KERUUN LÄMPÖTILA - Keskustelut

[tomppeli]

Aamulla kun kävin katsomassa ja kompressori oli käynnissä, niin vastaavat lukemat olivat - 0,8 c ja - 3,8 c. Pakkasta oli silloin 12 astetta. Kun katselin sähkövastuksen kulutusta 6 vuodelta niin näytössä lukee aikakerroin 34,1 josta käyttövesi 29,9.
Hyvin talo lämpiää ilman mitään ongelmia toistaiseksi.

Hiukan on viileähkö kaivo.
Jos tulee parisenkymmentä astetta pakkasta, katso silloin nuo samat lukemat.

[rawpower]

1) Nimimerkki      Rawpower
2) Päiväys           14.1.2021
3) Ulkolämpötila   -30.0
4) Keruulta          1.3
5) Keruulle          -1.90
6) Keruutyyppi     Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m  akt.
7) Paikkakunta     Kajaani

Laittelen nyt tässä hieman tiheämmin lämpöjä kun eka lämmityskausi menossa ja nyt on juuri kunnon maalämpökelit. Eli -30 meni nyt rikki täällä ja kokoajan kylmenee. Kompressori 4.90 kw /68% ja 35.2 asteista lattiaan meneee ja paluu on 31,50. Hyvin tuntuu tuo lattiavalu ottavan lämpöä vastaan, koska kun tavoitelämpötila saavutettu niin kompressorikin vähentää tehoja ja saa pidettyä lämmöt kohillaan

[Lappanen]

1) Nimimerkki      PS
2) Päiväys            14.1.2021
3) Ulkolämpötila   -22.8
4) Keruulta          0.5 C
5) Keruulle          -2.6 C
6) Keruutyyppi      Porakaivot 2x130 m
7) Paikkakunta     Pirkanmaa

Kompressori 54Hz, keruupumppu 43%. menovesi 30.9 astetta, bufferista lattiaan 28.8 asteista.

Sulla 12 kW kone, mutta miten voi olla Herzit noin korkeella?

Mulla 16 kW malli, ulkona -25.6, keruu 56% 0.5/-2.5, menovesi 31,1 ja kompura 29 Hz.

[luu5]

Sulla 12 kW kone, mutta miten voi olla Herzit noin korkeella?

Mulla 16 kW malli, ulkona -25.6, keruu 56% 0.5/-2.5, menovesi 31,1 ja kompura 29 Hz.

F1255-12kW

-23,6, keruu 96% 0,6/-2,2, menovesi 36,8 ja kompura 65Hz, laskettu teho nyt 7,9kW.

Tosin mulla puurossipohja (ja autotallissa puhallinkonvektori joka syö aika hyvin) eikä kiillotettua betonia...

[rawpower]

1) Nimimerkki      Rawpower
2) Päiväys           15.1.2021
3) Ulkolämpötila   -33.7
4) Keruulta          1.0
5) Keruulle          -1.9
6) Keruutyyppi     Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m  akt.
7) Paikkakunta     Kajaani

Tuossa oli matalimmat lukemat nyt tältä pakkasjaksolta. Kompressori teki lämmitystä 5,6kw/77% ja lattiaan 36 asteista nyt aamulla kun oli tuo korkein pakkaslukema. Keruun tulo ei mennyt kertaakaan alle 1. Eli voisiko olettaa, että nämä kaivot tulevat riittämään tällä pumpulla ja talolla? Sähkövastuksia ei pumppu käyttänyt lainkaan.

Tämä oli nyt viimeinen postaus hetkeen tähän ketjuun kun pakkaset nyt lauhtuu ainakin viikon ajaksi. Pitää laitella välillä yksittäisiä lukemia tänne.

[Jussi81]

1) Nimimerkki      Jussi81
2) Päiväys           15.1.2021
3) Ulkolämpötila   -30.7 (keskiarvo -26,5)
4) Keruulta          -1.7
5) Keruulle          -4.3
6) Keruutyyppi     Porakaivo 217m (akt. 210m?)
7) Paikkakunta     Pohjois-Pirkanmaa

Keruu 92%, menovesi 36,5 / paluu 29,9 ja kompura 70Hz.

Kaivo on ollut aina viileä mutta en muista että tulo olisi käynyt koskaan aikaisemmin alta -1,5. Nesteen pinta pysyy vakiona joten ei ilmeisesti suurempaa huolta.

