Lattialämmityksen puskurivaraaja

[Tzone]

Moro,

Jokku firmat on näköjään lähteny kauppaamaan lattialämmitykselle 100l puskurivaraajia, idealla että vähentää pätkäkäyntiä. Patteriverkossahan näin on tehty jo jonkin aikaa, mutta eri syistä.
Ittellekin tulossa n. 250 m2 lattialämmitystä, missä ittessään on jo aika paljon vettä kiertämässä.
Mutta kysymys kuuluukin, et kannattaako tuo laittaa, jos saa messutarjouksena kaupan päälle? Vai syökö koneen hyötysuhdetta? Tai onko muuten haittaa?

Kiitos mielipiteistä.

[AAA]

Lämpöpumpun kannalta puskurivaraaja on aina hyvä. Se helpottaa liuoksen kiertoa ja helpottaa mm. huonetermostaattien käyttöä.

[euroshopperi]

Mikä olisi sellainen järjellinen peruste, että laittaisi 100 L puskuriin kiertovesipumpun erikseen? Ei tuota oikein kannata laskea kilpailu argumentteihin oikein muutenkaan mukaan, jos kerran puhtaalla lattialämmityksellä pelataan. Mielummin voisi kysyä, että hyvittääkö kauppias myös tuon kanisterin hinnan, jos ottaa tilalle 500 L puskurin lämpimänveden esilämmityskierukalla. Siitä saa kyllä jo hyötyäkin ja voi laittaa jo veden jatkuvalle kierrolle.

[Tzone]

Ok,

Kiitos tiedosta. Näin minä sen kans ajattelin et kannattaa laittaa.

[juissi]

Puskurivaraajan tarpeellisuudesta!

Jos haluaa saada toimivan järjestelmän puskurivaraaja kannattaa aina laittaa niin patteritaloon kuin lattialämmitystaloonkin. Turhan suurta puskuria ei kuitenkaan kannata laittaa. 10kw koneeseen riittää vielä 100L, mutta sitä isompiin 200L jne. Lattialämmitystalon ollessä kyseessä putkea toki on vaikkapa kilometri lattiassa, mutta siellä on lämmitettävää vettä vain alle 100L. Kun lämmöntarve on vähäinen +10:stä muutamaan pakkasasteeseen asti koneen käyntijakso jää turhan lyhyeksi ja turhia käynnistyskertoja tulee tuhansia vuodessa->kompressori hajoaa ennen aikojaan, samoin kesäaikaan moni haluaa lämmittää pesutilojen lattiaa mukavuussyistä, jolloin tilanne korostuu entisestään. Patteritalossa edellämainittujen asioiden lisäksi tulee ääniongelmat ns. napsumisen muodossa!

[kWh]

Mulla lattialämmitys betonilattiassa, putket valun sisässä. Pumppu vetää noin 0 kelissä silti noin 90 minuutin siivuja vähän yli 200 neliön betonilaatalla. En oikein pysty näkemään 100l puskurilla saavutettavia hyötyjä lämmitettäessä betonilaattaa. Kv esilämmityksen saa vaikka levylämmönvaihtimella lattiapiiristä, tulee halvemmaksikin kuin puskurivaraaja esilämmityskierukalla. Plus tilaa säästyy. Jos aurinkokeräimiä harkitsee puskuri tietysti tulee tarpeellisemmaksi.

[juissi]

Jotain on vialla..jos pumpun on käytävä 0 kelissä 90 minuuttia, sori vaan. Liian pieni pumppu/tai liian lyhyt kaivo

[euroshopperi]

Ei tartte välttämättä mitään olla vialla, jos esim 20 m³ betonia halutaan nostaa 2 asteella ja annetaan sitten taas jäähtyä 2 asteella. Ei tuollainen 20 m³ betonia ihan heti asetu, kun pumppu hieman pyörähtää.Kun pakkaset nousee äkisti -20c°:een ja sitten laskee seuraavaksi viikoksi 0c°:een, niin mulla kestää betoni jäähtyä alakerrassa viikon.

