Pienkerrostalo

[peki]

Tuli ostetuksi Tampereelta pieni osake ja taloyhtiössä olisi tarkoitus siirtyä öljystä maalämpöön jossain vaiheessa.
Tomppeli ehkä voisi tehdä jonkinlaisen mitoitussuunnitelman.
Tässä kohteen tiedot energiatodistuksesta.
Talo rakennettu vuonna 1960.
Talossa 10 pientä asuntoa, kolme autotallia ja yhteiset tilat kellarissa sis isohkon kylpyhuoneen, pukuhuoneen  ja saunan.
660 brm2.
Tilavuus 1820m3
Asuin neliöitä yhteensä 332m2.
Asunnot siis pieniä.
ET-luku 153.
Veden kulutus 791m3.
Lämpimän veden kulutus 316m3.
Lämmitysenergian kulutus 97296kwh vuosi.
Kiinteistösähkö 3162kwh
eli yhteensä noin 100000kwh vuosi.
Lämmitystarveluku normivuonna 4502.
Asukkaiden tarkkaa määrää ei tiedossa, mutta ehkä 15-20 henkeä.
Aika horatsu rakennus.

[tomppeli]

Talo rakennettu vuonna 1960.
Talossa 10 pientä asuntoa, kolme autotallia ja yhteiset tilat kellarissa sis isohkon kylpyhuoneen, pukuhuoneen  ja saunan.
660 brm2.
Tilavuus 1820m3
Asuin neliöitä yhteensä 332m2.
Asunnot siis pieniä.
ET-luku 153.
Veden kulutus 791m3.
Lämpimän veden kulutus 316m3.
Lämmitysenergian kulutus 97296kwh vuosi.
Kiinteistösähkö 3162kwh
eli yhteensä noin 100000kwh vuosi.
Lämmitystarveluku normivuonna 4502.
Asukkaiden tarkkaa määrää ei tiedossa, mutta ehkä 15-20 henkeä.

Koetin tehdä laskelman. Sen tuloste on liitteenä omassa aloitusviestissäsi.
Oli varsin hyvät kulutustiedot kohteesta, joten laskelma perustuu niihin.
En lähtenyt tekemään minkäänlaista laskelmaa rakennustietojen pohjalta.

Jos sinulla on tarkennuksia laskelmaan, kerro, niin korjaan ne ja vaihdan tulosteen.
Jos haluat, voin lähettää sinulle koko laskelman johonkin tavallisen sähköpostiin liitetiedostona, jotta voit itse viritellä siihen sopivampia arvoja.
Huomaa, että valittu pumppu ja sen suoritusarvot vaikuttavat lämpökaivojen mitoitukseen.

Korostan kovasti, että tämä laskelma on vain suuntaa antava.
Tätä ei voida pitää lopullisen toteutuksen perusteena.
Tarvitsette alan ammattilaisen tekemään suunnittelun ja mitoituksen.

[peki]

Talo rakennettu vuonna 1960.
Talossa 10 pientä asuntoa, kolme autotallia ja yhteiset tilat kellarissa sis isohkon kylpyhuoneen, pukuhuoneen  ja saunan.
660 brm2.
Tilavuus 1820m3
Asuin neliöitä yhteensä 332m2.
Asunnot siis pieniä.
ET-luku 153.
Veden kulutus 791m3.
Lämpimän veden kulutus 316m3.
Lämmitysenergian kulutus 97296kwh vuosi.
Kiinteistösähkö 3162kwh
eli yhteensä noin 100000kwh vuosi.
Lämmitystarveluku normivuonna 4502.
Asukkaiden tarkkaa määrää ei tiedossa, mutta ehkä 15-20 henkeä.

Koetin tehdä laskelman. Sen tuloste on liitteenä omassa aloitusviestissäsi.
Oli varsin hyvät kulutustiedot kohteesta, joten laskelma perustuu niihin.
En lähtenyt tekemään minkäänlaista laskelmaa rakennustietojen pohjalta.

