Omakotitalo öljystä maalämpöön

[Gobi]

Moro,

olemme saattamassa kaupantekoa päätökseen 2-kerroksisesta omakotitalosta. Talo sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa.
Toiveissa olisi vaihtaa lämmitysmuoto kustannustehokkaampaan versioon. Nykyisellään kiinteistössä on ollut öljynkulutus 3800 l/vuosi.
Kattilana Jäspi ECO-17 S, valmistusvuosi 1997, öljypoltin Lamborghini.
Neliöitä on yläkerrassa n. 168 m2, kellarissa 150 m2 ja huonekorkeus molemmissa 2,5 m.
Kellaria on pidetty matalammalla lämpötilalla, n. 10C. Lämmönjako patteriverkolla.

Talossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sen muuttaminen koneelliseksi lämmöntalteenotolla on käynyt mielessä.
Kellariin tullaan rakentamaan oleskelutiloja ja jopa mahdollisesti yksi makuuhuone, seinään puhkaistaan ovi- ja ikkuna-aukot.
Olen miettinyt lattialämmityksen tekoa noihin kellarin huoneisiin.

Lämpimän veden tarve tulisi olemaan suuri, 6-7 henkilöä käyttäisi sitä.

Lisäinfoa:

- Rakennettu 1968, seinissä eristettä 100 mm + 50 mm lisäeristys ulkopuolella. Pintamateriaalina puuverhous.
- Yläpohjassa tehty lisäeristys puhalluseristeellä, kokonaispaksuus kauttaaltaan 30-35 cm
- Ikkunat alkuperäiset 2-kerros, lisätty irrallinen välilasi alumiinipokalla 1980-luvulla

Jos noista saisi laskettua jonkun viitteellisen arvon pumpun koolle. Vinkkejä suunniteluun muutenkin otetaan vastaan, lämminvesivaraaja etcetc.

Korjattu neliömääriä 20.12.2014

Edit @24.06.2014.: Poistin liitetiedoston.. "tomppeli"

Uutta dataa maalämmön asentamisen jälkeen:

Maalämpöpumppu
Jäspi Jämä Star RTS 4-16 (Nibe F1255 4-16)

Varaaja
Jäspi GTV 500 hybridivaraaja

Lämpökaivo
300m porausta (aktiivisyvyys 298m), 6m vaakavetoja, Turbocollector 50x3

Lämmitysjärjestelmä
Kiertopumppu Grundfos Alpha2 25-60
Patteriverkko

Muistiinpanoja
Patteri meno/paluu delta
0C 6K

[tomppeli]

Talo sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa.
Toiveissa olisi vaihtaa lämmitysmuoto kustannustehokkaampaan versioon. Nykyisellään kiinteistössä on ollut öljynkulutus 3800 l/vuosi.
Kattilana Jäspi ECO-17 S, valmistusvuosi 1997, öljypoltin Lamborghini.
Neliöitä on yläkerrassa n. 220 m2, kellarissa 200 m2 ja huonekorkeus molemmissa 2,5 m.
Kellaria on pidetty matalammalla lämpötilalla. Lämmönjako patteriverkolla.

Talossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sen muuttaminen koneelliseksi lämmöntalteenotolla on käynyt mielessä.
Kellariin tullaan rakentamaan oleskelutiloja ja jopa mahdollisesti yksi makuuhuone, seinään puhkaistaan ovi- ja ikkuna-aukot.
Olen miettinyt lattialämmityksen tekoa noihin kellarin huoneisiin.

Lämpimän veden tarve tulisi olemaan suuri, 5-7 henkilöä käyttäisi sitä.

Lisäinfoa:

- Rakennettu 1968, seinissä eristettä 100 mm + 50 mm lisäeristys ulkopuolella. Pintamateriaalina puuverhous.
- Yläpohjassa tehty lisäeristys puhalluseristeellä, kokonaispaksuus kauttaaltaan 30-35 cm
- Ikkunat alkuperäiset 2-kerros, lisätty irrallinen välilasi 1980-luvulla

Tein laskelman. Rakennus on iso. Lämmitettäviä kuutioitakin on paljon, noin 1200m3.
Laskelmassa oletetaan, että alakertakin on isolta osaltaan asumiskäytössä.

