1145 15KW Lyhyet lepojaksot

[jm82]

Ja niin eikös tuollaisessa kattilassa ole muutakin massaa kuin pelkkä vesitilavuus. Kierukat yms mitkä myös hiukan varastoivat lämpöä?

Kierukat varastoi. Sitten kattila taitaa olla myös aika massiivinen. Eli rautaa joka "varaa" lämpöä. Kai uudessa voi jotkut eristeetkin olla päällä. Lisäksi öljyllä lämpö voi olla ehkä 70-90C eli maalämmöllä syntyy sitä hukkalämpöä vähemmän koska riittää pienempikin lämpö. Pelti vaan kannattaa sulkea että ei mene lämmön savupiipusta pihalle

Täällä olen joskus esilämmittänyt öljy/puu kattilan maalämmöllä ja sitten poltellut roskia ja vähän puita pesässä. Eipä se maalämmön hukkalämpökään juuri mitään haittaa. Öljykättila vaan toimisi isona vesipatterina. Mutta ei tarvite muutenkaan olla kellarissa lämpöjä kun putket vähän vuotaa lämpöä kellariin. Lisäksi varaajassa ei ole kauheasti villaa. Varmaan osan heitin siitä edestä pois.

Tulikin mieleen että öljykattilanhan voi vaikka lisäeristää styroksilla tai jollain Kun vaan ottaa öljypolttimesta sähköt pois päältä (tulipalovaara).

[jm82]

Valtaosa isosta talostasi lämpiää pattereilla. Niissä ei lähimainkaan samanlaista varaavuutta ole kuin lattialaatassa, luovutuspintaa senkin edestä. Eli lepojaksot ovat automaattisesti lyhyempiä. Minulla isossa patteritalossa kunnon pakkasilla käyntiä ehkä 1,5-2 tuntia ja lepoa puolisen tuntia, kovilla pakkasilla vähemmänkin. Noin se vaan menee. Tuosta syystä ainakin minulla asteminuuttienkin kasvattaminen pidentää käytännössä vain käynti-, ei niinkään lepojaksoja.

Minulla oli niin ikään 200 litran puskuri omalla kiertovesipumpulla, mutta luovuin siitä, kun ei sillä ainakaan minun järjestelmässäni ollut käytännön vaikutusta mihinkään. Tulistinpumpulla kovasti simppelimpää ilman puskureita ja erillisiä kiertovesipumppuja ja niiden kanssa pähkäilyjä. Varmaan jollain 1000 litran puskurilla saisi sitten jaksoja pidemmiksi, mutta miksi ihmeessä investoida moisiin kun pelittää ilmankin...

Tuossa olikin samanlainen tapaus. Eli luopui koko häkkyrästä koska se "ei toimi".

Eli 200L tai 200L + 250 L säiliöt kannattaa kytkeä läpivirtaaviksi välisäiliöiksi. Ei tarvitse enää murehtia säätöjä koska nibe hoitaa säätämisen.

Nibellä on myös kolmiputkikytkentään kytkentäohje. Tai varmaan useitakin eri kytkentöjä. Mutta täytyy siis olla takaisku joka estää veden vääränlaisen kiertämisen.


Nibessä minimi taukoaika on 20 minuuttia. Tuota lukemaa on mahdollista kasvattaa jos haluaa. Esim 25 tai 30 minuuttia. En yhtään osaa arvioida mitä seuraa muutoksesta.

Edellisen sivun mallikuva. Tuohon vielä kattila samalla periaatteella sarjaan.

[jm82]

Tuossa taitaa olla 3-putkikytkentä takaiskulla. Lisäksi siinä on vielä talvi/kesä sulkuhana.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4975.msg57711#msg57711

[jm82]

Hei,
Minusta tuolla kytkennällä varaajaa ei saada kokonaan lämpimäksi, tai ainakin virtaamien säädöt ovat vaikeita.
Nyt pumpulta tuleva kuuma vesi sujahtaa samantein lämmityskiertoon. Samalla kierrosta palaava kylmentynyt vesi alkaa täyttämään varaajaa alaosasta ylöspäin.  Muuttaisin mlp:ltä varaajalle tulevan putken varaajan pohjaan menevään tumppiin. Lämmitysverkon paluuputki samaan haaraan ja lisäksi mlp:n sisäänmenoon. Siis molemmat alas. Varaajan yläosasta lähtö vain lämmityskiertoon.

