Mitkä ovat ne hyvät/huonot puolet eri ratkaisuissa? Eli jos pumppu on osatehoinen tai täysi- tai ylitehoinen. Auttaisi ratkaisua tehdessä kun puolueettomasti tietäisi mitä seikkoja kannattaa ottaa huomioon ja siten saisi päättää mitkä ovat omalle kohdalle ne suuremmat hyödyt ja suurimmat riskit.
Kannattaa mitoittaa täystehoiseksi.
Meillä on Nibeläsittäin osatehomitoitettu kone ja olen yrittänyt hahmottaa, arvioida ja laskea mitä tuo tarkoittaa ns. pidemmässä juoksussa.
Tässä tarinaa siitä... ei tieteellistä vaan virheitä vilisevää käytännön huttua
Eteenpäin kun en osaa ennustaa, mutta paikalliset astepäiväluvut on tarjolla energialaitokselta 10 vuoden ajalta ja keskiarvoja pidemmältä (Rauma).
Myös muille paikkakunnille on tarjolla esim. ilmatieteen laitokselta (fmi.fi).
Kone on ollut n. kolme vuotta ja vastuskäytölle on pientä kokemusta. Kytkeytyvät päälle -18--20C pakkasella.
Viime tammikuun loppu oli tälle seudulle varsin kylmä, 2 viikkoa -20 pakkasta ja paikallinen astepäiväluku = 773.
Kokemusten perusteella kone pystyy ilman vastuksia astepäivälukuun 700... tuosta erotuksesta saa jonkinlaisen kertoimen.
TULOKSIANormaalina vuotena ei tule yhtään vastuskäyttöä.
Käytettävissä olevan 10 vuoden astepäivälukujen perusteella ja yllä saadun kertoimen avulla olisi vastuskäyttöä ollut yhteensä 1700 kWh => 200€
Jos otetaan kaikkein kylmimmät kuukaudet 10 v aikana, niin tuollaisena tosi kylmänä vuotena menisi 1074kWh => 130€.
Normivuotena menee koneen kautta ehkä 8000-9000 kWh / v. 960€ - 1080€ -> 10 vuodessa n. 10000€.
PÄÄTELMIÄKannattaa mitoittaa täysteholle ja kannattaa huomioida vuosien erilaisuudet.
Osatehomitoituskin voi olla vaihtoehto... Tietoinen valinta on hyvä.