Legionella korotus, omituista?

[jusv]

Moro,

Viime yönä teki tuon legionellakorotuksen kone. Minusta ehkä vähän omituisesti tuo meni nimittäin kone oli käynnissä yli 4 tuntia jona aikana tuo lämpö nostettiin lähemmäs 60. Lisälämpö ei mennyt päälle jostain syystä toisin kuin edellisellä kerralla.

Onko hajua onko tuo ihan normikäytöstä ja jos on niin milläs tuota lisälämpöä saisi houkuteltua päälle?

Jussi

[maalämmittää]

Melko pitkään jauhoi 

Onko lokitus päällä ?
Mikä on legionellakuumennuksen tavoitelämpötila ?

Mikä kone , mikä varaaja ?
Onko lisälämpö estetty ?

Kannattaa laittaa kohteen perustiedot "footteriin", niin ovat aina näkyvillä-

[jusv]

1145 10kW. Oli siellä logit päällä.

Mistä se tavoitelämpö asetetaan kun en itte löytänyt sitä? Millä lisälämmön käyttöönottoa ohjataa käyttöveden suhteen?

Lisälämpöä ei ole estetty. Saattako johtua siitä, että tulin saunasta ja tuo sylki on lähtenyt päälle saunomisen loppupuolella eli vesi on varmaan ollut viileämpää kun normaalisti.

[maalämmittää]

Huoltovalikosta.....

Lisälämpöä ei normaalisti käytetä KV -teossa, vain legionellatalkoissa ja luxus - tilassa (muistaakseni).

Voi hyvin olla epäilemäsi tilanne, katso lokista mitä tapahtui.

[jusv]

Logissa ei näy mielestäni mitään ihmeellistä...tuossa on nuo kuvat.

Lisäsähkö ei ole päällä lainkaan? WTF  ei sitä kyllä estettykään mistään ole tietääkseni. Mistä tuon eston voi katsoa?

Mistäs hittoa? Onko tuolla joku lämpörele tai muu napsu lisälämmölle jossain joka pitäs kattoa?

Toisaalta jos ohjelma olils pyytönyt lisäsähkön päälle niin eikö se näkyisi logissa?

Lisäsähkön asteminuutti asetus on 580...tuo ei selkeästi ole sama asia kuin kompuran asetus...osaako joku avata?

[maalämmittää]

Jotain outoo...

KVeden lämpötila nousee, mutta niin tekee tuvankin lämpö
Onko jotain asetusta muutettu ?

Laita koko loki näkyviin, niin katsotaan porukalla mitä tapahtui.

[jusv]

Ei kannata huonelämpötila tuijoottaa...anturit on kiinni mutta ne on tuossa samassa tilassa missä pumppukin on joten nouseehan se kun putket kuumana ajellaan VPB500:en lämpöä

Logi tuolta pätkältä liittenä. Nosto alkaa 00:00 ja loppuu 04:26. Logi alkaa puolisen tuntia ennen nostoa ja päättyy puolisen tuntia jälkeen.

En löydä tuosta mitään muuta omituista kuin sen, että vastuspyynto on 0 eli vastuslämpöä ei ole edes pyydetty. Koko nosto on tehty kompuralla.

Tuhannen dollarin kysymys, noston pysäytyslämpö on näköjään asentajan jäljiltä 55C. Mahtaakohan tuo noston pysäytyslämpö dissata vastuksen käytön softassa kokonaan? Eli jos nostan noston pysäytyksen 61C voisi tuo lisälämpökin ehkä lähtä päälle...?

Käyn kokeilemassa luxusmoodia josko se napppaa lisän päälle...

Onko muita asetuksia, joilla lisäenergian käyttö voi estyä? Mitä nuo lisälämmön asteminuutit mahtaa tarkoittaa, ne on nyt 580.

Jotain outoo...

KVeden lämpötila nousee, mutta niin tekee tuvankin lämpö
Onko jotain asetusta muutettu ?

Laita koko loki näkyviin, niin katsotaan porukalla mitä tapahtui.

[maalämmittää]

Veikkaan että kyse on siitä, että sun 500l varaaja kykenee ottamaan vastaan koko NIBEn tuottaman lämmön ja saa
tehtyä "oletusarvoisen legionellakarkoituksen" ilman vastuksia. Lucky You

[maalämmittää]

Noston 55C on tehtaan oletusarvo eli OK.

Lisälämmön asteminuutit on se asteminuuttiarvo, jossa vastukset tulee kompuran avuksi.
Oletusarvo on -400, joten -580 on ihan hyvä.

