Pumppujen virtauksista, tehoista ja muutakin

[euroshopperi]

Tuohon olisi ollut hyvä lisätä, että sulla on tuo 10 kW vehje ja siinä se para 1-7 pumppu. Esim 12,9 kW Wiessmaninnissa ja varmaan muissakin 13 kW vehkeissä on vähintään tuo para 1-8. Sillä siis pyörii meikäläisen pumpulla ne 2 x 165 eli 2 x 370m lenkit virtaamalla 3400-3600 L/h ja ne vastaa täsmälleen sitä mitä Seppaant mulle laski. 13 Kw pumpulle vaaditaan siis sellaiset vähintään luokkaa 2600 L/h, kun 10 kW laitteelle käy n. 1800L/h minimivirtaus. Mulla on siis virtausmittarit, eikä mitään laskennallisia arvioita. Noiden mittarien virhemarginaali on 2,5% mittaasteikosta, joka on siis max 50L/min. Eli ne mittaa yhteensä maksimissaan sellaista vajaa 2L/s virtaamia. Dt oli nyt viinalla 3,1°. Ja lauhdittimen yli on sisään 35° ja ulos 41-42° ja vaihtelee tuossa 6-7° välillä. Jos virtaama on siis vaikkapa sellaiset 3400 L/h kaivopiirissä, niin kai tuolta jo jotain lämpöäkin tulee saatua. Tulo on muuten taas noussut tuonne 3°:een päälle, kun se pahimmillaan oli 1°:een luokkaa. Ettei nyt vain olisi niin, että fraatti valehtelee ittelleen noista virtaamista. 180m reikään yli 2000 L virtaamaa 1-7 pumpulla ja vielä maavienti pannuhuoneeseen. Oliskohan ihan teoreettinen tulos?

Tehoksi kaivosta saadaan tuollaisella virtausmäärällä sekä lämpötilaerolla 11,8kW ja tähän vielä päälle kompressori teho 2,4kW? ei taida kuulostaa realistiselle mikäli kaivosta ei nouse tolkuttoman lämmintä lientä. Mikä noiden virtausmittarireiden tarkkuus on ja onko niitä yksi vai kaksi? Jos yksi niin tarkkuus on 5%, vedellä. Kuka tietää mitä tuo mittari näyttää alkoholiliuksella? Jos tuo alkoholiseos on "kankeampaa" kuin vesi niin todennäköisesti kuvittelisin että se näyttää liikaa.

Mutta avaapa tuonne Viessmann puolelle joku ketju niin katsotaan huvikseen keksimmekö mitään tapaa kuinka sinulla pystyisi pohtimaan antotehon suuruuden.
(esimerkiksi  jos koneessasi on samalla tavalla vastukset kun mulla niin katsotaan paljonko nuo vastukset saavat veden lämpiämään ja uskotaan että vastukset ovat saman tehoisia kuin omani) Sitten jaetaan tuo vastuksien teho lämpötilerolla. Pumpun käynnistyttyä kerrotaan sen aiheuttama lämpötila ero tuolla aikaisemmin saadulla tuloksella? Eikö 300g:ssä ole kuitenkin vastukset sisässä myös?

Siirsin tuon nyt vaikka aloitukseksi tänne ja kävin tarkistamassa niitä lukuja muutenkin pumpulta.