[peki]

Itsellä betonILLia pitää olla noin 100m2 että pumpun käynti-ja lepojaksot on 45min/2h. Piirejä sulkemalla alkaa käydä huomattavasti
tiheämmin ja lyhyempiä varveja. Tämä  noin nollakelillä
Aika turha luulo että jotain 10-20 neliötä laattaa lämmittäisi ilman pätkää vaikka olisi puskurikin. Inventerillä tuo saattaisi onnistua, en tiedä.
Muokattu isoilla kirjaimilla

[euroshopperi]

Pitää varmaan kirjoitta puusilmiä varten ihan ilman noita ylämerkkejä. Eli 20 m³ on suomeksi kaksikymmentä kuutiometriä betonia, joka on pikkuisen enemmän, kuin sun 100 m² laatassa.(sata neliömetriä)

[peki]

Pitää varmaan kirjoitta puusilmiä varten ihan ilman noita ylämerkkejä. Eli 20 m³ on suomeksi kaksikymmentä kuutiometriä betonia, joka on pikkuisen enemmän, kuin sun 100 m² laatassa.(sata neliömetriä)

Mikä tässä puusilmän tekee? Ihan oman vertauksen tein. 20 KUUTIOO Betonia ei ihan lämpee 45minuutissa mihinkään 7kw pumpulla

[juissi]

Valoitan hieman puskurivaraajan tarpeellisuudesta!

Maalämpöpumpun scroll kompressori kestää noin 140.000 käynnistystä (copeland, mikä on siis lähes joka koneen sisällä) Jos puskuria ette halua laittaa, niin kompressorin kestoikä lyhenee helposti 5-10 vuotta! Tämä on onneksi oma valinta.

Lämmityspiirien piireistä pitää olla aina auki noin 70% jotta riittävä virtaus taataan! (merkistä riippumatta)

Jos kesäaikaan halutaan pitää pesutilojen lattiaa lämpimänä, tämä ei onnistu turvallisesti (tai siis onnistuu, mutta voi sitä pätkäkäynnin määrää) ilman puskurivaraajaa!

Ja edelläoleviin kommentteihin liittyen...ei kai kukaan tollo anna betonilaatan lämpötilan muuttua +/- 2 astetta käyntijaksojen välissä!

[peki]

Valoitan hieman puskurivaraajan tarpeellisuudesta!

Maalämpöpumpun scroll kompressori kestää noin 140.000 käynnistystä (copeland, mikä on siis lähes joka koneen sisällä) Jos puskuria ette halua laittaa, niin kompressorin kestoikä lyhenee helposti 5-10 vuotta! Tämä on onneksi oma valinta.

Lämmityspiirien piireistä pitää olla aina auki noin 70% jotta riittävä virtaus taataan! (merkistä riippumatta)

Jos kesäaikaan halutaan pitää pesutilojen lattiaa lämpimänä, tämä ei onnistu turvallisesti (tai siis onnistuu, mutta voi sitä pätkäkäynnin määrää) ilman puskurivaraajaa!

Ja edelläoleviin kommentteihin liittyen...ei kai kukaan tollo anna betonilaatan lämpötilan muuttua +/- 2 astetta käyntijaksojen välissä!

Sinähän se tietäjä olet
Laatan lämpötilaa, pienenkin, on aika vaikee pienelläkään pumpulla saada heilumaan kahta astetta vaikka yrittäisi.
Katos kun se litku laatassa on pikkasen lämpimämpää kun itse laatta.
Mites se menikään 100 litran puskuri lämpenee 6min normi kytkentäerotuksella
Seppaant muistaakseni laski tuon.
Eli ajele vaan sillä puskurilla ja nauti harvoista käynneistä.
Mulla esim lauhduttimen virtaus 0,2l/s. 100 litraisella puskurilla, jos olisi ja laatassa olevalla vedellä (hkhh,sauna,eteinen kylppärit ja vessa) vettä on noin 30lirtaa.
130/0.2l= tekisi noin 10minsan käyntiä. Tosin laatta imee  tuosta jotain, joten  käynnin pituus  ehkä 15min. Ihan ok tulos. Jäähtymistä en tiedä.