[jusv]

Soittelin aikani kuluksi maahantuojalle. Jutustelin melko pitkään...mielenkiintoisia juitsuja heittivät. Aloitetaan tästä legionella korotuksesta. Mulla on KV delta ollut pitkässä kuusessa n. 6. Kyseli kovasti jotta onko tomaatilla vai käsikopelolla...oli kovin sitä mieltä, jotta KVtä tehdessä olisi kiertoa hyvä kokeilla käsin...saisi deltaa isommalle, tapaa automaatti olla kompromissi jossa pyritään välttämään hälyt ja lisälämmön käyttö. Tiedä häntä...ajattelin kokeilla jotain 20% nopeudeksi jotta tuleeko hälyä. Arveli että vastukset ei napsahda päälle kun delta on alhainen, olisko nuin? Toisaalta luulis softan tiputtava pumpun kiertoa reilummasti.

Kyselin noista asteminuuteista vastuskäyttöön. Sain kuulla ilmeisen omakohtaiseen kokeiluun perustuvaa empiiristä tietoa, jotta saattaa olla itse asiassa sähkönkulutuksen puolesta hyväkin ajatus jotta vastukset heittäytyy peliin alemmalla asteminuuttimäärällä. Perusajatuksena oli, että kun lämmitysyklin perään tuutataan KVtä kaivo olisi vähän notkahtanut ja sillä keinoin vähän tehoton. Ilmeisesti vastuksia peliin heittämällä saataisiin pitkät ajot nopeammin finaaliin ilman kompressorin kurnutusta. Itsestäni kuulosti järkeenkäyvältä mutta taitaa riippua kaivostakin? Ainakin mulla syslin lopussa (lämmitys+KV) keruupiirin pumppu vetää vielä 65% ja delta on 3-4 välillä.

Mites kokeneemmat ja viisaammat näkeepi omat ja maahantuojan ajatteet?

Off topic, on tämä jännä juttu...mustaa kultaa käryttäessä ei juuri kiinnostanut kun että lämmintä oli ja vettä piisasi...nyt tuolla hyppää tämän tästä ja räplää ja miettii kaikenlaisia Varsinainen harrastus

[fraatti]

Kyselin noista asteminuuteista vastuskäyttöön. Sain kuulla ilmeisen omakohtaiseen kokeiluun perustuvaa empiiristä tietoa, jotta saattaa olla itse asiassa sähkönkulutuksen puolesta hyväkin ajatus jotta vastukset heittäytyy peliin alemmalla asteminuuttimäärällä. Perusajatuksena oli, että kun lämmitysyklin perään tuutataan KVtä kaivo olisi vähän notkahtanut ja sillä keinoin vähän tehoton. Ilmeisesti vastuksia peliin heittämällä saataisiin pitkät ajot nopeammin finaaliin ilman kompressorin kurnutusta. Itsestäni kuulosti järkeenkäyvältä mutta taitaa riippua kaivostakin? Ainakin mulla syslin lopussa (lämmitys+KV) keruupiirin pumppu vetää vielä 65% ja delta on 3-4 välillä.

Jos vastuksia otetaan käyttöön niin sitten cop on kuitenkin aina maksimissaan 1. Jokatapauksessa aina normaalissa käyntitilanteessa tuo coppi nyt kuitenkin on parempi kuin tuon yksi. Eli aina kompuralla jauhamalla päästään edullisemmin.

Ainut mikä tulee mieleen on se että ajatteleeko se maalämpökauppias sääliä sun kaivoa vai kompuraa?

Laitetaan tuohon vielä tuon koneen antotehot eri lämpötiloilla tähän kun sattui olemaan sopivasti hollilla. Käyttöveden teon loppuvaiheella ei kuitenkaan koneesta enää irtoa 10kW vaan lähemmäksi 7,5kW. Harmi kun en ole jaksanut laittaa tuohon coppia/ottotehoa.


Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?

[jusv]

Korjataan nyt sen verran, että ei ole kauppias vaan maahantuojan tuotepäällikkö muistaakseni. Itse sanoi kokeilleensa ja todentaneen. Tuota saattaa olla saivartelua mutta eipä se taida ihan noin olla jos keruusta ei tipu deltaa kun puoli astetta niin mahtaako siinä juuri COPia tulla? Mahtaako tulla lämmintäkään? Veikkaisin että viittasi juurikin siihen miten kaivo väsähtää eikä anna lämpöä?

[fraatti]

Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?

Jostain löytyi vanha oma viesti... 

