KERUUN LÄMPÖTILA - Keskustelut

[jmaja]

Ei noista vielä kannata olla kovin huolissaan. Ei ole järkeä vastuksilla käyttää nyt kelien lämmettyä. Jos kaivo tuosta hissukseen lämpenee tilanne on siedettävä. Jos myöhemmin keväällä on tuo tai kylmempi, vaikuttaa varsin niukasti mitoitetulta ja voi tulla ongelmia jatkossa.

[Mettis]

Nyt kun vuosikymmenien rankin pakkasjakso on lusittu, niin keruun meno valahti pienimmillään noin -0,8 asteeseen. Nyt noin -0,6 astetta. Kaivoa kohti nesteen lämpötila näyttäisi olevan nyt noin -3,5 astetta. Pitäisikö olla huolissaan?. Systeemi on nyt toista talvea käytössä. Onko siinä mitään järkeä, että pumpun laittaisi manuaalisesti vain vastuksille? Kauanko pumpun pitäisi olla pelkillä vastuksilla, että nesteen saisi "pysyvästi" vaikkapa asteen ylemmäksi? Onko siihen kaavoja?

Meillä on noin vajaa 7v vanha kaivo ja yleensä kylmimmillään tulee -1.5 kaivosta ja palaa -4.2-4.5.
Esim nuo lukemat nyt , kun oli -30 pakkaset. Kaikki toiminu aina normaalisti enkä ole nähnyt tarpeelliseksi vastuksia käyttää.
Hyötysuhde toki kärsii jonkin verran mutta minkäs teet..Kaivosta tuli aikoinaan vaan liian nafti eka talvien jälkeen en ole tuosta enää välittänyt. Toki jos tuleva ja kaivoon palaava lähtisi tuosta merkittävästi kylmenemään käyttäisin vastuksia.

[zookeeper]

Kysymys tietäjille.

En millään jaksanut kahlata kaikkia viestiketjuja läpi, että olisin löytänyt vastauksen kysymykseeni. 
Eli minkä merkkinen pumppu kestää lämpöisimmän nesteen keruupiiriltä. Suunnittelen tässä lämmön talteenottoa lantalan alta.  Samalla olisin tietenkin kiinnostunut ostamaan moisen laitteen tähän kokeiluluontoiseen projektiini.  Laitteessa saisi olla integroituna oma varaaja.

[tomppeli]

Monilla alueilla (Etelä-Eurooppa) maaperän lämpötila on +15 C tuntumassa ja maalämpökoneet kestävät sen.
Tuskin lantalan alla on sen lämpöisempää. Maalämpökonehan viilentää sitä käydessään.
Jotkut valmistajat ilmoittavat keruulta tulevan maksimilämpötilaksi +25C.

[fraatti]

Olen kuullut että järvipiirien kanssa on ollut ongelmia kun koneen teho nousee liikaa. Integroidun varaajan kierukan teho voi jäädä koneen tehoon nähden varsin laihaksi. Käyntijaksot voi myös jäädä tyngiksi kun koneen teho nousee ylöspäin. Jossain vanhoissa koneissa näistä on kai seurannut pätkäkäynnin takia kompressoririkkojakin.

Shunttaamalla lämpötilaa saa laskettua.

[MikkoVs6]

1) Nimimerkki      MikkoVs6
2) Päiväys            26.9.2024
3) Ulkolämpötila   10,4
4) Keruulta           10,25
5) Keruulle          5.81
6) Keruutyyppi     Savimaa 400m. 1,2 m syvällä
7) Paikkakunta     Teuva

Ja talvella:
1) Nimimerkki      MikkoVs6
2) Päiväys            28.1.2024
3) Ulkolämpötila   0,8
4) Keruulta           1,12
5) Keruulle          -2,75
6) Keruutyyppi     Savimaa 400m. 1,2 m syvällä
7) Paikkakunta     Teuva

10 vuotta aiemmin:
1) Nimimerkki     MikkoVs6
2) Päiväys          2.9.2014
3) Ulkolämpötila  +12 C
4) Keruulta          +10 C
5) Keruulle          +6 C
6) Keruutyyppi     Savimaa 400m. 1,2 m syvällä
7) Paikkakunta    Teuva

 Talvella:
1) Nimimerkki     MikkoVs6
2) Päiväys          14.01.2014
3) Ulkolämpötila  -21 C
4) Keruulta          +0,6 C
5) Keruulle          -2,4 C
6) Keruutyyppi     Savimaa 400m. 1,2 m syvällä
7) Paikkakunta    Teuva

Maapiirin dT on kasvanut.