Lämmitystarve saattaa rakennuksen ison tilavuuden takia näyttää suurelta,
mutta silti tässä on ominaiskulutus nain noin 7,2 Wh/m3/astepäivä/vuosi,
joka vastaan melkein vuoden 2010 rakentamisen normeja.
Tosin tässä laskelmassa iso osa kellarikerroksen tilavuudesta oletetaan olevan vain noin +10C lämpötilassa.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava. Tarkkaa laskelmaa varten tarvitaan tarkemmat lähtötiedot.
Luotettavan laskelman saat alan ammattisuunnittelijalta.

[Gobi]

Kiitos tomppelille laskelmasta. Tuo vahvisti omaa laskelmaa, pumppu oli luokkaa 15-17 kW.

Muutama kysymys asian tiimoilta:

- Onko tulistuspumppu parempi tälläisessä kohteessa, suuren lämpimän veden kulutuksen ja patteriverkoston takia? Miten se toimii jos patterinverkon kanssa on osittain lattialämmitys käytössä?
- Kellari on tarkoitus kiertää salaojittavalla lämpöeristeellä, samalla tulee salaojat ja sadevesijärjestelmä kuntoon. Vaikuttaako tämä lämmitystarpeeseen, jos kellarin lämpötilaa nostetaan?

[tomppeli]

Hyvä tulistusvaraajallinen olisi hyvä ja toimintavarma  valinta.
Erilaiset lämmitystavat ovat helposti toteutettavissa.

[Gobi]

Mitäs tulistusmalleja on saatavissa yli 15 kW teholla ja miten siihen onnistuu suuren lämminvesivaraajan kytkentä?
Ja kun kyseessä patterilämmitys, tarvitaan perään varmaan puskurivaraaja?

[tomppeli]

Mitäs tulistusmalleja on saatavissa yli 15 kW teholla ja miten siihen onnistuu suuren lämminvesivaraajan kytkentä?
Ja kun kyseessä patterilämmitys, tarvitaan perään varmaan puskurivaraaja?

Esimerkiksi:

• Oilon Geopro SH16: http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/

Siellä on esimerkiksi 16 ja 20 kW tehoiset tulistuspumput, joihin voi valita 500 - 2000 litraisen varaajan.

• Lämpöässä V20 : http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
• Ekowell EVTM20: http://www.ekowell.com/tuotteet/evtm2000.php

[Gobi]

Mitäs tulistusmalleja on saatavissa yli 15 kW teholla ja miten siihen onnistuu suuren lämminvesivaraajan kytkentä?
Ja kun kyseessä patterilämmitys, tarvitaan perään varmaan puskurivaraaja?

Esimerkiksi:

• Oilon Geopro SH16: http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/

Siellä on esimerkiksi 16 ja 20 kW tehoiset tulistuspumput, joihin voi valita 500 - 2000 litraisen varaajan.

• Lämpöässä V20 : http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
• Ekowell EVTM20: http://www.ekowell.com/tuotteet/evtm2000.php

Jees, tuossahan noita jo on. Mikäs huonoja puolia pumpun ylimitoittamisessa on esim. 4 kW:lla? Jos sen lopputehon käyttöönotto tulee viiveellä?

[tomppeli]

Tulistusvaraajallisessa pumpussa ei oikeastaan tule muuta haittaa, kuin hinta.

[Kimmo_L]

Jees, tuossahan noita jo on. Mikäs huonoja puolia pumpun ylimitoittamisessa on esim. 4 kW:lla? Jos sen lopputehon käyttöönotto tulee viiveellä?

Jos sinulla on näköpiirissä tarve tuolle koko teholle, niin tottakai laitat heti lopulliseen tilanteeseen riittävän pumpun. Ei se siinä tapauksessa ole ylimitoittamista.

