Riittääkö maakiertopumpun teho?

[fraatti]

Oli paine tippunut 0,8 bariin reilusta 1:stä. Pitänee seurata sen kehitystä.

Käyntijaksot äsken lokista katsottuna oli 50min käyntiä, 1 tunti 50 min lepoa. Miks käyntijakson tulisi olla alle 30 min?

Paine laskee todennäköisesti ensimmäisen vuoden ajan. Alussaa hiukan nopeampaa... Näin ainakin miltei jokapaikassa minkä itse tiedän.

Siis sulle tulee kaivosta todella lämmintä lientä. Spekuloin syytä että miksi koko käyntijaksolle riittää 5-6 asteista. Jos kaivon lämpötila on +6 astetta ja pumppu ei käy niin liuos kaivossa lämpeää tällöin 6 asteiseksi. Tyypillisesti kierros kaivossa kestää 15-20min jolloin voi tulla koko ajan 6 asteista liuosta. Jos kaivo on pitkä ja kierto hidas voi silloin täyden kierroksen kiertäminen kestää kauemminkin esim juurikin tuon 30min. Tällöin pumpulle voi tulla pidempäänkin 6 asteista.

Pitkät käyntijaksot ovat hyväksi pumpun kestävyydelle. Käyntijakson pidentyessä sisääntulevan liuoksen lämpötila laskee sekä lähtevän veden lämpötila nousee jolloin cop laskee. Tämän takia pumpun käyntijaksojen pituudet ovat tasapainoilua noiden välissä.

[villmasatan]

Keruun deltaT on lämmityksen alusta loppuun 5 ja kuuden välissä.. Tuleva 5.5-6 ja paluu 0-0.5. Lämmityskäyrä pyytää näillä keleillä 38 astetta ja hystereesi mulla on varaajassa 6 astetta. Toisiopuolen lämpötila nousee 42 asteeseen ja pysyy aika stabiilina siinä, kunnes paluu 38 astetta.

Tästä dokumentista sivulta 86 löytyvillä tiedoilla voidaan hiukan haarukoida pumpun toimintaa.

Antoteho 11,7kW
Kylmäteho 9,4kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,9

Luvut ovat kertomasi käyntijakson perusteella aivan loistavat. Tämä johtuu siitä että kaivosta tuleva liuos on todella lämmintä. Lasken virtauksen jahka kerkeen asentamaan excelin. Noissa ei ole tietenkään mukana ulkoista kiertovesipumppua.

Kauheen pitkältä vaikutti lepoaika, mutta kait se lokiin on uskottava
Kone ilmoittaa COP:ksi 4,6. Heikentävästihän siihen vaikuttaa käyttöveden esilämmitys kahdessa kierukassa.

[euroshopperi]

Eli voisiko tuossa sitten vieläkin kuitenkin pelata sen toisiokierron kanssa siten, että sen vauhdilla saisi homman balanssiin. Eli ottaisi vain vähemmän tehoja sieltä. Mites muuten tähän suhtautuu tuo elektroninen paisuntaventtiili. Onko sillä kykyjä toimia tässä tapauksessa.
Mikä tuo ohje 40 muuten oli? Voisiko Se liittyä jotenkin liian suureen Dt arvoon tuossa ensiö piirissä? Mua nimittäin rupesi nyt välittömästi kiinnostamaan optimointi siten, että jos kiertoa voisikin pienentää ja saisi aikaan vastaavan tilan, kun sulla. Eli muutama aste lisää kaivoilta ja pidempää käyntiä, jos sitä toisiopuolta pudottaisi sopivasti ja saisi paisuntaventtiilin laskemaan painetasoa. Mun täytyy myös nyt ruveta miettimään uudelleen sen Dt 3 autuutta, jos tuon pumpun tehotaso onkin vaikka säädettävissä oikeasti optimoiden.

[fraatti]

Eli voisiko tuossa sitten vieläkin kuitenkin pelata sen toisiokierron kanssa siten, että sen vauhdilla saisi homman balanssiin. Eli ottaisi vain vähemmän tehoja sieltä. Mites muuten tähän suhtautuu tuo elektroninen paisuntaventtiili. Onko sillä kykyjä toimia tässä tapauksessa.

