KERUUN LÄMPÖTILA - Keskustelut

[Nopostan]

Tässä on tapeettoman suuri meno- ja paluulämpötilojen erotus.
Syynä ei voi olla keruupiirin liian suuri rakenteellinen (2 x 220 m ilmeisesti haaroittamalla rinnakkain kytkettyinä) virtausvastus,
se jää 6 -7 kW lämmitysteholla reilusti alle 20 kPa.
Syynä voi olla:
- maapiirissä olevan mutasihdin osittainen tukkeutuminen (hyvin todennäköinen syy),
- keruuputkistossa ilmaa tai ahtauma, onko kaikki sulkuventtiilit täysin auki,
- maakiertopumpun liian alhainen kiertonopeus,

Maakiertopumpun nopeus on automaatilla ja kun otin arvot ylös oli se 17%. Haaroittamalla on rinnan juu kytketty. Erotus kyllä laskee kun automatiikka rupee nostaa nopeutta, kun on 50% niin ero on siinä 2.5-3 astetta. Sihti on puhdas.

[papi]

Mulla on sama juttu. DT oli käyttöveden lopussa 2,2 ja lämmitystä hierottaessa 3,9. Nämä alhaiset lämmityksen kiertoveden lämmöt imaisee erityisen tehokkaasti kaivosta lämpöä, eikä sen DT:n ole tarvis olla se 3,0 tasan. Mulla on mittareiden mukaan virtausta 3600 K/h, joka on reilusti yli virtaustarpeiden, mutta kun se menolämpö pyörii lähempänä 30 astetta, niin sillä vain imetään kaivosta niin raakasti lämpöä. Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.

Täälläkin pääsääntöisesti dT lämmitystä tehdessä noin 5 astetta ja käyttövettä tehdessä noin 3 astetta.

[Seagear]

AIT:n ohjelmiston versio 3.8.1 näyttää webbiserverissä tavoitelämpötilaeron sekä keruulle että lämmityspiirille. Molemmissa se on yllättävän iso, lähempänä tosiaan 4 astetta keruulle ja lämmityspiirillä taitaa usein keikkua 7 asteen huitteilla.

Lämmityspiirille seitsemän asteen delta on ymmärtääkseni ihan OK. Se kolme astetta koskee keruuta.

[tomppeli]

Maakiertopumpun nopeus on automaatilla ja kun otin arvot ylös oli se 17%. Haaroittamalla on rinnan juu kytketty. Erotus kyllä laskee kun automatiikka rupee nostaa nopeutta, kun on 50% niin ero on siinä 2.5-3 astetta. Sihti on puhdas.

Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.

[tomppeli]

1) Nimimerkki      JML_
2) Päiväys           3.2.2018
3) Ulkolämpötila   -13
4) Keruulta          3.0
5) Keruulle          -1.0
6) Keruutyyppi     Porakaivo akt. 187m
7) Paikkakunta     Perho

Yllättävän korkea keruulta tulevan lämpötila.
Kyseessä on uusi asennus ja kaivon lämpötila on vielä korkea.

Menon ja paluun erotus tässäkin isohko.
Onko maapiirin roskafiltterissä asennusjätettä?
Korkea tulon lämpötila voi johtua myöskin anturin huonosta lämpöeristämisestä.
Ympäröivän ilman korkea lämpötila saattaa hiukan päästä lämmittämään anturia.

[JML_]

Yllättävän korkea keruulta tulevan lämpötila.
Kyseessä on uusi asennus ja kaivon lämpötila on vielä korkea.

Menon ja paluun erotus tässäkin isohko.
Onko maapiirin roskafiltterissä asennusjätettä?
Korkea tulon lämpötila voi johtua myöskin anturin huonosta lämpöeristämisestä.
Ympäröivän ilman korkea lämpötila saattaa hiukan päästä lämmittämään anturia.

Roskasihti on putsattu juuri, ei johdu korkea dT siitä. Korkeaa dT tä olen itsekin ihmetelly ja kysellyt foorumilla, mistä voisi johtua. Tulin siihen lopputulokseen, että ei siitä suurta haittaa ole, hyötysuhde hieman pienenee, mutta ei merkittävästi. Muuta haittaa ei nähdäkseni ole.

Anturit on hyvin eristetty, tuloa mitattu kahdella eri anturilla ja tuo on se pienempi arvo (Lässän oma anturi). Kaivo näyttäisi asettuvan tuohon noin +3 asteeseen, vaikka pumppu käy pitkään. Toki se varmaan vuosien satossa kylmenee. Näyttäisi kuitenkin, että on ihan hyvä kaivo.

-Janne

[Nopostan]

Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.

Kyseessähän on Nibe f1255 inverter 3-12kw. Tänään oli se -10.8 kun arvot katoin ja lämmitys oli aktiivinen. Arvot olivat seuraavat.

Keruulta 0.1
Keruulle -2.9

Muita arvoja: Keruupiirin pumppu oli jälleen 17%, virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min.

Vaihevirrat tasaiset 0.7 A per vaihe. Lämpöpumpun lisäksi päällä oli Vilpen huippari min.teholla ja noin 10W ledejä.

Sisälämpö oli 21,9 ja lattialämmityksen kv-pumppu oli 30% teholla.

[tomppeli]

Kyseessähän on Nibe f1255 inverter 3-12kw. Tänään oli se -10.8 kun arvot katoin ja lämmitys oli aktiivinen. Arvot olivat seuraavat.

Keruulta 0.1
Keruulle -2.9

Muita arvoja: Keruupiirin pumppu oli jälleen 17%, virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min.

Vaihevirrat tasaiset 0.7 A per vaihe. Lämpöpumpun lisäksi päällä oli Vilpen huippari min.teholla ja noin 10W ledejä.

Sisälämpö oli 21,9 ja lattialämmityksen kv-pumppu oli 30% teholla.