Eli siellähän olisi se virtaama aika hilkulla 57 L/min eli 3420 L/h.  Dt on 3,3°:tta lämmitysvettä tehdessä eli lauhdittimen yli on silloin alussa 35/41,7°. Pumpun tehojen arvioisin pyörivän siellä 4,5 kW hujakoilla, kun ladataan puskuria ja lämmityspiiriä. Legionellan tappo alkoi eilen illalla ja silloin oli kaivolta Dt ainoastaan 1,7° ja kompuran käyntiäänestä päätellen töitä tehtiin kunnolla, mutta sen 60° se pukkasi tuonne lämpimälle vedelle. Kaasun lämmöt nousi jo reippaasti yli 100°:een, mutta legioonalaiset tapettiin viimeiseen mieheen pelkällä kompuralla. Tähän mennessä on siis vastusten käyttö 0 h 3 kuukauden ajalta, vaikka tuo lakisääteinen legioonalainenkin on tehty muutaman kerran. Legioonalaisia tapetaan varmaan sitten jo yli 6 kW kompurateholla, mutta kuitenkin silti alle suorasähkön hinnan tuplasti. Mulla on siis tuo 17 kW laite, eikä se 12,9 kW. Fraatti kun tuossa ihmetteli, ettei voi olla tuo teho noin suuri. Mä en oikein ymmärtänyt fraatin koe juttua ja järjestelyjä. Enhän mä nyt pysty millään enää maksamaan mitään täyssähköjä noihin kokeisiin, kun tavoitteena on aidosti 0 kWh vastuskäyttö koko pumpun eliniälle.

[euroshopperi]

Laitetaan nyt vaikka tänne tuolta Wiessmanin minimivirtauksia. Erehdyin jossain aikaisemmin noita virtaamia kattomaan jostain vesi/vesi pumpuista, mutta siis tässä nyt ne oikeat arvot. Mullahan siis näyttää pyörivän ihan rehvakkaasti tuota litkua, kun melkein 1000 L/h on yli minimin. Ja fraatillahan onkin tuo minimi vaatimus vain 1470 L/h, eikä se 2m³/h vajaa, mitä väitin.

5,8 kW= 860 L/h
7,7 kW= 1160 L/h
9,7 kW= 1470 L/h
13  kW= 1880 L/h
17  kW= 2490 L/h

Tuosta voi sitten vertailla sieltä fraatin käyrästöstä kaivojen syvyyksiä.

[fraatti]

Noissa omissa laskelmissa heittää joku todennäköisesti niin haluan varmuuden ensin niihin ennekuin vaivataan päätä yhtään sen enempää millään laskuilla..

[euroshopperi]

Nuo laittamani virtaamat koskevat siis näitä 200G ja 300G malleja. 333 ja 343 virtaamat on varmaankin erisuuruisia, kun kerran pumpun tehokin esim 10 kW on sillä kaappilaitteella  10,3 kW , eikä tuo 9,7kW.

[fraatti]

Laitapa tietoa millaista kuparia sulla on kaivon perässä (pituus ja paksuus) ja monta mutkaa sekä millaiset siirtoputket kaivolle menee. Katsotaan osutaanko yhtään tontille tuolla laskurilla minkä naputtelin... Kaivot tais olla 2x 165m?

[peki]

Asian vierestä, mutta miten pumpun teho riitti kun autotalli kytkettiin?

[fraatti]

Asian vierestä, mutta miten pumpun teho riitti kun autotalli kytkettiin?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg64670#msg64670

[euroshopperi]

Laitetaan vaikka tännekkin, kun joku taisi kysellä niistä virtausmittareista. Nämä siis tuli ilman korvausta asennukseen mukaan.



Ja isompi kuva.

http://imagizer.imageshack.us/v2/1600x1200q90/537/xGeyzt.jpg

[fraatti]

Laitetaan vaikka tännekkin, kun joku taisi kysellä niistä virtausmittareista. Nämä siis tuli ilman korvausta asennukseen mukaan.

Epäilen että tuo näyttää oikein vain vedellä. Kankeammalla nesteellä näyttää suurempaa virtausta kuin mitä todellisuudessa on? Mitä mieltä on seppaant? Tosin näkeehän noista sen että molemmissa kaivoissa virtaa yhtäpaljon.

Sanopa tulevan/menevän liuoksen lämpötila sekä toision samat lämpötilat ja mitä nuo virtausmittarit näyttävät kyseisellä hetkellä... Katsotaan jos saan sitten jotain funtsittua..