Mulla on pienempi kämppä, pumppu ja varaaja. Tammikuun pakkasilla -15°C pumppu kävi 50 min ja huilasi 1,5 h (käyntisuhde 35%) = 11 käyntijaksoa / vrk. Käytän ulkoista kv-pummpua auto-adapt asennossa.

250 m², patterit+lattia, 1245-8 +UKV100, Turku.

Tuossa on juuri sama ongelma huomattu kuin täällä puulämmityksellä. Eli kuuma vesi menee suoraan patterikiertoon ja varaaja ei lämpene ollenkaan.

Tuon takia halusinkin putket niin että kuuma vesi menee sinne aivan alas ja lähto sitten sieltä katonrajasta.

Eli 4-putkikytkennän ongelma kun varaaja on niin pieni 400-500L. Joku 2000 L alkaisi olla jo enemmän riittävä.

Ongelmaa lisää se että öljy/puu kattila on niin pieni ja tehoton. Ja latauspumpun max teho on 45W. Sitten taas patteriverkon pumppu toimii parhaiten kun teho on III-nopeus eli 90W.

Jos olisi järkyttävän iso puukattila ja oikein tehokas kiertovesipumppu latauspumppuna, niin tuskin silloin olisi enää ongelmaa. Eli vesi "sotkeentuisi" tehokkaasti.

[jm82]

Tuossa taitaa olla videolla puukattilan automaattinen "lataus". Eli vaatii aika hienot laitteet että saa koko varaavuuden hyötykäyttöön. Helpompi ja yksinkertaisempi on se läpivirtaava puskuri.

Laddomatin toiminta
https://www.rakentaja.fi/artikkelit/11866/latauspumppu_akvaterm.htm

[jm82]

Takaiskuventtiililla "maalämmittää",jän tankki toimii volyymitankin tapaan lämmityssyklin aikana jos sisäisen pumppun teho on  suurempi
kuin ulkoisen pumpun pumppausteho.............  ei paha kytkentä minusta.
Nouseeko asteminuutit kompressorin pysähtymisen jälkeen korkealle plussan puolelle tällä kytkenällä.

Minulla 3-putki kytkentä Niben manuaalin mukainen .Ulkoinen Alfa2  II-asenossa (1000 l/ h) ja Niben pumppu 45% (1030 l/h)

Täällä on myös 400-500 litran volyymitanki

Täällä asteminuutit menee lämmityksen jälkeen +100 hetkessä. Eli vaikka 5C ylilämpö (kompura stopissa). Asteminuutit on siis tapissa 20 minuutin jälkeen (5x20 = +100). Lämpökäyrä taitaa olla 3 +7, patterilämmitys.


Muistaakseni asteminuutit menee tappiin myös asetuksella -5. Eli asteminuutit laskee aina niin alas ennen kuin alkaa taas nousemaan. Eli minimi säätö periaatteessa +100 -> -5. Eli lyhyin käyntijakso tulee -5 asetuksella. Nyt -60. Syksyllä ja keväällä toimii -120 ihan hyvin myös. Ilman bt25 anturia sai säätää maksimiin -250 ja silloinkin toimi ihan miten sattuu. Eli ei hyödyntänyt varaajassa olevaa kuumaa vettä kunnolla.