[vuosikerta1950]

Hei.
Olen pohtinut noita keruupiirien tulo ja paluunesteiden lämpötiloja.
Mitä vaikutuksia olisi jos tulopiirin neste olisi esim.20 asteista verrattuna 3 asteiseen?
Tulisiko säästöä kulutuksessa kwh:n pienenemisinä? ja kuinka paljon tuoa vaikuttaisi asiaan?
Olisin kiitollinen jos voisin saada vastauksen näihin ajatuksiini asiantuntijoilta, joita tässäkin foorumis varmasti on?
vuosikerta1950
kiitos

[chenriks]

Maapiiri 2x300m savimaa, +-1m syvyydessä, tällä hetkellä sisään -1.1 ja ulos -4.1.

[Heikki75]

2x250m metrin syvyydessä savipellossa. Tällä hetkellä minimi sisään  - 0,3, ulos - 3,5

[tomppeli]

1) Nimimerkki      brainsurgery
2) Päiväys           18.2.2021
3) Ulkolämpötila   -20
4) Keruulta          -2,1 (todellisuudessa noin -1,6, anturissa ilmeisesti heittoa)
5) Keruulle          -4,6
6) Keruutyyppi     Porakaivo 130m
7) Paikkakunta     Helsinki

Keruulämmöt noin vuorokauden käyntijakson lopussa (Nibe 1126-6 on/off pumppu)

Kaivo on hiukan kylmä, ilmeisesti on jo jäässä, mutta ei vielä mitään hätää, jos paisunta-astiasta ei vuoda ulos maaviinaa.
Keruunesteen kierto näyttää toimivan hyvin, kun keruun dT = -4,6 C - (-2,1 C) = 2,5 K.

[rawpower]

1) Nimimerkki      Rawpower
2) Päiväys           10.3.2021
3) Ulkolämpötila   -35,6
4) Keruulta          0.9
5) Keruulle          -2.2
6) Keruutyyppi     Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m  akt.
7) Paikkakunta     Kajaani

Nyt se keruun tulo painui alle 1. Tähän vaadittiin näköjään alle -35 lämpötila. Samalla meni talven pakkasennätys meillä uusiksi.

Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta. Kiertovesipumppu 10%. Keruupumppu 70%.

Vaikka kallion railoista johtuen piti tehdä 2 kaivoa niin näyttäisi tämä silti toimivan ilman jäätymistä. Mielenkiintoista olisi tietää minkälaista tulisi nyt kaivosta jos olisi se yksi 220 metrin kaivo?

[Roori]

1) Nimimerkki      Rawpower
2) Päiväys           10.3.2021
3) Ulkolämpötila   -35,6
4) Keruulta          0.9
5) Keruulle          -2.2
6) Keruutyyppi     Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m  akt.
7) Paikkakunta     Kajaani

Nyt se keruun tulo painui alle 1. Tähän vaadittiin näköjään alle -35 lämpötila. Samalla meni talven pakkasennätys meillä uusiksi.

Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta. Kiertovesipumppu 10%. Keruupumppu 70%.

Vaikka kallion railoista johtuen piti tehdä 2 kaivoa niin näyttäisi tämä silti toimivan ilman jäätymistä. Mielenkiintoista olisi tietää minkälaista tulisi nyt kaivosta jos olisi se yksi 220 metrin kaivo?

Nuo lukemat on nyt lähellä B0W35 eli yleisesti ilmoitetussa speksissä.
Eikös niistä Boschin kWh-lukemista saa selville minkälaista coppia tekee ns. kovilla keleillä (isohko teho)...ottaa lukemat ylös tiettyinä hetkinä mahdollisimman pitkältä jaksolta jos kylmiä piisaa?
Eihän se kone taida tuota itse ilmoittaa...

[rawpower]

Nuo lukemat on nyt lähellä B0W35 eli yleisesti ilmoitetussa speksissä.
Eikös niistä Boschin kWh-lukemista saa selville minkälaista coppia tekee ns. kovilla keleillä (isohko teho)...ottaa lukemat ylös tiettyinä hetkinä mahdollisimman pitkältä jaksolta jos kylmiä piisaa?
Eihän se kone taida tuota itse ilmoittaa...