Lähinnä haittapuolena on lyhyet käyntijaksot, kun isotehoinen kompressori saa lämmöntarvetta vastaavan määrän tuotettua nopeasti ja pysähtyy sitten. Hyötysuhde (COP) tulee ehkä hieman heikommaksi. Tietysti tehokkaampi malli on myös kalliimpi.

Ehdottomasti kannattaa tehdä mitoitus lopullisen tarpeen mukaan. Olisi hölmöä laittaa ensin pienempitehoinen pumppu, joka jää myöhemmin alitehoiseksi, jos tarve kasvaa myöhemmin.

[tomppeli]

Jos on iso varaajatankki, ei ole pelkoa lyhyistä jaksoistakaan.
Asiaa voisi laskeakin.

Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.

• 15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
• 20 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,29 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,871h.

Ero ei ole kovin suuri.

...
Korjaan tai täydennän tätä viestiäni vielä.:
Tuossa ylempänä olevassa laskelmaparissa ei ole otettu huomioon sitä, että varaajatankista otetaan lataamisenkin aikana lämpöä pois 10 kilowatin teholla.
Kun sekin huomioidaan, näyttääkin laskelmapari tältä:

• 15-10 kW = 5 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C  1,162 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,743 h
• 20-10 kW = 10 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C  0,581 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,162 h.

Tässä ero näyttääkin jo sitten vähän isommalta.
Käynti / tauko -periodit ovat kuitenkin aika pitkät ison varaajan ansiosta.

[Gobi]

Jos on iso varaajatankki, ei ole pelkoa lyhyistä jaksoistakaan.
Asiaa voisi laskeakin.

Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.

• 15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
• 20 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,29 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,871h.

Ero ei ole kovin suuri.

Hyvinhän tuo tasoittuu varaajan kokoa kasvattamalla, pumpun tehon valinta siis helpottuu.

Onko yleistä että vanhoissa öljylämmityskohteissa ei ole puskurivaraajaa patterikierron puolella?
Bongasin ainoastaan kalvopaisuntasäiliön pannuhuoneesta, verkkoa on kuulemma pidetty kilon paineessa koko käyttöiän.

[Kallioniemi]

Jos on iso varaajatankki, ei ole pelkoa lyhyistä jaksoistakaan.
Asiaa voisi laskeakin.

Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.

• 15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
• 20 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,29 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,871h.

Ero ei ole kovin suuri.

Hyvinhän tuo tasoittuu varaajan kokoa kasvattamalla, pumpun tehon valinta siis helpottuu.

Onko yleistä että vanhoissa öljylämmityskohteissa ei ole puskurivaraajaa patterikierron puolella?
Bongasin ainoastaan kalvopaisuntasäiliön pannuhuoneesta, verkkoa on kuulemma pidetty kilon paineessa koko käyttöiän.

Kyllä kait se oli enemmänkin sääntö kuin vain yleistä, ettei sitä puskurivaraajaa ollut.  Ei ainakaan koskaan ole sellaista tapausta vastaan tullut.

[Matias]

Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.

    15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C  0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h

Tämä laskukaava sopii vain pelkän varaajan veden lämpötilan nostamiseen

Eli lämpöpumppu lämmittää 1000l varaajaa 15kw:n teholla mutta jos varaajasta menee talon lämmitykseen jatkvasti 10kw niin varaajan lämpö nousee enää 5kw:n teholla.

Silloin 1000l:n varaajan veden lämmön nostaminen 5 asteella ottaa n tunnin.

[tomppeli]

Tämä laskukaava sopii vain pelkän varaajan veden lämpötilan nostamiseen

Eli lämpöpumppu lämmittää 1000l varaajaa 15kw:n teholla mutta jos varaajasta menee talon lämmitykseen jatkvasti 10kw niin varaajan lämpö nousee enää 5kw:n teholla.

Silloin 1000l:n varaajan veden lämmön nostaminen 5 asteella ottaa n tunnin.

Siksi olinkin täydentänyt tekstiäni tällä:
"Tuossa ylempänä olevassa laskelmaparissa ei ole otettu huomioon sitä, että varaajatankista otetaan lataamisenkin aikana lämpöä pois 10 kilowatin teholla.
Kun sekin huomioidaan, näyttääkin laskelmapari tältä:

    15-10 kW = 5 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C  1,162 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,743 h
    20-10 kW = 10 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C  0,581 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,162 h.