Menon ja paluun erotus 3,0 K. On ihan suositusarvo.
Tämä arvo virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min kertoo,
että pumppu toimi silloin ihan pienellä, ehkä noin 1,8 kW, lämmitysteholla.

[seppaant]

Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.

Vielä jos lukemat olisivat tilanteesta kun kompressori käy 50 Hz taajuudella.

ATS

[repomies]

Vielä jos lukemat olisivat tilanteesta kun kompressori käy 50 Hz taajuudella.

ATS

Miksi tuo taajuus?

Jos haluaa verrata kaivojen käytöstä niin invertteristä pitäisi katsoa stabiilia tilannetta jossa pumppu ei enää säädä tehoja esimerkiksi käyttövesisyklin jälkeen. Eli mieluiten juuri ennen käyttövesisykliä, tasaisessa ulkolämpötilassa. En minä hertseistä niin olisi kiinnostunut vaan siitä mikä se kaivon lämpötila on missäkin kelissä.

Tuota vertaisin sitten onoffin keskimääräisiin meno- ja paluulukemiin käyntijakson aikana samassa ulkolämpötilassa. Sitä en tosin osaa sanoa mikä on oikea tapa laskea keskimääräinen menon ja paluun lämpötila liuospiirille. Siinä kun tullee hyppäys tasan siinä kohtaa kun viina lähtee toiselle kierrokselle. Jos lähtee.

[seppaant]

Näin kylläkin, mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä. No, käsittääkseni ei ainakaan tämän tiedon valossa kannata. Jos pumpun käyttämä sähkö maksaa vaikka 1000 euroa vuodessa, olisi säästö 10 euroa per prosentti, eli ei se maksaisi ainakaan näin ajateltuna itseään takaisin ikinä. Voipi toki olla, että ajattelen väärin.

-Janne

Noin 400 metriä muovia 40 mm 2,4mm seinämällä ja noin 6m kuparia, kokoa en tiedä, oisko 28mm...

Jos 6 m 28x1mm Cu-putkea korvattaisiin 40x2,4mm muoviputkella, kasvaisi virtaus n. 2,6%.
Dt laskisi 4,0 -> 3,9 C = 0.10 C ja vastaavasti paranisi COP n. 0,1 %

ATS

[seppaant]

Miksi tuo taajuus?

Eikö tuo ole ns. nimellisteho?
Olisi paremmin vertailukelpoinen ON/OFF koneiden kanssa.

Jos haluaa verrata kaivojen käytöstä niin invertteristä pitäisi katsoa stabiilia tilannetta jossa pumppu ei enää säädä tehoja esimerkiksi käyttövesisyklin jälkeen. Eli mieluiten juuri ennen käyttövesisykliä, tasaisessa ulkolämpötilassa. En minä hertseistä niin olisi kiinnostunut vaan siitä mikä se kaivon lämpötila on missäkin kelissä.

Tuota vertaisin sitten onoffin keskimääräisiin meno- ja paluulukemiin käyntijakson aikana samassa ulkolämpötilassa. Sitä en tosin osaa sanoa mikä on oikea tapa laskea keskimääräinen menon ja paluun lämpötila liuospiirille. Siinä kun tullee hyppäys tasan siinä kohtaa kun viina lähtee toiselle kierrokselle. Jos lähtee.

Hyvin perusteltu tämäkin

ATS

[repomies]

Eikö tuo ole ns. nimellisteho?
Olisi paremmin vertailukelpoinen ON/OFF koneiden kanssa.
ATS

On varmaan nimellisteho useimmin, mutta ei se ole vertailukelpoinen kuin toiseen vastaavaan pumppuun vaikka onoffit "samalla" taajuudella käyvätkin. Se mitä yleensä halutaan tietää lienee että kuinka kylmänä se kaivo käy kun pumppu käy.

[tomppeli]

1) Nimimerkki         turpomersu
2) Päiväys                11.2.2018
3) Ulkolämpötila      -6
4) Keruulta               -0,7
5) Keruulle               -3,5
6) Keruutyyppi       vaakakeruu 2*250 m, pelto, savimaa
7) Paikkakunta       Pirkanmaa
8  Pumppu             Nibe 1255 4-16kW
9)Talo                   Hirsitalo 200 m2 2 krs, rv 1910, Patterit ja lattialämmitys
10)                       Lisäksi kovemmilla pakkasilla puulämmitystä vanhoilla tulisijoilla

Kommentoin, vaikka en tiedäkään talon lämmitystarvetta.
Kohteessa on 4 - 16 kW lämmitystehoinen pumppu ja ilmeisesti patterilämmitteinen kohde.
Vaaka keruu savimaasta.
Jos lämmitystarve olisi vuodessa noin 40.000 kWh,
antaa laskentaohjelma keruupiirin putkitukselle pituutta noin 700 metriä, vähintään 1,1 m syvyyteen.
Kohteessa on 2 x 250 m = 500 m.

Jos lämmitystarve olisi suunnilleen oikein, on keruupiiri hiukan lyhyehkö.
Vaakakeruupiiri on kuitenkin siitä armollinen, että yleensä ei synny mitään vahinkoa, vaikka maa jäätyy keruuputken ympäriltä.
Jos jäätyminen aiheuttaa routimista, maan liikkumista, on keruun vioittuminenkin mahdollista, mutta lienee aika harvinaista.
Vaakakeruu toteutetaan tavallisesti PE40x3,7 putkella; se sietää melkoisesti routimistakin.
Ei ehkä olisi pahitteeksi, jos keruuseen lisättäisiin joskus yksi 250 metrinen lenkki lisää.

Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.
Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa.
Keruun putkitus tulisi upottaa routarajaa syvemmälle, silloin talven pakkasista johtuva maan kylmeneminen ei pudota tarpeettomasti keruulta saatavaa lämpötilaa.

