KERUUN LÄMPÖTILA - Keskustelut

[tomppeli]

1. Nimimerkki Te-Pa
2  Päiväys  21.11.2014
3. Ulkona  -4 C
4. Keruulta +1,4 C
5. Keruulle - 2,4 C
6. Keruutyyppi 8 kpl kaivoja  1608 m
7. Paikkakunta Lemi

 Lämpötilat noin 4 tunnin lämmitysjakson lopusta.

Olisi kiinnostavaa tietää,
- millainen kiinteistö tällä lämpiää ja
- millaisella pumpputeholla.

[Heikki75]

Minulla on nyt ollut 4kk. toiminnassa tuo systeemi, jossa 2x240m. putkea savipellossa n. metrin syvyydessä. Nyt on alkanut mietityttää nuo keruupiirin lämpötilat. Kun kytkimme talossa käyttöveden toimintaan ja pumppu lämmitti varaajan 180l. kylmää vettä kerralla lämpimäksi, tuli tietysti pitkähkö käyntijakso. Tulolämpötila painui +1,4 asteeseen ja on näköjään käyntijakson aikana yleisestikin luokkaa 1,8-3,5 astetta.
Kuvittelisin että täytyy olla korkeammalla tähän aikaan vuodesta Kainuun korkeudella? Se ei ensimmäisiä vuorokausia lukuunottamatta ole koko aikana ollut 10astetta korkeampi.

Voisikko olla nyt tilanne se, että kun kaivannot ovat tuoreet ja todennäköisesti maa ei ole niin tiiviisti putken ympärillä kuin voisi jatkossa olla, ei lämpö siirry tuon 3,7mm. seinämän läpi optimaalisella tehokkuudella?

Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.

[tomppeli]

Voisikko olla nyt tilanne se, että kun kaivannot ovat tuoreet ja todennäköisesti maa ei ole niin tiiviisti putken ympärillä kuin voisi jatkossa olla, ei lämpö siirry tuon 3,7mm. seinämän läpi optimaalisella tehokkuudella?

Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.

Kyllä vielä voi olla syynä maan huono tiivistyminen putken ympärillä.
Talven routa muokkaa maata ja parantaa putken pinnan lämpökontaktia ympäröivään maahan.
Oletko muuten varmistanut, että maaneste kiertää kunnolla ja suurin piirtein samalla tavalla molemmissa 240 metrin silmukoissa?

[Heikki75]

Kyllä sen pitäisi kiertää nyt ihan oikein. Alkuun oli ilman kanssa rassautumista, mutta nyt kaikki toimii vakaasti ja äänettömästi nesteen suhteen. Tulo/meno-ero on 3 asteen luokkaa ja kaikki arvot ovat aivan järkeviä. Olen myös kokeillut hakea eroja lämpötiloihin niin, että olen käynnin aikana sulkenut toisen piirin muutamaksi minuutiksi ja seurannut vaikutusta. Ei niissä eroa ole, eikä sulkeminen ja avaaminen aiheuta mitään ääniä putkissa.
Alkuun kun ilmaa oli, se kuului selkeästi.
Nyt kun iv-kone on samassa kopissa käynnissä, ei pumpun toiminnasta johtuvia ääniä oikeastaan edes erota.

Missä lämpötiloissa tuo tulo/meno-ero alkaa muuten radikaalisti kutistua yleensä?

[Matias]

Missä lämpötiloissa tuo tulo/meno-ero alkaa muuten radikaalisti kutistua yleensä?

Ei se keruuliuoksen lämpötilaero juurikaan muutu,jos ero on nyt 3 astetta niin on ihan kohillaan.

Se ei ensimmäisiä vuorokausia lukuunottamatta ole koko aikana ollut 10astetta korkeampi.

Lahden korkeudella keruun lämpötila ylittää 10 astetta heinä,elo ja syyskuun aikana,muun ajan vuodesta on alempi
Tässä maan lämpötila metrin syvyydessä keruuputkien vieressä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=2818.0;attach=560;image

Tuosta maaputkiston toiminnasta niin se on normaalia että käyntijakson aikana liuoksen lämpötila laskee nopeasti käyntijakson alussa n 30min ajan,sen jälkeen lämpötila alkaa pysytellä samoissa.
 