[VaVi]

Omasta mielestä parhaiten toimisi sarjaan kytketyt varaajat. Onko nykyinen 200 L varaaja sarjaan kytketty? Eli että menee vain kaksi putkea siihen puskuriin?

tällä hetkellä varaajaan menee kolme putkea, eli paluusta on t-liitäntä varaajaan jotta lämmitysveden kierto toimii myös käyttöveden lämmityksen aikana

Eli voisi mennä vaikka niin että patteri/lattialämmitys paluu menee maalämpöpumppuun, siitä kuuma puskuriin alas tai ylös, sitten lähtö juuri vastakkaisesta korkeudesta. Siitä sitten kuuma öljykattilan pohjalle ja lähtö öljykattilan yläosasta. Vieläkö kierukka on käytössä? Siitä saa siis myös käyttöveden esilämmityksen otettua käyttövesikierukasta. BT 25 menolämpötila-anturi öljykattilan yläosan lähtöön. Eli kompura käynnistyy vasta kun 200 L vesi on kylmää ja 250L vesi on myös kylmää. Toimii idioottivarmasti ja 450 L vesimäärä on todella iso. Riittää siis vähintäänkin riittävän hyvin. 15kW vaatii 200L puskurin, mutta olisi siis 250 L extraa

Kaipa tuo kierukka on edelleen käytössä, koska öljykattilalle ei ole tehty muuta kuin tyhjennetty ja putket katkaistu, kun vaihdettiin maalämpöön. (Itseasiassa olisi vielä allaskierukkakin öljykattilassa, olisikohan sille jotain järkevää käyttöä?) Enpä ollut ajatellut tuota kv:n esilämmitystä aikaisemmmin, kun 500 litran kv-varaajan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, mutta ihan hyvä ajatus. Tuo nykyisen puskurin kytkentä on tosiaan niin, että lämpöpumpulta tulee ylös ja myös lähtee ylhäältä ja ainostaan paluu on alas, joten tuota varmasti täytyy miettiä, jos vaihtaisi pumpulta tulon alas. Lukaisin myös noita muita viestejä aiheeseen liittyen, ja lähinnä ihmetyttää, miksi alkuperäisessä kytkentäohjeessa neuvottiin kytkemään myös pumpulta tulo varaajan yläosaan...

Oman käsityksen mukaan hyötysuhde on parempi ison läpivirtaavan puskurin ansiosta. Koska ensin kuumenee 500 L vesimäärä ja sitten vasta kuumenee patterit ja lattia. Lisäksi patteriputket haukkaa lämpöä koska menevät kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa. Eli lämmittävät osittain myös sokkelin (vale sokkeli). Eli patteri/lattialämmitys paluu pysyy todella pitkään erittäin matalana. Jopa lopussa. Eli paluu on jotain 37C esim ja meno pattereille/lattiaan 7C enemmän eli 44C. Joskus seurasin, niin paluu lämpötila voi noista vielä kompuran sammumisen jälkeenkin. Koska meno on 44C ja paluu vain 37C, eli onhan siinä varaakin nousulle. Käynnistyksiä taitaa tulla noin 7 päivässä. Lämpöisellä saattaa tulla vain 4 käynnistystä päivässä hyvällä tuurilla. 15kW kompura on tietysti tehokkaampi, mutta 450L pitäisi olla aika sopiva määrä jos kytkentä olisi samanlainen.

Täällä paluun ja menon ero pysyy nakutettuna kuudessa asteessa. Sellaistakin olen miettinyt, että kannattaisiko tuota lämmityskierron dt:tä pienentää ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä, jolloin paluuvesi olisi lämpimämpää, ja pyynti voisi olla pienempi, mutta en tiedä onko sillä mitään merkitystä käyntijaksojen pituuteen...

Täällä patterikierto/lattialämmitys siis pysähtyy kokonaan kun kompura lämmittää käyttövettä. Lattiaan ei ole shunntausta tai shunttipiiriä. -99 tehty laajennus ja kytkentä on otettu suoraa patterikierrosta. Ainoastaan sulkuhana ja patteritermostaatti on, mutta termostaatti on siellä pannuhuoneessa. Hanaa vähän laitoin pienemmälle, mutta ei tainnut vaikuttaa lämpötilaan yhtään mitään. On myös toinen lattialämmityspiiri joka on tehty -82, mutta sekin on suora piiri ilman shuntti ja ilman pumppua. Se on kellarissa olevaan pesuhuoneeseen ja saunaan. Mutta shuntattu piiri ei mitään haittaa. Takaiskulla saa myös veden kiertämään käyttöveden lämmittämisen aikanakin, mutta voi vaatia jotain muutoksia.

edit:
Sähkön seurannasta näkyy että 6 lämmityskertaa eilen 9.12. Lämpötila -3.3C, kulutus 20 kWh. Eli on lämmittänyt osan aikaa 00.00-02.00. Sitten 02.00-04.00 kompura on ollut pois päältä. Sama jatkuu koko päivän. Suurin tuntikulutus 20.00-21.00 2.49 kWh ja ulkolämpötila -7.0C. Seuraavan tunnin kulutus 0.70kWh.