Tässä ero näyttääkin jo sitten vähän isommalta.
Käynti / tauko -periodit ovat kuitenkin aika pitkät ison varaajan ansiosta."

[euroshopperi]

Mun on ihan pakko kehua tähän paikkaan tuota omaa laitosvalintaa. Eli meillä on myös sellainen isohko poppoo ja talossa 12h+keittiö. Porukkaa sellaiset 8h ja vettä palaa aivan tajuttomasti. Otin sellaisen Viessmanin vehkeen, jossa lämmintä vettä tehdään 390 L varaajaan 50°:een lämmöllä ja se vesi on siis todellista vettä, eikä mitään kierukka hömpötyksiä. Lisäksi vanhasta öljyajasta jäi jäljelle 500 L aurinkovaraaja, jossa on siis käyttövesi kierukka lisäksi. Eli tällä hetkellä se toimii lämmityksen puskurivaraajana ja sen läpi tulee käyttöveden esilämmityskierukka ennen tuota 390 L varaajaa. Tämä homma toimii niin, että tarvittaessa kuumaa vettä aletaan tehdä täydellä 17kW teholla ja lämmitys saa luvan odottaa, kunnes vesilämmitys antaa luvan. Lattialämmitystä on 150m² ja pattereilla pyöri viime talven vielä sellaiset + 150m², joka on siis suunnitelmissa muuttaa lattialämmitykselle tänä kesänä. Tätä kokoonpanoa voin suositella ihan huoletta sellaiselle, joka haluaa lämmintä vettä tajuttomia määriä tarvittaessa. Laitteiston ½-vuoden COP on 3,8, jota pidän itse varsin hyvänä tällaisessa patteri/lattia talossa. Tehoja vain taitaa olla meikäläisellä hieman yläkanttiin, mutta lisärakentamistakin on tiedossa, joten ei haittaa. 1000 L aurinkovaraaja olisi ollut paikallaan ja useammalla kierukalla vielä, niin olisi saanut pesutilat pyörittää kesäisin helpolla.

[Gobi]

Tuo euroshopperin tilanne tulisi vastaaman aikalailla omaa tilannetta, tosin pienemmällä henkilömäärällä. Alan kyselemään jossain vaiheessa tarjouksia kaivon porauksesta, pumpun hankinnasta ja sen asennuksesta. Palaan silloin täällä asiaan.

[justus01]

En ole juurikaan perehtynyt muuta kuin Niben valikoimaan. Sieltä sopiva setti voisi olla F1145-15 + UKV 300 (puskuri) + VPB500 (lämminvesi). Vaikka VPB300 voisi tilavuuden puolesta olla riittävä, niin sitä ei kannata valita. Se ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla yli 12kW pumpun kanssa. Mitä tulee tehomitoitukseen, niin vaihtoventtiilipumpun mitoittaisin Etelä-/Keski-Suomeen -25c pakkasten mukaan. Ei taida olla usein olla -30c pakkasia.

[Gobi]

Jos otetaan esimerkiksi vaikka Geopron SH 16, joka on on tulistusmalli. Tarviiko puskurin olla tulistus-mallinen vai riittääkö siihen tavallinen puskurivaraaja ja sen perään varsinainen lämminvesivaraaja? En päässyt tästä selville...

[tomppeli]

Oilon Geopro HS malleissa tarvitaan niiden oma SH tai SHAK -tulistusvaraaja
http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
Muuta varaajaa ei tarvita.
Noistakin kannattaa valita aika iso, jolloin pumppu käy harvemmin.
Siinä samassa varaajassa varastoidaan sekä patteriverkon kiertovettä, että lämmintä käyttövettä.

...
Täydennän vielä jälkeen päin tätä vastaustani..