Korostan kovasti, että tämä laskelma on vain suuntaa antava.
Tätä ei voida pitää lopullisen toteutuksen perusteena.
Tarvitsette alan ammattilaisen tekemään suunnittelun ja mitoituksen.

No jonkin sortin ammattilainen itsekkin olet
KIITOS
Postinumerokin oikein!
Energiatodistuksessa on luokitus D. Sinun B. Ymmärsinkö oikein?

[tomppeli]

Olet oikeassa.
Käyttämässäni laskentaohjelmassa luokkien rajat ovat alle 6 asunnon pientalojen luokituksesta.
Tässä on yli 6 asunnon talojen lukitusrajat:

Tässä taulukossa ET -luku 153 menee luokkaan D
Laskentaohjelmaan pitäisi lisätä vielä tuo asuntojen lukumäärän mukaisesti valiutuva luokitus.

Tässä alla vielä pientalojen luokitusrajat.:
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi)
Energiatehokkuusluokka
A    ET ≤ 150
B    151 ≤ ET ≤ 170
C    171 ≤ ET ≤ 190
D    191 ≤ ET ≤ 230
E    231 ≤ ET ≤ 270
F    271 ≤ ET ≤ 320
G    ET ≥ 321

Kaiken lisäksi, nyt on käytössä E -luokitus, joka on omasta mielestäni vähän kummajainen ja mielivaltainen.
Ei mielestäni ole se, mitä asunnon ostaja kaipaa.

[peki]

Olet oikeassa.
Käyttämässäni laskentaohjelmassa luokkien rajat ovat alle 6 asunnon pientalojen luokituksesta.
Tässä on yli 6 asunnon talojen lukitusrajat:

Tässä taulukossa ET -luku 153 menee luokkaan D
Laskentaohjelmaan pitäisi lisätä vielä tuo asuntojen lukumäärän mukaisesti valiutuva luokitus.

Tässä alla vielä pientalojen luokitusrajat.:
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi)
Energiatehokkuusluokka
A    ET ≤ 150
B    151 ≤ ET ≤ 170
C    171 ≤ ET ≤ 190
D    191 ≤ ET ≤ 230
E    231 ≤ ET ≤ 270
F    271 ≤ ET ≤ 320
G    ET ≥ 321

Kaiken lisäksi, nyt on käytössä E -luokitus, joka on omasta mielestäni vähän kummajainen ja mielivaltainen.
Ei mielestäni ole se, mitä asunnon ostaja kaipaa.

Juu, todistuksessa lukee että yli 6 asuntoa, mutta ei mitään selitystä sille että miksi lukee näin.
Tuo säästö on kyllä todella houkutteleva, kämppää kohden noin 700€ vuodessa!!
Mitähän tuollainen järjestelmä kustantaisi NOIN hinnoin?

[Seagear]

Tässä alla vielä pientalojen luokitusrajat.:
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi)
Energiatehokkuusluokka
A    ET ≤ 150
B    151 ≤ ET ≤ 170
C    171 ≤ ET ≤ 190
D    191 ≤ ET ≤ 230
E    231 ≤ ET ≤ 270
F    271 ≤ ET ≤ 320
G    ET ≥ 321

Kaiken lisäksi, nyt on käytössä E -luokitus, joka on omasta mielestäni vähän kummajainen ja mielivaltainen.
Ei mielestäni ole se, mitä asunnon ostaja kaipaa.

Vähän ihmettelen tuota luokitusta kun tällainen vanha talo kuin meillä pääsee helposti C-luokkaan. Laskennallinen lämmitystarve meillä öljynkulutuksen perusteella taisi olla 25500 kWh, lämpöpumpun vuosikulutus 7000 kWh ja käyttösähköön n. 5000 kWh. Vaikka laskisi Lämmitys- ja käyttöenergian yhteen seuraavaan tuhanteen ylöspäin pyöristäen 32000 kWh:iin ja jakaisi luvun pelkillä talon asuinneliöillä niin ollaan vielä kirkkaasti D-luokassa.