[seppaant]

Epäilen että tuo näyttää oikein vain vedellä. Kankeammalla nesteellä näyttää suurempaa virtausta kuin mitä todellisuudessa on? Mitä mieltä on seppaant? Tosin näkeehän noista sen että molemmissa kaivoissa virtaa yhtäpaljon.

Samaa mieltä

ATS

[euroshopperi]

Liuokset virtaa mittarien mukaan nyt n. 15 min käynnin jälkeen:

n.58 L/min
Tulo meno litku 3,1c°/ 0,3c°
Lämmitys lauhduttimella in 35,7c° / 41,9 c°

Virtausmittarit hieman heijaa
Samoin näyttää olevan tuon out lukeman kanssa. Yleisnäkymä näyttää -1c°, mutta kylmäainepiirin datassa on +0,3.
Onkohan noilla joku päivitysnopeus juttu pidempi sitten.

Sain juuri samalla hetkellä kun pumppu pysähtyi vielä oikeampia lukuja tuolta eli:

Ensiö kierto on sellaista 58-59 L/min luokkaa
T in   +1,9c°
T out -1,3c°
In   38,6 c°
out 44,5

Kaasujen puolta en kerinny kattomaan, mutta olisko ollut viimeinen sellaista 70-80c°
Nuo lämmöt myös vaihteli siten, että niissä pitää olla +- 0,1c° toleranssi, eli voi olla sitten 1,8 ja -1,2 yhtä hyvin.

[fraatti]

Tuolta löytyvän dokumentin sivun nro 36 mukaan:

Ensiksi antamiesi tietojen mukaan(ehdin jo laskemaan sillävälin kun editoit viestiä)

Antoteho 18,2kW
Kylmäteho 14,1kW @liuos dT2,8 & keskilämpö 1,7 C
Ottoteho 4,2kW
cop 4,3                         

Ja jälkimmäisten
antoteho 17,4kW
Kylmäteho 13,2kW @liuos dt3,2 & keskilämpö 0,3 C
Ottoteho 4,5kW
cop 3,85

Nythän tuon kylmätehon perusteella on helppo laskea virtaus.
Harmi kun koneella ei oo just nyt exceliä. Olis siinä ollut suoraan taulukko tuota varten....

[euroshopperi]

Mutta noinhan se juurikin teho tuossa hieman seilaa, kun kaivo hieman jäähtyy siitä alkutilanteesta.
Eihän tuo nyt ihan mahdottomasti pieleen näytä sitten. Kyllä mun on ainakin helppo noita suositella kaikille 2:n kaivon loukkuun joutuneille.
Ja noitten lämpötilojen absoluuttisten arvojen repiminen noista taulukoista on etenkin siellä kaasupuolella hieman arveluttavaa, kun ne juurikin heijaa niin, ettei perässä pysy.

[fraatti]

Mutta noinhan se juurikin teho tuossa hieman seilaa, kun kaivo hieman jäähtyy siitä alkutilanteesta.
Eihän tuo nyt ihan mahdottomasti pieleen näytä sitten. Kyllä mun on ainakin helppo noita suositella kaikille 2:n kaivon loukkuun joutuneille.

Eihän vielä ole edes laskettu virtausta 

Ihan mielen kiinnosta haluan tietää kuinka lähelle laskettu lopputulos päätyy noiden mittarien lukemia. No Panic.   

[euroshopperi]

Älkääs te nyt siellä mitään seppaantin kanssa juoniko. Ette kyllä vie multa virtaamia, tai teen valituksen ja saatte banaania loppuvuodelle.

[fraatti]

Älkääs te nyt siellä mitään seppaantin kanssa juoniko. Ette kyllä vie multa virtaamia, tai teen valituksen ja saatte banaania loppuvuodelle.