Eli jos kytkee jotenkin "fiksusti", niin vesitilavuus yli tuplaantuu 200 L -> 450 L. Sekä saa kierukasta myös käyttöveden esilämmityksen. Toki myös patteriputkissa ja pattereissa on sitä vettä.

Kytkentä niin että niben sisäinen pumppu kierrättää vettä. Toki voi olla vielä toinen lisäpumppu joka "auttaa". Nibe säätää kiertoveden nopeutta sopivaksi, eli toimii automaattisesti se kiertoveden säätö. "Apupumppu" olisi sitten vain periaatteessa käyttöveden ajaksi. Jos laittaa sen takaiskun että pumppu "rosvoaa" paluuvettä niben ohi siihen ensimmäiseen 200 L puskuriin.

Täällä tosiaan ulkoiset pumput hoitaa lämmitysveden kierrätyksen ja Niben pumppu ainoastaan kun lämmitys tai käyttöveden teko on päällä. Tässä huomannut sen, mistä joskus aikaiseeminkin ollut puhetta, että Niben sisäinen pumppu oltava suuremmalla kuin ulkoinen, jotta paluuvesi kiertää lämmitysjakson aikana llämpöpumpun kautta.

Termostaatit tulisi olla ainakin suurin osa pois, että vesi pääsee kiertämään riittävän nopeasti. 10 kW pumpulla saa olla aika paljon termostaatteja päällä. Eli riittää kun kaksi patteria on täysillä jotka on omassa kierrossa ja vessan/pesuhuoneen lattialämmitys täysillä. Pääkierron kaikki patteritermostaatit voi olla käytössä. Eli vesi niissäkin kiertää, mutta ei niin paljon. Jos pääpatterit sulkee kokonaan, niin sitten täytyy pyöräyttää shunttia vähän "vinksalleen". Eli osa vedestä palaa suoraan nibelle. Toimisi varmaan ilmankin, mutta parempi että ei turhaan pienennä kiertoa.

Termostaatit on suurimmalta osalta auki, mutta niitäkin joutuu hieman täällä säätämään. Patteriverkko on jaettu kolmeen piiriin, ja suurin yksittäinen patteri on 4,4mx0,9m ja yli neljä metriä pitkiä pattereita on neljä kappaletta ja näitä olen termostaateilla kuristanut. Pattereita on kaikkiaan 17 kpl, joten lämmitysverkon veden jäähtyminen on tosiaan aika nopeaa. Nyt kun lämpötila on alle nollan, niin kone käynnistyy 20-22 kertaa/vrk ja tuota luonnollisesti haluaisin alaspäin. Vaikka aina sanotaan, että patteriventtiilit pitäisi olla täysin auki, niin olisikohan tässä tapauksessa järkeä kuristaa noita isompia pattereita?

Voi siis olla ongelma jos kesällä haluaa lämmittää 15kW kompuralla jotain tosi pientä tilaa. Mutta täällä en ole kesällä edes lämmittänyt.

Tuohon seuraavan viestisi käyntiaikoihin liittyen, niin käyntijaksojen pituudessa ei ole ongelmaa. Keskimääräinen käyntiaika on. n. 30-40 minuuttia ja alle kahdenkymmenen ei mene ollenkaan. Kesälläkin pidän lämmitystä päällä kosteiden tilojen lattialämmityksen, uima-altaan lammityksen ja alakerran allashuoneen kosteudenhallinnan takia. Tietty pyynti on alhainen ja asteminuutut isolla, mutta toimii ihan hyvin.

