva(kotitekoisen) anturin kiinnityksestä putkeen,tuossa voisi klemmarin tilalla olla myös pari nippusidettä

[Make_K]

En tiedä kysyttiinkö jo tällaista. Näetkö mistään paljonko keruun puolella on keruunestettä? Mulla laski lämmöt talossa kun keruupiirissä oli ilmaa.

[Sinihuuli]

En tiedä kysyttiinkö jo tällaista. Näetkö mistään paljonko keruun puolella on keruunestettä? Mulla laski lämmöt talossa kun keruupiirissä oli ilmaa.

Avasin lämmönkeruun ilmausventtiilin eikä ilmaa tullut yhtään, bioetanolia kyllä. Ilmeisesti ilmaa ei ole siis ainakaan siellä...

Tänään on ollut vähän huilipäivä lukemien osalta. Tarkoitus on hankkia ne lämmönkeruun anturit huomenna tai torstaina ja asentaa ne viimeistään viikonloppuna. Tässä kun näitä ratkaisuehdotuksia ja veikkauksia vian lähteistä on tullut muutamia esille ja suurin osa poissuljettua, niin täytyy tosiaan alkaa ratkomaan tätä siitä kohtaa mikä ainakin on rikki, eli anturit. Ehkä, toivottavasti, ratkaisu olisi niin yksinkertainen että kun korjataan se mikä ilmeisimmin on rikki... niin ongelmat ratkeaa.

Mutta suuret kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille osallistujille!! Palaan asiaan kun asia on edistynyt, toivottavasti anturien vaihdon myötä lämpimän kodin sohvalta käsin. Jos viikonlopun jälkeen on vielä nenä huurussa niin sitten hätäisempi soitto huoltoon että saisi vielä sananmukaisesti lämpimän joulun...

[Sinihuuli]

Tänään taas ongelman kimpussa, antureita en ole vaihtanut. Tapahtunutta viime kerrasta: Sain laitteiden asentajan langanpäähän ja kävimme illalla etänä puhelimitse muutamia tarkistuksia läpi (mutasihti -ei likainen, ulkovaipan ilmaus -ei ilmaa, paisuntasäiliön tyhjennys ja täyttö mutasihdin tark. yhteydessä, turvakatkaisijasta virran nollaus, vaihtoventtiilin moottorin irroitus ja karan jousen testaus painamalla alas -ok). Kiitokset erittäin avuliaalle asentajalle työajan ulkopuolisesta konsultaatiosta kotoaan käsin...

Seuraus: loppuillan tarkkailtuani niin lattialämmityksen jaksot pitenivät selvästi. Huonelämpötila nousi aamuun mennessä n. 18,8:een, muttei enenpää. Toisaalta myös ulkolämpötila lauhtui samalla plussalle, joten sisäilman nousu voi johtua myös siitä...

Tänään illalla tarkkailin taas pari tuntia konetta ja alla on sanallista ja numeerista logilistaa mitä koneessa tapahtui. Ensin koneen asetukset, joita en aiemmin ollut löytänyt:

LP-min 120, SV min 300, LJ ero LP 10, Ero LP-SV 3, LP väli 20m, LVV stop 50, LKV stop 65, LKV väli 7d, Vertailu = säädin = +2, ulkolämpötila +6 (ok).

Sähkövastusta ei ole kytkeytynyt päälle yli vuorokauteen.

Ja illan tapahtumat: (alussa GM +100)

Klo 20:40 Käyttöveden lämmitys juuri menossa (en tiedä alkamisajankohtaa), vaihtoventtiilin kara alhaalla, LJ-meno nousee +58 asteeseen.

Klo 20:50 Käyttöveden lämmitys loppuu, vaihtoventtiilin kara nousee ylös. LJ-meno laskee nopeasti 23 asteeseen, samalla myös LJ putket kylmenee vastaavasti. LJ-P myös 23 astetta. GM alkaa laskea. (Miksi LJ menoputken lämpötila laskee nopeasti alas??)

Klo 21:10 Lattialämmitysjakso alkaa. GM laskenut -121 :een. Vaihtoventtiilin kara edelleen ylhäällä. LJ-meno nousee 30 (31), LJ-P edelleen 23 astetta.

Klo 21:12 Vaihtoi lennosta käyttöveden lämmitykseen, vaihtoventtiilin kara alas, LJ-meno alkaa nousta, samoin LJ meno putki alkaa lämmetä koneen yläosasta, muttei parin metrin päästä. GM -125.