Esim meillä on just nyt maasta tuleva liuos +2,5C ja maahan menevä liuos -0,5C ja nämä lämpötilat laskee talven aikana hienokseltaan siten että ne on alimmillaan maaliskuussa jolloin maasta tuleva liuos on n -2C ja maahan menevä liuos n -5C .
Maaliskuun jälkeen nuo lämpötilat sitten alkaa vähän kerrassaan nousta elokuulle saakka,siitä eteenpäin liuoksen lämpötila sitten taas laskee

Samoiten jos tulee pitkä pakkaskausi (-25C tai alempi) niin liuoksen lämpötila laskee reilusti mutta kun ilmat lauhtuu niin se palautuu n viikossa samoihin mitä oli ennen pakkasia.

edit: Tuossa trendikuva testistä missä yritin saada keruuliuoksen lämpötilan nousua käyntijakson jälkeen esille.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7067456.jpg

Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.

Nämä on todella hyvät lukemat,lämpöpumpun mitoitus ja asennus on onnistunut hyvin.

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Donner
2) Päiväys            6.1.2017
3) Ulkolämpötila   -27,5 C
4) Keruulta          +1,0 C
5) Keruulle           - 1,8 C
6) Keruutyyppi     Hiesu/savimaa, 500metriä, 1,2 m syvällä
7) Paikkakunta     Mikkeli

Lunta oli ennen uusia sateita 5-10 cm. Keruupiirin huippulämpötila oli tänä vuonna 10.8. muistakseni +14,8 C.

Keruun lämpötila oli elpynyt tosi hyvin kesän aikana +14,8 C lämpötilaan asti.

On keskusteltu siitä, että keruuputkitus ei saisi vaakakeruussa liian syvällä.
Tässä putkitus on noin 1.2 metrissä ja maa oli lämmennyt sinne hyvin.
Jos putkitus on liian matalassa, pääse talven routa sinne ja vie hyvinkin nopeaan kesän lämmöt.
Kyllä putkitus pitää olla selvästi routarajaa syvemmällä.

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Arzenic
2) Päiväys           4.1.2017
3) Ulkolämpötila  -21,0 C
4) Keruulta          +1,1 C n.50min käynnin jälkeen.
5) Keruulle          -1,9 C
6) Keruutyyppi     Savipitoinen moreeni 2x400m, 1,3m syvyydessä.
7) Paikkakunta     Joensuu
IV:n esilämmityspatterin kierto päällä. Lämmitetään tuolla -1,9 C nesteellä noin 10 astetta ulkoilmaa -21C pakkasella.

1) Nimimerkki      Arzenic
2) Päiväys           6.1.2017
3) Ulkolämpötila  -24,0 C
4) Keruulta          +0,9 C n.50min käynnin jälkeen. (alin 0,6 3h käynnnin jälkeen)
5) Keruulle          -2,0 C
6) Keruutyyppi     Savipitoinen moreeni 2x400m, 1,3m syvyydessä.
7) Paikkakunta     Joensuu
IV:n esilämmityspatterin kierto päällä. Lämmitetään tuolla -2,0 C nesteellä noin 12 astetta ulkoilmaa -24C pakkasella. Keruun lämpötila palautui käyntijaksojen välillä 2,0 C.

Hyvin toimii maakeruu.
Voisitteko kertoa kevättalvella uudelleen, kuinka on keruu kestänyt talven.

[Arzenic]

Hyvin toimii maakeruu.
Voisitteko kertoa kevättalvella uudelleen, kuinka on keruu kestänyt talven.

Ilman muuta. Onneksi uskoin foorumilaisia ja pidensin keruupiirin tarjotusta tuohon 2x400m.

[Mettis]

Pakkanen on jo lauhtunut muutamaan asteeseen mutta keruu edelleen miinuksella. Ei tykännyt meidän kaivo pakkasista.

Perhana,kun tekisi mieli porata lisää syvyyttä tuohon reikään. Menisi  silloin vaan samalla myös koko keruuputkisto pannuhuoneeseen asti uusiksi niin eihän siinä hommassa olisi mitään järkeä.