Vedellä ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg). Yhden asteen muutos sadassa litrassa on 418,2kJ = 418,2kJ/3600 = 0,12kWh

Eli kymmenellä asteella tuollaisen pytyn kauttaaltaan lämmittäminen ottaisi noin 6kW tehoa. 4h aikana tuon koneen pitäisi kuitenkin pystyä sylkemään vähintään 30kW ulos. Eli koko sammion pitäisi tuolla energiamäärällä nousta miltei 50 astetta kuumemmaksi. Eihän tuosta pytystä ole juuri aiemmin täytetty poreallasta tms, mahdollisia kerrostumia vaan mietin? ja eihän käyttöveden kierto ole päällä? Onko putket koneesta veraajaan eristetty?

[fraatti]

Korjataan nyt sen verran, että ei ole kauppias vaan maahantuojan tuotepäällikkö muistaakseni. Itse sanoi kokeilleensa ja todentaneen. Tuota saattaa olla saivartelua mutta eipä se taida ihan noin olla jos keruusta ei tipu deltaa kun puoli astetta niin mahtaako siinä juuri COPia tulla? Mahtaako tulla lämmintäkään? Veikkaisin että viittasi juurikin siihen miten kaivo väsähtää eikä anna lämpöä?

Nuo mitkä teho arvot tuossa kuvassa on vastaa jotakuinkin sinun tapaustasi. Eli kaivosta tuleva neste on ~0 asteista ja lähtevän veden lämpötila lukee tuossa kun lauhduttimen erotus on 5K.

[peki]

Kyselin noista asteminuuteista vastuskäyttöön. Sain kuulla ilmeisen omakohtaiseen kokeiluun perustuvaa empiiristä tietoa, jotta saattaa olla itse asiassa sähkönkulutuksen puolesta hyväkin ajatus jotta vastukset heittäytyy peliin alemmalla asteminuuttimäärällä. Perusajatuksena oli, että kun lämmitysyklin perään tuutataan KVtä kaivo olisi vähän notkahtanut ja sillä keinoin vähän tehoton. Ilmeisesti vastuksia peliin heittämällä saataisiin pitkät ajot nopeammin finaaliin ilman kompressorin kurnutusta. Itsestäni kuulosti järkeenkäyvältä mutta taitaa riippua kaivostakin? Ainakin mulla syslin lopussa (lämmitys+KV) keruupiirin pumppu vetää vielä 65% ja delta on 3-4 välillä.

Jos vastuksia otetaan käyttöön niin sitten cop on kuitenkin aina maksimissaan 1. Jokatapauksessa aina normaalissa käyntitilanteessa tuo coppi nyt kuitenkin on parempi kuin tuon yksi. Eli aina kompuralla jauhamalla päästään edullisemmin.

Ainut mikä tulee mieleen on se että ajatteleeko se maalämpökauppias sääliä sun kaivoa vai kompuraa?

Laitetaan tuohon vielä tuon koneen antotehot eri lämpötiloilla tähän kun sattui olemaan sopivasti hollilla. Käyttöveden teon loppuvaiheella ei kuitenkaan koneesta enää irtoa 10kW vaan lähemmäksi 7,5kW. Harmi kun en ole jaksanut laittaa tuohon coppia/ottotehoa.


Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?

Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan  pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.
Helposti tulee mieleen sellainen että antaisi vastuksen avustaa tuo lopullinen pyydetty lämpötila ja kaivo ja pumppu saisi huiliaikaa.
Itsellä ei vastuslämmityksestä ole kokemusta oikeasta elämästä vaan omat mietteet on teoriaa.
Pakkasia odotellaan kieli pitkällä niin saisi tähänkin teoriaan vahvistuksen.

[fraatti]

Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan  pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.

Rahallisesti halvimmalla pääsee jos kovan kulutuksen aikaan pumppu käy 24h ja vastukset on pannassa, lämmittää se sitten käyttövettä tai taloa. Käyttöveden tekeminen ei tietysti rasita kaivoa aivan samalla tavalla koska suurempi osa tehosta otetaan valtakunnan verkosta.

Tietysti siinä vaiheessa jos/kun pumppu käy tauotta toivoa sopii että kaivo on passeli pumpulle. Ja tietysti jos pumpun tehonmitoitus on kovin nafti ja pumppu käydä lotkottaa 24h jo pelkästään mökkiä lämmitellessä niin jostainhan se lämpökin on sinne lämminvesivaraajaan tuotava ja siinä tapauksessa ainot vaihtoehto on vastus.

[peki]

Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan  pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.

Rahallisesti halvimmalla pääsee jos kovan kulutuksen aikaan pumppu käy 24h ja vastukset on pannassa, lämmittää se sitten käyttövettä tai taloa. Käyttöveden tekeminen ei tietysti rasita kaivoa aivan samalla tavalla koska suurempi osa tehosta otetaan valtakunnan verkosta.