Ei.... nyt ollaan väärillä urilla... Jos oletetaan että koneeseen tulee kokoajan vaikkapa 30 asteista paluuvettä. Lähtevä 35. Kiertoa aletaan hidastamaan vaikka niin paljon että toisiopuolen lähtölämpötila on 40 astetta. Alkuperäisessä tilanteessa keskilämpötila 32,5. Jälkimmäisessä 35 astetta = huonompi cop. Vaikutus kuitenkin pumpun antotehossa kärpäsen shit.

[fraatti]

Kauheen pitkältä vaikutti lepoaika, mutta kait se lokiin on uskottava
Kone ilmoittaa COP:ksi 4,6. Heikentävästihän siihen vaikuttaa käyttöveden esilämmitys kahdessa kierukassa.

Päinvastoin. Jos käyttövesi normaalisti tehdään keskimäärin 3 copilla niin kaikki on plussaa mitä osia energiasta pystytään tekemään paremmalla copilla. Tämä myös vähentää käynnistyksien lukumäärää millä käyttövettä tehdään.

Tässä on hiukan jotain mitä olen laskenut liittyen aiheeseen... http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4969.msg57538#msg57538

[euroshopperi]

Mullahan tuo toision Dt näkyy olevan kuin lukittuna Se n. 6-7 astetta. Sitten kun kattoin tuolta energian seuranta välilhdeltä niitä 5:ttä tehopylvästä, niin pääosa on käytetty teholuokassa 4. Noh ajatus heräsi, että jos kone pitää huolen tuosta Dt 7:stä ja kuumakaasun tarpeen hoitaa elektroninen paisuntaventtiili sille tasolle mitä vaaditaa. Eikös tuo olisi teoriassa vähemmän työtä kompuralle.

[fraatti]

Sitten kun kattoin tuolta energian seuranta välilhdeltä niitä 5:ttä tehopylvästä, niin pääosa on käytetty teholuokassa 4. 

Teholuokan määrää aivan täysin liuoksen tulevan lämpötilan sekä lähtevän lämmitysveden lämpötila eron suuruus. (tai sitten tulevien/lähtevien nesteiden lämpötilojen keskiarvot). Mitä suurempi lämpötilaero sen suurempi kuormitusluokka. Tuo selviää myös kun niitä valikoita koluaa vain läpi... Olisko ollut joku "kompressori polku" tms mistä näkee kuinka pumppu on käynyt...

[fraatti]

Keruun deltaT on lämmityksen alusta loppuun 5 ja kuuden välissä.. Tuleva 5.5-6 ja paluu 0-0.5. Lämmityskäyrä pyytää näillä keleillä 38 astetta ja hystereesi mulla on varaajassa 6 astetta. Toisiopuolen lämpötila nousee 42 asteeseen ja pysyy aika stabiilina siinä, kunnes paluu 38 astetta.

Tästä dokumentista sivulta 86 löytyvillä tiedoilla voidaan hiukan haarukoida pumpun toimintaa.

Antoteho 11,7kW
Kylmäteho 9,4kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,9

Luvut ovat kertomasi käyntijakson perusteella aivan loistavat. Tämä johtuu siitä että kaivosta tuleva liuos on todella lämmintä. Lasken virtauksen jahka kerkeen asentamaan excelin. Noissa ei ole tietenkään mukana ulkoista kiertovesipumppua.

PRKL. Sama laho pää ei kaikkea huomaa heti. Eli tilanne missä nuo tehot ilmoitetaan on sellainen että ensiöpuolella on lämpötilaero 3K ja toisiopuolella 5K. Heittoa sinun tapauksessa aiheuttaa se että ensiöpuolella virtaus ei ole ole yhtä suuri kuin mitä se on mitoitustilanteessa. Pientä heittoa nämä aiheuttivat mutta tuossa olisi korjaillut lukemat missä tuo on otettu huomioon.

Antoteho 11kW
Kylmäteho 8,8kW
Ottoteho 2,4kW
Cop 4,6

Näillä lähtötiedoilla voi liuospuolen virtaukseksi arvioida 1350l/h tai 22,5l/min.

[euroshopperi]

No eihän tuo ole, kuin 200 L/ h alle sen minimin ja tilanne korjautuisi varmaan vaihtamalla pumppu 25/1-8 malliin. Seppaant taisi laskeakkin ne virtaamat 40/3,7 putkelle, vaikka putki on 40/2,4 mm. Eli case is closed. Sorry turhasta vauhkoamisesta, mutta homma vaatii silti korjauksen ja tuo 25/1-8 tuntuisi ehkä helpoimmalta ajatukselta.

[tomppeli]

Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.