Tuo tulistusvaraaja on periaatteessa kaksi varaajaa, jotka ovat saman säiliön päällekkäisiä osia.
Säiliön alin 2/3 toimii lämmitysverkon varaajana ja sen lämpötilana pidetään kiertoveden vaatimaa lämpötilaa, joka lämpötila tietysti vaihtelee ulkolämpötilan mukaan.
Ylin 1/3 osa säiliöstä varastoi tulistettua kiertovettä, jonka lämpötila on 50 ... 70 astetta.
Ylä - ja alaosan välissä on peltilevy, joka estää lämpötilojen sekoittumisen.
Levyssä on reikiä, jotka sallivat yläosaan varastoituneen ylimääräisen kuuman valumisen alaosaan.

Molemmissa säiliöissä on sisällä lämpimän käyttöveden tekemistä varten kuparikierukka.
Kylmä vesijohtovesi menee ensin alaosan kierukan läpi, jossa se esilämpenee lämmitysverkon kiertoveden lämpötilaan.
Esilämmennyt käyttövesi menee vielä yläosan tulistusvedessä olevan kierukan kautta, jossa se loppukuumennetaan 50 .. 70 asteiseksi.

[Roori]

Jos otetaan esimerkiksi vaikka Geopron SH 16, joka on on tulistusmalli. Tarviiko puskurin olla tulistus-mallinen vai riittääkö siihen tavallinen puskurivaraaja ja sen perään varsinainen lämminvesivaraaja? En päässyt tästä selville...

Tuommoseksi rakenteeksi kun sen saisi niin sitten olis ihan ok...

[Gobi]

Kaikesta en ihan ole vielä perillä, mutta hitaasti se taotaan päähän. Jos parin vuoden päästä istuisin itsekin pannuhuoneessa sihikorin päällä kyttäämässä
käyriä, asteita, astekäyriä ja kaikenmaailma betoja/deltoja. 

Eli jos oletettaisiin (oletukset on aina mukavia, saadaan ketjuun elämää) että talossa olisi se 220 neliötä yläkerrassa pattereilla ja kellarissa 100
neliötä saneerattavalla lattialämmityksellä. Asukkaita se 6. Toimisiko seuraavat laitteet miten noissa olosuhteissa:

Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)

Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? 

Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?

[tomppeli]

Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)

Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? 

Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?

- 1500 litraa on hyvä koko, jos vaan saat sen sisälle pannuhuoneeseen.
  Yksi mahdollisuus on ostaa varaaja suoraan tehtaalta Kokkolasta. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html
  Oilon taitaa omistaa Akvatermin.

- Lattialämmitykseen joudutaan kiertovesi shunttaamaan alas patteriverkon kiertovedestä.
  SH pumpussa on valmius kahden lämmönjakopiirin ohjaukseen, ei tule lisähintaa.
  Shuntti ja sen säätömoottori pitää tietysti ostaa.

- Täältäkin voisi kysyä hintaa ja käydä vaikka itse hakemassa.   http://www.torujyri.ee/fi/geoprosh
  Niillä on liike Tallinnassakin.

[sailor]

JJ taisi ostaa omansa just tuolta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.50

[Gobi]

Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)

Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? 

Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?

- 1500 litraa on hyvä koko, jos vaan saat sen sisälle pannuhuoneeseen.
  Yksi mahdollisuus on ostaa varaaja suoraan tehtaalta Kokkolasta. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html
  Oilon taitaa omistaa Akvatermin.

- Lattialämmitykseen joudutaan kiertovesi shunttaamaan alas patteriverkon kiertovedestä.
  SH pumpussa on valmius kahden lämmönjakopiirin ohjaukseen, ei tule lisähintaa.
  Shuntti ja sen säätömoottori pitää tietysti ostaa.

- Täältäkin voisi kysyä hintaa ja käydä vaikka itse hakemassa.   http://www.torujyri.ee/fi/geoprosh
  Niillä on liike Tallinnassakin.

Ok, pitää laittaa korvan taakse tuo Tallinnan liike. Pumppu ainakin tulisi pakulla, näytti olevan noita tulistusvaraajia samassa liikkeessä.
Sen sovittaminen kyytiin saattaa olla jo vaikeampaa. 

[AAA]

Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)

Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? 

Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?

