Bt 25 on asennettu lämmityskiertoon, ja ulkoiset pumput kierrättää sekä patteri- että lattiakierron vettä ja koneen oma pumppu on ajoittaisella. Tuo öljykattila, jota ajattelin puskuriksi on kuitenkin vuodelta 2001, joten uskoisin, että se on kuitenkin ihan kohtuullisesti eristetty. Ainakaan öljylämmityksen aikana pannuhuoneessa ei ollut mitenkään erityisen lämmin. Lähinnä mietin sitä, että onko tuosta ylimääräisestä 250 litrasta apua, vain täytyykö alkaa raivaamaan tilaa vielä suuremmalle puskurille...
Omasta mielestä parhaiten toimisi sarjaan kytketyt varaajat. Onko nykyinen 200 L varaaja sarjaan kytketty? Eli että menee vain kaksi putkea siihen puskuriin?
Eli voisi mennä vaikka niin että patteri/lattialämmitys paluu menee maalämpöpumppuun, siitä kuuma puskuriin alas tai ylös, sitten lähtö juuri vastakkaisesta korkeudesta. Siitä sitten kuuma öljykattilan pohjalle ja lähtö öljykattilan yläosasta. Vieläkö kierukka on käytössä? Siitä saa siis myös käyttöveden esilämmityksen otettua käyttövesikierukasta. BT 25 menolämpötila-anturi öljykattilan yläosan lähtöön. Eli kompura käynnistyy vasta kun 200 L vesi on kylmää ja 250L vesi on myös kylmää. Toimii idioottivarmasti ja 450 L vesimäärä on todella iso. Riittää siis vähintäänkin riittävän hyvin. 15kW vaatii 200L puskurin, mutta olisi siis 250 L extraa.
Täällä 400-500L varaaja. Eli sellainen joka juuri ja juuri mahtuu 1.95m korkeaan kellariin pystyyn. Asteminuutit kyykkää aika pahasti kun vesitilavuus on niin iso. Eli -10 pakkasella asteminuutit laskee -60 -> -150 ja sitten vasta alkaa mennä lämmintä vettä pattereille ja lattiaan. Kompura kuumentaa koko vesimäärän varaajassa koska kuuma menee pohjalle ja lähtee ylhäältä. Lisäksi esilämmityskierukka viilentää pönttöä jos käyttövettä käytetään samaan aikaan. Ensimmäinen kierukka on kattilassa, mutta kattila on vain noin 20C eli "pannuhuoneen" lämpöinen. Pumppu on viereisessä kellarin huoneessa seinän takana. Niin siis kompura kuumentaa varaajan. Asteminuutit menee sitten plussalle koska varaajassa on jonkun verran ylilämpöä. Niben maksimi on +100 asteminuuttia. Eli kun varaaja taas jäähtyy, niin asteminuutit alkaa hitaasti laskea +100 -> -60 ja kompura käynnistyy. Mutta siis asteminuutit jatkaa vielä laskua, noin -150 josta siis alkaa "oikea" patterien ja lattian kuumennus ja -150 -> 0 taas sammuu.
Oman käsityksen mukaan hyötysuhde on parempi ison läpivirtaavan puskurin ansiosta. Koska ensin kuumenee 500 L vesimäärä ja sitten vasta kuumenee patterit ja lattia. Lisäksi patteriputket haukkaa lämpöä koska menevät kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa. Eli lämmittävät osittain myös sokkelin (vale sokkeli). Eli patteri/lattialämmitys paluu pysyy todella pitkään erittäin matalana. Jopa lopussa. Eli paluu on jotain 37C esim ja meno pattereille/lattiaan 7C enemmän eli 44C. Joskus seurasin, niin paluu lämpötila voi noista vielä kompuran sammumisen jälkeenkin. Koska meno on 44C ja paluu vain 37C, eli onhan siinä varaakin nousulle. Käynnistyksiä taitaa tulla noin 7 päivässä. Lämpöisellä saattaa tulla vain 4 käynnistystä päivässä hyvällä tuurilla. 15kW kompura on tietysti tehokkaampi, mutta 450L pitäisi olla aika sopiva määrä jos kytkentä olisi samanlainen.
Täällä patterikierto/lattialämmitys siis pysähtyy kokonaan kun kompura lämmittää käyttövettä. Lattiaan ei ole shunntausta tai shunttipiiriä. -99 tehty laajennus ja kytkentä on otettu suoraa patterikierrosta. Ainoastaan sulkuhana ja patteritermostaatti on, mutta termostaatti on siellä pannuhuoneessa. Hanaa vähän laitoin pienemmälle, mutta ei tainnut vaikuttaa lämpötilaan yhtään mitään. On myös toinen lattialämmityspiiri joka on tehty -82, mutta sekin on suora piiri ilman shuntti ja ilman pumppua. Se on kellarissa olevaan pesuhuoneeseen ja saunaan. Mutta shuntattu piiri ei mitään haittaa. Takaiskulla saa myös veden kiertämään käyttöveden lämmittämisen aikanakin, mutta voi vaatia jotain muutoksia.
edit:
Sähkön seurannasta näkyy että 6 lämmityskertaa eilen 9.12. Lämpötila -3.3C, kulutus 20 kWh. Eli on lämmittänyt osan aikaa 00.00-02.00. Sitten 02.00-04.00 kompura on ollut pois päältä. Sama jatkuu koko päivän. Suurin tuntikulutus 20.00-21.00 2.49 kWh ja ulkolämpötila -7.0C. Seuraavan tunnin kulutus 0.70kWh.
Eli jos kytkee jotenkin "fiksusti", niin vesitilavuus yli tuplaantuu 200 L -> 450 L. Sekä saa kierukasta myös käyttöveden esilämmityksen. Toki myös patteriputkissa ja pattereissa on sitä vettä.
Kytkentä niin että niben sisäinen pumppu kierrättää vettä. Toki voi olla vielä toinen lisäpumppu joka "auttaa". Nibe säätää kiertoveden nopeutta sopivaksi, eli toimii automaattisesti se kiertoveden säätö. "Apupumppu" olisi sitten vain periaatteessa käyttöveden ajaksi. Jos laittaa sen takaiskun että pumppu "rosvoaa" paluuvettä niben ohi siihen ensimmäiseen 200 L puskuriin.
Termostaatit tulisi olla ainakin suurin osa pois, että vesi pääsee kiertämään riittävän nopeasti. 10 kW pumpulla saa olla aika paljon termostaatteja päällä. Eli riittää kun kaksi patteria on täysillä jotka on omassa kierrossa ja vessan/pesuhuoneen lattialämmitys täysillä. Pääkierron kaikki patteritermostaatit voi olla käytössä. Eli vesi niissäkin kiertää, mutta ei niin paljon. Jos pääpatterit sulkee kokonaan, niin sitten täytyy pyöräyttää shunttia vähän "vinksalleen". Eli osa vedestä palaa suoraan nibelle. Toimisi varmaan ilmankin, mutta parempi että ei turhaan pienennä kiertoa.
Voi siis olla ongelma jos kesällä haluaa lämmittää 15kW kompuralla jotain tosi pientä tilaa. Mutta täällä en ole kesällä edes lämmittänyt.