Tietysti siinä vaiheessa jos/kun pumppu käy tauotta toivoa sopii että kaivo on passeli pumpulle. Ja tietysti jos pumpun tehonmitoitus on kovin nafti ja pumppu käydä lotkottaa 24h jo pelkästään mökkiä lämmitellessä niin jostainhan se lämpökin on sinne lämminvesivaraajaan tuotava ja siinä tapauksessa ainot vaihtoehto on vastus.

Näinhän se voi olla, mutta käytännössä?
Itsellä tuo kaivo on todella hyvä ja pumpun mitoitus lämmitystarpeeseen sopiva.
Ajatus on vain sellainen  että pienellä vastusavustuksella pumppu olisi hetkittäin ns. ylitehoinen  ja tätä kautta hyöty
suurempi kuin optimimitoituksella. Testiä pukkaa heti kun pakkaset kiristyy

[fraatti]

Näinhän se voi olla, mutta käytännössä?
Itsellä tuo kaivo on todella hyvä ja pumpun mitoitus lämmitystarpeeseen sopiva.
Ajatus on vain sellainen  että pienellä vastusavustuksella pumppu olisi hetkittäin ns. ylitehoinen  ja tätä kautta hyöty
suurempi kuin optimimitoituksella. Testiä pukkaa heti kun pakkaset kiristyy

Jos käytät vaikka 1000kWh:lla vastuksia  se on kuitenkin koko kaivon vuotuiseen kuormitukseen nähden mitättömän pieni määrä energiaa siihen nähden mitä sieltä muuten otetaan. Esim omassa tapauksessa reilu 20000kWh/vuosi.

Tuo 1000kWh näkyy vain sähkölaskussa viivan alla suurempana summana. Aivan kuten silloin jos lämmittäisit pattereilla huonommalla copilla lattialämmityksen sijaan. Tai voihan lattialämmitykselläkin päästä samaan coppiin kun pattereilla kun pitää vaikka aina kun pumpun ollessa käynnissä kilowatin vastusta vaikka pumpun tukena. Lopputulemana on suurempi sähkölasku tässäkin tapauksessa, eikä parempi cop.

[maalämmittää]

Paluulämpötila ennen legionellatalkoita oli 25C ja niiden jälkeen 31C, eli jotain outoo......  vaihtoventtiili valskaa ?   
Eihän tuo vaarallista ole kun lämpö menee tupaan hyödyksi, mutta kesällä se voi olla epämiellyttävää.

Mulla on eri lämpötilat & volyymi KV-varaajassa ja talkoot kestää n. 30min vastusten avustuksella.
Volyymi, teho ja lämpötilat huomioiden sun talkoot pitäis kestää jotain 1 - 1,5 h.

Tuliko leginellatalkoiden jälkeen normaalia pidempi huilitauko ?

[Seagear]

Normioloissa kyllä kompuralla pääsee halvemmalla, mutta ne huippu tehon tarpeet?
Itsellä ainakin käy niin että tuo antotehoiltaan 7kw pumppu kyllä lämmittää talon ihan ok, mutta
-20 tai kylmemmässä paluulitku laatasta ei juuri nouse vaan  pumppu jauhaa tunninkin jotain asteen kymmenystä.
Helposti tulee mieleen sellainen että antaisi vastuksen avustaa tuo lopullinen pyydetty lämpötila ja kaivo ja pumppu saisi huiliaikaa.
Itsellä ei vastuslämmityksestä ole kokemusta oikeasta elämästä vaan omat mietteet on teoriaa.
Pakkasia odotellaan kieli pitkällä niin saisi tähänkin teoriaan vahvistuksen.

Kompuralla pääsee kaikissa tapauksissa halvemmalla. Eikä se kompura siitä jatkuvasta käynnistäkään ole moksiskaan (vrt. invertterikoneet). Itse kaivo taas on pelkkä reikä kalliossa. Se ei käytöstä kulu eikä rikkoudu eikä edes mene mene "maitohapoille" joten ei kai sitä kannata liiemmin sääliä poislukien tapaukset joissa alimittainen kaivo uhkaa jäätyä. Itse keruuliuoksen jäähtyessä vapautuva energiahan on sama olis se jäähtyminen sitten 6 --> 3 tai 3-->0 tai vaikka -2--> -5. Hyötysuhde toki huononee kun mennään kylmempään suuntaan mutta parin kymmenesosa-COP:in alenema on vielä kaukana vastuskäytön COP=1:stä.