Olen ollut tyytymätön tuohon toimijaan joka meille nämä vermeet laitto ja reiän laski. Nyt, kun on asiaa ajatellut enemmän niin kaikki saadut tarjoukset oli aivan liian lyhyitä, eli sama mistä ois sillon maalämpö otettu niin liian lyhyt kaivo ois nyt kuitenki. Että tämmöstä se tämän alan toiminta vaan on. Kuluttajan pitäisi itse tietää kuinka syvä kaivo pitää olla  

[euroshopperi]

Muovia voidaan hitsata myös. Eli letkut poikki kaivon yläosasta ja uudet kiemurat työnnetään syvennettyyn kaivoon ensi kesänä. Otetaan vielä kotitalousvähennys pois ja homma on bueno. Tuon voisi saada siltä edelliseltä porausfirmalta yllytettyä tekemäänkin. Voi laittaa vaikka samantein 200 m kaivon ja 45 mm putket. Itte kyllä kysyisin, josko goodvilliä löytyisi. Poraaminen vain vesikaivoon on alkuun melko sotkuista, mutta jos onnistuu sen puolesta, ettei ole sokkelissa kiinni, niin .....

[Mettis]

Muovia voidaan hitsata myös. Eli letkut poikki kaivon yläosasta ja uudet kiemurat työnnetään syvennettyyn kaivoon ensi kesänä. Otetaan vielä kotitalousvähennys pois ja homma on bueno. Tuon voisi saada siltä edelliseltä porausfirmalta yllytettyä tekemäänkin. Voi laittaa vaikka samantein 200 m kaivon ja 45 mm putket. Itte kyllä kysyisin, josko goodvilliä löytyisi. Poraaminen vain vesikaivoon on alkuun melko sotkuista, mutta jos onnistuu sen puolesta, ettei ole sokkelissa kiinni, niin .....

No mitenkäs kun tuo nykyinen reikä on 200m ja reiästä pumpulle on matkaa reilu 20m ja nykyinen on sillä perus 40mm putkella.
Jos kaivoon porataan vaikka 50-60m lisää ja sinne vaihdetaan vaikka 45mm turbo niin muodostuuko tuosta kaivon ja pumpun välisestä matkasta liikaa virtausvastusta jos siihe jätetään ne vanhat 40mm putket?

[fraatti]

No mitenkäs kun tuo nykyinen reikä on 200m ja reiästä pumpulle on matkaa reilu 20m ja nykyinen on sillä perus 40mm putkella.
Jos kaivoon porataan vaikka 50-60m lisää ja sinne vaihdetaan vaikka 45mm turbo niin muodostuuko tuosta kaivon ja pumpun välisestä matkasta liikaa virtausvastusta jos siihe jätetään ne vanhat 40mm putket?

Oleellisin virtausvastus muodotuu siellä pisimmässä lenkissä. Onhan teknisessä tilassakin pienempää kuparia missä liuos kiertää... Toki jo uutta tehdään niin sitten kannattaa ottaa 45mm:ksi kaikki tietysti...

[Mettis]

Oleellisin virtausvastus muodotuu siellä pisimmässä lenkissä. Onhan teknisessä tilassakin pienempää kuparia missä liuos kiertää... Toki jo uutta tehdään niin sitten kannattaa ottaa 45mm:ksi kaikki tietysti...

No tuo viimenen 20m pätkä pumpulle menee naapurin autotallin ali ja naapurin pihalla niin ei ole ihan pikkuhomma vaihtaa. Eli periaatteessa tuon pätkän voisi jättää ennalleen?

[fraatti]

Minun näkemykseni mukaan kyllä...

[tomppeli]

Sinulla on siis nyt 200 metrinen kaivo + 2 x 20 m liitäntäputkitus 40 millisillä.
Putkien seinämävahvuudet ovat kysymysmerkki, liitäntäputkitus saattaa olla paksuseinäistä.
Yhteensä nyt on 2 x 200 + 2 x 20 m = 440 metriä noin 40 mm putkea.

Nyt on ilmeisesti 440 metriä sileää 40/2,4 putkea, jonka painehäviö 0,51 litraa/s virtauksella on ilmeisesti noin 1,1 bar = 110 kPa.

Liitäntäputkitus 40 metriä sileää 40/2,4 mm putkea aiheuttaa  0,51 l/s massavirtauksella noin 0,1 bar painehäviön.
Jos syvennettyyn kaivoon 270 m, tulee 540 m 45 millistä sileää putkea, on painehäviö 0,51 l/s massavirtauksella 0,92 + 0,1 = noin 1 bar = 100 kPa.
Painehäviö olisi siis suunnilleen sama, kuin ennestäänkin oli.

En mene takuuseen laskelmasta. Enkä tiedä mikä putkitus teillä on.
Pyydä vaikkapa porausyrittäjää tekemään painehäviölaskelma. Hän ilmeisesti tietää putkitukset.