[peki]

Vedetään hatusta

Vaihto maalämpöön 50000€
Kämpän lainaosuus jos kaikki olisivat saman kokoisia 5000€.
S-pankin kulutusluotto korko jotain päälle 8%.
Laina-aika 12v.
kk-lyhennys 63 euroa
Yhtiövastike laskisi 67€.
Missä on lähin porari

[Dr.Fell]

Lämmitystehontarve 26,7kW
20kW pumppu olisi optimaalinen, 75% Tehonpeitosta ja 98% energiantarpeesta
Kaivoa tarvisi 3x 200m

Tulistuspumppu, vaihtoventtilikytkentä sekä tulistuksen jatkuva purku käyttövesivaraajaan.
Varaajiksi esim.2x1000L kahdella LK60 käyttöveden kierukalla.
Esilämmitys käyttövedelle lämmityspiirin varaajasta.

Kustannukset n. 40000€

[peki]

Lämmitystehontarve 26,7kW
20kW pumppu olisi optimaalinen, 75% Tehonpeitosta ja 98% energiantarpeesta
Kaivoa tarvisi 3x 200m

Tulistuspumppu, vaihtoventtilikytkentä sekä tulistuksen jatkuva purku käyttövesivaraajaan.
Varaajiksi esim.2x1000L kahdella LK60 käyttöveden kierukalla.
Esilämmitys käyttövedelle lämmityspiirin varaajasta.

Kustannukset n. 40000€

Kiitos.
Aika paljon heittää Tomppelin laskelmista ainakin kaivojen osalta. Tuollaisessa kohteessa ei liene tärkeää jos
vastukset pikkasen avittaa.  Varaajatilavuutta tuossa ehdotuksessasi ainakin on tarpeeksi.

[Dr.Fell]

Tuo on laskettu patterikohteen copilla (3) ja kaivosta saatavan energian osuus per metri 110kWh.

Se mistä ero tulee on se että olen laskenut lämpimän käyttövedenkulutuksen kulutuksen vahingossa väärin.
Luin kohdassa että 791m3 oli LÄMPIMÄN käyttöveden kulutus, eikä KAIKKI vedenkulutus.

Ikä ei tule näköjään yksin...

Mikäli tilanne simuloidaan 15hlön mukaan,tehontarve on n.35kW, jolloin 25-30kW pumppu olisi optimaalinen.
30kW pumpun kanssa kaivometrit olisi 3x215m

[sailor]

Menisin samoilla askelilla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3014.0

Naapurissa: http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=1690779

[tomppeli]

Hämmennän vielä asiaa.
Tein uuden version laskelmasta.
Tässä oletinkin että lämmin käyttövesi tehtäisiin tulistusperiaatteella, josta syystä sen tuottamisen hyötysuhde nousee.
Nostin myöskin hiukan lämmityskäytön COP -arvoa.
Sähkön kulutus laskee, mutta kaivoista otetaan lisää tehoa, joten kaivot valitettavasti syvenevät.
Esimerkiksi näissä on tulistustekniikka käytettävissä.
Muitakin löytyy..

Muistakaa selvittää se, kuinka korkeaksi pattereiden lämpötila pitää nousta kovimmilla talvipakkasilla.
Se on asia, joka vaikuttaa kovasti käytännön toteutukseen.
Menoveden lämpötilan ei saisi nousta kovin paljon yli +50C.
Jos tarve on yli tuon, joudutaan miettimään uusia ratkaisuja.

Hups, kiireessä jäi se uusi liitetiedosto laittamatta tänne luettavaksi.
Nyt se on liitteenä tämä alapuolella olevassa "peki" ´n viestissä.

