Pumpun valinta

[noble]

Kaivo porattu. Nihkeästi tuli vettä, vasta noin 150m syvyydessä oli parempi vesisuoni. 6h päästä porauksesta oli vesi noussut kuitenkin 8m päähän maan pinnasta, toki kaivoon juoksutettiin vettä noin kuutio kun liosputkia laskettiin.

Pitääkö muuten paikkansa, että Warmian termostaatit ja toimilaitteet eivät ole on/off -tyyppisiä? Jos näin on, voisi termostaatteja vielä harkita.

Pumpuksi on kyllä valikoitumassa tuo 8kW. Ei tule sitten mitään ylläreitä.

[justus01]

Itse tykkäisin, että lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto toimisi mahdollisimman automaattisesti pyrkien pitämään sisälämpötilan suurin piirtein haluttuna riippumatta siitä paistaako aurinko, onko saunottu vai ei, onko talossa 10 vierasta iltaa istumassa...

Jos lämmityksen säätö tapahtuu pelkästään ulkolämpötilan, niin se ei reagoi mitenkään edellä mainittuihin asioihin. Mitä pienempi ja kevyt rakenteisempi talo sitä enemmän/nopeammin esimerkiksi nuot 10 ylimääräistä ihmistä ja/tai saunominen vaikuttaa sisälämpötilaan. Laittaisin termostaatit ainakin oleskelutiloihin ja keittiöön, vaikka ne aina myöhässä ovatkin lattialämmityksen varaavuuden vuoksi. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.... 

Joissakin taloissa voi pumpun sisälämpötermostaatti (joka säätää lämmityskäyrää) olla myös hyvä vaihtoehto lämmönjakotermostaateille, mutta omassa tuttavapiirissä siitä ei ole oikein kukaan tykännyt.

[sailor]

Kaivo porattu. Nihkeästi tuli vettä, vasta noin 150m syvyydessä oli parempi vesisuoni. 6h päästä porauksesta oli vesi noussut kuitenkin 8m päähän maan pinnasta, toki kaivoon juoksutettiin vettä noin kuutio kun liosputkia laskettiin.

Pitääkö muuten paikkansa, että Warmian termostaatit ja toimilaitteet eivät ole on/off -tyyppisiä? Jos näin on, voisi termostaatteja vielä harkita.

Pumpuksi on kyllä valikoitumassa tuo 8kW. Ei tule sitten mitään ylläreitä.

Aivan turhaa investoida termostaatteihin, edes putkituksia ei kannata vetää. Jakotukin viereen yksi pistorasia ja tarvittaessa sitten langattomia termostaatteja vuoden asumisen jälkeen. JOS tarvetta ilmenee.

[noble]

Piti mennä Nibestä kysymään hintoja... puhe kääntyi kuitenkin, että "kyllä 6kW on parempi vaihtoehto!, tuon kokoisessa talossa 6kW riittää mainiosti, kun sulla on noin syvä kaivokin." "Ylimittainen kaivo ja ylimittainen pumppu ei ole hyvä yhdistelmä"

No siinä sitten huulipyöreänä, että kiitos...

Toinen väittämä oli, että "100l puskuri laitetaan lähes aina" Painotin, että lattialämmitystalo, mutta puskuri kannattaa kuitenkin laittaa.

[noble]

Jaa-a. LVI-vastaavakin pohdinnan jälkeen suositteli 6kW järkevämmäksi ratkaisuksi.

Toki myös beargheatkin tukee sitä, että 6kW olisi karvan alle täysitehoinen (jos ottaa vielä huomioon, että ilmavuotoluku esim. 1 eikä 4). Ja 2400kg takallekkin saisi olla jotain käyttöä (voisi huipputehotarve aikoina avittaa mukavasti?)

Tässä on hieman ristitulessa

[sailor]

No laitappa valokuva/skannaus energiatodistuksestasi tänne (tai johonkin muualle ja linkki siihen) niin katsotaan.

[tomppeli]

Toinen väittämä oli, että "100l puskuri laitetaan lähes aina" Painotin, että lattialämmitystalo, mutta puskuri kannattaa kuitenkin laittaa.