Mutasihti on puhdas, ilmaa ei ole kierrossa ja muutenkin näyttäis toimivan hyvin. Maapiiri kaivettu muistaakseni 38 vuotta sitten, 400 metriä savimaassa 1,2 metrin syvyydessä, putkessa glygoli-vesiseos. 13 vuotta vanha Lämpöässä Vs 6, maaliuospumppu Grundfos UPS 25-80 180.

Pitääkö olla huolissaan? Kuinka kauan nuo maapiirin kiertovesipumput yleensä kestää? Vai kuluuko ne tällaisessa käytössä ollenkaan?

[Magirus]

1. Nimimerkki Magirus
2  Päiväys  16.10.2024
3. Ulkona  +3 C
4. Keruulta +1 C
5. Keruulle - 1 C (LASKENNALLINEN), Viesmann 242G:ssä ei mittausta (2014 vm)
6. Keruutyyppi 1 x 200m kaivo (Rototecin raportista seuraavat tiedot)

• Poraus lopetettu 5.12.2013
• 0-13m hiekka,savi,kivi ja 13-200m harmaa kallio
• Porakaivon halkaisija 115m, syvyys 200m, keruuputkiston pituus 400m
• Ei halkeamia, vettä tullut vähän poratessa
• Keruuputkisto PEM 40x2,4 PN10 SDR17
• Suojaputken tiivistys betonointi

7. Paikkakunta Kuopio

Eksaktia keruulta tulevan nesteen lämpötilaa lämmitysjakson jälkeen ei ole juuri nyt tarjota, mutta tällä hetkellä pyörii +1C asteen tietämillä. Liitteenä käyttöpäiväkirjasta exceliin näpytetty kuvaaja.

Muutettiin marraskuussa 2023 kyseiseen kohteeseen ja maalämmössä on riittänyt opiskeltavaa. Lämmitettävä kohde n. 150m2 ok-talo (pulpettikatto, eli huonekorkeutta on paljon) sekä talon vieressä n. 70m2 autotalli. Molemmat rakennukset vuodelta 2014. Talvisin jeesataan kiertoilmatakalla, mutta tumpelona en saanut viime talvena edes sähkövastuksia päälle vaikka huoli kaivon tilasta alkoi kasvaa varsinkin jaksona, jolloin käyttötunteja viikossa oli jopa 160. Kaivohan on jo yli 10v vanha ja ilmeisen hyvin riittänyt kuitenkin, sillä sähkövastuksille ei ole käyttötunteja paljoa kertynyt. Mutasihti tuli puhdistettua joku viikko sitten, kun laite ei suostunut lämmittämään (toision kiertovesippu. oli jumissa, meisselillä avittamalla lähti taas pyörimään). Sihtiä ei oltu _koskaan_ aiemmin puhdistettu, sillä se on asennettu tosi fiksusti koneen taakse ja kone on upotettu kaapistoon. Nyt todennäköisesti virtaus kasvaa keruuputkistossa (sihdissä oli mudan kaltaista höttöä). Kesäisin kaivoa koitetaan elvyttää Sabinan konvektorilla.

Uskaltaako nukkua yönsä rauhassa 

[tomppeli]

Porakaivo on harmillisesti hiukan liian matala.
Keuun alhainen dT, noin 2 astetta auttaa tilanteessa.
Kaivo voi jäätyä kovilla pakkasilla. Olisi hyvä silloin antaa sähkövastusten mennä päälle.

[Magirus]

Porakaivo on harmillisesti hiukan liian matala.
Keuun alhainen dT, noin 2 astetta auttaa tilanteessa.
Kaivo voi jäätyä kovilla pakkasilla. Olisi hyvä silloin antaa sähkövastusten mennä päälle.

Kiitos, vahvisti epäilykseni. En tiedä päteekö tähän se kaivon ehtymiseen viittaava kuvaaja, mutta voisiko ajatella, että järkevästi käytettynä jonkun sortin tasapaino on saavutettu. Niukka veden tulo poratessa huono asia toki. Ja puhdistamattomat roskasihdit 10v ajalta tuskin edesauttanut koneen toimintaa tai kaivon elpymistä kesällä konvektorin voimin.

Ajatuksena lisätä mittauspäällä varustettu ZigBee anturi keruun kaivolle palaavaan putkeen, kun tuo Viesmann ei sitä voi kertoa. Mistä sitä tietää onko tuo dt 2 todellistakaan. Joka tapauksessa ihmeen kaupalla on selvitty viime tammikuun ensimmäisestä viikosta, jossa laite on näköjään pyörinyt viikon yhtäsoittoa lepäämättä ollenkaan  .

