TIETOPANKKI - Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto

[tomppeli]

Jos Sinulla on hyvää perustietoa otsikon aiheesta, tallenna se tänne.
Valvonta tulee poistamaan kaiken muun! 

[tomppeli]

Ok, eli sama pönttö kun mulla. Joskin mulla se on jäteilmakanavassa talteenottokennona. Tärkeää oli lähinnä se, että ei ole CWW malli. Siinä ei olisi ollut kondenssiviemäröintiä. Asennuksen kannalta varmaan tärkein juttu on, että älä ainakaan koita puskea siitä kaikkea keruun virtaamaa läpi. Reilu 0,2l/s on aikalailla maksimi mitä siitä on järkevää ajaa läpi. Sitten sijoittelu on vähän siitä kiinni, mitä haluaa priorisoida.

Jos asennat ennen MLP:ta niin talvella MLP:lle tulee hieman kylmempi viina ja sitä kautta huonompi lämpökerroin. Toisaalta kesällä viilennys lämmittää litkua ja lämpökerroin on silloin patterin ansioista korkeampi. Ennen MLP:ta litku on lämpimämpää kuin MLP:n jälkeen (siis käyntijakson aikana), jolloin esilämmitykselle saadaan suurempi teho ja viilennykselle pienempi.

MLP:n jälkeen kytkettäessä (mulla on näin) saadaan viilennystä varten viileämpää litkua ja esilämmitys ei laske lämpökerrointa (toki laskee epäsuorasti viilentämällä keruuta).

Rinnan kytkentä on sitten jonkinlainen kompromissi noiden välillä.

Tässä vielä jonkinlainen kytkäri omasta virityksestä:



Venttiileitä tarvitset siis takaiskun ja magneettiventtiilin. Lisäksi kannattaa olla jonkinlainen ilmausmahdollisuus (hana) patterille. Erillistä paisuntaa ei tarvitse kunhan keruussa on jo valmiiksi paisuntansa. Toki jos on avoin paisunta niin sen pitäisi olla korkeimmassa kohdassa. Kalvopaisunta voi olla alempanakin.

[tomppeli]

Aiheesta Vikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mm%C3%B6n_siirtyminen

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.
Lämpö voi siirtyä kolmella eri mekanismilla, jotka ovat johtuminen, säteily ja kuljetus eli konvektio.

●    Johtuminen eli konduktio on lämmön siirtymistä aineen sisällä. Lämpö voi siirtyä johtumalla myös aineesta toiseen, mikäli aineet ovat kosketuksissa toisiinsa. Teknisesti johtuminen kuvataan yleensä lineaarisena ilmiönä, jossa lämpövuo q [W/m²] kahden tason välillä on lämmönjohtavuuden k [W/(m^2*K)] ja tasojen välisen etäisyyden l [m] osamäärä. On tosin otettava huomioon, että lämmönjohtavuus on materiaalin lämpötilan funktio, ja oletus lineaarisuudesta on jossain määrin näennäinen.

●    Säteilyllä tarkoitetaan fysiikassa hiukkasten tai energian siirtymistä säteilylähteestä ympäristöön tai kohteeseen. Lämpösäteily on kappaleen pinnalta lähtevää sähkö­magneettista säteilyä, jonka teho on suoraan verrannollinen pinnan absoluuttisen lämpö­tilan neljänteen potenssiin ja riippuu myös pinnan säteilyominaisuuksista. Huoneenlämpöisen kappaleen säteily on infrapunasäteilyä, mutta hehkuvan kuuma kappale lähettää myös näkyvää valoa. Osuessaan toiseen kappaleeseen säteily absorboituu kokonaan tai osittain ja lämmittää vuorostaan sitä.

●    Konvektio eli kuljetus on lämmön siirtymistä virtaavan aineen eli fluidin mukana. Niin sanottu vapaa konvektio aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa tiheyseroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva voima on siis noste. Jäähtyessä aineen tiheys kasvaa, ja se alkaa laskeutua alaspäin. Konvektiosta on kysymys myös, kun lämmitettyyn rakennukseen tulee oven tai ikkunan raosta kylmää ilmaa eli vetoa ja sieltä virtaa lämmintä ilmaa pois. Niin kutsutussa pakotetussa konvektiossa kaasu tai neste saatetaan liikkeeseen esimerkiksi puhaltimen tai pumpun avulla, jolloin konvektiokerroin (lämmönsiirron tehokkuus pinnan ja kaasun/nesteen välillä) on huomattavasti korkeampi kuin vapaassa konvektiossa. Keino­tekoisesti aikaan­saatua lämmön kuljetusta käytetään hyväksi kauko­lämmityksessä.