[euroshopperi]

Mä kylläkin sanoin, että laatta voisi heijata +/- 1 astetta, eli tuo ei ole siis kovin kummoinen huoneenlämmön suhteen. 4 asteen hystereesistä en puhunut mitään. 4 astetta vaatisi kyllä vuorokausirytmin mukaan tehtävän säädön, joka laskee esim klo 15.00 ja nostaa klo 03.00.

[fraatti]

Kerrotaan nyt sitten tähän hengenvetoon että Viessmann tekee lämmitysvettä 99% tapauksissa suomalaisissa kotitalouksissa joissa ei ole varaajaa 7 asteen hystereesillä lattiaan.

Epäilen että ennen mua tuohon toision hystereesiin ei ole ainakaan kovin moni koskenut koska siitä ei tiennyt edes maahantuojan "asiantuntija" ja itse tongin sen netistä muualta. Mahdollisuus tuota hystereesiä on käytännössä muuttaa minimissään 0,5 asteeseen, kone laskee tuohon sitten vielä vakion päälle joka on 5 astetta. Eli itsekin ajelen nytten 5,5 asteen hystereesillä.

The secondary circuit set temperature results accordingly from the current heat demands. The hysteresis of the secondary circuit temperature specifies the deviation from the set return temperature at which one of the available heat sources (heat pump, external heat source, instantaneous heating water heater) starts or stops. Heating circuits connected to the heating water buffer cylinder are regulated to the flow temperature;; direct heating circuits without a heating water buffer cylinder are regulated to the return temperature, taking a fixed spread of 5 K into account.

Mulla on tällähetkellä torpassa aina 0,5 asteen tarkkuudella sama lämpötila oli kesä tai talvi vaikka tuo hystereesi noin suurin onkin. Aluksi lattilämmitysputki siirtää lämmön lattian juuri putken ympärillä ja siitä se sitten johtuu pikkuhiljaa muualle betoniin. Mulla on tuosta lämpökamerakuviakin. Laitan jotain tänne kun kerkeen/muistan.

[fraatti]

Ja tuossa tuollainen kollaasi.

[fraatti]

Ja vielä liiteeksi lattioiden keskilämpöjä menovesien lämpöjä yms...

[noble]

Tässä arvon puskurin hankintaa...

Pesuhuoneessa, saunassa, khh:ssa ja 2xwc:ssä kiertää vesi. Pätkää käy, jos suljen talon loputkin käsisäätöiset piirit (ulkoseinien piirit OH:ssa ja keittiössä). Helteillä taas ei tunnu kovin järkevältä lämmittää koko tupaa mukavuuslämpöjen vuoksi.

Olisikohan 100l varaajasta apua, kaksiputkikytkennällä? Minne asentaa ulkoinen menovesianturi?
Kun ulkoseinien piirit ovat olleet auki noiden P,S,KHH ja 2xWC lisäksi, niin käynti on ollut noin 30min. Nyt kun noi isot piirit sulki, niin käynti oli luokkaa 5-10min ilmeisesti paluuvesi nousee yli pyynnön, niin lämmitys katkeaa.

Ja onko vieläkin järkevämpää sijoittaa 200-300l varajaan tuon 100l sijasta, jos vain mahtuu (meinaa olla teknisessä tungosta)? Käyttöveden esilämmitys olisi poikaa, mutta siihen saa sitten jo melkoisesti rahaakin sijoittaa.

[justus01]

Olisikohan 100l varaajasta apua, kaksiputkikytkennällä?

Kaksiputkikytkennällä ei isokaan puskuri auta yhtään mitään, koska virtaus ei parane lainkaan.

[jm82]

Täällä on noin 400-500 l puskuri. Kaksiputkikytkentä. Mutta kesäkäytössä on ollut myös toinen kiertovesipumppu ja shuntti jolla saa ylhäältä menovettä palaamaan suoraan maalämpöpumpulle ja shuntin avulla saa sopivan deltan säädettyä maalämpöpumpun läpi. Säätö taisi olla jotain noin 7C. Ulkoinen pumppu on ollut sen takia käytössä kun maalämpöpumpun kiertovesipumppu on ollut pois päältä. Ulkoinen menovesianturi on lämmitykselle lähtevässä putkessa. Kuuma vesi siis menee puskurivaraajassa alas ja lähtee ylhäältä.

