Maakeruupiirin ympärillä maaperä saa mennä jäähän, mutta mielellään maaperän lämpötila ei saisi laskea kovin paljon pakkaselle.
Alhainen keruunesteen lämpötila huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta voimakkaasti.
Savimaasta saa paljon paremmin lämpöä, kuin hiekkamaasta.
Märästä maasta saa reilusti enemmän lämpöä, kuin kuivahkosta maaperästä
1 x 400 metriä voi riittää, jos kyseessä on hyvin märkä savimaa.
Maaperän veden jäätyminen luovuttaa "ylimääräistä" lämpöä 333 kJ / kg ( = 0,0925 kWh / kg vettä.)
Kun keruuputken ympäröimässä maaperässä on paljon vettä, luovuttaa sen jäätyminenkin paljon lämpöä.
Jos ajateltaisiin, että maaperä on hyvin märkää ja hyvin lämpöä johtavaa, voitaisiin ajatella,
että jokaisen putkimetrin ympärille muodostuu 1m3 jäätä = n.1000 kg vettä jäätyy,
saadaan pelkästään siitä yhden putkimetrin ympärille muodostuvasta jäätymisestä
noin 1000 x 0,0925 = 92,5 kWh sitä "ylimääräistä" jäätymisen faasimuutoksen luovuttamaa energiaa.
Jos keruupiiri on 400 metrinen, on tällaisen jäätymistapahtuman luovuttama lämpöenergiamäärä peräti 400 x 92,5 = 37.000 kWh.
Se vastaa kohtalaisen ison, noin 200-300 neliöisen talon koko vuoden lämmitystarvetta.
Selvyyden vuoksi vielä syytä lisätä, että tässä jäätymisilmiössä (= faasimuutos, = olomuodon muuttuminen vedestä jääksi)
maaperän lämpötila laski vain +0C asteesta -0C asteeseen.
Ihan näin hyvä keruupiiri ei kuitenkaan yleensä ole!
Kuivassa tai kuivahkossa maaperässä tätä etuisuutta ei ole.
Kuivan maaperän lämmönjohtavuuskin on huono.
Noista syistä maaperän kosteudella tai märkyydellä on iso merkitys keruuputken pituuteen.
...
Keruuputken ankkurointi jokeen voi olla haasteellista.
Keväällä liikkeelle lähtevät jäät voivat repiä pohjaan huonosti ankkuroidun putken irti.
Keruu pellosta on helpompi toteuttaa.
Ota näitä huomioon, kun päätät millaisen keruuputkiston hankit.