Voin antaa lukemia jos joku osaa laskea coppia? Lainaan tähän alle käyttäjä noobin viestiä bosch compress 7001i ketjusta:

"Koitin tuossa joutessani laskeskella pumpun hetkellistä COPpia.
Pumpun oman ilmoituksen mukaan lähtevän veden lämpö 43.0°C, paluuveden lämpö 33.6°C, ja tilavuusvirta 11.3 l/min.
Tästä sitten laskin että antoteho = ominlämpökap * tiheys * lämpöero * tilavuusvirta = 4.19 kJ/(kg*K) * 0.99 kg/l * (43.0-33.6) K * 11.3/60 l/s = 7.3 kW
Pumpun sähkömittarin mukaan ottoteho 1.1 kW.
Elikkä COP 7.3/1.1 = 6.6.
Ei kai se noin voi olla? 7.3 kW tämmöisellä nollan kelillä ei tunnu uskottavalta. Tomppelin käppyröiden mukaan ~4 kW pitäisi riittää. Missä meni laskut pieleen?"

Eli tuolla kaavallako voisi laskea coppia?

[Roori]

Voin antaa lukemia jos joku osaa laskea coppia? Lainaan tähän alle käyttäjä noobin viestiä bosch compress 7001i ketjusta:

"Koitin tuossa joutessani laskeskella pumpun hetkellistä COPpia.
Pumpun oman ilmoituksen mukaan lähtevän veden lämpö 43.0°C, paluuveden lämpö 33.6°C, ja tilavuusvirta 11.3 l/min.
Tästä sitten laskin että antoteho = ominlämpökap * tiheys * lämpöero * tilavuusvirta = 4.19 kJ/(kg*K) * 0.99 kg/l * (43.0-33.6) K * 11.3/60 l/s = 7.3 kW
Pumpun sähkömittarin mukaan ottoteho 1.1 kW.
Elikkä COP 7.3/1.1 = 6.6.
Ei kai se noin voi olla? 7.3 kW tämmöisellä nollan kelillä ei tunnu uskottavalta. Tomppelin käppyröiden mukaan ~4 kW pitäisi riittää. Missä meni laskut pieleen?"

Eli tuolla kaavallako voisi laskea coppia?

Itse ajattelin niitä kWh lukemia mitä se ilmoittaa ruudussa, tietääkseni...tuohon tosiaan tarvitaan aikaa kun tarkkuus vissiin 1kWh...ei ole pilkun jälkeisiä?

Saahan sen tuollakin tavalla hetkellisillä arvoilla virtausmittauksen+lämpötilaeron kautta kun on vakiintuneet arvot ruudussa ja on sähkölle mittaus...

Koodia: [Valitse]

Lämpöenergian määrä
Kun ainetta lämmitetään, se lämpenee ja siihen varastoituu energiaa. Siirtyvän energian määrä riippuu aineen massasta, aineen materiaalista ja siitä kuinka paljon lämpötila nousee ja se saadaan seuraavan kaavan avulla.

E=m∙c∙ΔT

missä
m=aineen massa
c=aineen ominaislämpökapasiteetti (=aineen kyky lämmön varastointiin)
ΔT=Lämpötilan muutos (Huom! merkki Δ tarkoittaa fysiikassa muutosta )

Aine Ominaislämpökapasiteetti kJ/K · kg
Vesi 4,182
Jää 2,09
Rauta 0,449
Tina 0,227
Savi 0,88
Betoni 0,75
Puu 1,5
Alumiini 0,896

[tomppeli]

...Missä meni laskut pieleen?"...

Oikein laskit.
Täällä on laskurikin.
Tuon laskurin riviltä 27 alkaa tehon laskenta.

Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta. ...

Tuo tieto on luultavasti aika lähellä totuutta, siis 5,6 kW teho.
Laitteen lmoittamissa mittaustiedoissa saattaa olla virhettä.

[Roori]

Tuo tieto on luultavasti aika lähellä totuutta, siis 5,6 kW teho.
Laitteen lmoittamissa mittaustiedoissa saattaa olla virhettä.

Hmmm...oikein mutta kumminkin voi olla väärin? 

[rawpower]

Itse ajattelin niitä kWh lukemia mitä se ilmoittaa ruudussa, tietääkseni...tuohon tosiaan tarvitaan aikaa kun tarkkuus vissiin 1kWh...ei ole pilkun jälkeisiä?

Saahan sen tuollakin tavalla hetkellisillä arvoilla virtausmittauksen+lämpötilaeron kautta kun on vakiintuneet arvot ruudussa ja on sähkölle mittaus...

Koodia: [Valitse]

Lämpöenergian määrä
Kun ainetta lämmitetään, se lämpenee ja siihen varastoituu energiaa. Siirtyvän energian määrä riippuu aineen massasta, aineen materiaalista ja siitä kuinka paljon lämpötila nousee ja se saadaan seuraavan kaavan avulla.