[Roori]

Tämmönen se vissiin on nyt ja tuommosesta (alempi) kaikki ilmeisesti ajattelee, onko oikein?:

Tuossa on se juttu (mistä mainitsin aikaisemmin) että Nibe haluaa veden kiertävän latauksen aikana 22L/min ja yleensä koskaan tuskin tuota määrää menee lämmityspiiri kierrossa, talvella eniten kevät/syksy keskiverto ja kesällä hyvin vähän...

[Roori]

Jos sen kattilan laittaa paluu puolelle, niin varastoidaan paluuta ja annetaan sille pumpulle kauemmin 'kylmää':
Lisäksi jos on esilämmityskierukka käytössä niin se laskee paluuta lisää, toisaalta silloin paluuvedellä esilämmitetään...tuo on semmonen nyanssi mikä siinä myös tulee.
Jos kattila menopuolella sarjassa ja kattilan esilämmityskierukka käytössä niin sillo tipautetaan äkisti lämmitysten menovettä.



Tiedä sitten kuinka päins se pitäis tuolla paluu puolella olla, yltä vai päältä!?

[jm82]

Kyllä se kuulostaisi ihan fiksulta että puskuri latautuisikin alaosasta.

Että olisi helpompi kytkeä ja että toimisi vielä halutusti, niin öljykattila varmaan saisi olla kytketty puskurivaraajaan sarjaan. Eli puskurista menisi putki öljykättilan "alaosaan" ja lähtö pattereille/lattiaan kattilasta yläosasta.

Täällä paluun ja menon ero pysyy nakutettuna kuudessa asteessa. Sellaistakin olen miettinyt, että kannattaisiko tuota lämmityskierron dt:tä pienentää ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä, jolloin paluuvesi olisi lämpimämpää, ja pyynti voisi olla pienempi, mutta en tiedä onko sillä mitään merkitystä käyntijaksojen pituuteen...

Kyllä hyötysuhteen kannalta. Ja jos paluu on lämpimämpää, niin puskurivaraaja ei jäähdy aivan niin nopeasti.

Onko tuo 6C siis pattereiden/lattialämmityksen ero? Paljonko on niben ero kun nibe lämmittää taloa? Ilmeisesti paras voisi olla automaattinen säätö. Tai ainakin automaatti säädöstä saa tarkistettua että mikä se nopeus kuuluisi olla.

Ilmeisesti tuolla säädöllä saa niben pumpun pyörimään max nopeutta:

Itse ratkaisin tuon ongelman täältä saadun vinkin mukaan määrittelemällä Nibelle automaattiasetuksena oletus lattialämmityksen +7@-29C sijaan +1@+20C, nyt automattiikka pitää l.jaon deltan omasta mielestään turvallisessa minimissään ympäri vuoden ja ympäri tehoalueen.

Uusimman ohjelmiston voi myös päivittää ja kaivo/keruu pumppu voi olla automaatti säädöllä.


Patterit saisi olla kaikki täysillä. Ja säätää nibellä se haluttu lämpö. Mutta tämän jälkeen voi toki osaa pattereista laittaa pienemmälle. Eli jos jossain tilassa on turhankin kuumaa, niin kannattaa termostaateilla säätää lämpöä pienemmälle. Täälläkin on toisessa eteisessä kaksilehtinen iso patteri. Eli patteri on vähän liian tehokas niin pieneen tilaan. Riittää ihan hyvin että termostaatti on paikallaan ja joku II-lämpö taitaa riittää eteiseen.


Tosiaan koska kesälläkin on lämmitystä, niin ei kannata liikaa muuttaa sitä kytkentää sittenkään. Ehkä lataus alas ja vaikka öljykattila vielä sarjaan. Se lisäisi 250 L vettä. Eli pidentää käynti- ja tauko- jaksoja.

[VaVi]

Nykyinen kytkentä on lähes juuri kuvan mukainen. Toinen ulkoisista kiertopumpuista on patteriverkon paluussa (kaavioon oli piirretty lattialämmitysverkon paluuseen). Jos nyt otettaisiin kattila lisävaraajaksi, niin saataisiin vaihtoehto A:n mukainen kytkentä (edelleen toinen ulkoinen pumppu patterikierrossa). Mietityttääkin, että vaihtaako samalla tuon ukv:n tulon alas vai antaako olla ylhäällä. Varaajassa olisi nasta valmiina kytkeä se myös menemään alas.