Edit.: Lisäsin kiloPascalit = kPa tekstiini.

[euroshopperi]

Äähh . Mä sekoitin tämän siihen toiseen, jolla on se 120 m kaivo. Ei tuollaista 200 m kaivoa enää varmaan tartte uudelleen porata. Nuo allekirjoitukset on käteviä, niin ei tule sekoiltua niin helposti. Mutts siis voi helposti muuttaa suurempaan putkikokoon lennosta. Ja muovien hitsaukset on luotettavia liitoksia. Tomppelihan tossa jo laskikin, että muutoksella suurepaan putkeen pysyy virtaus samana höyrystimellä, eli thumbs upp kaikelle muulle, mutta porauksen jatkaminen kysymysmerkillä.

[Mettis]

Tuota putkea se nykyinen on 40/2,4.
Eli putkikoon suurentaminen onnistuisi ja liitokset hitsaamalla eli sen puolesta ok mutta.
Tuohon vanhaan kaivoon poraaminen on ymmärtääkseni aika 50/50 juttu että onnistuu? Yks porari ainaki tuumas, että hankalaa on..
Tuo nykyinen kaivo on sillä isommalla halkaisijalla 140mm.
Uutta kaivoa meille ei enää mahdu.

[seppaant]

Minä laskin seuraavasti:

IVT:n teknisten tietojen mukaan on keruupiirin
- nimellisvirtaus 0,64 l/s
- Sallittu ulkoinen painehäviö 90 kPa

Nykyinen 40x2,4mm x440m ->nimellisvirtauksella on painehäviö = 109 kPa
Uusi
 40x2,4mm x40m  -> nimellisvirtauksella on painehäviö = 10 kPa
 45x2,7mm x540m -> nimellisvirtauksella on painehäviö = 77 kPa
 Yhteensä 87 kPa

Vanhat vaakaputket ja uudet 45mm putket 70m syvempään kaivoon -> saavutetaan nimellisvirtaus 0,64 l/s

Tällaisissa putkistolaskelmissa on aina epävarmuustekijöitä joten tämäkin laskelma on vain suuntaa-antava.

ATS

[Nakke vaan]

Tottakai se jatkoporaus onnistuu tarvittaessa. Itsellänikin porahärveli hajosi vajaassa 200 metrissä ja porari joutui nostamaan romut ylös mutta hyvinhän se seuraavana aamuna jatkoi uuden terän kanssa. Vettä purskui mutta talossa oli kevytpeite suojana. Minullakin 140mm kaivo varmuudeksi.

[tomppeli]

Tällaisissa putkistolaskelmissa on aina epävarmuustekijöitä joten tämäkin laskelma on vain suuntaa-antava.

ATS

Painehäviön laskeminen on ilmeisen hankalaa ja siitä kertoo useat eri menetelmät sen laskemiseen.
Turbulenssi ilmiökin vaikeuttaa laskentaa kovasti.
Miten onnistuu TurboCollectorin virtausvastuksen laskeminen?

Mitä mieltä olet tämän sivun laskurin oikeellisuudesta: http://www.pressure-drop.com/Online-Calculator/
Olen vertaillut omia laskujani tuohon.

[euroshopperi]

Kannattaa varmaan kuitenkin pyytää tarjous porarilta. Tuossa varmaan tulee hieman erilainen laskelma, mutta kai ne nyt osaa työnsä hinnoitella. Osa metrityötä ja loput tunteina ja putkitusta. Laadukas porausfirma tuon hoitaa ja saa vielä kunniaa päälle työstänsä. Saattaisi löytyä vaikka oikein reilusti asiakaskuntaakin tulevaisuudessa.

[Mettis]

Kiitos laskelmista ja hyvistä neuvoista. Tämä on kyllä loistava foorumi! Jos tuo asia jatkossa vaan vaivaa mieltä niin hyvä tietää , että muutos on mahdollista. Rahaahan se vaatii vaan sitten. Ehkä sitä jossain vaiheessa onkin jotta tuon vois toteuttaa. Nyt vaan on ollu liikaa isoja remontteja niin pitää suunnitella rauhassa

[seppaant]

Olen käyttänyt oheisen linkin mukaista laskentaohjelmaa
http://www.pipeflowcalculations.com/start.php

Ja sain sillä täsmälleen saman painehäviön kuin "Tomppelin" laskentaohjelma antoi kun antoi viskositeetille ja tiheydelle samat arvot.
http://www.pressure-drop.com/Online-Calculator/

ATS

[Mettis]

Kannattaa varmaan kuitenkin pyytää tarjous porarilta. Tuossa varmaan tulee hieman erilainen laskelma, mutta kai ne nyt osaa työnsä hinnoitella. Osa metrityötä ja loput tunteina ja putkitusta. Laadukas porausfirma tuon hoitaa ja saa vielä kunniaa päälle työstänsä. Saattaisi löytyä vaikka oikein reilusti asiakaskuntaakin tulevaisuudessa.