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Papi
2) Päiväys           26.5.2016
3) Ulkolämpötila  +19 C
4) Keruulta          +5,3 C
5) Keruulle          +2,9 C
6) Keruutyyppi     kaivo 220m
7) Paikkakunta     Pohjois-Karjala, Kontiolahti

Kaivo elpynyt tosi hyvin.
Kertoo siitä, että joko kaivon läpi virtaa vettä, tai paikallinen kallioperä on erittäin hyvin lämpöä johtavaa.
Laskennalliset koskemattoman kallion lämpötilat ovat paikkakunnallasi:
- 20 - 50 metrin syvyydessä noin +5 C,
- 220 metrin syvyydessä noin +7,3 C ja
- Kaivon keskilämpötila noin +6 C.

Kallioperän lämpötila on laskenut keskiarvostaan vain noin 0,7 astetta, joka on tosi vähän,
kun otetaan huomioon sekin, että kaivosta tuleva liuos ei lämpene täysin samaksi, kuin kaivon keskilämpö.

[rsaarela]

Tältä talvelta kovimpien pakkasten aikaan:

Ylös: - 0,2 C
Alas: - 5,2 C


Nyt kovalla lämpimällä ulkoilmalla;

Ylös: + 5,2 C
Alas: - 0,2 C

Kaivot 8 X 250m
Paikkakunta SALO, Lounais-Suomessa.

Mikä on tuomio tästä, "tomppeli" ?

[tomppeli]

Tältä talvelta kovimpien pakkasten aikaan:
Ylös: - 0,2 C
Alas: - 5,2 C
Nyt kovalla lämpimällä ulkoilmalla;
Ylös: + 5,2 C
Alas: - 0,2 C
Kaivot 8 X 250m
Paikkakunta SALO, Lounais-Suomessa.

Tässä kohteessa maalämpökoneiden yhteinen lämmitysteho on noin 100 kW.
Kaivoja 8 x 250 metriä. Keruun painehäviöksi tulee noin 50 kPa = noin 0,5 bar, kun otetaan huomioon kaivoihin menevät liitäntäputket.

Laskennalliset koskemattoman kallion lämpötilat ovat paikkakunnallasi:
- 20 - 50 metrin syvyydessä noin +6,4 C,
- 250 metrin syvyydessä noin +9,1 C ja
- Kaivon keskilämpötila noin +7,6 C.

Keruu on elpynyt melko hyvin.
Jäähtynyt keskilämpötilasta noin 2,4 astetta, joka vastaa suunnilleen tyypillistä noin 5 vuoden aikana tapahtuvaa kallioperän jäähtymistä.
Kaivosta tuleva liuos ei lämpene täysin samaksi, kuin kaivon keskilämpö, paitsi silloin,
kun kompressori ei käy ja kierrätetään maaliuosta vähintään 20 - 30 minuuttia täydellä pumppausteholla.
Pumpun osateholla tarvitaan pidempi aika.

Keruun menon ja paluun lämpötilojen erotus on suuri, noin 5,0 astetta.
Liian heikko keruun kierron virtaama nostaa dt -arvoa ja huonontaa hyötysuhdetta.
Koska kaivosta tulee aina talven pakkasilla noin nolla asteinen kiertoneste, on kaivoon menevä liuos dt arvon (5 astetta) verran kylmempää.
Kaivoon menee siis noin -5 asteista maaliuosta.
Kaivoissa alas menevät putket ovat viitisen astetta pakkasella ja niiden ympärille muodostuu jäävaippa, joka saattaa nostaa putkia ylös.
Tässä kohteessa olisi hyväksi tulevaisuutta ajatellen lisätä kierron pumppaustehoa, jotta suojattaisiin kaivoja jäätymisvaurioilta.

[rsaarela]

Tässä kohteessa maalämpökoneiden yhteinen lämmitysteho on noin 100 kW.
Kaivoja 8 x 250 metriä. Keruun painehäviöksi tulee noin 50 kPa = noin 0,5 bar, kun otetaan huomioon kaivoihin menevät liitäntäputket.

Laskennalliset koskemattoman kallion lämpötilat ovat paikkakunnallasi:
- 20 - 50 metrin syvyydessä noin +6,4 C,
- 250 metrin syvyydessä noin +9,1 C ja
- Kaivon keskilämpötila noin +7,6 C.

Keruu on elpynyt melko hyvin.
Jäähtynyt keskilämpötilasta noin 2,4 astetta, joka vastaa suunnilleen tyypillistä noin 5 vuoden aikana tapahtuvaa kallioperän jäähtymistä.
Kaivosta tuleva liuos ei lämpene täysin samaksi, kuin kaivon keskilämpö, paitsi silloin,
kun kompressori ei käy ja kierrätetään maaliuosta vähintään 20 - 30 minuuttia täydellä pumppausteholla.
Pumpun osateholla tarvitaan pidempi aika.

Keruun menon ja paluun lämpötilojen erotus on suuri, noin 5,0 astetta.
Liian heikko keruun kierron virtaama nostaa dt -arvoa ja huonontaa hyötysuhdetta.
Koska kaivosta tulee aina talven pakkasilla noin nolla asteinen kiertoneste, on kaivoon menevä liuos dt arvon (5 astetta) verran kylmempää.
Kaivoon menee siis noin -5 asteista maaliuosta.
Kaivoissa alas menevät putket ovat viitisen astetta pakkasella ja niiden ympärille muodostuu jäävaippa, joka saattaa nostaa putkia ylös.
Tässä kohteessa olisi hyväksi tulevaisuutta ajatellen lisätä kierron pumppaustehoa, jotta suojattaisiin kaivoja jäätymisvaurioilta.

Koneissa on päivityksien myötä nyt maapiirillekin pumpuille PWM säätö mahdollisuus ja säädön näyttö ruudulta.
Toki meidän pumput maapiirissä on 1-2-3 säädettäviä vanhempia malleja, 1,8 kWh ja 1,3 kWh teholtaan, koneiden tehon mukaisesti, ulkoisia isoja Grunforsseja siis.

Oletuksena PWM säätö on päällä, kun softa on päivitetty.
Eli näen siis mitä kierrolukua koneet haluaa pumppujen pyörivän.

