Apua ja kommentteja maalämpöpumpun ja kaivon mitoitukseen

[Ka1tsu]

Olen kysellyt muutamia tarjouksia ja mm. Boschin ja Viessmannin pumpuilla tullut seuraavat:

Bosch compress LW 6, kaivon syvyys 136m.
Viessmann Vitocal 333-G (7,64kW), kaivon syvyys 140m. Viessmannin myyjä on kehunut että laite on uutta Nordic mallia, joka on entistä hiljaisempi ja tuottaa jopa 65 asteista vettä. 

Onko mitoitukset teistä riittävät?

Kohteen tietoja... talo sijaitsee Rajamäellä (05200).
Meidän asuinaikana sähkön kokonaiskulutus (sisältää myös kulutussähkön ja ilmalämpöpumpun käytön) on ollut korkeimmillaan n. 25 000 kWh. Lisäksi puuta kuluu lämmittämiseen n. 4-5 im3. Koneellista ilman vaihtoa ei ole, vaan luonnollisella mennään. Talo lämpiää vesikiertoisilla pattereilla, joista osa on kaksilehtisiä; kellarissa 3 kpl kaksilehtistä ja alakerrassa 2 kpl kaksilehtisiä, loput n. 10 kpl patteria on yksilehtisiä.
Edellisten asukkaiden kulutus on ollut luokkaa 28-30 000 kWh, ilman ilmalämpöpumppua. Puun kulutustietoa ei ole.

Talo rakennettu kahdessa osassa. Päärakennus 1940 ja laajennus 1960. Ulkomitoiltaan rakennus on n. 8,25m x 13,5m. Ulkoseinän paksuus on n. 20cm. Kerroksia siis löytyy 3.

Kellarissa (kodinhoitohuone ja tekninen tila) pinta-alaa on n. 31m2, huonekorkeus 2,1m. Lämpötilaa ei olla pidetty ihan samalla tasolla kun asuttavissa huoneissa/tiloissa, vaan jossain 16-18 asteen korvilla. Kellarin seinät on lecaharkkoa ja sijaitsee maan alla.

Alakerrassa lämmintä pinta-alaa on n. 65m2 huonekorkeudella 2,6m ja n. 10m2 huonekorkeudella 2,2m. Alakerrassa on myös n. 10m2 kylmää tilaa. Lisäksi löytyy autotalli n. 15m2 (korkeus 2,1m).

Yläkerrassa on lämmintä tilaa n. 32m2, huonekorkeudella 2,1m ja 11m2 jossa katto on kalteva (korkein kohta 2,1m ja matalin 1m). Lisäksi on erillinen kylmätila 13m2.

Ulkoseinien eristeestä ei ole tarkkaa tietoa. Yläpohjan eriste on purua, paksuus ei ole tiedossa.

Kellarissa on 2-lasisia ikkunoita 1,0m2. Alakerrassa on 2-lasisia ikkunoita 8,5m2 ja 3-lasisia 2m2. Yläkerrassa on 3-lasisia 2,5m2 ja 2-lasisia 0.5m2. Ulko-ovia on kaksi, kellarissa yksi ja alakerrassa yksi. Molemmat on uusia.

[tomppeli]

Kohteen tietoja... talo sijaitsee Rajamäellä (05200).
Meidän asuinaikana sähkön kokonaiskulutus (sisältää myös kulutussähkön ja ilmalämpöpumpun käytön) on ollut korkeimmillaan n. 25 000 kWh. Lisäksi puuta kuluu lämmittämiseen n. 4-5 im3. Koneellista ilman vaihtoa ei ole, vaan luonnollisella mennään. Talo lämpiää vesikiertoisilla pattereilla, joista osa on kaksilehtisiä; kellarissa 3 kpl kaksilehtistä ja alakerrassa 2 kpl kaksilehtisiä, loput n. 10 kpl patteria on yksilehtisiä.
Edellisten asukkaiden kulutus on ollut luokkaa 28-30 000 kWh, ilman ilmalämpöpumppua. Puun kulutustietoa ei ole.

Talo rakennettu kahdessa osassa. Päärakennus 1940 ja laajennus 1960. Ulkomitoiltaan rakennus on n. 8,25m x 13,5m. Ulkoseinän paksuus on n. 20cm. Kerroksia siis löytyy 3.