Kysyin syvennys hintaa kaivon poranneelta firmalta. Heitti puhelimessa arvion että kustannus olisi 3000€ molemmin puolin sis. 45mm keruuputkiston. Ei ollut kovin innokas tuohon hommaan mutta sanoi kyllä, että onnistuu.
Tuohon päälle tulis sitte vielä keruuputkien liitoksien hitsaukset ja keruun ilmaus yms.
Kyllähän tuo kallista on minkä arvasinki mutta jos jakaa pitkälle ajalle niin eihän tuo tekis vuodessa paljo mitään.
Harmi,kun ei tule kunnon pakkasia pidemmäksi aikaa niin näkis kuinka kylmäksi tuo kaivo menee kovemmassa kuormituksessa.

[tomppeli]

Odottele nyt tämä talvi ihan rauhassa.
Kaivohan ei mennyt vielä ihan kovin kylmäksi.
Kun sinulla on enemmän kokemusta kaivon resursseista, niin sitten on parempi ajankohta tehdä päätös syventämisestä.
Ei tuo syventämisen hinta nyt ihan kamala ollutkaan.

[euroshopperi]

Varsin kohtuulliselta kyllä kuulostaa tuo hinta. Kotitalousvähennystäkin tulee porauksesta yleensä paljon, niin tuohan on melkein ilmaista. Ja hyvä keruu on kyllä hermoja lepuuttava homma maalämmittäjällä.

[Mettis]

Odottele nyt tämä talvi ihan rauhassa.
Kaivohan ei mennyt vielä ihan kovin kylmäksi.
Kun sinulla on enemmän kokemusta kaivon resursseista, niin sitten on parempi ajankohta tehdä päätös syventämisestä.
Ei tuo syventämisen hinta nyt ihan kamala ollutkaan.

Ajattelin vielä ensi talven yli katsoa miten kaivo toimii.

[Large]

Mä laitoin sähköpostilla tarjouspyyntöä vanhan (vesi)kaivon syventämisestä 6-7 porsusliikkeeseen ja yksi ainoa vastasi, nekin oli sitä mieltä ettei kannata ja olisivat laittaneet sinne keräysputket ja poranneet lisäksi toisen kaivon. Tuntuu että joko firmat ei lue sähköpostejaan tai sitten vanhan kaivon syventäminen on niille epämieluisaa puuhaa.

[jm82]

Mä laitoin sähköpostilla tarjouspyyntöä vanhan (vesi)kaivon syventämisestä 6-7 porsusliikkeeseen ja yksi ainoa vastasi, nekin oli sitä mieltä ettei kannata ja olisivat laittaneet sinne keräysputket ja poranneet lisäksi toisen kaivon. Tuntuu että joko firmat ei lue sähköpostejaan tai sitten vanhan kaivon syventäminen on niille epämieluisaa puuhaa.

Oikein lyhyen kaivon poraaminen ei ole kovin kannattavaa, koska on kiinteät kulut osittain ja lyhyestä kaivosta tulee pienempi lasku asiakkaalle. Jos vertaa vaikka 100m, 200m tai 250m kaivoja. Poraisivat ehkä mieluusti 200m tai 250m kaivon ennemmin kuin yhden 100m kaivon.

Syventämisessä ne "helpot" metrit on jo porattu ja vaikemmat metrit on vielä kokonaan poraamatta. Poratangot voi esim jumittua kaikki sinne kaivoon ja sitten tulee kalliiksi, kun pitää yrittää saada ne poratangot sieltä pois. Eikä tiedä syytä miksi poraaminen on ennen lopetettu "kesken"?