110 metrisetä kaivosta saadaan Etelä-Suomessa noin 15.000 kWh/a.
10 kW -tehoinen pumppu ottaa lattialämmitystalossa kaivosta noin 7,3 kW tehoa.
Kuormaa kaivolle tulee noin 68 W/metri.
Nopean jäätymisen rajana pidetään 50 W/metri ylittämistä.
Kaivo saattaa mennä jäähän yhden muutaman tunnin käyntijakson aikana.

Näyttipä laskelmat melko synkältä ja asiaa ei varmaan yhtään auta, että kyseessä patteri/lattialämmitystalo..

Kyllä se vähän auttaa.
Tuossa aikaisemmin kirjoittamassani on oikeastaan virhe tai epätarkkuus:
Lattialämmitteisessä
Etelä-Suomessa olevasta 110 metrin porakaivosta saadaan lämpöenergiaa noin 11.200 kWh/a ja lattialämmitystalossa se tarkoitti noin 15.000 kWh/a pumpulla tuotettua lämpötehoa
Kaivosta siis joudutaan ottamaan silloin 7,3 kWh, joka tekee tuon noin 68 W/metri.

Patterilämmitteisessä vastaavasti kaivosta saadaan edelleenkin se noin 11.200 kWh/a,
mutta huonomman pumpun hyötysuhteen takia pumpusta saadaan taloon noin 16.600 kWh/a ja kaivosta otetaan nyt vain 6,7 kW teholla lämpöä ja
se tarkoittaa kaivon kuormitusta noin 53,5 W/m teholla, joka on jo vähän kohtuullisempi kuorma.
Liikutaan siinä arveluttavan rajoilla, mutta vasta kokemus osoittaa, kuinka tulee käymään.

[justus01]

Kuinkahan nopeesti muuten tuollainen 110 m kaivo menee jäähän 10 kW pumpulla, jos on vaikka talossa hyvinkin lämmölle tarvetta.

110 metrisetä kaivosta saadaan Etelä-Suomessa noin 15.000 kWh/a.
10 kW -tehoinen pumppu ottaa lattialämmitystalossa kaivosta noin 7,3 kW tehoa.
Kuormaa kaivolle tulee noin 68 W/metri.
Nopean jäätymisen rajana pidetään 50 W/metri ylittämistä.
Kaivo saattaa mennä jäähän yhden muutaman tunnin käyntijakson aikana.

Näyttipä laskelmat melko synkältä ja asiaa ei varmaan yhtään auta, että kyseessä patteri/lattialämmitystalo..

Kyllä se vähän auttaa.
Tuossa aikaisemmin kirjoittamassani on oikeastaan virhe tai epätarkkuus:
Lattialämmitteisessä
Etelä-Suomessa olevasta 110 metrin porakaivosta saadaan lämpöenergiaa noin 11.200 kWh/a ja lattialämmitystalossa se tarkoitti noin 15.000 kWh/a pumpulla tuotettua lämpötehoa
Kaivosta siis joudutaan ottamaan silloin 7,3 kWh, joka tekee tuon noin 68 W/metri.

Patterilämmitteisessä vastaavasti kaivosta saadaan edelleenkin se noin 11.200 kWh/a,
mutta huonomman pumpun hyötysuhteen takia pumpusta saadaan taloon noin 16.600 kWh/a ja kaivosta otetaan nyt vain 6,7 kW teholla lämpöä ja
se tarkoittaa kaivon kuormitusta noin 53,5 W/m teholla, joka on jo vähän kohtuullisempi kuorma.
Liikutaan siinä arveluttavan rajoilla, mutta vasta kokemus osoittaa, kuinka tulee käymään.

Nuot kuormituswatit pätevät vain siihen asti kun kaivojen välille alkaa muodostua lämpötilaeroa.
Eli kun ensimmäinen kaivo on kylmä, niin toinen kaivo alkaa kuormittua suhteessa enemmän....

[euroshopperi]

Tilanne voi noin pienellä virtaamalla siis muuttua siten, että kun piiri alkaa oikeasti kylmenemään, niin kone pystyy siis edelleen ottamaan kierrosta tuon 6 astetta pois ja taitaa vielä yltää alle -5 asteen ulospukkaamiseen tuonne ensimmäiseen kaivoon. Tällöinhän olisi siis tulo vielä +1 astetta. Itse en hyväksyisi tuollaista minimivirtauksen alittavaa ratkaisua, jossa toisiopiirin kuristuksella ratkaistaan homma. Mulla on vain tällä hetkellä niin paljon ylitehoa laitteessa, että tuo homma kyllä kiinnosti kovasti. Eli saisi jotenkin väliaikaisesti ennen tuon 80 neliön autotallin kytkemistä olla tehot vaikka vain puolet nykyisestä.