Puskurisäiliö on silloin tarpeen, jos lämpöverkossa on pienehkö kostean tilan lämmitysalue,
joka lämmönvastaanottokyky on liian pieni ottamaan vastaan pumpun antama lämpöteho.

Jos teillä on suunnitteilla esimerkiksi sauna/suihkutiloihin tulossa oma lattialämmityspiiri,
joka ohjataan lämpiämään kesälläkin, tarvitaan se puskuri, oli sitten 6 tai 8 kW -tehoinen lämpöpumppu.
Jos puskurisäiliötä ei ole, ei lämpöä siirry tarpeeksi pumpulta pieneen lattiaan ja lauhduttimen lämpötila nousee liikaa,
kompressorin vastapaine nousee liikaa ja
lopulta pumppu tekee liian korkeasta vastapaineesta hätäkatkaisun ja lopettaa lämmittämisen kesken.

Jos tällaista pientä, kesälläkin lämmitettävää lattia-aluetta ei ole, ei tarvita puskuria.
Se lattian suuri betonimassa on itsessään erinomainen puskuri.

[noble]

Tänään ei ehdi enää ottamaan kopsuja todistuksista.

Mikä luku niistä on se todenperäisin? Onko uudessa todistuksessa rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa faktaa? Tilojen lämmitys mitoitustilanteessa on laskettu 5,5 kW (35W/m2).

[sailor]

Ei tässä nyt kiirettä ole. "kopioksi" kelpaa kännykkäkuva vaikka aijaa.com palveluun.

[noble]

Ei tässä nyt kiirettä ole. "kopioksi" kelpaa kännykkäkuva vaikka aijaa.com palveluun.

Laitoin aiheesta YV:tä.

[sakic]

Pitääpä kommentoida jo hetken levänneeseen ketjuun. Hienoa, että näin monipuolista pohdintaa on luettavissa ja opiskeltavissa ihmiselle, joka vasta omaansa suunnittelee. Mutta toisaalta, on tämä sikäli tuskaista luettavaa kun monesta asiasta ei ole perillä tai kuullutkaan. On melkoisen koukeroista puuhaa tämä mitoittaminen ja välineiden valinta. Ensimmäinen kerran törmäsin itse nyt siihen, että lattialämmityksen termostaatit voisivat olla huono juttu.  Itselle tällä hetkellä tarjotussa systeemissä termostaatit ohjelmointimahdollisuudella. Ja tämä on vielä ollut oma suosikki tarjouksista.

[tomppeli]

Parempi olisi ilman termostaatteja.

Maalämpöpumppu on jo itsessään termostaattinen toiminnaltaan.
Kaksi peräkkäistä temostointia voi aiheuttaa ongelmia, koska ne toimivat itsenäisesti, toisistaan tietämättä.
Tuplaten termostointi saattaa hiukan huonontaa järjestelmän hyötysuhdetta ja
joissakin tilanteissa pumpun toiminnalle aiheutuu vaikeuksia, kun liian paljon lämmityssilmukoita on sulkeutuneena.
Hintaakin tulee lisää tarpeettomasta hankinnasta!

[Dr.Fell]

No laitappa valokuva/skannaus energiatodistuksestasi tänne (tai johonkin muualle ja linkki siihen) niin katsotaan.

Kiinnostaisi minuakin nähdä..jos laitat tänne ja peität oleelliset kohdat.

[noble]

Parin kuukauden päästä on vuosi pumpun asennuksesta. Liitteessä muutaman kuukauden Bruno-excelin tilastotietoja.

Useamman päivän pakkasia ei viime talvena koettu, joten pumppu pääsi sen suhteen helpolla. Ehkä sillä 6kW:n pumpulla olisi pärjännyt, mutta siinä vaiheessa kun on suuri käyttövesitarve ja lämpöäkin pitäisi tehdä, niin voi 6kW jauhaa melkoisesti.

Saako tuota Tomppeli referoitua kuinka nätisti laskelmaasi, mitoitusvinkkelistä katsottuna?