2 x 30 kW koneen maapiirin pumppu haluaa joka tilanteessa / lämpötilassa pyöriä 75% kierrosmäärällä.
2 x 20 kW koneen maapiirin pumppu haluaa joka tilanteessa / lämpötilassa pyöriä 100% kierrosmäärällä.

Eli olen muuttanut tuon isomman valitsimen asentoon 3 ->2.
Ei mitään vaikutusta mihinkään maapiirin lämpötiloihin?!

Pienempi kone siis haluaa lisää pumppaustehoa, isompi vähemmän...?

Ajatuksia asiasta?

Jos olisi PWM pumput, niin noin ne kävisi ja Dt olisi 3-5 C

Voisihan niihin laittaa PWM / 230AC TAMU palikan väliin...?

[turpomersu]

Kirjoittanut: tomppeli
« : 11.02.18 - klo:13:10 »
Lisää lainaus

Lainaus käyttäjältä: turpomersu - 11.02.18 - klo:10:34
1) Nimimerkki         turpomersu
2) Päiväys                11.2.2018
3) Ulkolämpötila      -6
4) Keruulta               -0,7
5) Keruulle               -3,5
6) Keruutyyppi       vaakakeruu 2*250 m, pelto, savimaa
7) Paikkakunta       Pirkanmaa
8  Pumppu             Nibe 1255 4-16kW
9)Talo                   Hirsitalo 200 m2 2 krs, rv 1910, Patterit ja lattialämmitys
10)                       Lisäksi kovemmilla pakkasilla puulämmitystä vanhoilla tulisijoilla

Kommentoin, vaikka en tiedäkään talon lämmitystarvetta.
Kohteessa on 4 - 16 kW lämmitystehoinen pumppu ja ilmeisesti patterilämmitteinen kohde.
Vaaka keruu savimaasta.
Jos lämmitystarve olisi vuodessa noin 40.000 kWh,
antaa laskentaohjelma keruupiirin putkitukselle pituutta noin 700 metriä, vähintään 1,1 m syvyyteen.
Kohteessa on 2 x 250 m = 500 m.

Jos lämmitystarve olisi suunnilleen oikein, on keruupiiri hiukan lyhyehkö.
Vaakakeruupiiri on kuitenkin siitä armollinen, että yleensä ei synny mitään vahinkoa, vaikka maa jäätyy keruuputken ympäriltä.
Jos jäätyminen aiheuttaa routimista, maan liikkumista, on keruun vioittuminenkin mahdollista, mutta lienee aika harvinaista.
Vaakakeruu toteutetaan tavallisesti PE40x3,7 putkella; se sietää melkoisesti routimistakin.
Ei ehkä olisi pahitteeksi, jos keruuseen lisättäisiin joskus yksi 250 metrinen lenkki lisää.

Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.
Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa.
Keruun putkitus tulisi upottaa routarajaa syvemmälle, silloin talven pakkasista johtuva maan kylmeneminen ei pudota tarpeettomasti keruulta saatavaa lämpötilaa.

Tomppelin kommentit osuvat tässäkin kohtaa asian ytimeen. Minusta tuohon voisi juurikin lisätä yhden 250 m putkilenkin lisää kun kaivuri on seuraavan kerran tontilla. Maapiiri tehtiin ennnkuin tulevasta maalämmöstä saatikka pumpun koosta oli tarkkaa tietoa. Kaivuri oli tekemässä laajennuksen perustusta ja päätin samalla kaivattaa keruupiirin. Pumppu saatta olla hieman ylitehoinen mutta siinä on varauduttu lämmitettävän alan laajennukselle.

Vahvistan myösTomppelin pointit "Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa."

Puulämmityksellä on täydennetty kovimpin pakkaasten lämmitystarvetta. Myös lämmönjakopuolella on hieman vajausta. Keittiöön pitäisi lisätä lattialämmitystä ja yläkertaan pari lämpöpatteria lisää. Voisi käyttää matalia kiertolämpötiloja.

Rispectiä Tomppelin vahvalle asiantuntemukselle!

[NeroPlasma]

1) Nimimerkki         NeroPlasma
2) Päiväys               21.2.2018/ arviolta maaliskuu 2018
3) Ulkolämpötila      -23,0/ -12
4) Keruulta               -0,2/ -0,1
5) Keruulle               -2,4/ -2,7
6) Keruutyyppi       vaakakeruu 3*400m, pelto, savimaa (netto 1150m)
7) Paikkakunta       Pohjois-Pirkanmaa
8  Pumppu             Robert Bosch Compress EHP 5000 17 LW
9)Talo                   Hirsitalo 350 m2 2,5 krs, rv 1953, Patterit 80% ja lattialämmitys 20%
10)                       Ottoteho mittaushetkellä 5390 W/ 4880W.
                            Menovesi 46,2/ 39,4

Kun nyt satunnaisesti seurasin lämpötiloja, aina oli lähtevä -3,0 tai lämpöisempää, enkä sitten jaksanut tarkemmin kirjaa pitää kun ei minnekään muuttunut. Mitoituspituus taisi olla noin 800 metriä tälle kohteelle ja 14(?) kW pumppu toinen vaihtoehto. Laitettiin kuitenkin 3x400m ja 17 kW koska halusin että kallis systeemini ei kyykkää!. Tätä foorumia olen paljon lukenut ja siihen tulokseen tullut että alimittainen keruupuoli on kallein virhe mitä voi tehdä. Loistava foorumi!
PS. Karvan alle 10000 kW on pumppu ottanut sähköä vuoden aikana.