Omasta pumpusta kuulee äänestä että koska "mennään ylämäkeen". Eli käytännössä kun pusketaan yli 53-asteista vettä. Saman näkee myös pumpun omasta sähkömittarista. 45-asteisella menovedellä kompura haukkaa 2,2-2,3 kW mutta käyttövesijakson loppuvaiheessa mennään jo yli 3 kW:n kuormalla kun menolämpö on 60:en paremmalla puolella.

[pevi]

Omasta pumpusta kuulee äänestä että koska "mennään ylämäkeen". Eli käytännössä kun pusketaan yli 53-asteista vettä. Saman näkee myös pumpun omasta sähkömittarista. 45-asteisella menovedellä kompura haukkaa 2,2-2,3 kW mutta käyttövesijakson loppuvaiheessa mennään jo yli 3 kW:n kuormalla kun menolämpö on 60:en paremmalla puolella.

Siis onko niin, että pumpun ottama sähkökuorma ei olekaan vakio. Itse käytän ajoittian luksusasentoa saadakseni 180l säiliön riittämään kylpyveteen ( veden maks. 65 C). Olen huomannut, että veden lämpötilan noustessa 60 C:iin tehonkulutus nousee tuonne 3 kW. Olen ollut aina uskossa, että viimeiset 5C hoidetaan sitten sähkövastuksilla!

[fraatti]

10kW koneessa on noin 9-10kW vastuksia lisänä. Sillon kun käyttövettä tehdään vastuksilla, vastuksiin voidaan syöttää 3, 6 tai 9kW tehoa.

Kompressori ottaa sen enemmän tehoa mitä kuumempaa vettä se tekee, tekeehän se työtäkin enemmän. 30 asteisen tekemiseen se ottaa tehoa noin 2kW ja 60 asteisen sitten tuon reilun 3kW.

[Seagear]

Siis onko niin, että pumpun ottama sähkökuorma ei olekaan vakio. Itse käytän ajoittian luksusasentoa saadakseni 180l säiliön riittämään kylpyveteen ( veden maks. 65 C). Olen huomannut, että veden lämpötilan noustessa 60 C:iin tehonkulutus nousee tuonne 3 kW. Olen ollut aina uskossa, että viimeiset 5C hoidetaan sitten sähkövastuksilla!

Todellakin näin, kuten fraatti jo vastasikin. Meidän 8 kW pumpun kompressori ottaa verkosta noin 1,7 - 3,1 kW haarukassa riippuen vastapaineesta eli lauhtumislämpötilasta eli kuinka kuumaa tehdään. Sitten jos kompuran jerkku loppuu niin avuksi tulee ensin 3 kW vastus, sitten 6 kW vastus ja pahimmassa tilanteessa 3+6 kW vastukset. Tällöin onkin kompuran teho mukaan luettuna jo n. 16 kW lämmitystehoa käytettävissä.

[maalämmittää]

Nibeissä on 6kW vastuksia, joita otetaan 1kW välein käyttöön.

Legionellatalkoissa kone tekee kompuralla niin lämpimäksi kuin pystyy (korkea meno tai korkea paluu sammuttaa kompuran).
Ja sitten lämmitellään vastuksilla loput.

Aloittajalla näyttäisi olevan niin tehokas kierukka varaajassa, että menee kompuralla koko hoito.

[jm82]

Nibessä tosiaan 6kW vastukset ja 10kW pumppu tarvitsee silloin 20A sulakkeet. Vastukset saa kytkettyä myös siihen isompaan asentoon 9kW ja silloin tarvitsee 25A sulakkeet.

[jusv]

Nibessä tosiaan 6kW vastukset ja 10kW pumppu tarvitsee silloin 20A sulakkeet. Vastukset saa kytkettyä myös siihen isompaan asentoon 9kW ja silloin tarvitsee 25A sulakkeet.

16A sulakkeet riittää 6kW vastuksille....

[jusv]

Moro,

Kävin juuri ennen tuota korotusta saunassa ja kyllä siinä jonnin verran tietysti vettä lorotellaan joten lähtötilanne ei nyt ollut varmaan normaali. Jotenkin tuossa tuo kerrostuma voisi olla vaikuttamassa, nimittäin tuon korotuksen jälkeen meni aika pitkään ennen kun seuraavan kerran lämmintä vettä tehtiin uudestaan.

Toinen pointti jonka otan tästä työ alle kunhan joulu joutaa on tuo putkien eristys...nimittäin nuo kuparit pumpusta varaajaan on tietysti paljaana...sen takia tuo huonelämpötila nousee tuon korotuksen aikana duh. Eli olisko nyt niin, että on lämmitelty tehokkaasti huonetta isosti ja siinä sivussa sitten tuota pyttyäkin mitä on keritty. Kysymys, eristänkö vain menon pytylle vai menon ja paluun?