E=m∙c∙ΔT

missä
m=aineen massa
c=aineen ominaislämpökapasiteetti (=aineen kyky lämmön varastointiin)
ΔT=Lämpötilan muutos (Huom! merkki Δ tarkoittaa fysiikassa muutosta )

Aine Ominaislämpökapasiteetti kJ/K · kg
Vesi 4,182
Jää 2,09
Rauta 0,449
Tina 0,227
Savi 0,88
Betoni 0,75
Puu 1,5
Alumiini 0,896

Noniin nyt sain sähköyhtiön verkkosivuilta eilisaamun tuntikulutukset kun mittasin nuo arvot husdatalta. Eli tuohon aikaan on mennyt tunnissa koko talossa sähköä 1,93kwh. Pumpussa ei ole valitettavasti sähkömittaria niin ei voi sen pumpun ottotehoa luotettavasti mitata. Miten lie tarkkoja nuo sähköyhtiön tuntikulutukset?

Noh jokatapauksessa tuossa on siis mukana MLP, Jääkaappi, Pakastin, Iv- kone ilto controll 440 nopeudella 1. -35.6 ulkona eli jälkilämmitys todennäköisesti päällä. Sekä myös uponorin upoclean panospuhdistamo jos prosessi oli päällä. Paljon siis muuttujia ja tarkkaa arvoa ei voi MLP:lle sanoa. Mutta menisikö tuo ottoteho kuitenkin tuonne 1-1.5 kw väliin?

[Roori]

Noniin nyt sain sähköyhtiön verkkosivuilta eilisaamun tuntikulutukset kun mittasin nuo arvot husdatalta. Eli tuohon aikaan on mennyt tunnissa koko talossa sähköä 1,93kwh. Pumpussa ei ole valitettavasti sähkömittaria niin ei voi sen pumpun ottotehoa luotettavasti mitata. Miten lie tarkkoja nuo sähköyhtiön tuntikulutukset?

Noh jokatapauksessa tuossa on siis mukana MLP, Jääkaappi, Pakastin, Iv- kone ilto controll 440 nopeudella 1. -35.6 ulkona eli jälkilämmitys todennäköisesti päällä. Sekä myös uponorin upoclean panospuhdistamo jos prosessi oli päällä. Paljon siis muuttujia ja tarkkaa arvoa ei voi MLP:lle sanoa. Mutta menisikö tuo ottoteho kuitenkin tuonne 1-1.5 kw väliin?

Ei kyylä pysty sähköyhtiön tiedon kautta tarkkaa lopputulosta saada, virhemahdollisuus tosi iso...
Tarttis tavallaan kyetä todistamaan Boschin omien näyttämien oikeellisuus ja sitten laskea niiden perusteella, Husdatasta tai koneesta lukien, saako husdatasta datan uploadattua CSV tjms, tai Boshin dataa saako sen uploadattua?

Periaatteessa sähköyhtiön mittauksen pitäisi olla luotettava tuntikohtaisesti koska laskutetaankin tuon pohjalta, mutta joskus kauan sitten huomannut että arvalla on levitetty tyyppikulutuksilla...tuolloin hinta kiinteä joten sillä ei ollut merkitystä...

Rhkä tämä 7001i cop arviointi olis hyvä keskutella tuolla 'Bosch 7001i' ketjun alla eikä 'keruulämpötila' ketjussa...

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Kysymys
2) Päiväys           8.12 2021
3) Ulkolämpötila   -22
4) Keruulta          -0.7
5) Keruulle          -3.5
6) Keruutyyppi     porakaivo 2 kpl 126m
7) Paikkakunta     Kouvola

Pumppuna 12 kw bosch 7001i.
70% teholla käy. Testimielessä laitoin nostamaan lämpöä 0.5 astetta sisällä (22 ->22.5).
Laskennallisesti ottaa maasta 6 kw tehon. Pitääkö tästä keruun lämpötilasta huolestua? Lisäksi iv esipatteri ottaa about 1kw tehon. 1 kpl 250m kaivo olisi ollut parempi kuin 2 kpl 126m, mutta ei ollut mahdollinen.