[tomppeli]

1. Sijainti Suomessa: Päijät-Häme
2. Porakaivon kokonaissyvyys metriä: Kaksi kaivoa, 1. 180m (akt 150), 2. 40m (akt. 20 m). Pintamaata 60m, aktiivisyvyys putkitetusta 50%. Oilonin mitoituslaskelman aktiviisyvyys 159m
3. Lämpöpumpun teho kilowattia (kW): 8 kw
4. Kävikö pumppu tauotta pakkajaksolla (kyllä kävi / ei käynyt). Pumppu piti taukoja.
5. Nousiko nestepinta varaajassa ylös, tuliko viinanhajuista nestettä uloskin? Ei
6. Lämmitettävän tilan neliömäärä (m2): 150 m2
7. Talon rakennusvuosi. 2000
8. Porakaivon läpimitta, jos tiedossa (115...145...165 mm) 1. kaivo 165 mm ja 2. kaivo 145 mm
9. Kuinka moniputkinen keräin (2 ... 3... vai 4 -putkinen): 2
10.  Kuinka alhaalla kävi maasta tulevan- maahan menevän nesteen lämpötila? 3.12.2018 mennessä alin -0,3 c ja 3,2 c

Varsin hyviä lukemia ainakin vielä.
Pitkän kovan pakkasjakson lukemat ovat aina mielenkiintoiset. Silloin kaivojen hyvyys testataan.

[tomppeli]

Nimimerkki:	repomies
Päiväys:	28.2.2018	21.1.2019
Ulkolämpötila:	-25	-22
Keruulta:	+1.2	+0.7
Keruulle:	-2.2	-2.5
Taajuus:	105Hz	93Hz
Keruutyyppi:	Porakaivo akt 227m
Paikkakunta:	Pirkkala

Kaivon käyttöönotto: 9.1.2018
(118Hz olisi mukamas ~9kW, käytännössä käsittääkseni 8.2kW on lähempänä totuutta)
Kaivo jäähtyy..

Kaivo jäähtyy, mutta jäähtyminen on varsin vähäistä.
Arveluttavan rajoille mennään silloin, kun kaivoon menee -4 C liuosta.
Kaivon jäähtyminen noudattelee suunnilleen tämä tyyppistä käyrää.



Teillä kaivoon menevä tuskin koskaan saavuttaa arvoa -4 C.
Käyrän muotoon vaikuttavat monet asiat, m.m. kaivon kuormitusaste ja kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus.
Jos kaivo on alimitoitettu ja kuormitusaste on siis korkea, laskee käyrä paljonkin nopeammin.
Kevyellä kuormitusasteella käyrä on vain loivasti laskeva.
Hyvän lämmönjohtavuuden omaava kiviaines parantaa kaivon kuormitettavuutta metriä kohden.
Runsas pohjaveden virtaus kaivon läpi voi muuttaa kaivon lämpökäyttäytymisen täysin.

[Nakke vaan]

Minäkin taidan pelastua, kaivo on nyt 4v 2kk vanha joten jäähtymistä lienee odotettavissa enää pari kymmenystä tulevina vuosina tuon tomppelin kuvaajan mukaan. Pitemmät käynnit on pahasta. Uusi kylmyysennätys kaivosta tulevasta viinasta tuli juuri, 1.3 astetta. Menevässä ei ole logitusta mutta 40mm putki ahdistaa niin että tuo -4 alittuu pikkuisen. Sinänsä kelpo kaivo kärsii pienestä putkesta mutta vielä homma pelaa. Viimeisten 24h lämmöt.

[Mettis]

Kaivo jäähtyy, mutta jäähtyminen on varsin vähäistä.
Arveluttavan rajoille mennään silloin, kun kaivoon menee -4 C liuosta.
Kaivon jäähtyminen noudattelee suunnilleen tämä tyyppistä käyrää.



Teillä kaivoon menevä tuskin koskaan saavuttaa arvoa -4 C.
Käyrän muotoon vaikuttavat monet asiat, m.m. kaivon kuormitusaste ja kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus.
Jos kaivo on alimitoitettu ja kuormitusaste on siis korkea, laskee käyrä paljonkin nopeammin.
Kevyellä kuormitusasteella käyrä on vain loivasti laskeva.
Hyvän lämmönjohtavuuden omaava kiviaines parantaa kaivon kuormitettavuutta metriä kohden.
Runsas pohjaveden virtaus kaivon läpi voi muuttaa kaivon lämpökäyttäytymisen täysin.

No meillä kyllä menee takaisin kaivoon -4 liosta ja vähän kylmempääkin. Viime talvena ei ollut ongelmia, eikä tänäkään talvena niin en jaksa tuosta olla enää huolissaan , samanlaisia lämpöjä tulee vrt viime vuosi. Kylmänähän tuo käy ei siitä mihinkään pääse mutta kaikki toimii normaalisti ja paisarin pinta elää aivan normaalisti. En jaksa uskoa, että tuosta ongelmaa tulee. Ei se automaattisesti ongelmia tarkoita vaikka sinne sitä -4 nestettä meneekin.

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Gobi
2) Päiväys           28.1.2019
3) Ulkolämpötila   -29
4) Keruulta          -0,4
5) Keruulle          -3,9
6) Keruutyyppi     Porakaivo 300m, aktiivisyvyys 298m
7) Paikkakunta     Karstula

Kaivo porattu 04/18. Pumppu lämmittänyt n. 87-97 Hz teholla yli 12h, keruun lämpötila pysynyt koko ajan samana.

Kaivon kuormitus on vähän äärirajoilla, mutta ei vielä mitään hätää. Onhan nyt ollut tosi kylmääkin.

Tein aikoinaan tähän mitoituslaskelman.
Se meni ilmeisesti alakanttiin. Siinä päädyin 11,8 kW maksimi lämmitystehoon.
Olin laskenut näin:
  Yhteensä   37 545 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -34 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   8,3 kW   25 565 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 980 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)   11 980 kWh
Tarvitaan 293 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s.         
...
Teit sitten itse paremilla tiedoilla oman laskelmasi jossa oli päätynyt 14,6 kW lämmitystehoon.
Tässä ote itse tekemästäsi laskelmasta:
Yhteensä 43 004 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -38 C
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP) 11,0 kW 29 666 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 338 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 13 338 kWh
Tarvitaan 2 x 194 m = 388 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,82 l/s.