[peki]

Hämmennän vielä asiaa.
Tein uuden version laskelmasta.
Tässä oletinkin että lämmin käyttövesi tehtäisiin tulistusperiaatteella, josta syystä sen tuottamisen hyötysuhde nousee.
Nostin myöskin hiukan lämmityskäytön COP -arvoa.
Sähkön kulutus laskee, mutta kaivoista otetaan lisää tehoa, joten kaivot valitettavasti syvenevät.
Esimerkiksi näissä on tulistustekniikka käytettävissä.
Muitakin löytyy..

Muistakaa selvittää se, kuinka korkeaksi pattereiden lämpötila pitää nousta kovimmilla talvipakkasilla.
Se on asia, joka vaikuttaa kovasti käytännön toteutukseen.
Menoveden lämpötilan ei saisi nousta kovin paljon yli +50C.
Jos tarve on yli tuon, joudutaan miettimään uusia ratkaisuja.

Minulla ei valitettavasti ole tietoa tuosta maksimi lämpötilasta pattereille kovalla pakkasella, mutta patterit
on joskus vaihdettu ja ainakin omasta mielestä ne oli isot kun kävin kämppää katsomassa. (Kaksilehtiset)
Lisäksi kiinnittyi huomio kellarin saunatilojen todella korkeaan lämpötilaan. Siellä oli tehty siten että paksuhko putki kulki
seinällä z muodossa, siis huoneen päästä päähän. Jonkinlainen esiaste rättipatterista
Ikkunat on vaihdettu joskus 80 luvulla. Lämpölasit, ulkopuolella yksinkertainen lasi, kuten nykyäänkin.
Ei tuo niin huono olekkaan kun wattitunteja menee 10 per astepäivä. (Vertasin Tuuliskan taloon)

[peki]

Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?

[Dr.Fell]

Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?

Aika tarkalleen 6kW, riippuen tietysti vähän merkistä.

[peki]

Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?

Aika tarkalleen 6kW, riippuen tietysti vähän merkistä.

Kiitos.
Tuohan riittäisi pienen porukan (15henkeä) koko lämpimän veden tekoon, vai riittäisikö?

[tomppeli]

Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?

Tulistimen teho lienee siellä 20% pumpun antotehosta.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lämmin käyttövesi esilämmitetään alavaraajassa noin +45C lämpötilaan ja
tulistin varaajassa tehdään loppukuumennus 45 -> 60C.
Toisin sanoen alavaraajassa käyttöveden lämpötehosta noin 60 .. 65 % tulee alavaraajasta ja tulistusvaraajasta otetaan tulistustehoa noin 35 ... 40 %.
Tämä selittää tulistustehon kohtuullisen hyvän riittävyyden.

[peki]

Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?

Tulistimen teho lienee siellä 20% pumpun antotehosta.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lämmin käyttövesi esilämmitetään alavaraajassa noin +45C lämpötilaan ja
tulistin varaajassa tehdään loppukuumennus 45 -> 60C.
Toisin sanoen alavaraajassa käyttöveden lämpötehosta noin 60 .. 65 % tulee alavaraajasta ja tulistusvaraajasta otetaan tulistustehoa noin 35 ... 40 %.
Tämä selittää tulistustehon kohtuullisen hyvän riittävyyden.

Kiitos.
Vielä kun joku osaisi sanoa mikä on lämpimän käyttöveden maksimi lämpötila 30kw vaihtovena pumpulla?
Pääseekö samaan vai jääkö alle.

[sam68]

Mikä mahtaa olla erillisen tulistimen teho tuollaisessa 30kw pumpussa?

Tulistimen teho lienee siellä 20% pumpun antotehosta.
Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lämmin käyttövesi esilämmitetään alavaraajassa noin +45C lämpötilaan ja
tulistin varaajassa tehdään loppukuumennus 45 -> 60C.
Toisin sanoen alavaraajassa käyttöveden lämpötehosta noin 60 .. 65 % tulee alavaraajasta ja tulistusvaraajasta otetaan tulistustehoa noin 35 ... 40 %.
Tämä selittää tulistustehon kohtuullisen hyvän riittävyyden.