Klo 21:19 Vaihtoi lenosta takaisin lattialämmitykseen.  Vaihtoventtiilin kara nousi ylös. LJ-meno alkaa laskea => 30 (31), GM -125. Myös LJ meno putki n. 30 astetta parin metrin päästä. LJ-P edelleen kuitenkin 23 astetta ja LJ-P putki vastaavan kylmä. GM alkaa laskea noin yhden asteminuutin minuutissa (looginen). LJ meno koko ajan sama 30 (31) ja vastaavasti LJ-P koko ajan 23 astetta (epänormaali, eikö vesi kierrä?, ilmaa?). LJ putkien lämpötila vastaa käsituntumalta näytön astetta myös 2 metrin päästä. GM -142.

21:40 Vaihtoi lennosta käyttöveden lämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara nousee ylös. LJ-meno nousee 56 (KV). LJ-meno putken lämpötila nousee koneen yläosasta kuumaksi, muttei enään ensimmäisen sulkuventtiilin jälkeen (n. 20cm ylempänä) saati 2 m päästä. GM- 142 edelleen.

21:45 Vaihtoi lennosta lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara painuu alas. LJ meno putki yläosasta kuuma muttei enään 2m päästä.

21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen vaikka edellinen jakso oli koko ajan 23 astetta. Myös GM on pompahtanut salakavalasti nollaan parin minuutin sisällä kun olen räplännyt muualla valikkoa ja nousee edelleen muutamassa minuutissa +100:aan. LJ-P näyttää lopuksi 31 (52) vaikka putki on selvästi kylmempi (tod.näk. se 23 astetta).

Tuossa siis tuollainen jakso. Aiemmin tänään illalla kun olin käynyt patsastelemassa niin myös tuo LJ-meno putki oli lattialämmitysvaiheessa selvästi lämpimämpi sieltä 2 metrin päästä (selvästi yli 30 astetta). Aiemmin illalla GM oli myös n. -195.

Eli minkälaisia johtopäätöksiä tästä voisi vetää näillä tiedoilla? Onko ongelma kenties siinä ettei vesi kierrä (ilmaa jossain)?, pumppu ei jaksa pyörittää? Koneen ohjauslogiikka sekaisin tms?

Nyt kun muistelen taaksepäin niin talossa alkoi lämmöt pudota pian taannoisen Oskari -myrskyn jälkeen. Tuolloin meillä oli ihan pieniä, muutaman sekunnin sähkökatkoksia ja valot välkkyi. Olisiko se voinut rikkoa jotain koneen ohjauksessa, antureissa jne jne?

Niben huollolla on ilmeisesti kiire juuri nyt mutta tarkoitus on ottaa yhteyttä huoltomieheen huomenna perjantaina. Jos kerkeätte tekemään taas viiltävät analyysinne (kiitos niistä) niin voisin viestittää myös niitä huomenna eteenpäin. Jos ongelmat viittavaat selvästi johonkin niin osaisi sitten paremmin varautua varaosilla jne...

[justus01]

Tuon perusteella lämmönjaossa kiertää vesi ihan hyvin koska meno-paluu erotus on vain 7 astetta. Paluu lämpötila ei lähde (nopeasti) nousemaan koska "kaikki" lämpö varautuu kylmäksi jäähtyneeseen laattaan (ilmeisesti on pitkästi lattialämmitysputkea betonissa). Mikäli vesi ei kiertäisi kunnolla nousisi LJ-meno paljon korkeammaksi.

Tuo asteminuuttien yhtäkkinen nollautuminen sotkee koko lämmityksen, muuten vaikuttaisi toimivan ihan normaalista mielestäni.
Vika vaikuttaisi ohjainkorttiongelmalta minun mielestäni...

[Matias]

vaihtoventtiilin moottorin irroitus ja karan jousen testaus painamalla alas

Tämä "liikunnan" antaminen vaihtoventtiilin karalle varmaan korjasi alkuperäistä vikaa melkoisesti,kannattaa laittaa "korvan taakse" tuo operaatio jos tulevaisuudessa tulee samoja ongelmia lämpöpumpulle.Ilmeisesti jotenkin jumitellut tuo venttiilin kara (?)

Klo 20:50 Käyttöveden lämmitys loppuu, vaihtoventtiilin kara nousee ylös. LJ-meno laskee nopeasti 23 asteeseen, samalla myös LJ putket kylmenee vastaavasti. LJ-P myös 23 astetta. GM alkaa laskea. (Miksi LJ menoputken lämpötila laskee nopeasti alas??)