Oma laskelmasi on ilmeisesti hyvin lähellä oikeata. Päädyit siinä vähän syvempään kaivoonkin.
Kannattaa itse korjata laskelmaan mahdollisimman oikeat tiedot.!

[Gobi]

Kaivon kuormitus on vähän äärirajoilla, mutta ei vielä mitään hätää. Onhan nyt ollut tosi kylmääkin.

Tein aikoinaan tähän mitoituslaskelman.
Se meni ilmeisesti alakanttiin. Siinä päädyin 11,8 kW maksimi lämmitystehoon.
Olin laskenut näin:
  Yhteensä   37 545 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -34 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   8,3 kW   25 565 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 980 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)   11 980 kWh
Tarvitaan 293 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s.         
...
Teit sitten itse paremilla tiedoilla oman laskelmasi jossa oli päätynyt 14,6 kW lämmitystehoon.
Tässä ote itse tekemästäsi laskelmasta:
Yhteensä 43 004 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -38 C
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP) 11,0 kW 29 666 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 338 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 13 338 kWh
Tarvitaan 2 x 194 m = 388 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,82 l/s.

Oma laskelmasi on ilmeisesti hyvin lähellä oikeata. Päädyit siinä vähän syvempään kaivoonkin.
Kannattaa itse korjata laskelmaan mahdollisimman oikeat tiedot.!

Tuolloin puntaroin otanko 12 vai 16 F1255n, päädyin tuohon 16Kw malliin oman laskelman ja pienen hintaeron takia. Ja käyttöä tuolle teholle on ollut. Tuo laskelman 13 338Kwh taitaa toteutua, nyt on tammikuun alusta pumppu ottanut reilut 2000Kwh sähköä. Ja pumpun käynnistyksestä huhtikuun lopusta n. 7300Kwh. COP lämmitys + KV on tipahtanut pakkasten myötä 3,4.

edit: Tsekkasin tarkemmin miten kauan liuospumppu on pyörinyt täysiä, näyttäisi alkaneen eilen aamulla, eli 31h. Välissä toki KV-syklejä.

[Lappanen]

Tuli havaittua eräs seikka joka kiinnostaa itseäni.

Tällä hetkellä tilanne:

Ulkolämpötila   -8 (tämänviikon keskilämpötila noin -12)
Keruulta          +0,1
Keruulle          -2,7
Keruutyyppi     Porakaivo 230m
Paikkakunta     Tampere

Kompura käynyt jatkuvasti varmaan pari kuukautta 20-40 Hz välillä heiluen (lattialämmitys).

Pahimmillaan kaivolta tuli -1,2/-4,2 noin 1,5 viikkoa sitten kun oli pakkasjaksolla pitkään alle -25 ulkolämpötilaa.

Muuttelin lämpökäyrää niin että keskeneräinen rakennus pysyy nyt sisältä 11-12 asteessa eikä lämmintä käyttövettä tehdä. Nyt siis kaivo tuntuu elpyneen niin ettei keruulta ole tullut kuin minimissään -0,2 asteista muutoksen jälkeen. Kompura ei ole kuin pari kertaa käynyt yli 30 Hz, suurimman osan 25 Hz tuntumassa, lämmönkeruupumpun nopeus 40% ja virtaus BF1 14,6 l/min.

Kiinnostava havainto oli tämä:
Laskettelin useamman päivän aikana porakaivovettä, jotta käyttövesivaraajan vesi vaihtuu kokonaan ettei siellä edelleen lämpimässä vedessä ala kasvamaan mitään.
Vesikaivo porattu noin 25 metrin päähän lämpökaivosta.

Kun lämpötilat tasaantuivat varaajan keski- ja ylälämpömittarin mukaan eikä lämpötila enää muuttunut, niin vesikaivolta tulevan veden lämpötila oli +6,2 astetta.
Voinko huoletta tästä päätellä, että lämpökaivossa voisi olla saman lämpöistä vettä vaikka keruulämpötilat muuta antavat olettaa?

Vesikaivoon piti tehdä paineaukaisu jotta vettä alkoi riittämään. Tehdäänkö lämpökaivoihin yleensä paineaukaisua oletusarvoisesti? Tällöinhän vesi ainakin vaihtuisi siellä tehokkaammin.

Pumpun asennuksen yhteydessä oli asentajalla käynyt sellainen kämmi, että oli kyllä kytkenyt käyttöveden lämpötila-anturin koneeseen muttei ollut asentanut sitä varaajan anturitaskuun.
Tuolloin pumppu kävi varmaan 2-3 viikkoa "täysillä" yrittäen tehdä isolla lämpökäyrällä lämmitysvettä sekä myös käyttövettä. Muistaakseni käytövesiputken erillinen lämpömittari näytti jatkuvasti 60 asteisia lämpöjä ja lattiakin tuntui lenkkareiden pohjien kautta kuumalta. Ainakin talo kuivui nopeasti Tuo sitten selvisi kun perehdyin asiaan.

3 kk historiasta kun katson, jonka pumppu ollut nyt käytössä, niin ihan alussa keruullämmöt oli +5/-0,2 ja siitä sitten tasaisesti (varmaankin suuren kuormituksen vuoksi) laskenut näin:

1. kuukausi +5/-0,2 -> +1,3/-2,4
2. kuukausi +0,8/-2,5
3. kuukausi alimmillaan -1,2/-4,2 ja nyt siis +0,1/-2,7

Tasopaisunta-astiaan en ole ilmauksien jälkeen nestettä lisännyt tai poistanut, pinnantaso vaihdellut astian ala-ja yläpinnan rajoissa.

Voinko tästä kaikesta päätellen toivoa, että ensi kesän jälkeen kun rakennus on toivottavasti valmis ja lämpöpumpussa säädöt timmissä, alan saada kaivolta reilummin plussalla olevaa tulevaa nestettä? Vai alanko jo tilaamaan tehokkaampaa keruuputkistoa ja lämpökaivon paineaukaisua Ilmeisesti keruuputkisto pystyy kuitenkin lämpöä riittävästi siirtämään, kun alussa tulo oli noinkin reilusti plussalla.