100l puskurivaraaja taitaa olla vähän onnettoman kokoinen. 200l taitaisi olla jo parempi. Kyllä sen varmaan kaksiputkikytkennälläkin saisi laitettua ja asteminuutit vaikka sopivan isoksi. Täällä on asteminuutit olleet -60 mutta lattialämmitystalossa taitaa muutenkin olla vähintään -120. Saattaa olla että se 300 litrainenkaan ei olisi vielä liian iso. Jos tulee joskus tarvetta niin ehkä käyttöveden esilämmityksen saisi lämmönvaihtimellakin tehtyä.

" Nyt kun noi isot piirit sulki, niin käynti oli luokkaa 5-10min ilmeisesti paluuvesi nousee yli pyynnön, niin lämmitys katkeaa."
Asteminuutteja suurentamalla käyntiaika pitenisi edes vähän. Paljonko on paluu ja meno lämpötilan erotus? Siitä tietää että kiertääköhän vesi vielä riittävän nopeasti? Varmaankin kiertää vähän hitaampaa ja silloin menolämpötilakin nousee aika "rajusti". Ja siksi käy vain sen 5-10min.
Arvioisin että täällä käy sen 35-45min vaikka kaikki patterit on kiinni ja pelkkä hyvin pieni lattialämmitys vessassa/pesuhuoneessa. Neliöitä varmaan 4-5.

[noble]

Kaksiputkikytkennällä ei isokaan puskuri auta yhtään mitään, koska virtaus ei parane lainkaan.

Juuri huomasin saman asian. Kolmella putkella lienee parempi.

Paluun ja menon erotus oli pienemmällä piirillä 9,8'C (normaalisti isommalla piirillä 7'C), eli ilmeisesti vesi ei ole kiertänyt tarpeeksi nopeasti, tosin kiertovesipumppu automatiikalla, joten luulisi sen pyörivän täysiä.


Jos tuota yrittää vielä ilman puskuria pärjätä, niin laittaako testiksi kiertovesipumpun 100% ja hiukan asteminuutteja lisää? Vai antaako pumpun olla auto-asennossa?

[fraatti]

Täällä on tekemäni laskuri millä hiukan yrittää arpoa puskurivaraajan kokoa... 100l pyttyä en laittas itte mihinkään...

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934

[jm82]

Kyllä se vesi taitaa kohtuu hyvin kiertää kun erotus on 9.8C. Olikohan ohjekirjassa että toimii välillä 5-10C. Pumppu saattaa automaatillakin pyöriä täysillä mutta voi sen myös 100% laittaa.
Itse voisin laittaa asteminuuteiksi vaikka -300. Min ja max lämpötilat tulisi olla kokonaan pois käytöstä.

[noble]

Täällä on tekemäni laskuri millä hiukan yrittää arpoa puskurivaraajan kokoa... 100l pyttyä en laittas itte mihinkään...

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6139.msg75934#msg75934

Joo, noin 85l on kaikkien piirien tilavuus. Märät tilat noin 20l. 200l puskuri näytti järkevämmältä, mutta 100l ei kyllä paljoa auta.

Kyllä se vesi taitaa kohtuu hyvin kiertää kun erotus on 9.8C. Olikohan ohjekirjassa että toimii välillä 5-10C. Pumppu saattaa automaatillakin pyöriä täysillä mutta voi sen myös 100% laittaa.
Itse voisin laittaa asteminuuteiksi vaikka -300. Min ja max lämpötilat tulisi olla kokonaan pois käytöstä.

Asteminuutit nyt 190. Minimilämpötilaksi olen noiden märkätilojen vuoksi laittanut muistaakseni 26-27'C. Maksimi on Niben oletus, taitaa olla 35'C tai 40'C se varmaan lämmityksen katkaiseekin.