[seppaant]

40*2,4mm putkea, ilman turboa ja 10 paineluokka..

Lisäsin oheiseen taulukkoon 40x2,7mm putken virtausvastukset, jotka putoavat melko radikaalisti verrattuna 3,7mm seinämäisen putken arvoihin verrattuna.
P-tuntuma on että nykyisillä putkilla ja kytkennällä Dt:n pitäisi asettua 5C pintaan.
Nykyisillä syöttöputkilla ja jos kaivot kytketään kaivolla rinnan, pitäisi Dt:n olla jo lähempänä 3C.

Nykyinen kytkentä syöttöputket ja kaivot kytketty sarjaan.
                                         40x3,7mm putki            40x2,4mm putki
Dt (C)           F(l/s)           Virtausvastus (Bar)          Virtausvastus (bar)
3                  0,63              1,82                               1,27
4                  0,47               1,10                              0,77
5                  0,38               0,77                              0,33
6                  0,31               0,36                              0,27

Nykyiset syöttöputket mutta kaivot kytketty rinnan
                                        40x3,7mm putki               40x2,7mm putki
Dt (C)           F (l/s)           Virtausvastus (Bar)            Virtausvastus (Bar)
3                  0,63               0,49                               0,34
4                  0,47               0,31                               0,22
5                  0,38               0,23                               0,13
6                  0,31               0,14                               0,10

ATS

[euroshopperi]

Tuon mukaan kyllä kannattaisi ehdottomasti lyödä ne kaivot rinnan, eikä muuta tartte tehdä. Sen jälkeen saa kyllä unohtaa miettimästä koko juttua. Jos ne maaputket ei oo ihan nippusiteellä lyöty yhteen, niin tuo tulee pelaamaan oikein hienosti maailman tappiin.

[villmasatan]

Tuon mukaan kyllä kannattaisi ehdottomasti lyödä ne kaivot rinnan, eikä muuta tartte tehdä. Sen jälkeen saa kyllä unohtaa miettimästä koko juttua. Jos ne maaputket ei oo ihan nippusiteellä lyöty yhteen, niin tuo tulee pelaamaan oikein hienosti maailman tappiin.

Täytyy sopia urakoitsijan kanssa, että kytketään ne rinnan niin kaikki on tyytyväisii.
Putket on puolen metrin kaivannossa omilla reunoillaan ja välissä finnfoamia.

Kiitos kaikille neuvoja antaneille! Ilman foorumia ei tämäkään asia ois selvinny.. Ainaskaan mulle 

Toivottavasti seuraava postaukseni koskee säätö teknisiä ongelmia, eikä ongelmia asennusten tai komponenttien kanssa 

No eihän tuo ole, kuin 200 L/ h alle sen minimin ja tilanne korjautuisi varmaan vaihtamalla pumppu 25/1-8 malliin. Seppaant taisi laskeakkin ne virtaamat 40/3,7 putkelle, vaikka putki on 40/2,4 mm. Eli case is closed. Sorry turhasta vauhkoamisesta, mutta homma vaatii silti korjauksen ja tuo 25/1-8 tuntuisi ehkä helpoimmalta ajatukselta.

Ongelma ensimmäisen kaivon jäätymisen kanssa ei poistuis tällä ratkasulla?

[fraatti]

No eihän tuo ole, kuin 200 L/ h alle sen minimin ja tilanne korjautuisi varmaan vaihtamalla pumppu 25/1-8 malliin. Seppaant taisi laskeakkin ne virtaamat 40/3,7 putkelle, vaikka putki on 40/2,4 mm. Eli case is closed. Sorry turhasta vauhkoamisesta, mutta homma vaatii silti korjauksen ja tuo 25/1-8 tuntuisi ehkä helpoimmalta ajatukselta.

Ongelma ensimmäisen kaivon jäätymisen kanssa ei poistuis tällä ratkasulla?

Pumpun vaihtaminen tuohon malliin ei juurikaan muuttaisi tilannetta mihinkään kuten seppaantin laskelmista huomaa.