Todetaan vielä, että kaivo porattu suoraan kallionpintaan ja metalliputkea laitettiin vain 1,5 metriä. Vedenpinnan taso ei tarkkaan tiedossa, vesikaivossa vedenpinta muistaakseni oli 7-10 metrissä kun uppopumppua laitettiin. Kaivo mitoitettu 12 kW on/off-pumpulle, pienen hintaeron takia tilattiin kuitenkin 16 kW invertteri.

[tomppeli]

Kiinnostava havainto oli tämä:
Laskettelin useamman päivän aikana porakaivovettä, jotta käyttövesivaraajan vesi vaihtuu kokonaan ettei siellä edelleen lämpimässä vedessä ala kasvamaan mitään.
Vesikaivo porattu noin 25 metrin päähän lämpökaivosta.

Kun lämpötilat tasaantuivat varaajan keski- ja ylälämpömittarin mukaan eikä lämpötila enää muuttunut, niin vesikaivolta tulevan veden lämpötila oli +6,2 astetta.
Voinko huoletta tästä päätellä, että lämpökaivossa voisi olla saman lämpöistä vettä vaikka keruulämpötilat muuta antavat olettaa?

Vesikaivoon piti tehdä paineaukaisu jotta vettä alkoi riittämään. Tehdäänkö lämpökaivoihin yleensä paineaukaisua oletusarvoisesti? Tällöinhän vesi ainakin vaihtuisi siellä tehokkaammin.

Noin +6 C on teillä paikallisen kallioperän lämpötila noin 15 -50 metrin syvyydessä.
Vesikaivosta ei oteta lämpöenergiaa, joten siinä on uuden lämpökaivon läheisyydessäkin suunnilleen suunnilleen paikallisen kallioperän häiriintymätön lämpötila.
GTK :n tutkija Nina Leppäharju on laatinut hyvän kartan kallioperän lämpötilan kehittymisestä käytössä oleva energiakaivon ympärillä. Liitän tähän hänen laatiman kuvan. Tuossa kuvassa on lämpötilakartta tilanteesta kymmenisen vuotta käytössä olleen porakaivon ympäristössä.

Tässä alla olevassa graafissa sama asia käyrästöllä esitettynä (tilanne 10 käyttövuoden jälkeen).:



Porareiän ympäristön jäähtyminen tapahtuu hitaasti vuosien saatossa ja jäähtymisen leviämiseen vaikuttaa kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus ja kaivon kuormitusaste.

Sinulla vaikuttaisi olevan nykyiseen lämmitystarpeeseen nähden isohkotehoinen maalämpökone.
Nykyisen lämmitystarpeen perusteella 10 kW lämmitysteho riittäisi noin -35 C ulkolämpötilaan saakka.

[Siikki]

1) Nimimerkki      Siikki
2) Päiväys           24.11.2019
3) Ulkolämpötila   -6
4) Keruulta          3.1
5) Keruulle          -0,4
6) Keruutyyppi     Porakaivo 197m, 192m akt.
7) Paikkakunta     Etelä-Karjala

Hz 55. Käyttövettä tehty, nyt varmaan lämmitellään.

Mietin, että pitääkö tästä ekan talven kaivon kanssa huolestua, jos vielä 1,5 astetta putoaa kuten tuon kaavion perusteella ilmeisesti käy. On se tosin jo laskenutkin, kun eka pakkasten aikaan oli sisään 4-4,5 asteen pinnassa. Mutta siis etenkin, jos pidemmällä aikavälillä putoaa enemmänkin, niin pitääkö huolestua? Vai enkö vain osaa lukea tuota kaaviota.

Vaakavetoa meillä 7m, Pumppu oletusasetuksena rajoitettu 6kW (ei siis otettu ylempiä Hertzejä käyttöön)
Tilanne nyt, lämmitys:
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2   36%
komp. taajuus nyt   51Hz
lv, ml. sis. lisäys EP14   684.4kWh
lv, vain kompr. EP14   684.1kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14   3102.4kWh
lämmitys, vain kompr. EP14   3102.4kWh

[tomppeli]

Ainakin yllä olevan perusteella näyttää siltä, että kaivon kanssa ei tule ongelmia. Lämpötilan laskun varaa on reilusti.
Tosin kaivoa on kuormitettu ilmeisesti vasta aika lyhyeen.
Varmemman käsityksen saa ensimmäisen talven jälkeen.
Mielestäni ei ole huoleen aihetta.

6 kW lämmitysteho riittänee noin -23 .. -25 pakkasiin saakka.
Sitä kylmemmällä kelillä saattaa GM -arvo lähteä menemään vähän suurempiin miinuslukemiin.

[Siikki]

Ainakin yllä olevan perusteella näyttää siltä, että kaivon kanssa ei tule ongelmia.
....
6 kW lämmitysteho riittänee noin -23 .. -25 pakkasiin saakka.
Sitä kylmemmällä kelillä saattaa GM -arvo lähteä menemään vähän suurempiin miinuslukemiin.

Kiitoksia! En tiedä vaihdanko edes 8 kW, kun ei oletuksenakaan sitä ole ja ilmeisesti äänitasoy nousee. Tarvittaessa sitten ne ”muutamat” kovemmat vastuksilla auttaen maata kaada.

[tomppeli]

Kiitoksia! En tiedä vaihdanko edes 8 kW, kun ei oletuksenakaan sitä ole ja ilmeisesti äänitasoy nousee. Tarvittaessa sitten ne ”muutamat” kovemmat vastuksilla auttaen maata kaada.

Harvoinpa teillä on 25 asteen pakkasia.

