Onko Espoon geolämpöreikä vakava maanjäristysriski suur-Helsingille? - Sveitsissä järisi 2006 ja hanke keskeytettiinEspooseen St1:n rakentamaan geolämpövoimalaan liittyy maanjäristyksen riski. Näin varoitti konsulttina toimiva geofyysikko ja tekniikan tohtori Pauli Saksa Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa viime viikolla.
Hän on huolestunut Espoon Otaniemen hankkeesta Sveitsissä Baselin kaupungin vastaavan voimalahankkeen takia. Se keskeytettiin maanjäristyksen takia vuonna 2006. Vakuutusyhtiö korvasi rakennuksille aiheutuneita vahinkoja viidellä miljoonalla eurolla.
Saksan mukaan valvovat viranomaiset ja luvittajat ovat nukkuneet ruususenunta Suomessa ja Espoossa. Hänestä lämpökaivos tarvitsee maanjäristysriskeille ympäristövaikutusten arvioinnin.
St1 kaivaa parhaillaan kahta viisi–seitsemän kilometriä syvää reikää, joiden kautta kallioon on tarkoitus syöttää vettä ensin alas ja pumpata kuumentunut vesi takaisin ylös kaukolämmitystä varten.
Saksan mukaan Espoossa käytettävä tekniikka on selvästi järeämpää kuin liuskeöljyn ja -kaasun tuotannossa käytetty vesisärötys.
Anturit kuuntelevat maan liikahduksia
Hanketta vetävässä St1 Deep Heatissä ei uskota, että Espoon hanke keskeytyisi maanjäristysten takia. Hankkeen tuotantojohtaja Tero Saarno pitää maanjäristystä erittäin epätodennäköisenä Suomen olosuhteissa.
– Baselin jälkeen tietämys geovoimalan rakentamisesta on lisääntynyt. Isoin ero on kuitenkin erilainen kallioperä. Alppien kivi on nuorta ja siellä tapahtuu maanjäristyksiä ilman stimulointiakin. Suomessa on maailman vanhin ja vakain kallio, hän sanoo.
Yhtiö on kuitenkin asentanut ympäri pääkaupunkiseutua kymmenen mittausasemaa, joissa anturit mittaavat maanalaisia naksahduksia stimuloinnin paikantamiseksi. Samalla laitteistolla kuullaan myös maan liikahduksia.
Stimulointi tarkoittaa kallioperän rakojen suurentamista.
– Laitteiston tärkein tehtävä on kuunnella, mihin suuntaan vesi lähtee liikkeelle. Se on välttämätöntä tietoa, kun poraamme toisen reiän loppuosan tarkasti kohteeseen.
Tähän asti anturien varmuusverkosto on havainnut lähinnä luonnollista maankohoamista. Saarnon mukaan yhtiön laitteisto on herkempää kuin Seismologian laitoksella on käytössään. Laitos valvoo St1:n projektia.
Antureita on muun muassa Helsingin Hernesaaressa, Elfvikissä ja Tapiolassa Espoossa; kallioon porattuihin kymmeneen 300 metriä syvään reikään on asennettu geofonit eli elektromagneettiset seismometrit. Lisäksi Otaniemen työmaalla sijaitsevaan kaksi kilometriä syvään luotausreikään on asennettu 25 geofonia.
– Sensoriverkostosta saadulla tiedolla voidaan seurata ja hallita maanalaista stimulointia vedellä. Maan sisäiset pienetkin värähdykset voidaan paikantaa, eikä Baselin hankkeessa käytettyä lähes sokeaa yhden ison jakson simulointia massiivisella vesimäärällä tarvita.
Porausluvat kunnossa
Espoon Otaniemen hanketta ei ole yvattu.
– Kävimme hankkeen läpi kaikkien mahdollisten viranomaisten kanssa, myös maanjäristysriski yhtenä. Viranomaiset ovat myöntäneet hankkeelle porausluvan, Saarno sanoo. Viranomaiset ovat myös hyväksyneet mittalaitteistot.
Otaniemen kaksi porausreikää ovat molemmat nyt kolmen kilometrin syvyydessä. St1 vaihtaa poraustekniikkaa vuoden vaihteessa niin kutsutusta ilmavasarasta vesivasaraan. Stimulointivaihe alkaa näillä näkymillä ensi vuoden helmikuussa.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/onko-espoon-geolamporeika-vakava-maanjaristysriski-suur-helsingille-sveitsissa-jarisi-2006-ja-hanke-keskeytettiin-6592351