[kWh]

Jos oletetaan että koneeseen tulee kokoajan vaikkapa 30 asteista paluuvettä. Lähtevä 35. Kiertoa aletaan hidastamaan vaikka niin paljon että toisiopuolen lähtölämpötila on 40 astetta. Alkuperäisessä tilanteessa keskilämpötila 32,5. Jälkimmäisessä 35 astetta = huonompi cop. Vaikutus kuitenkin pumpun antotehossa kärpäsen shit.

Ymmärrettävää. Mutta miten tuo antoteho muuttuu, vaikka merkitys olisikin pieni? Eli kannattaako tähdätä siihen toision noin 5K lämpötilaeroon, vai vain laittaa kiertoa lisää jolloin lauhduttimen keskilämpö saadaan matalammaksi, mutta lämpötilaero olisikin esim. 3K. Tällä muutoksella pitäisi muuttaa myös pumpun muita parametreja, kun paluulämpö nousisi nopeammin kuin ennen.

Voisin samaan kysäistä mielipiteitä autotallin lämmitykseen. Mulla talon ja tallin lämmityspiirit on nyt rinnankytketty. Kun talli on matalammassa lämmössä tuosta seuraa, että kompuran sammuessa talli toimii talon jäähdyttimenä -> lyhyemmät tauot. Paljonko voisi olla hyötyä laittaa talli omalle kiertovesipumpulle, joka ottaa lämmön lämmönvaihtimella talon paluukierrosta. Ja tallin kiertovesipumppu pyörisi vain kun kompura käy. Tällä saisi myös toision lämpötilaeron suuremmaksi. Ehkä liiankin suureksi.

Vai saako Viessmann 333-g malliin kokonaan erillistä lämmityspiiriä tallia varten?

[fraatti]

Ymmärrettävää. Mutta miten tuo antoteho muuttuu, vaikka merkitys olisikin pieni? Eli kannattaako tähdätä siihen toision noin 5K lämpötilaeroon, vai vain laittaa kiertoa lisää jolloin lauhduttimen keskilämpö saadaan matalammaksi, mutta lämpötilaero olisikin esim. 3K. Tällä muutoksella pitäisi muuttaa myös pumpun muita parametreja, kun paluulämpö nousisi nopeammin kuin ennen.

Tuolla sivulla kaksi on anto ja ottotehot 333 a malleista sivulla 2 molemmilla 5 ja 10 asteen lämpötilaeroilla kun menoveden lämpötila on 35 astetta.
http://www.viessmann.sk/content/dam/internet-sk/ltu/ltu_-_tepelne_cerpadla1/ltu_333-g_343-g.pdf

Voisin samaan kysäistä mielipiteitä autotallin lämmitykseen. Mulla talon ja tallin lämmityspiirit on nyt rinnankytketty. Kun talli on matalammassa lämmössä tuosta seuraa, että kompuran sammuessa talli toimii talon jäähdyttimenä -> lyhyemmät tauot. Paljonko voisi olla hyötyä laittaa talli omalle kiertovesipumpulle, joka ottaa lämmön lämmönvaihtimella talon paluukierrosta. Ja tallin kiertovesipumppu pyörisi vain kun kompura käy. Tällä saisi myös toision lämpötilaeron suuremmaksi. Ehkä liiankin suureksi.

Mulla ja kaverilla myös rinnan kytketty. Ihan tyytyväinen ollut tuohon nykyiseen systeemiin ainakin vielä. Tosin kokonaista talvesta ei itsellä ole vielä kokemusta. Tallissa taitaa olla jotain 18-20 astetta. Kaverilla myös suurinpiirtein samanverran lämmintä tallissa.

Vai saako Viessmann 333-g malliin kokonaan erillistä lämmityspiiriä tallia varten?

Mielestäni tuohon saa erillisiä lämmityspiirejä myös. Jos haluat voin kaivaa jostain manuskoja missä on eri kytkentä esimerkkejä. En tiedä onko sellaista olemassa että esim shuntilla tuosta lattialämmitysvedestä ajetaan vaikka muutamia asteista alemmalla lämmityskäyrällä vettä tuonne talliin. Silloinhan tallin piirissä tarvisi olla oma kiertovesipumppu. Itsellä tallissa on samanlaiset eritykset kuin talossa joten suurimman lämmonhukan tekee 5,5x2,7m ovi sekä ilmanvaihto joka puhaltaa suoraan pihalle. Nyt talveksi ainakin täytyisi muuttaa sitä hiukan niin ettei pihalle puhalleta jatkuvasti ilmaa ja laittaa takaisinvedon estin paikoilleen. Tällähetkellä pikkupuhallin pyörii aina 1. nopeudella, 2. nopeudella kun huomaa liikettä ja 3.lla kun talliin tulee kosteutta.