Täytyy jatkossa sallia pahimmilla jaksoilla sähkövastuksella  avustus sekä kaivolla huilausaikaa takanpoltolla.

[fraatti]

Kiitos, vahvisti epäilykseni. En tiedä päteekö tähän se kaivon ehtymiseen viittaava kuvaaja, mutta voisiko ajatella, että järkevästi käytettynä jonkun sortin tasapaino on saavutettu. Niukka veden tulo poratessa huono asia toki. Ja puhdistamattomat roskasihdit 10v ajalta tuskin edesauttanut koneen toimintaa tai kaivon elpymistä kesällä konvektorin voimin.

Ajatuksena lisätä mittauspäällä varustettu ZigBee anturi keruun kaivolle palaavaan putkeen, kun tuo Viesmann ei sitä voi kertoa. Mistä sitä tietää onko tuo dt 2 todellistakaan. Joka tapauksessa ihmeen kaupalla on selvitty viime tammikuun ensimmäisestä viikosta, jossa laite on näköjään pyörinyt viikon yhtäsoittoa lepäämättä ollenkaan  .

Täytyy jatkossa sallia pahimmilla jaksoilla sähkövastuksella  avustus sekä kaivolla huilausaikaa takanpoltolla.

-2 K palaavana liuoksen lämpötilana ei pidä paikkaansa. Viessmannin tapauksessa ja tuollasessa kaivossa 4-5K lienee lähempänä totutta, jos 10kW kone. 8 kW 3-4K voi olla lähellä.

Kyseisen koneen tapauksessa kannattaa ottaa myös huomioon että logiin tallentuvat lämpötilat ovat niitä käyntijaksojen alhaimpia. Oikeastaan muilla koneilla on harvinaista että jos jollain on ilmoittaa vastaavat luvut. Mulla kaivosta tuli kovimmilla pakkasilla -1 ja -1,5 C välistä. Näin se oli toiminut jo yli 10 vuotta ja voi olla että olisi toiminut vielä jatkossakin ongelmitta. Voisi sanoa että tieto lisää tuskaa eli jos niitä lukuja katselee niin tilanne voi tuntua surkealta. Fakta on kuitenkin että niitä lukuja ei seuraa 99% ihmisistä.

[Magirus]

-2 K palaavana liuoksen lämpötilana ei pidä paikkaansa. Viessmannin tapauksessa ja tuollasessa kaivossa 4-5K lienee lähempänä totutta, jos 10kW kone. 8 kW 3-4K voi olla lähellä.

Kyseisen koneen tapauksessa kannattaa ottaa myös huomioon että logiin tallentuvat lämpötilat ovat niitä käyntijaksojen alhaimpia. Oikeastaan muilla koneilla on harvinaista että jos jollain on ilmoittaa vastaavat luvut. Mulla kaivosta tuli kovimmilla pakkasilla -1 ja -1,5 C välistä. Näin se oli toiminut jo yli 10 vuotta ja voi olla että olisi toiminut vielä jatkossakin ongelmitta. Voisi sanoa että tieto lisää tuskaa eli jos niitä lukuja katselee niin tilanne voi tuntua surkealta. Fakta on kuitenkin että niitä lukuja ei seuraa 99% ihmisistä.

Olenkin vahvasti epäillyt tuon laskennallisen olevan kaikkiaan huuhaata. 10kW kone tosiaan kyseessä. Onhan tuo voinut olla viime tammikuussa kaivo melko lähellä jäätymistä viikon verran koneen käytyä yhdellä kertaa. Täytyy tänä vuonna helpottaa tilannetta ja antaa koneen huilia. Harmittaa kun en heti alkukesästä mutasihtiä putsannut, olisi lie vähän enemmän saattanut konvektorilla saada kaivoon takaisin lämpöä. Mutta on kyllä niin huonossa paikkaa, että saa koko myllyn purkaa edestä jos jääkin joku kerta vuotamaan ja joutuisi vaihtamaan koko täyttöryhmän. Ehkä siksi ei riittänyt rohkeutta mennä häpläämään. Kovektorikin pitäisi perusteellisesti puhdistaa kun vaan ehtisi.