Noniin.. Laskin virtauksen. Epävarmuustekijöitä ja tarkkuutta haittaavia muuttujia on paljon mutta pääsin 100l/h tarkkuudella samaan lukemaan kuin mitä mittarisi ilmoittaa. Ilmeisesti nuo ovat kuitenkin sitten varsin luotettavia tuon maawiinankin kanssa.

Sain tulokseksi hiukan yli 3600l/h. Yhden virheen tiedän laskuissa mikä aiheuttaa hiukan liian suurta tulosta. Se on että antotehot mitä katsoin lapuista on ilmoitettu niin että toisiopuolen lämpötilaero on 5 astetta. Sinun tapauksessa se on 6 astetta joka hiukan syö todellisuudessa hiukan antotehoa, kaivoteho ei ole niin suuri ja myöskään virtauskaivossa ei ole niin suuri. Tosin tuon aiheuttama virhe on varsin pieni. Laskennassa käytin 0 aseteista maawiinaa kun en jaksanut muuta kaivaa. Olkoon se tarpeeksi lähellä.

[desig]

Näistä pumppujen virtauksista vähän kyselisin. Itsellä on siis se 6kW malli. Niin kannattaako se ensiöpuolen pumpun nopeus pitää täysillä vai laskea sitä hieman? Nyt sitä on aavistuksen tiputettu ja deltaT soutelee välillä 1.8 - 3.5 vähän sen mukaan miten se elektroninen paisuntaventtiili ehtii piiriä säätää. Aika hyvin siinä kolmen kieppeillä näyttäisi pyörivän. Viimeisen 5 viikon k-a lämmityksen Copille on 4.76

[fraatti]

Näistä pumppujen virtauksista vähän kyselisin. Itsellä on siis se 6kW malli. Niin kannattaako se ensiöpuolen pumpun nopeus pitää täysillä vai laskea sitä hieman? Nyt sitä on aavistuksen tiputettu ja deltaT soutelee välillä 1.8 - 3.5 vähän sen mukaan miten se elektroninen paisuntaventtiili ehtii piiriä säätää. Aika hyvin siinä kolmen kieppeillä näyttäisi pyörivän. Viimeisen 5 viikon k-a lämmityksen Copille on 4.76

Tuo deltaT on pienimmillään silloin kun kone tekee käyttövettä ja hyötysuhde on huonoin ja kaivosta otetaan vähiten energiaa. Tuo pumppu vie maksimissaan 70W ja on moniin muihin merkkeihin nähden varsin pieni. Antaisin itse tuon olla ehdottomasti täysillä. Ja nimenomaan silläpuolella missä viiva lähtee noin 45 asteen kulmassa ylöspäin.

[euroshopperi]

Mulla on tuo Dt käyttövettä tehtäessä 1,7 ja lämmitykselle sen hieman päältä 3 astetta. Ja pumppu on siis kierretty sinne clock vise täysille. Joskus huomaa, kun pumppu siirtyy lennosta käyttöveteen lämmitykseen, mutta harvoin on noita yhteiskäyttöjä ollut.

[desig]

Tuo deltaT on pienimmillään silloin kun kone tekee käyttövettä ja hyötysuhde on huonoin ja kaivosta otetaan vähiten energiaa. Tuo pumppu vie maksimissaan 70W ja on moniin muihin merkkeihin nähden varsin pieni. Antaisin itse tuon olla ehdottomasti täysillä. Ja nimenomaan silläpuolella missä viiva lähtee noin 45 asteen kulmassa ylöspäin.

Se asetus oli meillä tuolla toisella puolella, eli vakiopaine-puolella. Toi on alkujaankin ollut tehtaan jäljiltä tuolla puolella.
En sitä vielä kääntänyt tuolle toiselle puolelle koska en oikein ymmärrä miten nuo eroavat toisistaan käytännönnössä tai miksi toinen olisi parempi kuin toinen.
Osaisiko joku valaista asiaa noiden eroista?