Kaivo menee vähän ylikuormituksen rajamailla, mutta uskoisin sen selviytyvän kovistakin talvista siksi, että sinulla on invertterikone, joka kaivon mennessä liian viileäksi pudottaa lämmitystehoaan ja samalla kaivon kuormaakin.
Kone ottaa vastukset apuun, jos kaivolle lähtevän lämpötila laskee liikaa.

Nyt kaivosta tuli -0,7 C lämpöistä liuosta. Kaivossa on noin 1,2 .. 1,5 astetta korkeampi lämpötila, on kaivon yläosissa noin +0,5 ... +0,8 C lämpötila.
Kaivo ei ole vielä jäässä.
Kaivon yläosan jäätyminen ei yleensä vielä tee mitään vahinkoa.
Voit toki seurata kaivon lämpötiloja, mutta huomattavasti kylmemmätkin kaivot ovat selviytyneet.

[Kysymys]

Kaivo menee vähän ylikuormituksen rajamailla, mutta uskoisin sen selviytyvän kovistakin talvista siksi, että sinulla on invertterikone, joka kaivon mennessä liian viileäksi pudottaa lämmitystehoaan ja samalla kaivon kuormaakin.
Kone ottaa vastukset apuun, jos kaivolle lähtevän lämpötila laskee liikaa.

Nyt kaivosta tuli -0,7 C lämpöistä liuosta. Kaivossa on noin 1,2 .. 1,5 astetta korkeampi lämpötila, on kaivon yläosissa noin +0,5 ... +0,8 C lämpötila.
Kaivo ei ole vielä jäässä.
Kaivon yläosan jäätyminen ei yleensä vielä tee mitään vahinkoa.
Voit toki seurata kaivon lämpötiloja, mutta huomattavasti kylmemmätkin kaivot ovat selviytyneet.

Joo ja taitaa johtua tuo pakkaselle meno tosiaan siitä, kun nostin lämpötilapyyntiä ja termostaatti avasi olohuoneesta /keittiöstä 2 piiriä, (noin 35m2 lattiapinta-alaa) kun varaava takka jäähtyi. Isoja massoja lämmitettävänä niin menee monta tuntia lämmön nostoon.
Tullut nyt tänä talvena enemmän poltettua "tunnelma tulia".
Edit käyttövesijakson jälkeen kaivosta tulo tosiaan +1.5. Tomppelin "arvaus" siis aika lähellä.

[CLTtalo]

1) Nimimerkki      CLTtalo
2) Päiväys           26.12 2021
3) Ulkolämpötila   -8.3
4) Keruulta          +1.6 C
5) Keruulle          -0.9 C
6) Keruutyyppi     porakaivo 200m
7) Paikkakunta     Turku

[jhaaja]

Miltäs tämä vaikuttaa?

Kelien lauhtuessa lämmöt kyllä aina nousee.

1) Nimimerkki      jhaaja
2) Päiväys           8.1.2022
3) Ulkolämpötila   -20
4) Keruulta          2,0
5) Keruulle          -1,4
6) Keruutyyppi     peltopiiri, n. 700m
7) Paikkakunta     Joroinen

Nibe S1255 3-12
~150m2, patterilämmityksellä

[tomppeli]

...
3) Ulkolämpötila   -20
4) Keruulta          2,0
5) Keruulle          -1,4
6) Keruutyyppi     peltopiiri, n. 700m
7) Paikkakunta     Joroinen

Nibe S1255 3-12
~150m2, patterilämmityksellä

Tosi hyvältä näyttää..
Viilenee toki kevättä kohden mentäessä.
Laita tiedot tänne taas uudelleen joskus maaliskuussa.

[vuosikerta1950]

Osaisko kukaan teistä laskea mitä vaikuttaa keruupiidin nesteen lämpötin muutos esim. Nyt tulee pumpulle -0,2 asteisena. Ja lähtee pumpulta takaisin maapiiriin -4 asteisenn. Mitä jos tulevaneste olisikin 1 astetta lämpimämpää, elikkä 0,8 asteista. Mitä vaikutta kw-mittarin kulutukseen.
Olisin kiitollinen tiedoista.
kiitos

[jmaja]

Osaisko kukaan teistä laskea mitä vaikuttaa keruupiidin nesteen lämpötin muutos esim. Nyt tulee pumpulle -0,2 asteisena. Ja lähtee pumpulta takaisin maapiiriin -4 asteisenn. Mitä jos tulevaneste olisikin 1 astetta lämpimämpää, elikkä 0,8 asteista. Mitä vaikutta kw-mittarin kulutukseen.