Tänään muuten tuli 32000 käynnistyskertaa täyteen ja rapiat 25100 käyttötuntia. Lisäksi muillekin huomioksi, että kannattaa ne koneen sisällä olevien keruupiirin letkuliitosten klemmarit vaihtaa ajoissa uusiin. Aloin tänään ihmetellä josko saisin jonnekin hyvin tuon mittausanturin kiinni ja samalla oli tarkoitus laittaa lämmönjakopiirin putken läpivienti kunnolla paikalleen kun oli pullahtanut pois (jos vaikka saisi noita kondenssiongelmia kompuratilassa hillittyä). Siinä kumia asetellessa hieman kyynärpää nojasi keruupiirin letkuun ja johan kohta maaviina tuoksahti. Kaikkiaan kolme klemmaria oli aivan kypsiä ja yksi noista tosiaan tipahti melkeinpä kopaisusta koneen pohjalle sekä viinaa alkoi ruikkia ympäriinsä. Korvasin kaksi perinteisillä kiristyspannoilla. Yhden olikin joku jo vaihtanut ja yksi jäi huonon sijaintinsa vuoksi vaihtamatta.

Onni onnettomuudessa sinänsä. Ihme jos olisi vielä yhden talven kestänyt. Mitenkähän tuollainen desi tai toista vuodosta syntynyttä menekkiä. Kannattaako tehdä mitään? Keruupiirin paisunta-astian luona olevassa mittarissa 0.6bar ennen ja jälkeen ”remontin”. Kertooko tuo mitään? Muualla ei painemittareita keruupiirissä olekaan..

[Magirus]

Tulipa tänään katsottua ohimennen puolen tunnin lämmitysjakson ajan keruupiirin lämpötilan muutos (neljällä eri pisteellä). Ehkä tuo tilanne ei niin huolestuttava ole kuin arvelin. Liekö yhden tai kaksi lenkkiä ehtii litku tekemään tuossa ajassa? Ensiön pumppu kovimmalla nopeudella ja keruuputkisto jotakuinkin 400m + 10m. Lähtötilanteessa liuos 4,8C asteista, vajaa 30min jälkeen kompuran pysähdyttyä 3,1C astetta. Karkeasti vilkaisin, että toision dt pyörii kuuden (6) tietämillä.

Tosiaan tuota en aiemmin ollut huomannut, että logiin kirjautuu käyntijakson alin lämpötila. Pidin sitä keskiarvona, joten ehkä tilanne ei ole ihan onneton.

[Ziizel]

Pitääköhän tässä alkaa jo suunnittelemaan toisen kaivon porausta nykyisen rinnalle? Nyt marraskuun aikana (ilman pakkasia) kiertoon menevän litkun lämmöt ollut pahimmillaan hieman (n.1°) miinuksen puolella. Tämä ei kai yksinään olisi niin huolestuttava, mutta paluulämpö kierrosta on vain 1-1,5° lämpimämpää. Sitten kun lämmöntarve lisääntyy pakkasilla niin mahtaako lämpö enää kaivossa riittää??

Jo viime talvena muistan, että tammikuun pakkasjakson aikana/jälkeen kiertoon menevät lämpötilat olivat pahimmillaan 6-7° miinuksen puolella.

Kaivo on neljä vuotta vanha ja 150m syvä. Pumppufirma tarjosi alunperin laskujensa mukaan vielä 20 matalampaa kaivoa. Halusin kuitenkin "varmuuden vuoksi"  tuon 20m lisää syvyyttä, mutta eipä tainnut riittää lähimainkaan...

[tomppeli]

Milelestäni ei ole hätää.
Keruun dT on teillä aika pieni. Keruun kierto toimii vähän ylitehokkaasti.
Optimi keruun dT on noin 3 astetta.
Kaivoon voi hyvinkin mennä kovilla talvipakkasilla -3 C liuosta ja paluu on noin nollassa.
Seuraa lämpötiloja, jos kaivoon menee -4 asteista ja palaa noin -1 C liuosta, silloin voi todeta, että kaivo on ihan äärirajoillaan.

[Ziizel]

Mittasin kaivon lämpöä ja kierrätin ensiöpumpulla noin 1,5h nestettä ilman kompuraa. Lämmöt tasaantui hieman alle viiden (4,7°c) asteen. Kertooko tuo jotain kaivon kunnosta? Onko kaivon lämpötila Ok?

[fraatti]

Pitääköhän tässä alkaa jo suunnittelemaan toisen kaivon porausta nykyisen rinnalle? Nyt marraskuun aikana (ilman pakkasia) kiertoon menevän litkun lämmöt ollut pahimmillaan hieman (n.1°) miinuksen puolella. Tämä ei kai yksinään olisi niin huolestuttava, mutta paluulämpö kierrosta on vain 1-1,5° lämpimämpää. Sitten kun lämmöntarve lisääntyy pakkasilla niin mahtaako lämpö enää kaivossa riittää??