Ilmeisesti kompressori ei käynyt tässä mittauksessa ?
LJ-P 23 astetta ja koska sitä ei lämmitetä niin se LJ meno laskee myös 23 asteeseen koska virtaus on LJ-P:sta LJ menoon niin siksihän niiden lämpötilat tasoittuu. 
Tästä voi muuten päätellä että LJ-P ja LJ meno anturit on kunnossa koska ne näyttää samaa lämpötilaa niinkuin tässä tilanteessa pitääkin.Samoin lattian veden virtaus toimii oikein koska LJ-meno jäähtyy

Klo 21:10 Lattialämmitysjakso alkaa. GM laskenut -121 :een. Vaihtoventtiilin kara edelleen ylhäällä. LJ-meno nousee 30 (31), LJ-P edelleen 23 astetta.

Tässä kohtaa kompressori on käynnistynyt ja alkaa lämmittää LJ-menoa ,se nousee 30 asteeseen,LJ-P ei lämpene koska kaikki lämpö mitä LJ-meno vie lattiaan jää myös sinne eli vesi jäähtyy lattiassa niin paljon.Lämpötilaero (dt) LJ-meno-LJ-P välillä 7 astetta mikä on ihan hyvä.
Jos/kun LJ-P nousee esim 27 asteeseen niin LJ-meno pitäisi silloin olla 34 astetta eli tuo 7 astetta erona säilyy lattian lämmityksessä

Klo 21:19 Vaihtoi lenosta takaisin lattialämmitykseen.  Vaihtoventtiilin kara nousi ylös. LJ-meno alkaa laskea => 30 (31), GM -125. Myös LJ meno putki n. 30 astetta parin metrin päästä. LJ-P edelleen kuitenkin 23 astetta ja LJ-P putki vastaavan kylmä. GM alkaa laskea noin yhden asteminuutin minuutissa (looginen). LJ meno koko ajan sama 30 (31) ja vastaavasti LJ-P koko ajan 23 astetta (epänormaali, eikö vesi kierrä?, ilmaa?). LJ putkien lämpötila vastaa käsituntumalta näytön astetta myös 2 metrin päästä. GM -142.

Lattiaan jää edelleen kaikki lämpö mitä LJ-meno vie sinne,siksi LJ-P ei (vielä) nouse

21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen

Tämä viimeisimmän käyntijakson aikana LJ-P on jo hieman noussut mutta ottaa aikansa ennenkuin lattioissa alkaa lämpö nousta

[justus01]

21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen vaikka edellinen jakso oli koko ajan 23 astetta. Myös GM on pompahtanut salakavalasti nollaan parin minuutin sisällä kun olen räplännyt muualla valikkoa ja nousee edelleen muutamassa minuutissa +100:aan. LJ-P näyttää lopuksi 31 (52) vaikka putki on selvästi kylmempi (tod.näk. se 23 astetta).

Lämmönjakoon menee +57 asteista vettä joka on 26 astetta yli pyyntilämpötilan. Tuota tarkoittaa, että GM -142 => 0 kestää 5 ja puoli minuuttia. Taitaa tosiaan vaihtoventtiili jumittaa.

[Sinihuuli]

Mutta se mikä jäi vaivaamaan on että miksi GM nollaantuu niin nopeasti lattialämmitysjakson lopuksi vaikka ensin on työntänyt vain 30 asteista vettä LJ-menoon ja tavoitekeskiarvo on 31 astetta. Eikö sen pitäisi tosiaan olla jossain 40 nurkilla että lepojakso huomioiden toi keskiarvo 31 toteutuisi?

21:45 Vaihtoi lennosta lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilin kara painuu alas. LJ meno putki yläosasta kuuma muttei enään 2m päästä.

21:47 Kompressori pysähtyy. LJ-meno päättyy 57 (31). Myös LJ-P noussut 29 (52) yllättäen vaikka edellinen jakso oli koko ajan 23 astetta.

Ja tuo lattialämmityksen loppuhuipennus kesti vain pari minuuttia, jolloin Lj-meno pompahti ylös. Mutta eihän tuon pitäisi nollata  -142 asteminuuttia jos tuo kesti vain noin lyhyen aikaa (57-31 = 26 x 2 minuuttia = 52 asteminuuttia)? Vaatisi vähintään 5 minuuttia tuolla 57 asteen lämmöllä?

Nyt kun pyynnitkin on pumpulta vielä kovat (säädin +2), mutta sisälämpötila ei nouse tarpeeksi vaikka tuosta karan liikuttelustakin on jo 1,5 vuorokautta, niin joku tuossa vielä mättää? Eli sisälämpötila on edelleen 18-19 astetta vaikka keli on plussalla. Onko toi ihan normaalia että vaihtaa noin lyhyitä jaksoja lennosta lattialämmityksen ja käyttöveden välillä?

Jakotukkien termostaatit ovat myös sen verran lämmenneet että siitä kai voisi päätellä että vettä virtaa lattiaan ainakin ajoittain oikealla lämpötilalla?