[noble]

Liukuva vuosi takana.
Kokonaissähkönkulutus 9501 kWh
(MLP osuus 3701 kWh, talousrakennuksen ILP osuus 1148 kWh)

MLP käyttötunnit 1830h, josta käyttövesi 357h (vettä kului 89m3)
Käynistyksiä 3044 eli keskimäärin 36min käyntejä.

Varmasti viime vuodesta olisi 6kW pumppu pärjännyt hyvin, mutta olen ollut tyyväinen 8kW pumppuun.

[fraatti]

Liukuva vuosi takana.
Kokonaissähkönkulutus 9501 kWh
(MLP osuus 3701 kWh, talousrakennuksen ILP osuus 1148 kWh)

MLP käyttötunnit 1830h, josta käyttövesi 357h (vettä kului 89m3)
Käynistyksiä 3044 eli keskimäärin 36min käyntejä.

Varmasti viime vuodesta olisi 6kW pumppu pärjännyt hyvin, mutta olen ollut tyyväinen 8kW pumppuun.

Itsellä on sellainen kutina että nykyiset energiatodistukset arpovat energiatarpeeksi suurempia määriä kuin mitä ne tulevat todellisuudessa olemaan. Minkäkokoinen kohteesi olikaan neliöiltä ja millaisen energian kulutuksen energiatodistus arpoi? Sijainti? Oletko poltellut takkaa ? Laita tiedot vaikka tuohon signatureen koneen ja kaivon viereen...  Täytyy katsoa jos joskus jaksaisi aloittaa ketjun mihin tulisi toteutuneita vuosikulutuksia maalämpötaloissa eri ikäisissä kohteissa, sen verran usealta nykyään nuo kWh mittaritkin löytyvät.... Asiaa olisi mukava peilata noihin uusien talojen energiatodistuksiin nähden...

Karkeasti lukujen valossa sinulla on maalämpöpumpulta tullut lämmitykseen noin 12000kWh. Käyttöveteen 2800kWh.
Pienemmällä 6kW koneella käyntiajat olisivat ~2000h ja ~450h.

[noble]

Itsellä on sellainen kutina että nykyiset energiatodistukset arpovat energiatarpeeksi suurempia määriä kuin mitä ne tulevat todellisuudessa olemaan. Minkäkokoinen kohteesi olikaan neliöiltä ja millaisen energian kulutuksen energiatodistus arpoi? Sijainti? Oletko poltellut takkaa ? Laita tiedot vaikka tuohon signatureen koneen ja kaivon viereen...  Täytyy katsoa jos joskus jaksaisi aloittaa ketjun mihin tulisi toteutuneita vuosikulutuksia maalämpötaloissa eri ikäisissä kohteissa, sen verran usealta nykyään nuo kWh mittaritkin löytyvät.... Asiaa olisi mukava peilata noihin uusien talojen energiatodistuksiin nähden...

Karkeasti lukujen valossa sinulla on maalämpöpumpulta tullut lämmitykseen noin 12000kWh. Käyttöveteen 2800kWh.
Pienemmällä 6kW koneella käyntiajat olisivat ~2000h ja ~450h.

Kokonaisneliöt 175m2, asuinneliöt 157m2. Kokonaiskuutiot 630m3 ja ilmakuutiot 460m3. Seinäjoki sijainti.
Takassa poltettu noin 1-1,5 i-m3 hyvän lämpöarvon omaavaa lautaa 

Mitä tuossa energiatodistuksessa pitää varsinaisesti tuijottaa? Ostoenergiaa, ostoenergiaa kerrotettuna vai nettotarvetta?
Laskettu ostoenergia:
Sähkö 9948 kWh/vuosi
Puu 3333 kWh/vuosi
Yhteensä 13281 kWh/vuosi

Kertoimilla sama:
Sähkö 16911 kWh/vuosi
Puu 1667 kWh/vuosi
Yhteensä 18577 kWh/vuosi

Nettotarpeina:
Lämmitys 5521 kWh/vuosi
IV 1950 kWh/vuosi
Vesi 4200 kWh/vuosi
(Yhteensä 11671 kWh/vuosi)

Ja tuo coppelo... Paljonkohan se todellisuudessa mahtaa olla? Olen logintutki-ohjelmalla päätynyt tulokseen 4,5. Sen puolesta energiaa olisi kulunut yhteensä 16650 kWh (käyttövesi COP 2,93 ja lämmitys COP 4,85).