Jaksaakos kukaan laskea mitä tuollaisen 0,5m3 varaajan lämmittäminen asteella ottaa energiaa?

Jostain löytyi vanha oma viesti... 

Vedellä ominaislämpökapasiteetti on 4,182kJ/(K x kg). Yhden asteen muutos sadassa litrassa on 418,2kJ = 418,2kJ/3600 = 0,12kWh

Eli kymmenellä asteella tuollaisen pytyn kauttaaltaan lämmittäminen ottaisi noin 6kW tehoa. 4h aikana tuon koneen pitäisi kuitenkin pystyä sylkemään vähintään 30kW ulos. Eli koko sammion pitäisi tuolla energiamäärällä nousta miltei 50 astetta kuumemmaksi. Eihän tuosta pytystä ole juuri aiemmin täytetty poreallasta tms, mahdollisia kerrostumia vaan mietin? ja eihän käyttöveden kierto ole päällä? Onko putket koneesta veraajaan eristetty?

[Roori]

Nibessä tosiaan 6kW vastukset ja 10kW pumppu tarvitsee silloin 20A sulakkeet. Vastukset saa kytkettyä myös siihen isompaan asentoon 9kW ja silloin tarvitsee 25A sulakkeet.

16A sulakkeet riittää 6kW vastuksille....

10A:kin riittää kun puhutaan pelkästä 6kW vastuksesta

[fraatti]

Kävin juuri ennen tuota korotusta saunassa ja kyllä siinä jonnin verran tietysti vettä lorotellaan joten lähtötilanne ei nyt ollut varmaan normaali. Jotenkin tuossa tuo kerrostuma voisi olla vaikuttamassa, nimittäin tuon korotuksen jälkeen meni aika pitkään ennen kun seuraavan kerran lämmintä vettä tehtiin uudestaan.

Toinen pointti jonka otan tästä työ alle kunhan joulu joutaa on tuo putkien eristys...nimittäin nuo kuparit pumpusta varaajaan on tietysti paljaana...sen takia tuo huonelämpötila nousee tuon korotuksen aikana duh. Eli olisko nyt niin, että on lämmitelty tehokkaasti huonetta isosti ja siinä sivussa sitten tuota pyttyäkin mitä on keritty. Kysymys, eristänkö vain menon pytylle vai menon ja paluun?

Itse eristäisin molemmat. Tuollaiset Tubolitin polyeteeni putkieristeet maksaa noin euron metri. Reunassa liimapinta joten helppo myös laittaa.


Tilanne ei ainakaan huonommaksi ainakaan mene ja suurempi osa lämmöstä saadaan siirrettyä sinne minne pitääkin. Olikos talossa käyttöveden kiertoa? Vai käytettiinkö vettä klo 2:n asti. Näyttäisi käppyrän perusteella että pytty alkaa lämpenemään vasta sen jälkeen nopeammin vaikka periaatteessa pitäisi lämmetä hitaammin mitä enemmän aika kuluu koska antoteho laskee...
Mikäli nyt oikein katsoin tuosta...

[jusv]

Kattelin logit läpi...seuraavan kerran lämintä vettä tehtiin vasta illalla klo 2100 eli kun tuo korotus oli valmis 0430 mentiin about 16h ilman KV lämmitystä.

Jos tuosta tähyää edellistä KV sykliä, uusi lämmityssykli lähtee käyntiin pari tuntia KV sylkin jälkeen...normaalisti lämmitysyklien väli on noin tunti. Olen tulkinnut tuon niin, että KV sylkin päälle menee kotvan lämpöistä vettä lämmitykseen, että asteminuutit menee plussalle sen verran, että tuohon tulee reilummin väliä.

Laitan liitteeksi tuota käyrää vähän pidemmältä eli 0600 saakka.

Paluulämpötila ennen legionellatalkoita oli 25C ja niiden jälkeen 31C, eli jotain outoo......  vaihtoventtiili valskaa ?   
Eihän tuo vaarallista ole kun lämpö menee tupaan hyödyksi, mutta kesällä se voi olla epämiellyttävää.

Mulla on eri lämpötilat & volyymi KV-varaajassa ja talkoot kestää n. 30min vastusten avustuksella.
Volyymi, teho ja lämpötilat huomioiden sun talkoot pitäis kestää jotain 1 - 1,5 h.

Tuliko leginellatalkoiden jälkeen normaalia pidempi huilitauko ?

[fraatti]

Jos normaalista 180l varaajasta saadaan noin 250l 37 asteista lämmintävettä niin tuollaisesta 0,5m3 pöntöstä sitä pitäisi saada hiukan vajaa 700l. Tosin kahdella 15l/min sadesuihkullakin tuon nautiskelee tyhjäksi 23 minuutissa. 