Syventämisessä siis pitää ottaa ensin keruuputki pois, sitten syöttää sinne kaivoon kaikki tarvittavat poratangot jossa kuluu aikaa. 200 metriseen esim 67x3m poratankoja. Nuo maksavat jo paljon, jos koko "höskä" jää jotenkin jumiin. Sitten vasta saisi alkaa poraamaan lisää metrejä. Täällä oli veden tuoton tai jonkun muun takia poraaminen jo erittäin hidastaa viimeiset metrit, mutta hyvin tuli valmista. Jos syventäisi, niin ei saisi syvennettyä kuin esim 100m ja se 100m on vielä aika vähän ja siitä ei tule kauhean paljon rahaa porausfirmalle. Polttoainetta ja aikaa kuluu enemmän kun porataan metrejä välillä 200-300m, eli poraaminen ei ole enää kauhean kannattavaa? Ei niin kannattavaa kun välillä 0-200m.


Täällä taitaa kaivosta tulla näillä keleillä 5, 4 tai +3C. Eli ensin 5 ja kun liuos viilenee, niin 4 tai 3. Kovalla pakkasella lukemat on taas 4, 3 ja 2C, eli laskee 1 asteella. Lämpötilaero on 4C tai joskus harvemmin on 3C. Näillä keleillä se ero pysyy yleensä aina 4 asteessa.

[Mettis]

Oikein lyhyen kaivon poraaminen ei ole kovin kannattavaa, koska on kiinteät kulut osittain ja lyhyestä kaivosta tulee pienempi lasku asiakkaalle. Jos vertaa vaikka 100m, 200m tai 250m kaivoja. Poraisivat ehkä mieluusti 200m tai 250m kaivon ennemmin kuin yhden 100m kaivon.

Syventämisessä ne "helpot" metrit on jo porattu ja vaikemmat metrit on vielä kokonaan poraamatta. Poratangot voi esim jumittua kaikki sinne kaivoon ja sitten tulee kalliiksi, kun pitää yrittää saada ne poratangot sieltä pois. Eikä tiedä syytä miksi poraaminen on ennen lopetettu "kesken"?

Syventämisessä siis pitää ottaa ensin keruuputki pois, sitten syöttää sinne kaivoon kaikki tarvittavat poratangot jossa kuluu aikaa. 200 metriseen esim 67x3m poratankoja. Nuo maksavat jo paljon, jos koko "höskä" jää jotenkin jumiin. Sitten vasta saisi alkaa poraamaan lisää metrejä. Täällä oli veden tuoton tai jonkun muun takia poraaminen jo erittäin hidastaa viimeiset metrit, mutta hyvin tuli valmista. Jos syventäisi, niin ei saisi syvennettyä kuin esim 100m ja se 100m on vielä aika vähän ja siitä ei tule kauhean paljon rahaa porausfirmalle. Polttoainetta ja aikaa kuluu enemmän kun porataan metrejä välillä 200-300m, eli poraaminen ei ole enää kauhean kannattavaa? Ei niin kannattavaa kun välillä 0-200m.


Täällä taitaa kaivosta tulla näillä keleillä 5, 4 tai +3C. Eli ensin 5 ja kun liuos viilenee, niin 4 tai 3. Kovalla pakkasella lukemat on taas 4, 3 ja 2C, eli laskee 1 asteella. Lämpötilaero on 4C tai joskus harvemmin on 3C. Näillä keleillä se ero pysyy yleensä aina 4 asteessa.

Tuskin kukaan silti tappiolla tuommoiseen ryhtyy?
Luulisi kaikki keikat kelpaavan yrittäjille, toki jos on paljon hommia on helpompi jättää tuommoinen ei niin hyvä porauskeikka väliin.

Kyllä se meillekin tulisi varmasti poraamaan jos pyydän mutta tuntui olevan vahvasti sitä mieltä ei silti ole järkeä lähteä syventämään ennen kuin tyyliin nestepinta nousee paisarissa, että keruu menis niin kylmäksi.
Olen vaan itse tuosta eri mieltä mutta katsotaan nyt jos sitä raskis jossain vaiheessa tuon tehdä.

Meillä tulee nyt nollakeleillä aluksi vajaa 2 sitten semmosta 1 ja lopuksi lähelle 0. Kovilla pakkasilla aluksi ehkä 1 ja aika nopeasti tippuu sinne -1 tai vähän alle. Tosin täällä ei ole ollut pidempää kovaa pakkasjaksoa niin luulen, että keruu painuu vielä kylmemmäksi tuosta.