[tomppeli]

Nykyinen energiatodistuskäytäntö (E  -todistus) tuli voimaan 1.6.2013.
Todistus sai heti kovaa kritiikkiä mm. omakotiliitolta. Todistus on voimassa enintään 10 vuotta.
Todistuksella yritetään kertoa rakennuksen ekologisuudesta, mutta todellista rakennuksen lämpöenergian tarvetta niistä ei tahdo löytyä.
Todistusta varten lasketaan ensin rakennuksen todellinen lämmitystarve, mutta sitä tuunataan erilaisilla korjauskertoimilla ihan joksikin muuksi.

Finlex 176/2013
Rakennuksen tai sen osan kokonaisenergiankulutus eli E-luku ( kWh E /
(m 2 vuosi) ), määritetään laskemalla yhteen laskennallisen vuotuisen ostoenergian ja
energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain lämmitettyä nettoalaa kohden.
E-luvun laskennassa käytetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetussa valtio-
neuvoston asetuksessa rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien luku-
arvoista (9/2013) määrättyjä energiamuotojen kertoimia:
sähkö 1,7
kaukolämpö 0,7
kaukojäähdytys 0,4
fossiiliset polttoaineet 1,0
rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5

Tässä yksi lain soveltamista kuvaava esimerkki:

Jos tilojen lämmitysenergiatarve on esimerkiksi 10 000 kWh ja tilat on varustettu
lattialämmityksellä, jonka järjestelmähyötysuhde on 0,8, niin rakennuksen
lämmitysenergiankulutus 12 500 kWh (=10 000/0,8). Jos maalämpöpumpun SPF‐luku on
esimerkiksi 3,0, niin maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergianmäärä on 4 167 kWh
(=12 500 kWh/3). Kun tämä muutetaan kokonaisenergiaksi, saadaan lopputulokseksi 7083
kWh E  (=1,7 x 4167 kWh).
 
Kun samassa tilassa on tulisija, menee laskenta seuraavasti: Tilojen lämmitysenergiantarve
on edelleen sama 10 000 kWh. Laskentasääntöjen mukaisesti varaavan tulisijan oletetaan
luovuttavan tiloihin 2000 kWh ja takan hyötysuhteen olevan 0,6. Tulisija käyttää uusiutuvaa
energiaa, jonka energiamuodon kerroin on 0,5, jolloin takan kokonaisenergiakulutus on 1667
kWh E  (=2000 kWh/0,6 * 0,5).
Tässä tilanteessa lattialämmitykselle ja maalämpöpumpulle jää lämmitysenergian
kattamiseksi 8000 kWh osuus (=10 000 – 2000 kWh).  Silloin maalämpöpumpun
kokonaisenergia on 5 667 kWh E  (=8000 kWh/0,8/3*1,7). Tulisijan ja maalämpöpumpun
yhteenlaskettu kokonaisenergia on 7334 kWh E  (1667+5667), joka on suurempi kuin
kokonaisenergiakulutus ilman tulisijaa.

Varsinaista kikkailua, jolla rakennuksen todellinen lämpöenergian tarve piilotetaan tehokkaasti.
Mitä hyötyä tästä todistuksesta on tavalliselle talonrakentajalle tai ostajalle?

[fraatti]

Kokonaisneliöt 175m2, asuinneliöt 157m2. Kokonaiskuutiot 630m3 ja ilmakuutiot 460m3. Seinäjoki sijainti.
Takassa poltettu noin 1-1,5 i-m3 hyvän lämpöarvon omaavaa lautaa 

Mitä tuossa energiatodistuksessa pitää varsinaisesti tuijottaa? Ostoenergiaa, ostoenergiaa kerrotettuna vai nettotarvetta?
Laskettu ostoenergia:
Sähkö 9948 kWh/vuosi
Puu 3333 kWh/vuosi
Yhteensä 13281 kWh/vuosi

Ja tuo coppelo... Paljonkohan se todellisuudessa mahtaa olla? Olen logintutki-ohjelmalla päätynyt tulokseen 4,5. Sen puolesta energiaa olisi kulunut yhteensä 16650 kWh (käyttövesi COP 2,93 ja lämmitys COP 4,85).