Sitten ei tarvikaan enää kauaa nautiskella jos aluksi on laskenut 350l vettä poreammeeseen niin kylmää saa tulemaan jo 12minuutin jälkeen.

Toisapäivänä kun katseltiin veden hintoja niin tuo on melko kallista ainakin Ylöjärvellä. Jätevesimaksuineen 4,8€/m3. Kaveri vain rakensi hetki sitten 4m3 paljun niin tulee siinä ehtoon huljutuksille hintaa kun polttaa 0,5m3 puuta ja vedet päälle.

[jusv]

En siellä kukkaan oo kahden aikaan enää ollu...sanoisin, että ennen puolta yötä just taisin tulla poies.

KV lähtee nousemaan 00:44 eli kolme varttia sen jälkeen kun pumppu läks käymään...erikoista. Sen jälkeen se nousee aika tasasesti.

Tuohan on ylälämpö, tuossa. Logista kun katselin täytön lämpöä se kertoo, että olen ilmeisesti olltu suihkussa just kun tuo on lähtenyt käyntiin. Alimmillaan täystön lämpö oli 00:05 nurkilla 44.3 astetta. Siitä se alkaa nousemaan hyvin hitaasti asteen vartissa. Tuossa missä lämpö alkaa nousta ylhäälläkin täytön ja ylälämmö ero on 3 astetta kun se käynnistyksessä on 5 astetta. Olisko tuossa joku kerrostumajuttu ja kun samaan aikaan on ollut käyttöä vedellä tuloksena on nuin pitkä sykli?

Kävin juuri ennen tuota korotusta saunassa ja kyllä siinä jonnin verran tietysti vettä lorotellaan joten lähtötilanne ei nyt ollut varmaan normaali. Jotenkin tuossa tuo kerrostuma voisi olla vaikuttamassa, nimittäin tuon korotuksen jälkeen meni aika pitkään ennen kun seuraavan kerran lämmintä vettä tehtiin uudestaan.

Toinen pointti jonka otan tästä työ alle kunhan joulu joutaa on tuo putkien eristys...nimittäin nuo kuparit pumpusta varaajaan on tietysti paljaana...sen takia tuo huonelämpötila nousee tuon korotuksen aikana duh. Eli olisko nyt niin, että on lämmitelty tehokkaasti huonetta isosti ja siinä sivussa sitten tuota pyttyäkin mitä on keritty. Kysymys, eristänkö vain menon pytylle vai menon ja paluun?

Itse eristäisin molemmat. Tuollaiset Tubolitin polyeteeni putkieristeet maksaa noin euron metri. Reunassa liimapinta joten helppo myös laittaa.


Tilanne ei ainakaan huonommaksi ainakaan mene ja suurempi osa lämmöstä saadaan siirrettyä sinne minne pitääkin. Olikos talossa käyttöveden kiertoa? Vai käytettiinkö vettä klo 2:n asti. Näyttäisi käppyrän perusteella että pytty alkaa lämpenemään vasta sen jälkeen nopeammin vaikka periaatteessa pitäisi lämmetä hitaammin mitä enemmän aika kuluu koska antoteho laskee...
Mikäli nyt oikein katsoin tuosta...

[fraatti]

Olisko tuossa joku kerrostumajuttu ja kun samaan aikaan on ollut käyttöä vedellä tuloksena on nuin pitkä sykli?

Pakko olla.  Se lämpö ei voi olla muutakun valunu hanasta kaivoon, vv-vuotaa tai sitten varaaja on ylhäältä kuuma mutta alhaalta jääkylmä runsaan käyttöveden käyttämisen seurauksena.

Oliko sulla siellä lämpimän käyttöveden kiertoa? Eli pumppua mikä kierrättää käyttövettä lähellä vesipisteitä ettei tarvi valuttaa vettä hanasta kauhean pitkään.

Varaajan kerrostumisesta video:
https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

[jusv]

On kierto vaan ei ole käytössä kun pumpun sisukset kaivoin muutama vuosi sitten lusikalla. Varmaan edellisen omistajan käytössä oli liian kuumaa vettä kierrättänyt tms. Hankintalistalla on, nyt on venttiili kiinni.

Mites vuotava vv oireilisi muuten? Mistä sen huomaisi?

Nyt kun kalenteria kattelin...saatoin läträtä saunassa pitkään kun taisin jäädä lomalle. Saattoi muutama ölyt lipsahtaa siinä sivussa eli tod. näk.  kerrostumien noin ollut rajua vaikka suihkusta onkin lämpöistä tullut. Loput on lämmitellyt tuota 8m2 pannuhuonetta kun siellä on lämpö noussut yli 5 astetta. Saman lämmön nousun näkee jokaisessa KV lämmityssyklissä...