[jm82]

Asteminuutit on nytkin aika hyvät.
Minimi ja maksimi lämpötilan erotus tulisi saada mahdollisimman suureksi. Nyt siinä saattaa olla se 35-27C eli 8 astetta vain. Kun kompura käynnistyy niin nousee lämpö heti sen 9.8C verran eli kompura pitäisi käydä silloin vain 60 sekunttia

Ulkolämpötila ei taida ohjaukseen oikein vaikuttaa. Min ja max lukemia pitäisi vähän korjata, ihan sopivia en vaan osaa sanoa. Min vaikka 23C ja max 40-45C tai mikä on isoin mitä lattiaan voi laittaa. Eli lattian lämpötila vaihtelisi jonkun verran jos min ja max arvoilla koittaa muutella.

[noble]

Asteminuutit on nytkin aika hyvät.
Minimi ja maksimi lämpötilan erotus tulisi saada mahdollisimman suureksi. Nyt siinä saattaa olla se 35-27C eli 8 astetta vain. Kun kompura käynnistyy niin nousee lämpö heti sen 9.8C verran eli kompura pitäisi käydä silloin vain 60 sekunttia

Ulkolämpötila ei taida ohjaukseen oikein vaikuttaa. Min ja max lukemia pitäisi vähän korjata, ihan sopivia en vaan osaa sanoa. Min vaikka 23C ja max 40-45C tai mikä on isoin mitä lattiaan voi laittaa. Eli lattian lämpötila vaihtelisi jonkun verran jos min ja max arvoilla koittaa muutella.

Pitää lyödä muut piirit kiinni ja testata tuota minimi- ja maksimieroa kasvatusta.

Liitteessä viime yöltä yksi lyhyt käynti. Mikä tuossa ehto täyttyy, että tuo lämmitys katkeaa, en nyt sitä tajua...

[jm82]

En kännykällä saa logia tutkittua jos siitä selviäisi.

Täällä taisin laittaa lämpökäyrän niin ylös että toimii asteminuuteilla, mutta ei ole kovin hyvä kun yöllä on kylmempi ja puskuri menee silloin kuumemmaksi. Lämmitti siis vain yöllä ja päivällä riittää puskurivaraajan lämpö.

Täytyisi siis laittaa joku sopiva min lämpötila että ohjausta ei tarvitsisi pitää ulkolämpötilan mukaan. Ehkä joku min 21 C voisi jollain lailla riittää kun laatta varaantuu kumminkin vähän sillä kuumemmalla vedellä. Kävin katsomassa että täällä on kellarin lämpötila 17 astetta ja pumppu on siellä. Siksi tuo 21 astetta voisi täällä riittää. Uudemmassa talossa se min lämpötila pitää varmaan olla isompi että pumpun saa edes käyntiin.

Arvelisin että pumppu sammuu kun: lattialämmitys paluu + 9.8C = 40 astetta. Eli paluu 31C ja meno 41C niin pumppu menee stoppiin.

[noble]

Nostin maksimirajaa 40->45 ja minimiä 27->26 ja lisäksi kiertovesipumppu täysille. Pumppu kävi noin 5min pelkästään märkätiloille... Menovesi taisi olla 37'C ja paluu 27,2'C asteminuutit jotain -160.

Oliko Nibessä, että jos paluu ylittää 1'C pyynnin niin tulee stoppi?

Mitenköhän tuota yrittäisi säätää?
-Oliko virhe laittaa pumppu 100%? Mitään ei ehkä sitoutunut laattaan?
-Yrittääkö -190:stä lisätä minuutteja?

[maalämmittää]

Asteminuutit näyttää käynnistävän koneen ja jos max meno on jotain 37C niin se pysäyttää.
Asteminuutit ei ehdi tuossa 5 minuutin pörähdyksessä muuttumaan juuri mihinkään.

Loggauksesi on 2 min välein, ottaisin 1 min välein tai tällaisessa erikoistilanteessa vaikka 30sek, niin näkee mitä koneessa tapahtuu.

Jos haluat hiukan nostaa käyntijakson pituutta ja säilyttää mukavuuden, niin astetta kerrallaan minimiä alas ja maximia 2-3C kerrallaan ylös.
Asteminuutit laittaisin het tuplaksi.
 