Jo viime talvena muistan, että tammikuun pakkasjakson aikana/jälkeen kiertoon menevät lämpötilat olivat pahimmillaan 6-7° miinuksen puolella.

Kaivo on neljä vuotta vanha ja 150m syvä. Pumppufirma tarjosi alunperin laskujensa mukaan vielä 20 matalampaa kaivoa. Halusin kuitenkin "varmuuden vuoksi"  tuon 20m lisää syvyyttä, mutta eipä tainnut riittää lähimainkaan...

Olikos kyseessä tämä sama kohde?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9112.msg120645#msg120645

[tomppeli]

Mittasin kaivon lämpöä ja kierrätin ensiöpumpulla noin 1,5h nestettä ilman kompuraa. Lämmöt tasaantui hieman alle viiden (4,7°c) asteen. Kertooko tuo jotain kaivon kunnosta? Onko kaivon lämpötila Ok?

Tämä kertoo kaivon lämpötilasta ilman kuormitusta.
Tämä lämpötila laskee vuosien kuluessa ja kertoo lähinnä kallioperän lämpövarannosta.
Kaivojen riittävyydestä se ei juurikaan kerro.

Kaivojen riittävyyttä arvioidaan paremmin kovalla kuormituksella ja sen aikaisien keruun lämpötilojen perusteella.

[tomppeli]

... Kaivo on neljä vuotta vanha ja 150m syvä. Pumppufirma tarjosi alunperin laskujensa mukaan vielä 20 matalampaa kaivoa. Halusin kuitenkin "varmuuden vuoksi"  tuon 20m lisää syvyyttä, mutta eipä tainnut riittää lähimainkaan...

Mitoituslaskelman mukaan olisi tarvittu noin 208 metrinen lämpökaivo.
Jos kuitenkin paikallisen kallioperän lämmönjohtavuus on hyvä, yli 3,0 W/mK, voi 150 metrinenkin mahdollisesti riittää.
Kaivon riittävyyttää voi parantaa myöskin mahdollisesti kaivon läpi virtaava pohjavesi. Se tuo lämpöenergiaa muualta kaivoon.

[Ziizel]

Olikos kyseessä tämä sama kohde?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9112.msg120645#msg120645

Juu tämä kohde kyseessä. Eikä taida mitään isoja vesisuonia olla kaivon kohdalla. Muistan, että kaivon täyttyminen vei aikaa todella pitkään. Taitaa olla Kaivo sitten turhan pieni. Asiakasta koijattiin firmojen laskelmissa kun oli itse vielä tietämätön kaikesta ja luotto "ammattilaisiin" kova. Toki saivat houkuttelevampia tarjouksia matalilla kaivoilla tehtyä.

[tomppeli]

On aika yleistä, että tarjouskilpailussa tehdään tarjous liian matalalla kaivolla. Saadaan houkuttelevampi tarjous.
Joskus jopa tarjoaja on ilmoittanut, että meidän maalämpöpumppu on parempi, kuin muut; se ei tarvitse yhtä syvää kaivoa, kuin kilpailevat tarvitsevat. Tämä on kylläkin äärimmäisen harvinaista ja osoittaa huonoa maalämpöalan tuntemusta.

[totaku]

Saisiko tähän kommenttia, @tomppeli?

Koodia: [Valitse]

1) Nimimerkki      totaku
2) Päiväys         23.11.2024
3) Ulkolämpötila   -3C
4) Keruulta        2,9C
5) Keruulle        0,2C
6) Keruutyyppi     Maalämpökaivo (130m)
7) Paikkakunta     Eteläinen Tampere
Lämmintä vettä tehdessä dT yleensä 4,1C ja muuten tänä lämmityskautena noin 3,2C. 130m2 talon lisäksi 33m2 talli, jossa noin 16C lämpötila. Kaivolla sekä talolla lähtee neljäs lämmityskausi käyntiin. Perus puurakenteinen talo.

Lisäys 24.11.: Nyt lämminvesi tekeillä, dT 4,1C (+3,9 pumpulle ja -0,2C pumpulta).

[tomppeli]

Saisiko tähän kommenttia, @tomppeli?

Koodia: [Valitse]

1) Nimimerkki      totaku
2) Päiväys         23.11.2024
3) Ulkolämpötila   -3C
4) Keruulta        2,9C
5) Keruulle        0,2C
6) Keruutyyppi     Maalämpökaivo (130m)
7) Paikkakunta     Eteläinen Tampere
Lämmintä vettä tehdessä dT yleensä 4,1C ja muuten tänä lämmityskautena noin 3,2C. 130m2 talon lisäksi 33m2 talli, jossa noin 16C lämpötila. Kaivolla sekä talolla lähtee neljäs lämmityskausi käyntiin. Perus puurakenteinen talo.