Todellisuus lienee varsin konekohtainen, mutta noin teoriassa voisii mennä näin:

0W35 teoreettinen COP on 8,80 ja 0W55 5,96. Vastaavasti 1W35 olisi 9,06 ja 1W55 6,07.

Todelliinen 0W35 voi olla nykyisillä pumpuilla esimerkiksi 4,80 eli 54,5% teoreettisesta. Samalla "hyötysuhteella" 0W55 3,25, 1W35 4,94 ja 1W55 3,31.

Jos teet 1000 kWh lämpöä, menee sähköä noilla COPeilla:
0W35 208 kWh
0W55 308 kWh
1W35 202 kWh
1W55 302 kWh

Siis tuolla 1 C lämpimämmällä keruulla voit säästää 6 kWh sähköä jokaista tuotettua 1000 kWh kohti. Tai 2-3% sähkössä.

Menolämpö vaikuttaa melkolailla saman verran eli
0W34 203 kWh
0W54 303 kWh.

[vuosikerta1950]

Kiitos jmaja.
Tuntuu aika pieneltä säästöltä. Jos kulutus vuodessa on 10000kwh, niin säästö olisi vain 60kwh, noin 8,4e.
Siis 10 asteen nostolla saisi vuosisäästöä n.84 euroa.(jos 0.14e kwh)
Mitenkä kylmänä tulonesteen voisi koneelle tuoda että se vielä pelittäisi?
kiitos.

[Roori]

Kiitos jmaja.
Tuntuu aika pieneltä säästöltä. Jos kulutus vuodessa on 10000kwh, niin säästö olisi vain 60kwh, noin 8,4e.
Siis 10 asteen nostolla saisi vuosisäästöä n.84 euroa.(jos 0.14e kwh)
Mitenkä kylmänä tulonesteen voisi koneelle tuoda että se vielä pelittäisi?
kiitos.

Siis lämmön kulutus 10000kWh, vai pumpun sähkön kulutus?
Jos sähkön kulutus niin laskelma ei pidä kutiaa...

-5C luokassa kun on koneelle tuleva liuos niin ollaan pysäytys hoodeilla, tuota ennen nykykoneet ottaa jo vastuksia apuun.

[jmaja]

Oletusarvona tyypillisesti -8 C paluu kaivoon hälytysrajana. Tuolloin siis sammuu ja invertterit säätää tehoa niin, että ei mene alle -6 C. Tulo kaivosta 3-4 C lämpimämpää tyypillisesti.

Useimmissa MLP-kohteissa lämpöä tehdään 20-40 000 kWh, jolloin siitä yhdestä asteesta säästää 120-240 kWh. Kertyyhän tuostakin paljon MLP:n ja puhumattakaan kaivon elinikänä.

[Lappanen]

Kun kaivolta tuleva alkaa olla jotain -2...3 C luokkaa ja dt alkaa kasvaa yli 4 sekä lämmönkeruupumppu 100% niin alkaa olla kaivo äärirajoilla. Tuota dt ja lämmönkeruupumpun nopeutta seuraamalla nopeasti näkee, että milloin alkaa homma karata käsistä.

Invertterin kanssa ei niin hätää kun se tosiaan osaa säätää tehoa tarpeen mukaan. Varmaan on/off-pumpuissakin samanlainen hälyraja, että kun kaivolle paluu -8 niin pudotellaan kv/lämmitys pois (asetuksista riippuen) ja vastuksia avuksi.

[vuosikerta1950]

Nyt on tullut paljon asiaa. Kiitos niistä.
Minä en noista oikein paljoa ymmärrä mutta olettaisin niiden olevan ihan oikeita.

Naapuri perheineen meni taas talveksi lomille etelään. Minä vahdin hänen kotiaan tuonne maaliskuulle.
Kun olen nyt seurannut siellä sähkömittarista kulutuksia niin lokakuusta tähänpäivään on keskimäärin mennyt 30 kwh/vrk. Lämmöt säädetty 15 asteeseen, joka on kyllä kaikissa huoneissa myös ollut tuon. Lattiapintaa on noin 250 neliötä (70 luvulla rakennettu talo). Muuta sähköälaitteita ei ole ollut päällä.

Kysyisin että jos tuolla asuttais ja lämpö pistettäi huoneissa n.21 asteeseen ja käytettäis lämmintä vettä normaalisti kuin 4 henkinen perhe käyttäisi.  Mikä olisi sähkönkulutus noin näppituntumalla?