- 1500 litraa on hyvä koko, jos vaan saat sen sisälle pannuhuoneeseen.
  Yksi mahdollisuus on ostaa varaaja suoraan tehtaalta Kokkolasta. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html
  Oilon taitaa omistaa Akvatermin.

Ei todellakaan. Akvatermin omistaa Nibe.

[Roori]

Ok, pitää laittaa korvan taakse tuo Tallinnan liike. Pumppu ainakin tulisi pakulla, näytti olevan noita tulistusvaraajia samassa liikkeessä.
Sen sovittaminen kyytiin saattaa olla jo vaikeampaa. 

Kuka kieltää tuomasta vaikka sitten varaajallisen Viruvalkeeta siinä samalla, ja pakkauspehmukkeina voi käyttää Sakua ja Alecoccia

[Gobi]

Kuka kieltää tuomasta vaikka sitten varaajallisen Viruvalkeeta siinä samalla, ja pakkauspehmukkeina voi käyttää Sakua ja Alecoccia

Ja rouva ihmettelisi 1500 litran varaajan kasvua 2500 litraan.

[Gobi]

Noniin, nyt istun vasta hankitun kiinteistön olohuoneessa  miettimässä tätä aloittamaani ketjua. Aikeet eivät ole vielä muuttuneet, laitoin kyselyä tuonne Viroon mitä huutavat pumpusta ja 1500l varaajasta.

Kannattaisiko käyttää ensin pumppufirmaa katsomassa kohdetta ja kysyä pari tarjousta? Vai uskaltaisiko itse alkaa pyytämään tarjouksia urakoista; pumppu+asennus / kaivon poraus foorumitiedon perusteella?
Moniko tuon jälkimmäisen on tehnyt ja miten onnistunut? Urakoiden kilpailutus ja valvonta minulta onnistuu.

[Dr.Fell]

Kröm, kannattaisi harkita kytkentää siten että olisi 2x500 tai 2x750ltr varaajia.
Sitten vaihtoventtiili väliin.Pumpun aina käydessä tulistus purettaisiin KV-varaajaan riippumatta siitä ajetaanko lauhduttimelta lämmityspiirin varajaan tai KV-varaajaan.
Hyötysuhde on huomattavasti parempi.

[Roori]

Noniin, nyt istun vasta hankitun kiinteistön olohuoneessa  miettimässä tätä aloittamaani ketjua. Aikeet eivät ole vielä muuttuneet, laitoin kyselyä tuonne Viroon mitä huutavat pumpusta ja 1500l varaajasta.

Kannattaisiko käyttää ensin pumppufirmaa katsomassa kohdetta ja kysyä pari tarjousta? Vai uskaltaisiko itse alkaa pyytämään tarjouksia urakoista; pumppu+asennus / kaivon poraus foorumitiedon perusteella?
Moniko tuon jälkimmäisen on tehnyt ja miten onnistunut? Urakoiden kilpailutus ja valvonta minulta onnistuu.

Homman vois rakentaa myös tämän pohjalta:
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-4-16/LVI-5361588/dp?openGroup=1293

Tuohon jatkoksi puskurivaraaja LKV esilämmityskierukoinnilla lämmityspiireihin...

Kyllä tarjouksia kannattaa pyytää jos vaikka löytyis sopeva paketti, joka tapuksessa siinä pyöräytyksessä tietomäärä itsellesi lisääntyy ja jos varmuutta tulee tarpeeksi niin kannatta palastella homma varsinkin jos
itse pystyy tekemää osan hommista...ainakin kaikki valmistelevat työt kuten purku maalaus haalaus jne
Itse tein juuri noin tuossa järjestyksessä ja käytin ulkopuolista vain pakollisissa hommissa...ja avot mielestäni säästin sievoisen summan...ja jatkoksi tietämys kasvoi sille tasolle että sen kanssa pärjää vaikka vähän oikkuilisikin, mitä ei ole tapahtunut...