[papi]

Sama kysymys. Miksi tuolla "45-asteen" viivan puolella?

[euroshopperi]

Tuon vakiopaine asetuksen käsitän niin, että sen voisi laittaa esim lattiapiirille, jossa on termostaatteja, niin Se osaa sitten pudottaa tehoa, jos piirit vähenee ja muiden lenkkien virtaamat pysyy samana. Mulla tuottaa molemmat asennot täysillä saman virtaaman kyllä ja se säätönuppi on mulla siis tuolla oikealle täysin kierrettynä.

[euroshopperi]

Vielä voisi jatkaa kuvittelua tuon kaivonpiirin kanssa. Jos litku sitten alkaa kylmetä, niin virtauslaskee, jos sitä seurataan vakiopaineella. Vakiovirtaus säätö maksimiin olisi kai sitten lämpötilasta riippumatta sama, jos pumppu kykenee pitämään virtauksen yllä litkun kylmetessä. Olettaisin, että tuolla vakiopaine asetuksella tulisi kiertoon suurempi heitto. Varsinkin, jos asetus on muu, kuin max.

[fraatti]

Taisi olla wilolta tuo kommentti pitää sitä pumppua tuossa asennossa mistä puhuin. Jossain tuolla mun 333-g ketjussa taitaa olla asiaa myös pohdittu...

[fraatti]

Jatkoin keskustelua täällä koska tämä sopii tänne paremmin.

wilo 1-8:lla ei tuohon asiaan saa juurikaan mitään muutosta kuten joskus aikaisemmin laittamistani painehäviökaavioista selviää. Menee vaan 500€ hukkaan. Jos tuohon jonkun vaihtaisi niin se olisi 25/1-11. Hyötyä on todella paha sanoa ja jos itsellä olisi tarpeeksi pioneerihenkeä ja ylimääräistä rahaan niin testaisin omassa järjestelmässäni kuinka tuo dT todellisuudessa vaikuttaa. Ainut keltä löytyy faktaa asiasta on käyttäjä seppaant. Itseasiassa sullahan olisi sellainen järjestelmä millä tuon vaikutuksen pystyisi testaamaan eri lämmönkeruun dT:llä. Haluaisitko/viitsisitkö testata jos kerron mitä on mielessä? Taannoinhan laskin ja totesin että sain tismalleen samat lukemat laskemalla tuon keruupuolesi virtauksen kuin mitä mittarisi näyttävät.

Viessmannissa on niin hyvä Wilon 25/1-7 pumppu, että sillä riittää hyvin pyörittää  yli 540 m keruupiirin lenkkiä 10 kW koneella. Mun täytyy nyt kyllä ruveta kysymään sieltä Viessmannilta, että voiko tuota oman pumpun tehoakin ruveta laskemaan väliaikaisesti ihan pelkästään kuristamalla ensin Se toisiokierto puoleen ja laskemalla sitten ensiökiertoa, kunnes saadaan tuo Dt sinne 5-6 asteen hujakoille. Tuo pumpun logiikka käsittääkseni sitten hoitaisi kuumakaasujen lämmöt automaattisesti siten, että toisiin Dt pysyy siinä vakio 6 asteessa, jolloin kaasun paine alenee tuntuvasti aiheuttaen sen, että kompura tarvii huomattavasti vähemmän virtaa kaasun puristamiseen. Tällöin siis myös kaivosta otetaan huomattavasti vähemmän lämpöä ja Se tulolitkun lämpökin nousee arviolta pari astetta. Eli tekisi tuosta 17 kW koneesta esim 10-12 kW teholla pyörivän vehkeen, joka tarvii siis vain osatehoisen kaasujen höyrystymis kierron. Vai meneekö Se järkeily näin? Ja mitä tuo elektronin paisuntaventtiili ylipäätään tekee? Pumpun teho datasta löytyi tiedot, että laitteen tuottama lämpö on tehty pääasiassa teholuokalla 4 , 5 portaisessa asteikossa. Ihan olematon palkki oli myös teholuokassa 1. Ja luokkaa 5 oli pieni palkki.