Lämpö otetaan maapiiristä talon ympärilta,savimaa ollut käytössä n. 5v. Eilen kun mittasin tulo/meno putkista lämmöt (eristeiden alta putkien pinnasta) tulo pumpulle näytti 0 astetta ja meno maastoon -4 astetta. Punppu oli tuolloin käynnissä.(muistaakseni termiina on laite).
 
Ovatko noi ihan normaaleita?

[Matias]

Kun olen nyt seurannut siellä sähkömittarista kulutuksia niin lokakuusta tähänpäivään on keskimäärin mennyt 30 kwh/vrk. Lämmöt säädetty 15 asteeseen

On varsin pieni kulutus noin isolle talolle.

Kysyisin että jos tuolla asuttais ja lämpö pistettäi huoneissa n.21 asteeseen ja käytettäis lämmintä vettä normaalisti kuin 4 henkinen perhe käyttäisi.  Mikä olisi sähkönkulutus noin näppituntumalla?

Ehkä jotain 60-90kwh/vrk taloussähkön kulutuksesta riippuen.Näkee kyllä sähköyhtiön kulutusraportista ihan tarkasti.

Sellainen ilmiö muuten meillä että jos ollaan talviaikaan viikko poissa kotoa niin tyhjän talon lämmityksen (MLP) sähkönkulutus suurenee 10-15% verrattuna normaaliasumisen vastaavaan kulutukseen.
Sisälämpötila on pidetty samana.
Ihmiset ja asumisessa tarvittavat sähkölaitteet kehittänee lämpöä sisätiloihin tuon verran.

[tomppeli]

...
keskimäärin mennyt 30 kwh/vrk. Lämmöt säädetty 15 asteeseen, joka on kyllä kaikissa huoneissa myös ollut tuon. Lattiapintaa on noin 250 neliötä (70 luvulla rakennettu talo). Muuta sähköälaitteita ei ole ollut päällä.

Kysyisin että jos tuolla asuttais ja lämpö pistettäi huoneissa n.21 asteeseen ja käytettäis lämmintä vettä normaalisti kuin 4 henkinen perhe käyttäisi.  Mikä olisi sähkönkulutus noin näppituntumalla?

Kulutus lähes tuplaantuisi, eli olisi 50-60 kWh/päivä.

[Kaltzu]

Sellainen ilmiö muuten meillä että jos ollaan talviaikaan viikko poissa kotoa niin tyhjän talon lämmityksen (MLP) sähkönkulutus suurenee 10-15% verrattuna normaaliasumisen vastaavaan kulutukseen.
Sisälämpötila on pidetty samana.
Ihmiset ja asumisessa tarvittavat sähkölaitteet kehittänee lämpöä sisätiloihin tuon verran.

Sama ilmiö täällä, jonka huomasin kun muutettiin muuttotarkastuksen jälkeen sisään. Käyrää sai pumpulta tiputtaa tai sitten sisällä on 24 °C lämmintä, kun nyt vihdoin talossa asutaan. Ajattelin, että käy päin vastoin kun betoni laitetaan umpeen lattiamateriaalilla joka meillä on vinyyli n. 108 m2 ja loput 40 m2 laatalla. Sinänsä myös hienoa huomata että tuo vinyyli on yhtä lämmintä pinnasta kun vertaa laattaan tarkalla pintalämpömittarilla ympäri taloa.

[tomppeli]

1) Nimimerkki Hilu88
2) Päiväys 2.4.2022
3) Ulkolämpötila -10
4) Keruulta +1.4 käyntijakson alin (n.1.5 h)
5) Keruulle -1.6
6) Keruutyyppi vaakakeruu 2×300m 1.5-1.6m syvällä (siltti?)
7) Suomussalmi

Vielä näköjään jäähtyy vaakakeruu, kun kevät etenee. Lunta eristeenä n.70cm.

Tässä kohteessa on keruun putkitus upotettu aika syvälle (1.5-1.6m).
Siitä johtuva hyöty näkyy hyvin.
Vielä näin alkukeväällä, pakkastalven jälkeenkin keruulta tulee melko lämmintä (+1,4°C).

[jhaaja]

Ei ole vielä maa alkanut lämmetä, tulon lämpötila liikkuu 1,7 - 2,1 C, meno painuu vastaavasti noin -1,5C. Joroisissa ajetaan 700m peltopiiriä Nibe S1255 3-12 koneella. Kaiketi kohta alkaa lämmetä, kun viimeiset lumet lähti pellolta.