[euroshopperi]

Laittaa sinne menoputkeen pelkästään maalenkin, mutta vetää sen 63x3,8 mm putkella. Saa olla varmaan jo reilusti alle 100 m. Kaivaa sen 1,5-2m syvyyteen, niin on varmasti routarajan alla. Kesällä lämpö menee jopa 4 m syvyyteen ja se lataa jo kaivoa loppukesästä. Virtaus on putkessa niin hidasta, että lämmönluovutus on hyvällä tolalla. Tuolla ei varmaan mahdottomasti vastapaine nouse ja tarvittava tila on pieni. Äkkiseltään tuntuisi hyvältä ratkaisulta kaikille liian lyhyen reiän saaneille. Parin tonnin paukku maksimissaan ja tuo tilantarve tosiaan aika minimaalinen yhdellä kiekuralla.

[tomppeli]

Laittaa sinne menoputkeen pelkästään maalenkin, mutta vetää sen 63x3,8 mm putkella.

Keruun kannalta on merkitystä myöskin sillä maamassalla, joka ympäröi keräinputkea.
Se massa voidaan ajatella keruuputken ympärillä olevaksi lieriöksi, jonka keskipiste on keruun putki.

Lieriön säde rajaa vaikutusalueen, jolta lämpöä siirtyy putkeen. Säteen suuruus riippuu maa aineksen lämmönjohtoluvusta, λ, [W/mK].
Maa- aineksella se on noin 1 - 2 W/mK, keskimäärin noin 1,2 W/mK.
Keruulieriön säde on noin 0,6 .. 1,2  metriä. Tarkkaa rajaa ei ole.
Nämä arvot soveltuvat 40 x 3,7 mm putkelle.
Jos keräämme 63 millin putkella, saamme silti suunnilleen saman lämpömäärän, kuin 40 milliselläkin, koska keruulieriön läpimitta ei kasva.
Meillä on suunnilleen sama energiakapasiteetti käytettävissä, kuin 40 milliselläkin putkella.

Siksi ehdottaisin mieluummin 2 x 40 mm silmukat, jotka kytketään rinnakkain.
Kummallakin silmukalla omat on keruualueensa.

[euroshopperi]

Ajattelin, että menossa olisi vain kylmän siepparina tuo pätkä, niin kaivo olisi paremmin turvassa ja saisi sen 2-3 kW lisän. Tekisi melkein mieli itte kokeilla kaivaa tuonne mettään kapealla kauhalla kanaali, kun on jokusen kerran meno ollut alle -3 asteen. Kaivoon saisi menon ehkä nousemaan 0 asteen tasolle kovimmilla keleillä ja jos maapötkö jäätyy, niin ei oikeestaan väliä kuitenkaan. Kaivonporaus jätteet olisi tuollaiseen putken peittämiseen mainiota tavaraa, kun laskisi sen liejun siihen kanaalin pohjalla.

[tomppeli]

Jos liian matalaa kaivoa täydennetään vaakakeruupiirillä, nousee keruupiirin painehäviö.
Tällä pienellä, liitetiedostona olevalla ohjelmalla voisi koettaa laskea häviön suuruuden.
Täytä vihreisiin ruutuihin keruupiirin osuuksien tiedot.
Ohjelma soveltuu korkeintaan neljästä erilaisesta keruupiirin osuudesta.
Tarpeettomien osuuksien kohdalla kirjoitetaan metrimäärän kohdalle 0 metriä.

Keruupiirin painehäviö pitäisi yleensä, toki maakiertopumpun tehosta riippuen,
jäädä alle 50 kPa (= alle 0,5 bar).
Katso lämpöpumpun teknisistä tiedoista, mikä on suurin sallittu ulkoisen painehäviön suuruus.

Olemme yhdessä foorumimme jäsenen, seppaant 'in kanssa, väsänneet tämän liitetiedoston ohjelman.
Kiitän häntä ohjauksesta.!

Tämänkään laskelman oikeellisuutta ei mitenkään taata!

[Mettis]

Jos liian matalaa kaivoa täydennetään vaakakeruupiirillä, nousee keruupiirin painehäviö.
Tällä pienellä, liitetiedostona olevalla ohjelmalla voisi koettaa laskea häviön suuruuden.
Täytä vihreisiin ruutuihin keruupiirin osuuksien tiedot.
Ohjelma soveltuu korkeintaan neljästä erilaisesta keruupiirin osuudesta.
Tarpeettomien osuuksien kohdalla kirjoitetaan metrimäärän kohdalle 0 metriä.