Koneen teho ei laske todellakaan noin dramaattisesti. Katselin tuossa hetki sitten erästä ruotsalaista tutkimusta jonka tarkoitus oli selvittää kuinka maalämpöpumppuun kannattaa ohjelmoida järkeä logiikkaan ongelmien havaitsemiseen. Tuossa oli myös testattu miten mikäkin asia vaikuttaa maalämpöpumpun toimintaan. Maakierron pienentäminen vaikutti niin että kompuran ottoteho laski. Kokonaisteho laski. Hyötysuhde laski. Tuossa tutkimuksessa kiertoa pienennettiin 10%, 20% ja 50%. Laitan jotain kuvaa tähän kun kerkeen jossain välissä. Kuristaminen ei mielestäni vaikuttanut tuohon antotehoon niin dramaattisesti kuin voisi kuvitella.

Sullahan tuota voisi kokeilla "kuristaa" niin että pudottaisi vaan tuosta liuospumpun kyljestä nostokorkeutta pumpulta pois. Mitään muuta muutosta järjestelmään ei voisi tehdä tai tulokset eivät ole vertailukelpoisia.

Myös höyrystymis- ja lauhtumispaineet/lämpötilat kannattaisi ottaa sitten ylös varmuuden vuoksi.

Vastaavan testin tietysti pystyisin tekemään tuolla omalla myllyllä mutta siinä on kyllä vähän säätövarat kortilla kun lämpötilaerot on jotain 4.5 asteen luokkaa. Kai tuota uskaltaisi kokeilla kasvattaa johonkin 8 asteeseen saakka koska tiedän että näitä pumppuja on asennettu niin että ensiöpuolen lämpötilaero on ollut 6-8 asteen luokkaa.

[euroshopperi]

No tein työtä käskettyä ja pudotin virtaaman 40 L/min. Tulo nousi ½ astetta ja meno laski ½ astetta. Eli tulo on nyt 1,9c° meno -2,6c°. Hieman vielä heijaa nuo, mutta mielestäni tuo tulo olisi noussut vielä enemmänkin aikaisemmasta. Dt toisiolla on nyt 5,5 -6c°:een hujakoilla ja noissa kaasupaineissa en ehkä huomannut oikeen mitään muutosta. Ehkä en kerennyt kunnolla mukaan, kun jo ruuvari kerkesi töihin. Ensiö on nyt kuitenkin n 4,5 Dt:llä kokeeksi sitten menossa. Tuossa toisiossa vaikuttaisi siltä, että sen kohdalla pitäisi virtaamaa hidastaa, jotta se nousisi takaisin sinne + 6c° Dt takaisin. Tuo tulo on kuitenkin selvästi lämpimämpää, kuin aikaisemmin ja se näkyy heti sieltä yleiskuva sivultakin, että 1 aste on ilmaantunut lisää. 1 aste myös lähti pois lisää menosta. eli näyttää +2 ja -3 tällä hetkellä, kun aluksi siis +1 ja -2.
 En tiedä tuleeko mitään hyötyä sitten hommasta, mutta tulo lämpeni ainakin selvästi, vaikka meno kylmeni.

[fraatti]

Koneen teho ei laske todellakaan noin dramaattisesti. Katselin tuossa hetki sitten erästä ruotsalaista tutkimusta jonka tarkoitus oli selvittää kuinka maalämpöpumppuun kannattaa ohjelmoida järkeä logiikkaan ongelmien havaitsemiseen. Tuossa oli myös testattu miten mikäkin asia vaikuttaa maalämpöpumpun toimintaan. Maakierron pienentäminen vaikutti niin että kompuran ottoteho laski. Kokonaisteho laski. Hyötysuhde laski. Tuossa tutkimuksessa kiertoa pienennettiin 10%, 20% ja 50%. Laitan jotain kuvaa tähän kun kerkeen jossain välissä. Kuristaminen ei mielestäni vaikuttanut tuohon antotehoon niin dramaattisesti kuin voisi kuvitella.