[euroshopperi]

Mulla on 2 piirin täydellinen ohjaus vakiona tuossa 300 G mallissa. Ja muistelisin, että noissa 300 sarjan laitteissa on ainakin kaikissa Se 2 piiriä. 3: nen piirin joutuu sitten laittamaan lisäkortilla. Muista sitten pyytää oikein kunnollisella kierrolla ilmaus tuolle piirille, jos ne ei laita säätöventtiilejä sinne haaroitukseen.

[fraatti]

Noniin laitetaas tänne eräs asia kuin se sattui tuossa osumaan silmiin.

Eli tällähetkellähän tämän topickin aloittajan pumppu toimii aivan loistavalla hyötysuhteella koska lämmönkeruusta tulee jotakuinkin 5 asteista lientä koneelle. Näin ainakin viimeksi kuulin.

Ajatuksena/huolena oli se että ensimmäinen kaivo narahtaa jäähän sarjaan kytkemisen takia ja homma kussoo käsille. Homma ei _välttämättä_ ole niin dramaattinen kuin voisi luulla. Pläräilin jotain ruottalaisten tutkimusta vanhan maalämpökohteen lämpökaivojen käyttäytymisestä ja silmiin osui muutama asia. Laitan ne tähän.

*Kohteessa 26 porakaivoa ja niiden perässä noin 300kW edestä lämpöpumppuja.
*Kohteen lämmöntarve noin 1700MWh vuodessa
*Osaa porakaivoista oli kuormitettu jo 15v vuoden ajan ja osa oli tuoreempia.
*Kohteeseen oli tarkoitus tehdä ennuste porakaivojen käytöksestä seuraavan 20 vuoden aikana.
*Kaivojen viileneminen 1 asteella pudottaa hyötysuhdetta karkeasti 3%.
*Toisien porakaivojen viilenemiseksi oli laskettu 1,5 astetta ja toisien 2 astetta. Hyötysuhte laskee tällöin 6% ja 4,5%.
*lämpökaivokentän hyöty hiukan laskee ajanmyötä mutta se ei haittaa
*porakaivo kenttä todettiin tarpeeksi suureksi

Silmiin pistävä asia tuossa oli se että ennusteessa porakaivot menevät talvella reippaasti pakkaselle joka taas tarkoittaa sitä että tuo kaivo on silloin jäässä. WTF. Onko tuosta jäätymisestä sitten haittaa vai ei? 



Jos joku haluaa tutkia paprua niin se löytyy täältä:  http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:735807/FULLTEXT01.pdf

[sailor]

Silmiin pistävä asia tuossa oli se että ennusteessa porakaivot menevät talvella reippaasti pakkaselle joka taas tarkoittaa sitä että tuo kaivo on silloin jäässä. WTF. Onko tuosta jäätymisestä sitten haittaa vai ei? 

Nopealla silmäilyllä en huomannut että kaivojen välisiä maapiirejä olisi otettu huomioon millään tavalla. Noin pitkillä maavedoilla kannattaisi maapiiriä kierrättää jollakin pikkupumpulla koko kesän, ehkä?

[euroshopperi]

Niin ja olikohan nuo nyt täytetty betoniitillä, vai ei? Ihan alkuun luulisi, ettei edes Ruotsissa koko matkaltaan jääköntiksi jäätynyt kaivonreikä voi säästää muoviputkia turmiolta.

[fraatti]

Problem

In systems where the borehole temperature is below freezing (0 C) the borehole groundwater will freeze to ice. This freezing occurs from the top and down into the borehole. This is normally not a problem and ia even an advantage because ice conduts heat more easily than water.
In certain unusual cases, about 1 borehole of 10000, the freezing will couse problems. In these cases the freezing causes a high pressure that deforms (flatten) the pipes in the borehole. In such cases some water is confined between two frozen parts (plugs) and when that water finally freezes the ocurring expansion pressure becomes high enough to deform the pipes.

Objective
There are a lot of different reasons how water can be confined by the ice. This article presents principal explanation of the problem and principal solutions to solve the problem.