En oikein ymmärrä kommenttia ettei tilavuuden lisääminen piirissä auta kaksiputkikytkennällä.
20 litraa on totaalisen pieni määrä, kun suositus on 20l/kW, eli tähän kohteeseen lienee 100l alarajalla kesäajan mukavuuslämpöjen vuoksi.

[maalämmittää]

Oliko Nibessä, että jos paluu ylittää 1'C pyynnin niin tulee stoppi?
-Oliko virhe laittaa pumppu 100%? Mitään ei ehkä sitoutunut laattaan?
-Yrittääkö -190:stä lisätä minuutteja?

Muistaakseni, jos meno ylittää pyynnin 10C niin kone pysähtyy ja asteminuutit nollautuu.
Asetus löytyy koneesta.

Jos paluu ylittää 57C niin kompressori sammuu myös (suojaus).

Nyt koneen pysäyttää menon lämpötila, niin oi olla että reipas kierto pidentää käyntijaksoa.

Asteminuutteihin jo ehdotinkin aiemmassa viestissä....

[maalämmittää]

Valikko 5.1.3 -maks. poikkeamamenolämp.
maks. ero kompr.
Säätöalue: 1 – 25 °C
Tehdasasetus: 10 °C

maks. ero lisäläm.
Säätöalue: 1 – 24 °C
Tehdasasetus: 7 °C

Tässä asetetaan suurin sallittu ero lasketun ja todellisen menojohdon lämpötilan välillä kompressori- ja lisäyskäytössä.

maks. ero kompr.

Jos todellinen menolämpötila poikkeaa asetusarvosta, lämpöpumppu pakotetaan pysähtymään riippumatta asteminuuttiluvusta.

Jos todellinen menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi 0. Jos tarvitaan vain lämmitystä, lämpöpumpunkompressori pysähtyy.

[noble]

Muistaakseni, jos meno ylittää pyynnin 10C niin kone pysähtyy ja asteminuutit nollautuu.
Asetus löytyy koneesta.

Jos paluu ylittää 57C niin kompressori sammuu myös (suojaus).

Nyt koneen pysäyttää menon lämpötila, niin oi olla että reipas kierto pidentää käyntijaksoa.

Asteminuutteihin jo ehdotinkin aiemmassa viestissä....

Joo, tapauksessani meno tosiaan ylitti pyynnin 10C, joten siksi sammuminen. Nostin asteminuutteja ylöspäin ja samoin tuota poikkeamaa. Pitää seurata mitä vaikutuksia näillä on. Kiertovesipumpun muutin takaisin auto-asentoon ja minimilämpötilaa laskin vielä hieman.

[maalämmittää]

Epäilen ettei näillä toimilla saa asiallista lopputulosta, vaan pitänee harkita jonkin kokoista puskurivaraajaa.
Jo 100 litraakin viisinkertaistaa tilavuuden ja käsittääkseni tuo on suoraan verrannollinen myös käyttöjakson pituuteen.

Minkä mittaisia käyttöjaksot ovat olleet talviaikaan?

[noble]

Epäilen ettei näillä toimilla saa asiallista lopputulosta, vaan pitänee harkita jonkin kokoista puskurivaraajaa.
Jo 100 litraakin viisinkertaistaa tilavuuden ja käsittääkseni tuo on suoraan verrannollinen myös käyttöjakson pituuteen.

Minkä mittaisia käyttöjaksot ovat olleet talviaikaan?

Talvisaikaan kesmimääräinen käyntiaika on ollut noin 35-40min, tosin käyrää saisi hieman laskea seuraavaksi talveksi ja parin huoneen kierto avata täysin.

Joku 200l varaaja voisi mennä, mutta lähinnä halkaisija tulee ongelmaksi. Pitäisi pumpun viereinen tila vielä mitata, mutta muistaakseni 500mm alkaa olla aika maksimi. Korkeutta saa olla noin 1800mm.
Onko puskurisuosituksia? Vieressä olisi väliseinän takana kyllä sauna, jos lauteiden alle saisi jonkin varaaja survottua.