Kellarissa (kodinhoitohuone ja tekninen tila) pinta-alaa on n. 31m2, huonekorkeus 2,1m. Lämpötilaa ei olla pidetty ihan samalla tasolla kun asuttavissa huoneissa/tiloissa, vaan jossain 16-18 asteen korvilla. Kellarin seinät on lecaharkkoa ja sijaitsee maan alla.

Alakerrassa lämmintä pinta-alaa on n. 65m2 huonekorkeudella 2,6m ja n. 10m2 huonekorkeudella 2,2m. Alakerrassa on myös n. 10m2 kylmää tilaa. Lisäksi löytyy autotalli n. 15m2 (korkeus 2,1m).

Yläkerrassa on lämmintä tilaa n. 32m2, huonekorkeudella 2,1m ja 11m2 jossa katto on kalteva (korkein kohta 2,1m ja matalin 1m). Lisäksi on erillinen kylmätila 13m2.

Ulkoseinien eristeestä ei ole tarkkaa tietoa. Yläpohjan eriste on purua, paksuus ei ole tiedossa.

Kellarissa on 2-lasisia ikkunoita 1,0m2. Alakerrassa on 2-lasisia ikkunoita 8,5m2 ja 3-lasisia 2m2. Yläkerrassa on 3-lasisia 2,5m2 ja 2-lasisia 0.5m2. Ulko-ovia on kaksi, kellarissa yksi ja alakerrassa yksi. Molemmat on uusia.

Koetin tehdä tästä laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Laskelman mukaan tarvitaan 8 kW -tehoinen pumppu  ja noin 160 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.

Laskelma nojautuu lähinnä kulutustietoihin.
Koetin laskea myöskin rakennustietojen pohjalta ja sekin päätyy samaan tulokseen.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattilaiselta.

[Ka1tsu]

Kiitos tomppelille laskelmista.

Yksi kysymys olisi koskien pumpun kokoon. Eli 8kW pumppu näyttäisi olevan passeli, niin millä B/W arvolla tuo on? Valmistajat tuppaavat ilmottamaan monasti vain lämpötehon B0/W35:lla, niin pitäskö 8kW löytyä B0/W45 tai B0/W55 rivistä?

[fraatti]

Tein tälläisen taulukon jossain kohtaa huvikseen josta varmasti saa viitteitä kuinka lämpötilat vaikuttavat lämmöntuottoon eri pumppumerkeillä.

[tomppeli]

Kiitos tomppelille laskelmista.

Yksi kysymys olisi koskien pumpun kokoon. Eli 8kW pumppu näyttäisi olevan passeli, niin millä B/W arvolla tuo on? Valmistajat tuppaavat ilmottamaan monasti vain lämpötehon B0/W35:lla, niin pitäskö 8kW löytyä B0/W45 tai B0/W55 rivistä?

Kiitos sinulle itsellesi, että tulit mukaan foorumille!
Foorumi elää sillä, että tulette mukaan ja haastatte meitä keskusteluun.

Kysyt tuosta, mikä on oikea paikka lukea lämpöpumpun teho.
Suurin lämmitysteho tarvitaan kovimmilla pakkasilla.
Kovimmilla pakkasilla tarvitaan patteriverkostoon kuumin lähtevä kiertoveden lämpötila.
Käytännössä se on tavallisesti noin +50 ... +60 C.
Lämpöpumpusta ei kuitenkaan yleensä saada yli +55 C -asteista kiertovettä.
Lämpöpumpun teho laskee, kun kiertoveden lämpötilaa joudutaan nostamaan.

Monesti pumpun teho ilmoitetaan B0 W35 olosuhteissa.
B0W35 teho on ilmoitettu pumpun antotehona lattialämmitykselle.
Patterilämmitystä varten teho ilmoitetaan B0 W550 tai B0 W55 olosuhteissa.
Lue täältä lisää asiasta.
B0 W50 teho on useinkin noin 15% pienempi, kuin B0 W35 teho.
Mäntäkompressorikoneella antoteho laskee ilmeisesti hiukan enemmän korkeilla kiertoveden lämpötiloilla, kuin scrollikoneilla.