Frozen boreholes

When the water in the borehole starts freezing and the water turns to ice it will expand with almost 10%, which is about 11 per meter borehole. To have enough space in the borehole the water that has not yet been frozen needs to leave the borehole, which it can do through the fissures in the rock.
The normal case is that the water freezes from the surface and down into the ground, but it can also start freezing deeper down in the hole. As long as the freezin goes gradually and the water has somewhere to go it will not be any pressure increase in the borehole. The ice that already has been frozen does not cause any pressure on the surroundings and cannot damage the pipe lines.
The pressure from the freezing will only appear if water gets shut in the borehole. This can for instance occur between tho plugs of ice if the borehole between these plugs is watertight. When water between these plugs of ice start freezing the expansion of the ice will cause an overpressure in the water. The pressure will be taken up by the most brittle thing namely the pipes, and deform them. This will reduce the flow of brine in the pipes and therefore reduce the function of the bedrock, this type of problem in most cases will appear in the vasing, i.e, in the steel pipe protecting the borehole through the overburden.
There are several reasons why the freezing unevenly along the borehole, for example a larger flow of groud-water in a section of the borehole will slow down the cooling of the rock. Inside the casing the water normally freezes from the top and down. If ice is also formed below the casing, water is trapped inside the casing.
It is normal that fissures in the rock drains the pressurized water and thus reduces the pressure and there is less change for the problem to occur in the borehole. However, in the cased part of the hole there are no fissures and the water has nowehere to go.

Löysin hiukan tekstiä tuosta porakaivon jäätymisestä kirjasta "Thermal Energy Storage for Sustainable Energy Consumption" ja skriivasin sen tuohon.

Tärkeimmät asiat. Vain yhdessä 10 000 porakaivosta jäätymisestä on haittaa. Päinvastoin se parantaa lämmönjohtavuutta. Yleensä jäätyminen tapahtuu ylhäältä alaspäin. Ongelmia saattaa aiheuttaa sen että porakaivoon tulee kaksi kaksi eri kohtaa mitkä jäätyvät kaivoon tulpiksi ja sitten noiden tulppienkin välien jäätyessä veden laajenemisesta syntyvä paine puristaa keruun putket kasaan. Normaalisti veden jäätyessä paine pääsee purkautumaan kallion halkeamien kautta pois.

Yleisimmät syyt jotka nostavat jäätymisen riskiä
1. rakennuksen energian kulutuksen laskeminen väärin ja mm talojen laajennokset
2. Väärin oletettu kallion lämmönjohtokyky
3. suurempi putkitettu osuus kuin oletettu
4. vedenpinnan taso oletettua alempi

muita syitä:
*pohjaveden epätasainen virtaama
*vesitiivis porareijän seinämä
*matala virtaus lämmönsiirtoputkistossa: matalemmalla keruunvirtauksella liuoksen lämpötilat ovat matalemmat ja riski jäätymiseen on suurempi
*vaihteleva lämmönjohtavuus kalliossa
*muut lämmönkeruun porareijät(jos reijät sijaitsevat alle 15-20m päässä toisistaan ne vaikuttavat toisiinsa)

[Matias]

Tuossa seppaantin 2010 tekemässä testissä kaivon veden ja keruuliuoksen välisistä lämpötilaeroista näkyy hyvin että kaivon vesi on 0,9astetta lämpimämpää kuin kaivosta tuleva keruuliuos.

Eli jos kaivosta tuleva liuos on jatkuvasti alle -1 C  ja laskee edelleen niin silloin alkaa olla kaivon yläosassa veden lämpötila nollassa ja sen jäätyminen mahdollista.

[fraatti]

Eli jos kaivosta tuleva liuos on jatkuvasti alle -1 C  ja laskee edelleen niin silloin alkaa olla kaivon yläosassa veden lämpötila nollassa ja sen jäätyminen mahdollista.

Epäilisin että kaikissa kaivo, pumppu ja keräinvaihtoehdoissa tuo lämpötila on hiukan eri(keruunesteen lämpötila vs kaivon veden lämpötila). Keruusta otettava teho, virtausnopeudet yms muuttuvat.

Mulla on tullut alimmillaan -0,7 asteista mitä lokikirjaa vilkasin.

Tänä aamuna vilkaisin yhden käyntijakson loppupuolelta ja alkupuolelta lämpötiloja. 2h käynnin jälkeen kaivosta -0,2 astetta ja kaivoon -4,3. Tällöin keskilämmöksi tulee -2,25 astetta. Taitaa olla melko selvä juttu mitä tuohon putkien ympärille muodostuu jos lämpötilat on pitkään tollasia. Kun pumppu oli käynyt saman jakson aikana alle 20min huomasin kaivosta tulevan ainakin 1.8 - 2.3 asteista lientä.