[Dr.Fell]

Enpä lähtisi tuohon.Tekee vain vain tasan yhtä asiaa kerrallaan.
Tulistuspumpulla saa jatkuvasti käyttövettä laitteen ollessa käynnissä.
Tosiaan esilämmitys tietysti lämmityspiirin varaajasta ja tulistus KV-varaajassa.

Tällöin järjestelmän kokonaishyötysuhde on parempi.

[Gobi]

Toistaiseksi valintana on ollut Geopro SH 16 ja AKVA GEO 1500l varaaja. Tuon  varaajan saaminen pannuhuoneeseen vaatii talon seinän purkamisen (tiiliverhoiltu puurunko). Vastaavan pumpun löytäminen muulta merkiltä tietenkin on mahdollista.

Pumppu on ylimitoitettu, mutta loppuosa tulee käyttöön kellarin käyttöönoton myötä. Itse miellän tulistinpumpun paremmaksi omaan käyttöön (suuri LKV:n tarve), tulistinvaraaja tukee sitä.

Pilkon urakan kahteen osaan, pumpun asennus ja kaivon poraus + putkitus. Täytyy alkaa tuota porausta kyselemään, pumpun ostan suoraan jostain.

[Dr.Fell]

Toistaiseksi valintana on ollut Geopro SH 16 ja AKVA GEO 1500l varaaja. Tuon  varaajan saaminen pannuhuoneeseen vaatii talon seinän purkamisen (tiiliverhoiltu puurunko). Vastaavan pumpun löytäminen muulta merkiltä tietenkin on mahdollista.

Pumppu on ylimitoitettu, mutta loppuosa tulee käyttöön kellarin käyttöönoton myötä. Itse miellän tulistinpumpun paremmaksi omaan käyttöön (suuri LKV:n tarve), tulistinvaraaja tukee sitä.

Varmasti hyvä valinta, mutta kannattaisi vaihtaa tosiaan kahteen varaajaan, 750ltr KV-pytty ja 500-750ltr lämm.piirin pytty.
Tällöin käyttövesi riittää VARMASTI. Tulistus kun ajetaan koko ajan käyttövesivaraajaan.
Lämmityskaudella tuon KV-pytyn lämpötila on 70-80 astetta tulistuksen ansiosta

[Gobi]

Varmasti hyvä valinta, mutta kannattaisi vaihtaa tosiaan kahteen varaajaan, 750ltr KV-pytty ja 500-750ltr lämm.piirin pytty.
Tällöin käyttövesi riittää VARMASTI. Tulistus kun ajetaan koko ajan käyttövesivaraajaan.
Lämmityskaudella tuon KV-pytyn lämpötila on 70-80 astetta tulistuksen ansiosta

Eli tulistetun veden voi ohjata eri varaajan ja loppuosan ulosotto tulee toisesta putkesta lämmityspuolelle? Saako LKV:n esilämmityksen hoidettua tuolla systeemillä?

Lisäys: Tuolla yhdistelmällä KV:n varaajan pitää olla tulistusvaraaja kahdella kierukalla (lämmitys ja esilämmitys) ja lämmityspuolelle riittää tavallinen varaaja yhdellä kierukalla?

[Dr.Fell]

Varmasti hyvä valinta, mutta kannattaisi vaihtaa tosiaan kahteen varaajaan, 750ltr KV-pytty ja 500-750ltr lämm.piirin pytty.
Tällöin käyttövesi riittää VARMASTI. Tulistus kun ajetaan koko ajan käyttövesivaraajaan.
Lämmityskaudella tuon KV-pytyn lämpötila on 70-80 astetta tulistuksen ansiosta

Eli tulistetun veden voi ohjata eri varaajan ja loppuosan ulosotto tulee toisesta putkesta lämmityspuolelle? Saako LKV:n esilämmityksen hoidettua tuolla systeemillä?

Ajattelin asian niin että tulistus pelkästään toiseen (KV)varaajaan.Käyttöveden esilämmitys otettaisiin lämmityspiirin varaajasta yhdellä tai kahdella kierukalla.
Tulistusta ei kannata ajaa lämmityspiiriin lainkaan.
Vaihtoventtiili lauhdutinpuolelle, joten laite ajaa pyynnin mukaan joko lämmityspiirin varaajaan tai KV varaajaan.