[tomppeli]

Tässä on uudenlainen lämmön keruun toteutus:

1) Nimimerkki      Commo73
2) Päiväys           29.12.2019 klo: 01:30

Käyttäjän commo73 pyynnöstä lainattu viesti ja lainauksen sisältö on poistettu tästäkin viestistä..

Kyseessä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu.
Lämpö kerätään vaakeruulla, jossa 2 lenkkiä päälekkäin, ylempi noin 2 metrin syvyydessä ja sen alla, noin 3 metrin syvyydessä toinen samanlainen keruupiiri.

Kiitos raportistasi, seuraan kiinnostuksella lämpötilojen kehittymistä talven mittaan. Niin varmaan moni muukin.
Jos ratkaisu osoittautuu toimivaksi, mullistaa se keruupiirin toteutusta melkoisesti.

[tomppeli]

...Vaakapiiri tuntemattoman pituinen (aivan liian lyhyt)...

Lapissa pitää myöskin huomata, että keruuputkien upotussyvyys on riittävän suuri.
Maasta ei tule talvella lämmintä kiertonestettä, jos maaperä keruuputken ympärillä on 5 astetta pakkasella!
Routa saattaa olla Lapissa varsin syvällä, koska siellä lämmin kesäaika on lyhyt.
Maaperä ei ehdi kunnolla lämpenemään lyhyen kesän aikana.
Inarissa keruuputkiston upotussyvyys pitäisi olla yli 1,5 metriä.

[tomppeli]

1) Nimimerkki     eeeti
2) Päiväys           5.2.2020
3) Ulkolämpötila   -12´C
4) Keruulta          -0,2C
5) Keruulle          -2,9C
6) Keruutyyppi      Porakaivo n.180m
7) Paikkakunta     Oulu

Kaivo on hiukan viileä, mutta ei mitään hätää.
Kovimmilla pakkasilla, joita nyt ei ole ollut, menee kaivon lämpötila tuosta vielä vähän viileämmäksi, mutta varaakin siihen on aika tavalla.

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Rawpower
2) Päiväys           10.1.2021
3) Ulkolämpötila   -24.9
4) Keruulta          1.8
5) Keruulle          -1.3
6) Keruutyyppi     Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m  akt.
7) Paikkakunta     Kajaani

Taitaa tänään alittua -25 lukema tältä talvelta. Nyt on jo viikon päivät pitänyt kohtalaista pakkasta. Kaivo tuntuu vielä kestävän rasituksen.

Tällä hetkellä kompressori käy 4.4kw / 60%. keruupumppu 54% ja lattiaan 33.3 asteista. (33 tavoite) Sisälämpö 21.8 astetta

Kaivot toimivat hyvin!
Ei ole syytä huoleen.

[Nigel]

1) Nimimerkki      Nigel
2) Päiväys           13.1.2021
3) Ulkolämpötila   -8
4) Keruulta          3,2
5) Keruulle          3,1
6) Keruutyyppi     Porakaivo 155 m, noin 6 vuotta vanha.
7) Paikkakunta     Espoo

[tomppeli]

1) Nimimerkki      Nigel
2) Päiväys           13.1.2021
3) Ulkolämpötila   -8
4) Keruulta          3,2
5) Keruulle          3,1
6) Keruutyyppi     Porakaivo 155 m, noin 6 vuotta vanha.
7) Paikkakunta     Espoo

Tässä on keruun delta (dT) vain 0,1 K, joka kertoo siitä, että keruun arvot on luettu kompressorin ollessa pysähtyneenä.
Kaivon lepolämpötila on ok., mutta kertoo kuitenkin, että kaivoa on kuormitettu kohtalaisen kovasti.
Lue arvot uudelleen silloin, kun kompressori käy ja on pyörinyt vähintään 20 minuuttia, jolloin keruun kierto on varmasti mennyt täyden kierroksen vähintään kerran.
Olisi vieläpä syytä varmistaa se, että kone tuottaa silloin lämpöä lämmönjakoon. Lämmin käyttövesi tehdään huonommalla COP -arvolla ja silloin kaivon arvot ovat aina paremmat, kuin on talon lämmityssyklin aikana.

[jmaja]

Viittaisiko tämä siihen, että kun LKV tehdään huonommalla hyötysuhteella ja kaivolta tulo elpyy nopeasti noin niin kaivojen läpi kulkee vedenvirtauksia? Vai voiko se noin nopeasti keruun tulo nousta vaikka keruupumppu pyörii kokoajan?

EDIT: Ja nyt näkyy nousseen tulo jo 2.1 asteeseen kun LKV sykli on loppu.

Kaivosta otettava teho riippuu COPista ja pumpun tehosta. Sullahan on invertteri, joten molemmat riippuvat myös kierrosluvusta.

COP riippuu hyvin oleellisesti menolämmön ja keruun lämpötilan erosta. Kun lattiaan meni 35 C, on COP luultavasti lähes 5 kaivolta tullessa niukasti plussaa. Käyttövettä tehdessä COP on kolmen paikkeilla, ehkä allekin. Legionellaa tapettaessa pumpataan vielä kuumempaa, joten COP laskee reilusti alle 3:n.

5 kW teholla ja 5:n COPilla kaivosta otetaan 4 kW teho. 3:n COPilla kaivosta otetaan 3,3 kW. 2,5:n COPilla kaivosta otetaan 3 kW.

Lisäksi käyttövettä tehdään usein keskikierroksilla eli mahdollisesti pienemmällä teholla. 4 kW ja 2,5 COP ottaa kaivosta enää 2,4 kW.


admin: Tänne vain tiedot. Käykää keskutelut aiheesta täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5829.0

[Nigel]

Aamulla kun kävin katsomassa ja kompressori oli käynnissä, niin vastaavat lukemat olivat - 0,8 c ja - 3,8 c. Pakkasta oli silloin 12 astetta. Kun katselin sähkövastuksen kulutusta 6 vuodelta niin näytössä lukee aikakerroin 34,1 josta käyttövesi 29,9.
Hyvin talo lämpiää ilman mitään ongelmia toistaiseksi.