[Hybridi]

Hyvää iltaa kaikille!

Muuten meidän hybridilämmitys on toiminut hienosti ja kustannukset (sähkön kulutus) on pysynyt siedettävänä kokonaiskulutus n 11500 kWh lämmitetty ala 280 m2
kokonaiskulutus sisältää myös käyttösähkön! Järjestelmään kuuluu vesikiertoinen takka ja aurinkopaneleita 3 kpl + Varaaja  (Lammi kivitalo)

Ongelmana pidän maapiirin länpötilaeroa tulo/meno  (tulo n. +2 meno -3/-4)  laitaa kierto olla liian heikko  kallioreikä n.210 m pumppu Viessman G-200 13 kW
Mutasihti pitää varmasti ensimmäisenä tarkastaa?  Maapiirin pumpun olen jo kääntänyt lähes täysille (nro 7)

Mitähän pitäisi tehdä, vai tarviiko tehdä mitään?

[fraatti]

Hyvää iltaa kaikille!

Muuten meidän hybridilämmitys on toiminut hienosti ja kustannukset (sähkön kulutus) on pysynyt siedettävänä kokonaiskulutus n 11500 kWh lämmitetty ala 280 m2
kokonaiskulutus sisältää myös käyttösähkön! Järjestelmään kuuluu vesikiertoinen takka ja aurinkopaneleita 3 kpl + Varaaja  (Lammi kivitalo)

Ongelmana pidän maapiirin länpötilaeroa tulo/meno  (tulo n. +2 meno -3/-4)  laitaa kierto olla liian heikko  kallioreikä n.210 m pumppu Viessman G-200 13 kW
Mutasihti pitää varmasti ensimmäisenä tarkastaa?  Maapiirin pumpun olen jo kääntänyt lähes täysille (nro 7)

Mitähän pitäisi tehdä, vai tarviiko tehdä mitään?

Morjenttes!

Laitappa tuohon profiiliin asetuksiin niin että tuossa tekstin alla näkyy millaista laitteistoa on kyseessä niin on sitten tulevaisuudessakin mahdollisesti helppo vastata kun tietää millaista värkkiä on kenelläkin taloa lämmittämässä. Olisiko tuo ollut "allekirjoitus" nimellä...

Ensimmäisenä kääntäisin liuospumpun täysille. 200-g mallissa jompikumpi liuospuolen lämpötila on koneen itsensä arpoma. Tuossa mallissa ei tainnut olla mittausta kuin tulolle/paluulle. Jossain näissä ketjuissa on kirjoitettu asiasta mutta en nyt itsekään varmaksi tuota muista.

Toinen mitä ehkä kannattaisi katsoa on käyntijakson pituus. Helpoiten sen onnistuu kun menee koodaustaso 2:lle ja katsoo sieltä koska pumppu on käynnistynyt ja pysähtynyt. Jahka tulee sopiva rako voin kirjoittaa jotain ohjetta.

Onkos tullut paljon polteltua puuta tuossa vesitakassa? Tuo takka on vähän niin ja näin tälläisessä maalämpötalossa. Jos olis ilmaisia puita ne melkeen kannattas mieluummin myydä. Itse en oo jaksanut tuota omaa kivikasaa lämmittää tänätalvena kertaakaan ja viimetalvena raksa-aikana sen verran että yhdet makkarat paistoin. Varalämmönlähteenä tuo tosin oikeastaan on melkein pakko olla. Mites vesitakan kanssa käy jos sähköt katkeavat?

Karkeestihan asia menee näin että 1000kWh sähköä maksaa 125€: Maalämmön hyötysuhde 4.5 jolloin lämpönä tuo maksaakin 28€. 1m3:sta puuta saadaan noin 1000kWh energiaa. Tällöin jos puita ostetaan niin niiden m3 hinta pitää olla alle 28€/m3 jos tuolla meinaa jotain hyötyä rahallisesti saada. Vaikka itsellä puuta kasvaa pihassa niin tuon takia en kyllä muuta viitti tehdä kun poltella korkeintaan tunnelman takia.

Jos jotain pitää tehdä niin ainakin nauttia edullisesta ja hyvästä valinnasta alkaa lämmittämään maalämmöllä!