Kiitos.
Vielä kun joku osaisi sanoa mikä on lämpimän käyttöveden maksimi lämpötila 30kw vaihtovena pumpulla?
Pääseekö samaan vai jääkö alle.

Ainakin Thermiassa on oma tulistinpiiri kaikissa kiinteistöpumpuissa. Varmaan muissakin.

[tomppeli]

Foorumin valvojilla on oikeus ja velvollisuuskin poistaa aiheettomiksi katsomiaan viestejä.
Oli selkeä mainos, jota oli lainattukin. Siksi lähti pois sellaistakin, joka olisi mielellään muutoin saanut jäädä palstalle.
Pyytäisin ketjun aloittajaa uusimaan ihan asiallisen ja hyvän kysymyksensä, joka hävisi poistojen yhteydessä.

Aina ei ole helppoa vetää rajaa mainoksen ja asiallisen infon välille. Asiallinen info on sallittua. Setvimme rajanvetoa yhteistyössä.
Foorumilla on mukana joitakin yrittäjiä.
Alan yrittäjiltä on mahdollisuus saada asiallista ja oikeata infoa foorumilaisia kiinnostavista asioista.
Muutama yrittäjä on mukana kiitettävästi selkeällä tunnuksella siitä, että on yrittäjä, mutta se tunnuskaan ei saa olla yrityksen mainos.!

Yrittäjien mainoksille meillä on tässä vierellä oma tila. Mainonta on maksullista.

Jatketaan keskustelua aloittajan mielenkiintoisesta aiheesta... "Pienkerrostalo"..

[peki]

Kiitos selventävästä vastauksesta. Ei ollu koulukuntainen syy vaikka niin veikkasin
Kysymys Tomppelille taisi olla että miten noissa sun laskelmissa on tuo kaivon syvyys
muuttuu noin radikaalisti?
Onko ensimmäinen mitoitus tehty vv-koneelle ja toinen tulistin-koneelle vai miksi erot?

Tuosta mainostamisesta:
Miksi ei valmistajat/maahantuojat tee niitä esittelysivujaan tänne. Ei liene kovin kalliiksi tulisi.
Jokaisen pumppumerkkiosion yhteyteen esim linkitys tarkempaan kuvaukseen.

[tomppeli]

Kysymys Tomppelille taisi olla että miten noissa sun laskelmissa on tuo kaivon syvyys
muuttuu noin radikaalisti?
Onko ensimmäinen mitoitus tehty vv-koneelle ja toinen tulistin-koneelle vai miksi erot?

Kyllä asia on noin, kuin olitkin havainnut. Ykkössivun puolivälissä nuo arvot ovat.
Ensimmäinen on tehty VV -koneelle ja toinen on laskettu tulistinvaraajalliselle koneelle.
COP -arvot muuttuvat siksi.
Toisessa näkyy myönteinen vaikutus talouteen, mutta vaatii syvemmät kaivot. COP nousi,
ostotehoa tarvitaan vähemmän, kaivoista tarvitaan enemmän.

Nostin lämmityksenkin COP -arvoksi 3,2, joka saattaa olla nykyisillä pumpuilla yleistä.
COP -toki riippu kovasti patteriverkon mitoituksesta.
Jos kovilla pakkasilla menoveden lämpötila on kunnolla yli +50 C, menee sen aikainen COP jo aika huonoksi.

Järkevästi toimivalla ohjaimella patteriverkkoon menevää kiertovettä tehdään ulkolämpötilan ohjaamana,
leudolla säällä "alavaraajassa" on vain +30 ... +40 C lämpöistä vettä.
Tuolloin COP on huomattavasti parempi, luokkaa noin 4,0, tai jopa ylikin.
Koko vuoden COP jää kuitenkin kohteesta riippuen noin 2,8 ... 3.3 lukemiin.

