Putkiston asennus

[alaam]

Tuli päädyttyä geopro maalämpöpumppuun, saas nähä onko sit hyvä peli    toivottavasti..
Niin itse laitteen asennus on vasta ensivuoden puolella, mutta ajattelin putkistokentän kaivaa jo tässä syksyllä. Niin mikähän mahtaa olla hyvä syvyys savimaalla.. metri suunnilleen? ja putkien välihän oli 1,5 metriä vähintään?  Onko kukaan muuten upottanut putkistoa kosteikkoon missä on myös vähän turvetta.. turve ei varmaan ole ihan paras mahollinen lämmön keruu aine vissiin..?

[tomppeli]

Tuli päädyttyä geopro maalämpöpumppuun, saas nähä onko sit hyvä peli  Niin mikähän mahtaa olla hyvä syvyys savimaalla.. metri suunnilleen? ja putkien välihän oli 1,5 metriä vähintään?  Onko kukaan muuten upottanut putkistoa kosteikkoon missä on myös vähän turvetta.. turve ei varmaan ole ihan paras mahollinen lämmön keruu aine vissiin..?

Tuleeko joku GS tyyppi vai joku SH malli?

Ruotsin geologisen tutkimuslaitoksen, SGI:n mukaan seuraavia johtavuusarvoja.:
- Sulan turpeen lämmönjohtoluku on 0,2 - 0,6 W/m^oC, kosteudesta riippuen.
- Jäätyneen turpeen lämmönjohtoluku on 0,4 - 1,7 W/m^oC.

Vertailun vuoksi.:
- Sulana olevan märän saven lämmönjohtoluku on noin 1,1 - 1,5 W/m^oC.
- Jäätynyt savi noin 2,0 W/m^oC.
- Sulana olevan märän siltin lämmönjohtoluku on n. 1,2 - 2,4 W/m^oC.
- Jäätynyt siltti noin 2,5 - 3,0 W/m^oC.
- Sulana olevan märän hiekan lämmönjohtoluku on n. 1,2 - 2,0 W/m^oC.
- Jäätynyt hiekka noin 0,5 - 3,0 W/m^oC.

Jäätynyt maa-aines siis näyttää johtavan paremmin.
Mukana olevan veden  / jään määrä parantaa johtavuutta.
Suurin energia saadaan siitä, että keruuputkisto jäädyttää ympärillään olevan maamassan.
Jään tekeminen maaperään luovuttaa paljon lämpöä keruuputkistoon!
Toisaalta taasen, kun jäätyminen on jo tapahtunut ja aletaan jäähdyttämään sitä jo nollaan jäätynyttä maaperää, laskee keruuputkiston lämpötila ja pumpun hyötysuhde alkaa heikkenemään keruunesteen lämpötilan laskemisen takia.
Tiivistettynä: Pumpun hyötysuhde on parempi korkealla keruunesteen lämpötilalla, mutta maaperä luovuttaa suurimman energiamäärän jäätymistapahtumassa.

[niperox]

Tarkennetaan vielä vähän, ettei katsota liikaa noita johtavuusarvoja.
Eli kun lämmönkeruu perustuu maaperän jäätymislämmön hyödyntämiseen, katsotaan noita jäänmuodostuslämpömääriä.

- Savi     55-70 kWh/m3
- Siltti     25-55 kWh/m3
- Hiekka 10-45 kWh/m3
- Turve   18-90 kWh/m3

Kyllä läpeensä märkä turvesuo lämpöa antaa, mutta kuiva turve ei.
Mitä enemmän vettä sen parempi.  

[alaam]

Onkos muuten käytännössä mitään merkitystä millaisen kentän rakentaa, että voiko vain olla esim.200 metriä suuntaansa. kenttä on mitoitettu 400 metriseksi. Pääsisi ehkä kaivurimies helpomalla jos kaivaa yhden pitkän siivun ja toisen siivun takaisin.
Maa-aines tietysti pysyisi samanmoisena kokoajan.

[SamiR]

Onkos muuten käytännössä mitään merkitystä millaisen kentän rakentaa, että voiko vain olla esim.200 metriä suuntaansa. kenttä on mitoitettu 400 metriseksi. Pääsisi ehkä kaivurimies helpomalla jos kaivaa yhden pitkän siivun ja toisen siivun takaisin.
Maa-aines tietysti pysyisi samanmoisena kokoajan.

Meillä 2x200m lenkkejä pitkin pituuttaan kun tontilla oli hyvin tilaa. Ei mitään turhia mutkitteluja. Putkien väli ~3m. Mielestäni on sitä parempi mitä suorempana putken saa vedettyä. Vaikka sitten yhtenä laajana lenkkinä jos mahdollista.

[Matias]

Tuossa 10v sitten oli maaputkistolle suositus että esim 400m kannattaisi tehdä 2X200m lenkistä.Virtausvastus yhdellä 400m:n lenkillä kasvaisi liian suureksi.