Lisäys 24.11.: Nyt lämminvesi tekeillä, dT 4,1C (+3,9 pumpulle ja -0,2C pumpulta).

Ensinnäkin hämmästyttävää, että tähän "130m2 talon lisäksi 33m2 talli, jossa noin 16C lämpötila" riittää 130 metrinen lämpökaivo.
Rakennukset ovat varmaan hyvin lämpöeristettyjä.
Minkä tehoinen maalämpöpumppu teillä on?

Kaivo näyttää riittävän hyvin.
Tässä
"4) Keruulta        2,9C
5) Keruulle        0,2C"
on hyvät lämpötilat ja dT arvo.

Lämmintä vettä tehdessä keruun kiertopumppu saisi ottaa vähän enemmän kierroksia. Pumpulta kaivoon lähtevän lämpötila on mennyt hiukan miinukselle ja dT on 4,1 K.

[totaku]

Ensinnäkin hämmästyttävää, että tähän "130m2 talon lisäksi 33m2 talli, jossa noin 16C lämpötila" riittää 130 metrinen lämpökaivo.
Rakennukset ovat varmaan hyvin lämpöeristettyjä.
Minkä tehoinen maalämpöpumppu teillä on?

Kaivo näyttää riittävän hyvin.
Tässä
"4) Keruulta        2,9C
5) Keruulle        0,2C"
on hyvät lämpötilat ja dT arvo.

Lämmintä vettä tehdessä keruun kiertopumppu saisi ottaa vähän enemmän kierroksia. Pumpulta kaivoon lähtevän lämpötila on mennyt hiukan miinukselle ja dT on 4,1 K.

Ihan normaali puutalo tämä on. Jukkatalon runko. Ja talli on myös samalla rakenteella kuin talo ja nosto-ovi "rasitteena". Tähän mennessä pumppu ei ole koskaan käyttänyt lisävastuksia.

Lämmintä vettä tehdessä keruupiirin pumpun kierrokset ovat 100% ja kompressori käy 78%. Kyseessä Bosch 2-8kW invertteripumppu. Kesällä käytössä maaviileä.

Edit: Korjattu keruupiirin pumpun kierrokset.

[Ziizel]

Tämä kertoo kaivon lämpötilasta ilman kuormitusta.
Tämä lämpötila laskee vuosien kuluessa ja kertoo lähinnä kallioperän lämpövarannosta.
Kaivojen riittävyydestä se ei juurikaan kerro.

Kaivojen riittävyyttä arvioidaan paremmin kovalla kuormituksella ja sen aikaisien keruun lämpötilojen perusteella.

Ei hyvältä näytä nyt oman kaivon suhteen. Viime yön keruun lämpötilaero oli aluksi 1,7°c ja laski aamuun mennessä 1,1°c. Lämpötila oli 5-7astetta, joten huonosti taitaa käydä kovemmilla pakkasilla ja lämpö kaivosta loppuu (tai kai se on loppunut jo?).

Onko mitään muuta tehtävissä kuin laittaa toinen vähintään yhtä syvä kaivo kaveriksi? Kai nyt sen luulisi riittävän vaikka noinkin alas menee tuo dt?

[tomppeli]

Keruun lämpötilaero, siis kaivoon menevän ja sieltä palaavan liuoksen pieni lämpötilaero kertoo vain hunosta nesteen kierrosta kaivossa.
Syy pitäisi selvittää.
Syynä voi olla vaikkapa tukkeutunut roskasihti,
kiertopumpun vikaantuminen tai käyttö liian pienellä teholla,
tai jopa jäätyneessä kaivossa keruuputkeen tullut vekki.
Tärkeämpää olisi tietää kaivoon menevän ja sieltä palaavan todelliset lämpötilat.
Ovatko ne pakkasella?

[Ziizel]

Keruun lämpötilaero, siis kaivoon menevän ja sieltä palaavan liuoksen pieni lämpötilaero kertoo vain hunosta nesteen kierrosta kaivossa.
Syy pitäisi selvittää.
Syynä voi olla vaikkapa tukkeutunut roskasihti,
kiertopumpun vikaantuminen tai käyttö liian pienellä teholla,
tai jopa jäätyneessä kaivossa keruuputkeen tullut vekki.
Tärkeämpää olisi tietää kaivoon menevän ja sieltä palaavan todelliset lämpötilat.
Ovatko ne pakkasella?