Jos haluat, voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisella sähköpostilla, jotta voit itse viritellä laskelmaan mahdollisimman oikeita lähtöarvoja.

Lisäys.:
Lähetin laskelman mailina sinulle antamaasi osoitteeseen...

[peki]

Kysymys Tomppelille taisi olla että miten noissa sun laskelmissa on tuo kaivon syvyys
muuttuu noin radikaalisti?
Onko ensimmäinen mitoitus tehty vv-koneelle ja toinen tulistin-koneelle vai miksi erot?

Kyllä asia on noin, kuin olitkin havainnut. Ykkössivun puolivälissä nuo arvot ovat.
Ensimmäinen on tehty VV -koneelle ja toinen on laskettu tulistinvaraajalliselle koneelle.
COP -arvot muuttuvat siksi.
Toisessa näkyy myönteinen vaikutus talouteen, mutta vaatii syvemmät kaivot. COP nousi,
ostotehoa tarvitaan vähemmän, kaivoista tarvitaan enemmän.

Nostin lämmityksenkin COP -arvoksi 3,2, joka saattaa olla nykyisillä pumpuilla yleistä.
COP -toki riippu kovasti patteriverkon mitoituksesta.
Jos kovilla pakkasilla menoveden lämpötila on kunnolla yli +50 C, menee sen aikainen COP jo aika huonoksi.

Järkevästi toimivalla ohjaimella patteriverkkoon menevää kiertovettä tehdään ulkolämpötilan ohjaamana,
leudolla säällä "alavaraajassa" on vain +30 ... +40 C lämpöistä vettä.
Tuolloin COP on huomattavasti parempi, luokkaa noin 4,0, tai jopa ylikin.
Koko vuoden COP jää kuitenkin kohteesta riippuen noin 2,8 ... 3.3 lukemiin.

Jos haluat, voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisella sähköpostilla, jotta voit itse viritellä laskelmaan mahdollisimman oikeita lähtöarvoja.

Kiitos!
En olekkaan aikaisemmin joutunut syventymään mihinkään mitoituksiin ja asia on siksi minulle uusi.
Pistin yv nä osoitteen.

[peki]

Sen verran jäi harmittamaan Dr.Fellin kommentit poistetuista viesteistä että selittäisitkö
uudelleen sen vaihtovenakytkennän?

[Dr.Fell]

Tiedustelit ilmeisesti tulistus-vahtovenakytkentää

Tässä yksi tapa.

[peki]

Tiedustelit ilmeisesti tulistus-vahtovenakytkentää

Tässä yksi tapa.

Missä se tuossa kuvassa on? Shuntin paikalla? Mutta miten esim. Oilonilla vaihtovenaa ohjataan?

[Dr.Fell]

Tuossahan se on mistä lähtee lauhduttimen meno ja siitä se ohjaa joko lämm.piirin varaajaan tai kv-varaajaan.

Mitä tarkoitat että "miten" sitä ohjataan? Lämpötilan pyynnillä ja prioriteeteilla niinkuin muissakin..

[Roori]

missä kuva?
Laittakee kuva näkyviin...

[peki]

missä kuva?
Laittakee kuva näkyviin...

Tuossa alempana liitteenä.
Eikö tuossa kohdassa ole yleensä ouman?
Kolmitieventtiili ja vaihtovena on kai sama asia, mutta vaihtovenaa ohjaa oma moottori.
Korjatkaa jos tarvetta.

[Roori]

missä kuva?
Laittakee kuva näkyviin...

Tuossa alempana liitteenä.
Eikö tuossa kohdassa ole yleensä ouman?

tarkoitan että laittakee näkyviin kuvana ketjuun mieluummin kuin ladattavana pdf:nä

[peki]

Tuossahan se on mistä lähtee lauhduttimen meno ja siitä se ohjaa joko lämm.piirin varaajaan tai kv-varaajaan.