Olisko tuossa joku kerrostumajuttu ja kun samaan aikaan on ollut käyttöä vedellä tuloksena on nuin pitkä sykli?

Pakko olla.  Se lämpö ei voi olla muutakun valunu hanasta kaivoon, vv-vuotaa tai sitten varaaja on ylhäältä kuuma mutta alhaalta jääkylmä runsaan käyttöveden käyttämisen seurauksena.

Oliko sulla siellä lämpimän käyttöveden kiertoa? Eli pumppua mikä kierrättää käyttövettä lähellä vesipisteitä ettei tarvi valuttaa vettä hanasta kauhean pitkään.

Varaajan kerrostumisesta video:
https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

[fraatti]

Nyt kun kalenteria kattelin...saatoin läträtä saunassa pitkään kun taisin jäädä lomalle. Saattoi muutama ölyt lipsahtaa siinä sivussa

Mites vuotava vv oireilisi muuten? Mistä sen huomaisi?

Nyt kun kalenteria kattelin...saatoin läträtä saunassa pitkään kun taisin jäädä lomalle. Saattoi muutama ölyt lipsahtaa siinä sivussa eli tod. näk.  kerrostumien noin ollut rajua vaikka suihkusta onkin lämpöistä tullut. Loput on lämmitellyt tuota 8m2 pannuhuonetta kun siellä on lämpö noussut yli 5 astetta. Saman lämmön nousun näkee jokaisessa KV lämmityssyklissä...

Busted 

Jos vaihtoventtiili vuotaisi sillon lämmönjakoon lähtevät putket lämpenisivät samalla kuin koneen pitäisi tehdä pelkästään käyttövettä. Tuo nyt ei taida olla kauhean todennäköistä noin uuden koneen kanssa...

Putkien eristäminen lienee paikallaan vaikka osa lämmöstä saattaa tulla jostain pumpun sisältäkin...

[maalämmittää]

Tuliko leginellatalkoiden jälkeen normaalia pidempi huilitauko ?

Tarkoitin oliko seuraavaan lämmitysjaksoon normaalia pidempi aika ?

Entä, kuinka edellinen legionellatalkoo meni ? ... siis pari viikkoa sitten...

[maalämmittää]

Ei merkittävää kulutusta talkoiden aikana... eikä mitattavaa kerrostumista.
Ainakin näyttäisi siltä.

[fraatti]

Ei merkittävää kulutusta talkoiden aikana... eikä mitattavaa kerrostumista.
Ainakin näyttäisi siltä.

Aikaisemmin jusv:n mittauksissa ei näkynyt varaajan alalämpötilaa ollenkaan. Tällöin jos varaajan lämmityksen ohjaus on vain ylälämpötilan mukaan voi sailiö olla alhaalta jo melko viileä. Eli pohjalta kylmä ja pinnasta kuuma...
Puuttuiko tuo vain logista vai eikö anturia ole? Kuinka pumppu käynnisyy lämmittämään varaajaa, ala vai ylä-anturin mukaan vai niiden keskiarvon?

[maalämmittää]

..... uusi lämmityssykli lähtee käyntiin pari tuntia KV sylkin jälkeen...normaalisti lämmitysyklien väli on noin tunti. Olen tulkinnut tuon niin, että KV sylkin päälle menee kotvan lämpöistä vettä lämmitykseen, että asteminuutit menee plussalle sen verran, että tuohon tulee reilummin väliä.

Eppäilen ettei muutamasta litrasta kuumaa vettä ole noin merkittäväksi sekoittajaksi... toki heti KV -jakson jälkeisen lämmitysjakson asteminuutit menee "ketuleen", mutta seuraava on jo OK.

[maalämmittää]

Aikaisemmin jusv:n mittauksissa ei näkynyt varaajan alalämpötilaa ollenkaan. Tällöin jos varaajan lämmityksen ohjaus on vain ylälämpötilan mukaan voi sailiö olla alhaalta jo melko viileä. Eli pohjalta kylmä ja pinnasta kuuma...
Puuttuiko tuo vain logista vai eikö anturia ole? Kuinka pumppu käynnisyy lämmittämään varaajaa, ala vai ylä-anturin mukaan vai niiden keskiarvon?

Postaamani kuva oli jusv:n ketjuun laittamasta native-lokista ... en tiedä mistä jusv on nuo omansa kaapannut...
NIBE:ssa KV teko käynnistyy alalämmön mukaan. Ala-mittaus on jostain pytyn puolesta välistä.