Keruupiirin painehäviö pitäisi yleensä, toki maakiertopumpun tehosta riippuen,
jäädä alle 50 kPa (= alle 0,5 bar).
Katso lämpöpumpun teknisistä tiedoista, mikä on suurin sallittu ulkoisen painehäviön suuruus.

Olemme yhdessä foorumimme jäsenen, seppaant 'in kanssa, väsänneet tämän liitetiedoston ohjelman.
Kiitän häntä ohjauksesta.!

Tämänkään laskelman oikeellisuutta ei mitenkään taata!

Tässä ketjussa laskitte sitä minunki keruun painehäviötä, kun mietin sitä kaivon syvennystä ja meillähän ei toteudu tuo valmistajan suosittelema  virtaus/painehäviö.
Meillä keruupumppu on koko ajan täysillä jotta nipin napin päästää sinne 3-4 asteen dt:hen. Eli pelivaraa ei ole yhtään.
Voisiko tämä olla reklamaation paikka?
Meillähän keruu on toteutettu 40mm putkella ja kyllähän se selvästi liian pieni on tähän meidän kaivoon, kun maavetoa tuli pumpulle niin pitkästi.

[tomppeli]

Tässä ketjussa laskitte sitä minunki ...

Pumppuna sinulla on IVT HQ C10.
Talossa patterilämmitys. IVT HQ C10 pumpun antoteho on ilmoitettu olevan BO/W45 olosuhteissa 10,0 kW.

Maakierron Dt arvolla 3,5 ja COP -arvolla 3,5 maakierron volyymi pitäisi olla vähintään 0,5 litraa 7 sekunti.
440 metrin putkessa 40x2,4 kierron aiheuttamaksi painehäviöksi tulisi noin 104 kPa tai 1,04 bar.
Valmistajan esitteessä http://www.ivtlahti.fi/tekniset-tiedot-ivt-maalampo-premiumline-hq.htm
luvataan pumpulle jopa 100 kPa "Sallittu ulkoinen painehäviö"

Dt arvo on sinun viestiesi mukaan ollut noin 3 K tuntumassa ja on varsin hyvä.

Kierron painehäviö on vähän kinkkinen laskettava.
Virtaaman turbulenttisuus ja varsinkin sen suuruusaste  vaikeuttaa laskentaa.

[Mettis]

Meillä on tuo C10 malli ja siinä tuon esitteen mukaan sallittu painehäviö 90, E10 näyttäs olevan 100.
No kuitenki onhan tuo tiukille tehty ,kun pumppua pakko pitää täysillä koko ajan.

[euroshopperi]

Millä virtausmäärällä menee virtaus turbulenttiseksi 40/2,4 putkessa? Tuon pisteen jälkeen meinaan taitaa vastus nousta sen verta nopeasti, että vaadittava pumppausteho nousee todella jyrkästi. Litramäärä/min siis kiinnostaa, kun ittellä nuo molemmat virtausmittarit näyttää aika tasan 30L/min, eli lauhduttimella pyörii tuolloin 17 kW koneella 2x30L/min=3600L/h. Hatara mielikuva on, että kun suljin toisen piirin, niin ei toinen mittari ihan mahdottomia näyttänyt virtauksen nousuksi. Ja paljonkos tuollaisesta 63mm putkesta lisääntyy vastapaine esim 80 m pätkällä? Tuollainen pikkukaivuri olisi nimittäin saatavissa, jolla saisi helposti eestaas lenkit tontin reunaan salaoja kauhalla roiloamalla, eikä tarttisi edes puita kaadella.

[tomppeli]

Tuolla laskurilla laskien painehäviöksi muodostuu
0,5 litraa /sek virtauksella, 80 metriä pitkällä 63X3,8 mm putkella ==> 1,1 kPa (0,01bar).

[euroshopperi]

Siis käsitinkö oikein? Tuo 0,01 bar vastaisi 10 cm lisäystä vaadittavaan nostokorkeuteen pumpulta. Eikös tuossa olisi nyt ratkaisu monenkin puuttuviin metreihin. Olisi ihan sama vaikka maapötkö menisikin jäähän siinä menoputkella, mutta kaivoon palaisi kuitenkin n. 0 asteinen litku, joka helpottaa jo kummasti kaivoa. Kesällä voisi jo latautua kaivo, jos maa lämpenee vaikka 12 asteen tienoille.