Mitä tarkoitat että "miten" sitä ohjataan? Lämpötilan pyynnillä ja prioriteeteilla niinkuin muissakin..

Moi
Toimisihan tuo vaihtovena tietysti tuossa kohtaa
Mutta miten vaihtoventtiilin ja moottorin ohjaus on järjestetty kun pumpun ohjauslogissa (ei ainakaan kaikissa)
käsittääkseni ole toimintoa tukevaa softaa?

[Dr.Fell]

On niissä.Vanhemmasta Oumanin logiikalla varustetusta pumpusta en sitten tiedä.
Kuulemma lähes poikkeuksetta kiinteistökohteet kytketään tällä tavalla.

[peki]

Kiitos.
Katselin Oilonin tuotevalikoimaa ja RE pumppuihin voi valita tuon tulistimen erikseen.
Jos tuota erillistä tulistinvaihdinta ei osta niin onko se silloin tavallinen vaihtarikone vai mikä?
Sitten on vielä valittavissa alijäähdytin. Miten tuo eroaa tulistinvaihtimesta ja kumpi parempi?

[tomppeli]

Tulistin pystyy tuottamaan korkealämpötilaista käyttövettä.
Sen teho on noin 20 % pumpun antotehosta.
Tällä yleensä loppukuumennetaan lämmin käyttövesi noin +60 asteiseksi.

Alijäähdytin tuottaa matalalämpötilaista, alle 35 C -vettä ja sitäkin vain noin 5 % pumpun antotehosta.
Tällä voitaisiin lämmittää jotain kellarin tai autotallin lattiaa.
Yksi käyttötapa on sulattaa talon edustan kadulta tai sisääntuloväylältä lunta ja jäätä.

[peki]

Myöhästyneet kiitokset Tomppelille.
Itse asia nytkähti sen verran eteenpäin yhtiökokouksessa että tarjouskilpailu ensi kuussa
Mitenkä inventteripumppu sopii tuollaiseen kohteeseen?

Tarvittaisi lisäksi vinkkejä paraus- ja laitetoimittajista Tampereen seudulla.

[peki]

Muutama hintaa nostava seikka.
Sähkölaitos: Noin neljä tonnnia kun sähköliittymä pitää vaihtaa.
Patteriverkoston tasapainotus ja uudet termarit.
Miksi vanhoja ei voi käyttää?
Voisiko mode siirtää tämän tropin tuonne saneerauspuolelle, kun tämä osio on kai uudispuolen juttuja varten.
Kiitos

[tk-]

Tarvittaisi lisäksi vinkkejä paraus- ja laitetoimittajista Tampereen seudulla.

Sen kummemmin hintatasosta tai ammattitaidosta/osaamisesta tietämättä Rototec oli ainakin onnistunut poraamaan 2kpl 40metriä soraharjun läpäiseviä 290 metriä syviä kaivoja. Taitaa olla iso firma Tampereen seudulla. Google noita tuntuu myös hyvin antavan.

[peki]

Sen kummemmin hintatasosta tai ammattitaidosta/osaamisesta tietämättä Rototec oli ainakin onnistunut poraamaan 2kpl 40metriä soraharjun läpäiseviä 290 metriä syviä kaivoja. Taitaa olla iso firma Tampereen seudulla. Google noita tuntuu myös hyvin antavan.

Kiitos, lisää tälläsiä Asiakaspalaute on se ainoa oikea palaute

[peki]

Eli muutama kysymys vielä illan ratoksi TKlle.
Vuosi melkein täynnä, onko mitään tietoa paljonko sähköä meni?
Meillä vettä meni viime vuonna 790 kuutiota, paljonko vastaava teillä?
Paljonko yhtiövastike? ilman velkaosuutta.
Olisitko laittanut Niben kompipumput näin jälkikäteen vai yhdellä yksiköllä?

[tk-]

Tuli niin pitkä tarina, että katsoin parhaaksi laittaa yksityisviestillä!