[Lappanen]

Varmaan pörssisähköohjauksen ominaisuus, kun lämmitys pitkään pois ja sitten halvoilla tunneilla lämmitellään normaalia "kuumemmalla" käyrällä että saadaan rakenteisiin varattua lämpöä ja lattioissa alussa noin 23C vesi kun lämmitys alkaa.

Parissa pakkasasteessa menolämpö oli 30 asteen luokkaa, alussa kompura rajoitetuilla maksimikierroksillaan (16 kW kone 12 kW mitoitetulla kaivolla), laskin että lämmitysteho oli 11,5 kW alussa jonkin aikaa ja kaivon lämpötilat sisään 1,5C ja ulos -3.0C, keruupumppu 100%.

Käyrää laskin parilla asteella niin ei ihan noin dramaattisesti enää delta nouse. Keruupumpun laitoin 5% teholle tyhjäkäynnin ajaksi kun lämmitys stopissa ja keruun lämmöt tasoittui 6C tienoille, nyt miedommalla käyrällä (28C pikkupakkasella) kompura maksimikierroksilla kaivosta tulee 1...3C ja delta pysyy 3,5...4 pinnassa ja keruupumppu edelleen täysillä.

Keruun sihdin putsasin kesällä, pitää tuo vielä tsekata ettei siellä ole röhnää ilmestynyt.

[traktori]

Nibe F1345-60 ja n 2,2 km vaakakeruuta. Tuleva vesi on nyt pidemmässä -20 asteen lämpötilassa pudonnut -2,7 asteeseen. Lämpöä on riittänyt vielä hyvin ilman lisävastuksia. Eka vaakakeruukohde, ja tiedän että kesällä maa palautuu. Mutta kuinka pitkään vaakakeruu voi olla tämänkin verran miinuksella?

1) Nimimerkki      traktori
2) Päiväys           3.1.2024
3) Ulkolämpötila   -19
4) Keruulta          -2,7
5) Keruulle          -5,7
6) Keruutyyppi     peltopiiri, n. 2200m
7) Paikkakunta     Naantali

Nibe F1345-60
~1700m2, josta puolet 13 asteen varastotilaa puhallinkonvektorilla ja loput lattialämmityksellä 18 - 21 asteen erilaisia tiloja.

EDIT: tämä on siis tuolla isojen kohteiden palstalla oleva kohde: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10313.0

[aksutre]

Kun keruulle menevä laskee -8 asteeseen pumpun jäätymisuoja aktivoituu ja siirrytään sähkölämmitykseen. Maapiiri ei talvella juurikaan palaudu, joten edessä on todennäköisesti seuraavan 3kk aikana sähkölämmitysjaksoja.

Tällaiset kelit ovat harvinaisia kerran 10-20v aikana, huonoon aikaan tuli kova pakkasjakso keruupiiriä ajatellen. Vielä pitäsi päästä 3kk että alkaa sulamaan pintamaa. Seuraavana vuonna on tilanne huonompi, piiri ei palaudu lähtötasolle vaan vähemmän energiaa on masta saatavilla.

Jos tilannetta haluaa parantaa tulevaisuutta varten niin pari kolme lenkkiä keruuta lisää ja vähän syvemmälle yli 1.5 syvyyteen. Silloin lämpötilan vaihtelu on pienempää kesä/talvi ja lämpö riittää paremmin.

[jhaaja]

1) jhaaja
2) Päiväys 4.1.2024
3) Ulkolämpötila -34
4) Keruulta 0,6
5) Keruulle -2,4
6) Keruutyyppi vaakakeruu 2x350m
7) Joroinen

NIBE S1255-12 koneena, patterilämmitys. Pelkällä kompuralla mennään, kuumimmat menovedet olleet 60c.

[Maaninen säätäjä]

Nyt kun vuosikymmenien rankin pakkasjakso on lusittu, niin keruun meno valahti pienimmillään noin -0,8 asteeseen. Nyt noin -0,6 astetta. Kaivoa kohti nesteen lämpötila näyttäisi olevan nyt noin -3,5 astetta. Pitäisikö olla huolissaan?. Systeemi on nyt toista talvea käytössä. Onko siinä mitään järkeä, että pumpun laittaisi manuaalisesti vain vastuksille? Kauanko pumpun pitäisi olla pelkillä vastuksilla, että nesteen saisi "pysyvästi" vaikkapa asteen ylemmäksi? Onko siihen kaavoja?