Fault Detection and Diagnosis for Brine to Water Heat Pump Systems http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:707549/FULLTEXT01.pdf
Vecchio, Daniel
KTH, School of Industrial Engineering and Management (ITM), Energy Technology, Applied Thermodynamics and Refrigeration.

Sanotaan nyt ohi aiheen että kun luin tuota lappua niin oireet kylmäainevajauksesta toivat välittömästi mieleen tuolla ivt ketjussa mainitun tapauksen jossa asentaja sääti paisaria kun tehoa uupui ja totesi jotain "kireydestä".....

"The brine underflow will produce a decrease in the compressor power due to the decrease of the condensation temperature. The heating and cooling capacity will decrease, leading to a decrease
in the general COP. Respect to the compressor’s suction temperature it will decrease significantly while the discharge will rise. In contrast to the water underflow, a low pressure alarm can be obtained because of the brine underflow, in this case, could be due to a flow restriction (filters), leakage (pipe damaging) or just a failed brine pump."

Tuossa miten vajaa liuoskierto vaikuttaa mihinkäkin, klikkaamalla aukeaa suuremmaksi.

[euroshopperi]

No nyt on toinen kierros menossa ja se ensiön tulo on noussut 2c° menon ollessa  -2,8c°. Ja virtaama on pudotettu 60 L/min:sta 40 L/min. Eli prosentteja on jo reilusti vähemmän kierrossa. Tulo näyttäisi nousseen melkein asteen verran aikaisemmasta ja meno saman verran alas.

[euroshopperi]

Oli pakko laittaa kuva vähän isompana, kun fontit meinasi kadota kokonaan pienennettynä. Eli hieman sitten teho nousee kun tulo nousee. Samalla kierto pienenee tuoden vähemmän tehoa. Ja toisaalta Dt nousee tuoden enemmän tehoa. Toision Dt laski alle 6 asteen. Oliskohan kaasun paineet laskenu 1 bar verran 25,5:stä 24,5:een. Tuosta en kyllä mene varmaksi sanomaan. Eli yhtä tyhjän kanssa vissiin vielä ainakin.

[euroshopperi]

Laitetaan tällekkin puolelle, jottei häviä bittiavaruuteen.


Tässä on yksi avaava dokumentti ainakin ittelle. Ehkä noita löytyy samoja sille 200 G mallillekin. Ainakin jonkin asteisesti syvempää asentelua löytyy tuolta.

http://www.viessmann.co.uk/content/dam/internet_uk/technical_updates/vitocal_300_serviceinstructions.pdf

Service instructions for contractors

Tuosta dokumentista tuli mieleen sieltä ihan juuritason asetuksista, että tuolla vissiin saisi koneen pyörimään niin, että se puhaltaa toisiolle 65c° vettä ja saisi sitten tuollaisella 5c° Dt:llä järjestettyä sen käyttövesivaraajankin legionellan puhtaasti kompuralla. Ainakin kaasujen lämpöjä saa nostettua jopa 150c° ja paineita huikeasti ylös. Kun vielä ymmärtäisi kaikkien yhteisvaikutuksen. Eikös noissa kiinteistö pumpuissa ole se 65c° ihan jo vakiona. Täällä kun on ihmetelty sitä, että kompuralla ei mene legioonaan asti, niin sehän johtuu ilmeisesti siitä, että se käyttövesi lämmitetään kierukalla ja tarvitsee siis lämpötila eron tulon menon välille lauhduttaakseen. Lämmitys tietysti pyörii vaikka sillä meikäläisen +62c°:lla, mutta ei se kyllä enää nykyään nosta tuota käyttövettä, kuin sinne 57 asteeseen. joskus alkujaan se meni heittämällä 58c°, mutta ei ainakaan enää aina ole sinne kiivennyt. ehkä se on kerrostumisesta kiinni. Eli jos ei käytetä vettä ja se saa seisoa, kunnes alkaa lämmittää, niin pohjalla se kierukka vielä lauhtuu hyvin, vaikka ylös pukkaa 60 asteen veden. Kierukkahan on siis siellä säiliössä laitettu tietysti syöttämään ylämuhviin kuumaa ja alamuhvista otetaan paluu.