Kyllä se tuo ostoenergia taitaa olla? Mitähän tuohon lukemaan kuuluu? Itse tein omaan talooni energiatodistuksen ja tuolloin siihen vanhemman malliseen energiatodistukseen tuli perehdyttyä. Onko energiatodistuksen mukana liitteitä?

Tässä oman energiatodistuksen liitteestä kuva jossa on eriteltynä mistä näkyy mihin energiaa kuluu. Tuosta noita lämmitystarpeitakin pystyykin jollain tapaa erittelemään. Tuollainen todistus arpoo käyttösähköksi 9200kWh pelkästään taloon. Jos tallin ja talon kokonaissähkönkulutus on todellisuudessa ollut 10260kWh vuodessa voi ja todeta kuinka realistisella pohjalla nuo lukemat ovat... 


Koko vuosihyötysuhdetta lienee mahdoton tietää ilman mittareita. Arvioita voi heittää mutta niiden painoarvo on varsin matala. Joissain pumpuissa on itsessään jonkinmoisia laskureita joilla päässee vuositasolla 5-10% tarkkuuteen(itsellä tulee pian vuosi täyteen kun olen ottanut lukemia ylös jolloin otan tuohon kantaa enemmän...)

[noble]

Liitteessä hieman dataa, ulkona keskilämpötila -26,6'C. Hienosti löytyy vielä reserviä 8kW pumpusta. Se tulee tietenkin osittain käyttöön, kun isommat suihkusessiot on päällä. Ehkä se 6kW pumppu olisi tosiaan ollut hieman nihkeä...

Kaivosta tulee käyntien alussa 2-3'C ja noin tunnin käynnin lopussa ~0'C.

[Lämäri]

Voisiko joku avata, miten konkretisoituu käytäntöön, jos avaan termarit levälleen joka huoneesta? Tuntuu, että kulutus (alle 9.000 kWh) on jo niin pieni, ettei siihen voi vaikuttaa.

Lisäksi kommentit pumpun toiminnasta Oumanin käyrien perusteella ovat olleet myönteisiä. Aina tietysti kehittäminen kiinnostaa..

[fraatti]

Tuskin sillä voi vuotuiseen kulukseen juurikaan vaikuttaa. Positiivinen vaikutus voi tulla inasen suuremmasta virtauksesta lauhduttimen yli. Myös käynnistyksiä voi kertyä hiukan vähemmän. Nämä ovat kuitenkin niinpaljon kiinni siitä miten kohteessa lämmityskäyrä ja termostaattien toiminta osuu kohdalleen toistensa kanssa. Oikein toimiva termostaatti on muuten auki paitsi silloin kun tilaan tulee jostain ylimääräistä lämpöä joka sinne ei normaalisti kuulu (aurinko, ihmiset, takka jne)

Laita sinäkin kohteen tiedot tuonne alalaitaan niin on helpompi tietään millaisesta kohteesta on kyse.

[Lämäri]

Nyt pitäisi näkyä speksit ja liitteenä Trend-ketjusta kuva.

[WPF]

Liitteessä hieman dataa, ulkona keskilämpötila -26,6'C. Hienosti löytyy vielä reserviä 8kW pumpusta. Se tulee tietenkin osittain käyttöön, kun isommat suihkusessiot on päällä. Ehkä se 6kW pumppu olisi tosiaan ollut hieman nihkeä...

Kaivosta tulee käyntien alussa 2-3'C ja noin tunnin käynnin lopussa ~0'C.

40 % lepää. Optimimitoituksessa mitoistusulkolämpötilassa käy kokoajan.

6kW olis ollut hyvä, mutta meneehän se tuokin.

[fraatti]

Nyt pitäisi näkyä speksit ja liitteenä Trend-ketjusta kuva.

Noniin. Tässätapauksessa kun kyseessä tulistuskone niin noilla nopeuksilla ei taida olla niin väliä koska kone tekee lämpöä kuitenkin omaan varaajaansa...