Liitteenä viime yön lämmöt (ulkolämpö noin +6°c) sekä pari yötä aiemmin kun oli selkee pakkaskeli. Kylmäähän tuo neste tahtoo olla...
Eikö Dt pitäisi kuitenkin mielellään olla noissa lämmöissä selkeesti korkeampi?

[tomppeli]

Pumpulta kaivoon lähtevä menee vajaat kolme astetta pakkaselle.
Kaivosta tulee noin nolla asteista.
dT arvokin on suunnilleen ok. Kaivon kierto tomii hyvin.
dT arvo ei kerro kaivon riitävyydestä, vaan keruun kerron tehokkuudesta.
Kaivosta saatava lämpöenergia ei vain tahdo oikein riittää.

[Ziizel]

Pumpulta kaivoon lähtevä menee vajaat kolme astetta pakkaselle.
Kaivosta tulee noin nolla asteista.
dT arvokin on suunnilleen ok. Kaivon kierto tomii hyvin.
dT arvo ei kerro kaivon riitävyydestä, vaan keruun kerron tehokkuudesta.
Kaivosta saatava lämpöenergia ei vain tahdo oikein riittää.

Eikö tässäkin liian matalan kaivon myymisessä asiakkaalle pitäisi olla myyjällä jokin vastuu? Kuten täälläkin on kaivon syvyyden tarvetta laskettu niin tarvehan olisi ollut jopa noin 210m kun myyjän laskelmien mukaan 130metrinen olisi pitänyt olla riittävä.

EDIT: liitteenä mitoituspöytäkirja joka vaikuttaa vähintäänkin hieman vajavaiselta. Toisena porauspöytäkirja jossa näkyy, että on porattu se 20m lisää minkä varmuuden vuoksi otin... Aktiivisyvyys kai kaivolla jotain 145m vai ??

[tomppeli]

Varsin vajavaisilta vaikuttavat nuo asiakirjat.
Lämmitystarpeeksi on ilmoitettu 19 000 kWh/a. Laskelmassani sain lämmitystarpeeksi 26 648 kWh/a.
Vastuuasiat näissä on vähän hankalat.
Pitäisi olla hankintasopimus.

[Tipi]

Eikö tässäkin liian matalan kaivon myymisessä asiakkaalle pitäisi olla myyjällä jokin vastuu? Kuten täälläkin on kaivon syvyyden tarvetta laskettu niin tarvehan olisi ollut jopa noin 210m kun myyjän laskelmien mukaan 130metrinen olisi pitänyt olla riittävä.

EDIT: liitteenä mitoituspöytäkirja joka vaikuttaa vähintäänkin hieman vajavaiselta. Toisena porauspöytäkirja jossa näkyy, että on porattu se 20m lisää minkä varmuuden vuoksi otin... Aktiivisyvyys kai kaivolla jotain 145m vai ??

Onko asiasta keskusteltu laitteiston toimittaneen yrityksen kanssa?

[fraatti]

Liitteenä viime yön lämmöt (ulkolämpö noin +6°c) sekä pari yötä aiemmin kun oli selkee pakkaskeli. Kylmäähän tuo neste tahtoo olla...
Eikö Dt pitäisi kuitenkin mielellään olla noissa lämmöissä selkeesti korkeampi?

Mun mielestä noissa lämpötiloissa ei ole mitään ihmeellistä.

Kun sulla on invertterikone niin sitä kaivoa kuormitetaan sitten enemmän kun pakkanen myös kiristyy kunnolla. Kone antaa tehoa enemmän tietty myös pakkasella. Tällöin myös kaivoon menevä ja sieltä palaava nesteen lämpötila laskee. Esim nyt koneeltasi vaadittavat lämmitysteho voi olla vaikka 4 kW (luvut heitetty hatusta). Jos kone toimii cop 4:lla niin kaivosta otetaan 3 kW tehoa.

Lämmitystarve kasvaa vaikka 8kW asti, ja kone toimii edelleen cop 4:lla. Tällöin kaivosta otetaan 6kW. Jos molemmissa tapauksissa keruupumpun nopeus on ollut sama, todennäköisesti jälkimmäisessä tapauksessa liuospuolen lämpötilaero on jotakuinkin tuplat. Tosin todellisuudessa, mitä kylmempää liuos on niin sitä pienempi on koneen antoteho, samoin menoveden lämpötilan kasvaessa teho laskee. Invertteri kone voi kompensoida tätä kasvattamalla kompressorin kierroslukua.