[fraatti]

Onko kaivot hiukan viilenneet? Epäilen sitä syyksi ettei käyttövesi lämpene enään niin kuumaksi.

Kompuravalmistaja ilmoittaa toimintaympäristön missä kompressori voi toimia. Näiden puitteiden välissä valmistaja sitten antaa pumpulle luvan toimia. Tuo kuva löytyy suoraan pumpun valikoistakin siinä näkyy höyrystymis- ja lauhtumislämpötila. Viessmanissahan pumpusta näkee jopa kohdan missä tuo pumppu on menossa. En ole ikinä tuota katsonut käyttövesijakson loppupuolella tuo on aika lähellä että tuo menee siitä kuviosta ulos. Voin joskus ottaa tuosta kuvan malliksi. Noista lämpötilaeroista pumppu päättelee kuormitusluokan ja epäilen että myös pumpun sisäinen coppelon laskeminen perustuu samaan asiaan.

Jos kompuralla yrittää tehdä liian kuumaa saattaa olla esimerkiksi että kompressorin öljyistä tulee tervaa...

[euroshopperi]

Kyllä kaivot on kylmenny ihan reilusti aloituksesta. Mutta aloitetaan täällä uudestaan tuosta kierron pudotuksesta.

Eli pudotin sen kierron nyt kokeeksi siitä 60 L/min 40:een L/min. Ja seurauksena siis tulo lämpeni ja meno kylmeni raakasti. Toisiopuolella Dt putosi ½ astetta. Paineet arviolta 25,5 barista 24,5 bariin. ja tuossa kuva niistä valikoista. Onkohan tuo kaasu jo riittävän kylmää?

Nuo lämmöt ym. pomppii ihan sikana, eikä tuossa nyt ehkä ihan tarkat arvot sitten. Mielestäni tuo Ts on ollut huomattavasti lähempänä tuota tpa lukua yleensä.

[fraatti]

"From the field measurements, it can be concluded that the thermal contact between U-pipe channels increases as the brine mass flow rate decreases. Furthermore, the modeling results show that there is a certain optimum brine mass flow rate which gives a maximum overall system COP. Different optimum mass flow rates are obtained for different compressor speed and it is shown that their relation is almost linear. However, concerning system COP maximization, it can be concluded that a constant but carefully-selected brine mass flow rate can still be an appropriate option for the variable capacity heat pump unit studied in the present paper where the compressor frequency changes between 30Hz and 75Hz. Concerning the heat capacity maximization in the system, a variable speed brine pump can be used to help the insufficiently-sized compressor to cover the peak heat demand of the building."

Elikäs kun pudotit virtausta matalemmaksi niin mainitsit että tuloliemen lämpötila nousi korkeammaksi. Tuo ylläoleva voisi selittää sitä.

Mutta miten todeta mitä teholle tapahtuu? Paisuntaventtiilin asentohan näkyy tuossa kuvassasi x,P % kohdassa. Määrääkös tuo paisuntaventtiilin asento suoraan paljonko energiaa kylmäaineella siirretään? Käyttövettä tehdessä tuo X arvo siirty jompaan kumpaan suuntaan. Muuttuukos sen arvo silloin jos tuota liuospumpun nopeutta säätää?