Jos puskurin laittaa, niin kolmiputkinen ilmeisesti olisi parempi vaihtoehto. Tällöin ei ulkoista menovesianturia ilmeisesti tarvita...? Mitenkäs kytkennät, onko tosiaan niin että menovesi tankin ylös ja sieltä myös lähtö ja t-haara on alhaalla? 

En tiedä sitten olisiko tuon 200l kanssa järkevää shunttailla? Eli tankissa märkien vaatima 2 astetta lämpöisempi vesi ja siitä shunttaillaan. Vaatinee jo taaloja jonkin verran, neliputkikytkennän, pumpun... Olisi vaan nuo märät tilat omalla tukilla.

[maalämmittää]

Asiallisen mittaiset jaksot.

Miten nyt shuttailet ?
Eikö mene samoilla menettelyillä, vai haluatko parantaa ?
Uusi shuntattu piiri on n. 1k€.

Kytkentöjen paremmuudesta muut tietää enemmän.
Mulla käytännössä kaksiputkikytkentä, ylhäältä lämmin sisään ja alhaalta ulkoisella pumpulla pattereille.
Kun kone tekee käyttövettä, niin ulkoinen kierrättää vettä pattereissa.

[noble]

Hieman huonosti avasin tilannetta edellisessä viestissä.
Nyt ei ole mitään shunttausta vaan isolle tukille menee t-haarasta samat menovedet kuin märkätiloihin.

En sitten tiedä, olisiko tuon jo nyt saanut järkevästi shuntattua ilman että käynnit kärsii? Jos puskurilla kasvattaa vaan sitten vesitilavuutta, kyllä siitä kesän lisäksi talvellakin varmasti olisi jotain hyötyä.

[jm82]

Siihen poikkeamaksi voisi laittaa vaikka 20-25C niin lämmitys ei siihen enää pysähtyisi.

26->45 astetta pitäisi lämmitys pysyä jo vähän pitemmän aikaa päällä. Ehkä laattakin ehtii vähän ottamaan lämpöä vastaan jos saa lämmityksen läpi asti. Jos lattia tai lattialämmitysputket ei kärsi niin 50C maksimi. Tuo 50C on vain hetkellinen ja sitten tippuu siihen 40C kun lämmitys päättyy.

Halvin ja varaankin ihan toimiva voisi olla se 200l puskuri. Muistaakseni jäsen xargolla on 400l puskuri ja termostaatit käytössä huoneissa sekä kosteat tilat ilman termostaattia. Taisi olla kaksiputkikytkentä vain. 200l voisi jo riittää. Isompi pitentäisi sitten käyntiaikaa vielä lisää.

" Jos puskurin laittaa, niin kolmiputkinen ilmeisesti olisi parempi vaihtoehto. Tällöin ei ulkoista menovesianturia ilmeisesti tarvita...?"

Ei se anturi ole pakollinen kummallakaan kytkennällä. Mutta saattaa olla hyötyä laittaa oli kytkentä sitten millainen vaan. Jos anturia ei ole niin kone sammuksissa menoanturi mittaa paluulämpöä. Anturi myös mittaa todellisen menolämpötilan puskurin jälkeen ja sillä on vähän merkitystä käynnistysajankohtaan ja sammutukseen myös.

[noble]

Jep, nostin tuon poikkeaman eilen 20C. Nyt oli yöllä kone kerran käynyt, käyntiaika noin 15-20min, joten siedettävällä tasolla nyt. Toki ei se laatta enää niin lämmin ollutkaan

[maalämmittää]

Ei hyvä jos mukavuus vähenee, tulee pian "sanomista" 

UKV 200 halkaisija on 65cm ja UKV 100 45cm.

Sanoisin tässä tapauksessa, että parempi pienempikin puskuri kun ei puskuria lainkaan.

[noble]

Kyllä se puskuri olisi hyvä, pitää odottaa mitä valtuutettu asentaja sanoo hinnoista.

OSO ACCU 50R 300l olisi mitoiltaan 580mm ja 1600mm.