Jos kaivosta tulee kovimpien pakkasten aikaan -1 asteista niin sekään ei ole vielä mikään katastrofi vaan ihan normaalia. -2 asteen paikkeilla ollaankin sitten jo heikommilla vesillä.

[fraatti]

Eikö tässäkin liian matalan kaivon myymisessä asiakkaalle pitäisi olla myyjällä jokin vastuu? Kuten täälläkin on kaivon syvyyden tarvetta laskettu niin tarvehan olisi ollut jopa noin 210m kun myyjän laskelmien mukaan 130metrinen olisi pitänyt olla riittävä.

EDIT: liitteenä mitoituspöytäkirja joka vaikuttaa vähintäänkin hieman vajavaiselta. Toisena porauspöytäkirja jossa näkyy, että on porattu se 20m lisää minkä varmuuden vuoksi otin... Aktiivisyvyys kai kaivolla jotain 145m vai ??

Eikös syy "puolueettoman" laskelman pyytämiseen ole se että voi vähän vertailla että saadaanko kaivon syvyydeksi sama ja ovatko mitoitukset nyt edes samalla hehtaarilla? Nyt laskelma on pyydetty molemmista, mutta ei ole suuresta poikkeamasta huolimatta arvioitu että mistä ero johtuu.

Keruuneste MUL = -3 astetta?
Tarkoittaakohan se keruunesteen keskilämpölämpötilaa mitoitettavassa ulkolämpötilassa? Niben mitoitusohjelmassa on hiukan vastaava luku. Sitä muokkaamalla kaivosta saa juuri sellainen kun oma hihavakio haluaa. Asiakas ei ymmärrä mitään tuohon laitetusta luvusta oli se sitten -2 -3 vai 1 astetta.

[totaku]

Ihan normaali puutalo tämä on. Jukkatalon runko. Ja talli on myös samalla rakenteella kuin talo ja nosto-ovi "rasitteena". Tähän mennessä pumppu ei ole koskaan käyttänyt lisävastuksia.

Lämmintä vettä tehdessä keruupiirin pumpun kierrokset ovat 100% ja kompressori käy 78%. Kyseessä Bosch 2-8kW invertteripumppu. Kesällä käytössä maaviileä.

Edit: Korjattu keruupiirin pumpun kierrokset.

Tomppeli, onko näissä mitään, joita voisi parantaa/muuttaa? Tai joka kaipaisi säätöä tms?

[tomppeli]

Hyvältähän tuo näyttää. Ei taida olla tarpeen muuttaa mitään.

[totaku]

Hyvältähän tuo näyttää. Ei taida olla tarpeen muuttaa mitään.

Selvä, kiitoksia. Katsotaan miten lämpötilat muuttuvat, kun tulee pakkasia.

[Maaninen säätäjä]

Noin vuorokausi ollut pakkasta -2 - 4 nurkilla. Invertterikone, käynyt 5/10 taajuusportaalla tämän vuorokauden ja pyyntö ollut noin 40 - 42 astetta pattereihin. Paluu on noin 4-5 astetta viileämpää.

Keruupuolella kaivolta neste on noin +1 ja kaivolle noin -2. Vähän kyllä huolestetuttaa, kun on ollut lämmin syksy ja nyt ollaan vasta joulukuussa.. Vai kannattaako viimeisimpien pakkasten kohdalla arvioida uudestaan?

[tomppeli]

Noin vuorokausi ollut pakkasta -2 - 4 nurkilla. Invertterikone, käynyt 5/10 taajuusportaalla tämän vuorokauden ja pyyntö ollut noin 40 - 42 astetta pattereihin. Paluu on noin 4-5 astetta viileämpää.

Keruupuolella kaivolta neste on noin +1 ja kaivolle noin -2. Vähän kyllä huolestetuttaa, kun on ollut lämmin syksy ja nyt ollaan vasta joulukuussa.. Vai kannattaako viimeisimpien pakkasten kohdalla arvioida uudestaan?

Ei tuo vielä pahalta näytä.
Sitten, kun kaivolle menee -4 C ja sieltä palaa -1C, aletaan olla hiukan huolestuttavalla rajalla.

[Fossiili]

Tuota, tuota

Nuohan ovat varsin tyypillisiä ulkolämpötiloja talven mittaan. Toki on niitä kovempiakin pakkasia. Oletteko miten pohtineet, miten nuo suhtautuvat esim. ulkoilmavesilämpöpumppujen toimintaan? Tuo muutaman asteen miinuksella on varsin tyypillistä ainakin täällä päin - siis ulkolämpötilana.