Lisäksi ajattelin laittaa "varulta" sulut sekä öljykattilaan meneviin putkiin, että nykyiseen ukv:stä lämmityskiertoon menevään putkeen, jotta kesällä/tarvittaessa tuo lisävaraajan voi ohittaa ja palata nykyiseen tilanteeseen. (Eli vaihtoehto A:ssa saisi öljykattilan ohitettua halutessaan)

[VaVi]

Kyllä se kuulostaisi ihan fiksulta että puskuri latautuisikin alaosasta.

Että olisi helpompi kytkeä ja että toimisi vielä halutusti, niin öljykattila varmaan saisi olla kytketty puskurivaraajaan sarjaan. Eli puskurista menisi putki öljykättilan "alaosaan" ja lähtö pattereille/lattiaan kattilasta yläosasta.

Näin taitaa olla järkevin tehdä, eli molempiin tulo alas ja lähtö ylös. Voisi kuvitella että öljykattilassa (malli siis Jämä 1030, paluu menee säiliön alaosaan, täytyy vielä selvittää jostain)


Onko tuo 6C siis pattereiden/lattialämmityksen ero? Paljonko on niben ero kun nibe lämmittää taloa? Ilmeisesti paras voisi olla automaattinen säätö. Tai ainakin automaatti säädöstä saa tarkistettua että mikä se nopeus kuuluisi olla.

Tuo 6 astetta on siis ero silloin, kun pumppu lämmittää.  Shuntattu lattialämmitys elelee aika omaa elämäänsä, ja lämmityskaudella siinä on koko ajan alempi menolämpötila ja korkeampi paluulämpötila kuin patteriverkossa, joten se tuskin vaikuttaa paljonkaan kokonaisuuteen.

Ilmeisesti tuolla säädöllä saa niben pumpun pyörimään max nopeutta:Uusimman ohjelmiston voi myös päivittää ja kaivo/keruu pumppu voi olla automaatti säädöllä.



Tosiaan koska kesälläkin on lämmitystä, niin ei kannata liikaa muuttaa sitä kytkentää sittenkään. Ehkä lataus alas ja vaikka öljykattila vielä sarjaan. Se lisäisi 250 L vettä. Eli pidentää käynti- ja tauko- jaksoja.
[/

Itse olen huomannut, että kun kyseessä on hieman erikoinen tapaus ( isohko talo kahdessa tasossa, eri kokoiset patterit, osassa lattialämmitys, uima-allas, vaihteleva lämmityksen tarve myös kesällä, patterikierto jaettu kolmeen piiriin) niin automaattisesti tätä yhtälöä on vaikea säätää, vaan sekä Niben, että ulkoisten kiertopumppujen "käsisäädöllä" pääsee parhaaseen kompromissiin

[Roori]

Kuva päivitetty kun tuo pumppu oli vähän samassa piirissä molemmat, olisko nyt oikein?

Sama ongelma tässä sarjassa olevassa kattilassa on tuolla paluu-puolella kuin menopuolellakin, eli UKV on latingissa ennenkuin kattila on tyhjennetty kylmästä/täytetty kuumalla.
Ei hyvä, mutta taitaa tuo paluukytkentä kumminkin olla parempi

Jos sen kattilan laittaa paluu puolelle, niin varastoidaan paluuta ja annetaan sille pumpulle kauemmin 'kylmää':
Lisäksi jos on esilämmityskierukka käytössä niin se laskee paluuta lisää, toisaalta silloin paluuvedellä esilämmitetään...tuo on semmonen nyanssi mikä siinä myös tulee.
Jos kattila menopuolella sarjassa ja kattilan esilämmityskierukka käytössä niin sillo tipautetaan äkisti lämmitysten menovettä.



Tiedä sitten kuinka päins se pitäis tuolla paluu puolella olla, yltä vai päältä!?