Tosin varsinkaan lämmityskaudella tälläistä tilannetta ei kovin usein tule jossa tehdään KVtä koska tulistuksesta saadaan lämpöä niin runsaasti.

[Gobi]

Ok, täytyy katsoa minkälaisia tarjouksia tulee.

Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.

[tomppeli]

Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.

70 astetta on liian korkea maalämpöpumpulle kiertoveden lämpötilaksi.
Paitsi, jos talossa on ollut patteritermostaatit käytössä. Silloin pattereiden todellinen lämpötila on saattanut olla alempi.
Maalämmöllä patteritermostaatteja ei saa käyttää, tai ne pitää avata täysille.

Alla piirroskuva, jossa kaksi varaajaa.
Vasen on kiertoveden varaaja ja oikea on tulistusvaraa, jolla käyttövesi priimataan lopulliseen lämpötilaansa.

[Roori]

Nyt alkaa tulistusvehkeessä olla jotain järkeä kun laitetaan se tulistusenergia omaan LKV-pönttöönsä talteen...tämänhän oli tuolla lässän ketjussa yks jannu DIYtelly menestyksellä ainakin talviajolla, pitäsikin oikeastaan nyt kysyä kuinka se DIY pelittää kesällä...olikos se joku VsMikko?
Yksi asia vielä tuossa jutussa on se kannttaiskos se LKV-pönä olla LKV:tä varastoiva jolloin kapasiteetti kuumalle vedelle on suurempi vai tuommoseen kierukkavaraajaan...itse ottaisin Gobi:na yhteyttä Oiloniin ja kysyisin onko ne toteuttanut tommosta tulistushommaa erilliseen pönttöön jossa varastoidaan LKV:tä...itse uskoisin kahden pöntön taktiikoita olevan toteutettuna. Tankkien koot tietty pitää olla jossain tolkuissa, tommonen aiemmin mainittu 750L KV-varaaja alkaa jo mennä kovin suuren kohteen/tarpeen tapaukseen, tuskin tarpeen yhdelle perheelle jos ei ole jotain ulkopaljua tarkoitus täyttää 
SH:ssä tuskin on semmosta älykkyyttä vaihtovenaohjaukselle jolla vois koko lauhdutuksen tulistuksineen ajaa LKV pönttöön jos tulee joku kova kulutuspiikki kuumalle vedelle tai kesällä tuo myös olisi käyttökelpoinen.

[sam68]

Tämähän on ihan perushommaa isommissa kohteissa kun laitetaan käyttövedelle oma varaaja jota lämmitetään tarvittaessa ja tulistuslämpö ohjataan sen yläosaan. Nytkin mulla on Oulussa pieni kerrostalo työn alla. 26kW pumppu, 500L puskuri esilämmityskierukalla ja 1000L varaaja käyttövedelle. Sama periaate on ollut kytkennöissä ainakin 10v.

Gobille kauppaisin 17kW G3 pumppua ja sille 500L tws rosteri käyttövesivaraaja ja 300L puskuria. Tuosta kannattaa kysyä tarjous jos laajemmin meinaat kysellä..

[Gobi]

Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.

70 astetta on liian korkea maalämpöpumpulle kiertoveden lämpötilaksi.
Paitsi, jos talossa on ollut patteritermostaatit käytössä. Silloin pattereiden todellinen lämpötila on saattanut olla alempi.
Maalämmöllä patteritermostaatteja ei saa käyttää, tai ne pitää avata täysille.

Alla piirroskuva, jossa kaksi varaajaa.
Vasen on kiertoveden varaaja ja oikea on tulistusvaraa, jolla käyttövesi priimataan lopulliseen lämpötilaansa.

Tuohan vaikuttaisi näppärältä järjestelmältä, täytyy tutkia mitä tulisi maksamaan. Tuskin kovin paljon enempää kuin yhdellä varaajalla toteutettu.

Nykyinen ohjaus on joku Oumanin vekotin, luki muistaakseni ES-2? Ja siitä kakkoskäyrä käytössä.