Lattialämmityksen puskurivaraaja

[maalämmittää]

Kuinka isot tilat sinulla on nyt mukavuuslämmityksessä?

Linkin viestissä "kollegalla" mukavuuslämpeää n. 20-25neliöö...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5126.msg78798#msg78798
.... ja kone käy ilman puskurivaraajaa varsin normaalit 35min.

Sulla ainakin ekassa lokissa "ampui" lämmöt heti taivaisiin.

Sillä vaan, ettei tässä olis jotain muuta... termostaatteja... suljettuja piirejä ... jne

[noble]

Tuo on kyllä hyvä tarkastaa!

Käsisäädöillä on kaikki "kesätilat" ja auki pitäisi olla kaikki venttiilit. Eli setappi on, että pienessä tukissa on S,PH ja KHH ja isossa tukissa siirtolinjapäässä on auki TK ja WC kesän ajan. Kaikki nämä ovat yhteensä 27,5m2, laattaa noin 100mm ja putki on 16mm, 2mm seinämällä. Noissa on kuvaa tulkitessani noin 200m putkea.

Eniten mietityttää, onko pienen jakotukin S,PH,KHH linjasäätö ok... Nimittäin, kun kiertovesipumppua ajoin 100% ja isolta tukilta olivat vain auki nuo TK ja WC eli jotain käsisäätöisiä OH linjoja laitoin kiinni, niin virtauskohina ääni nousi melkoisesti. Vai olisiko pieneen linjaan voinut jäädä jotenkin ilmaa, mikä ei lähde liikkeelle...? 1bar on ollut paineen, pari kertaa lisäsin talvella, kun oli tippunut jotain 0,8 bar luokkaan. Uudisrakennus kyseessä ja viime talvi oli ensimmäinen talvi.

Mitenköhän tuota itse todentaisi vielä, ennen kuin hätyyttää lattialämmityksen asentajaa?

[maalämmittää]

Esim. käsin kokeilemalla onko oikeat linjat lämpimiä kun kone käy.

IR mittarilla saa "insinöörimäisempää" tulosta = tarkempaa ja uskottavampaa  .
Siinä on hyvä käyttää mitattavan kohteen päällä esim mustaa eristysnauhaa, koska eri materiaalit "heijastavat" lämmön ulos eri tavalla.
Erkka tuo "saman pinnan" mittauskohteisiin.

[fraatti]

Kuinka isot tilat sinulla on nyt mukavuuslämmityksessä?

Sulla ainakin ekassa lokissa "ampui" lämmöt heti taivaisiin.

Epäilen että on merkitystä myös onko lattialämmitys toteutettu 20 vai 16mm putkella. 16mm putkella käy helpommin niin että suljettujen piirien kanssa muutamien tilojen lämmityksellä ei saavuteta riittävää virtausta lauhduttimelle ja lämmöt menolämmmöt raketoi sen takia. 20mm putkella taas saattaa käydä niin ettei lämpö ehdi sitoutumaan mihinkään ja myös paluulämmöt alkavat kohoamaan todella nopeasti.

Tuossa aiheeseen liittyvää keskustelua aloittajalle:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.msg68372#msg68372
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.msg68374#msg68374

Yhden tapauksen tiedän missä "varattiin" pesuhuoneen lattiaa sekä 100l puskuria ja sitten shuntattiin muihin piireihin puskurista vesi. Tuossatapauksessa käyntiajoista ei meinannut saada mitenkään järkeviä ilman todella kovia menovesien lämpöjä. 100l varaajan lämpösisältö on vain todella onnettoman pieni. 3-, tai neliputkikytkennällä se kylläkin hoitaa sen tehtävän että lauhduttimelle saadaan aina tarpeeksi suuri virtaus, oli piirejä sitten auki yksi tai kymmenen.

[noble]

Arvelen, että itsellä vesi yrittää mennä isolle tukille, missä vain yksi piiri auki. Eli pienen jakotukin säätölinjaa pitäisi hiukan aukaista, että vesi ohjautuisi sinne ja virtaus paranisi.

[Seagear]

Yhden tapauksen tiedän missä "varattiin" pesuhuoneen lattiaa sekä 100l puskuria ja sitten shuntattiin muihin piireihin puskurista vesi. Tuossatapauksessa käyntiajoista ei meinannut saada mitenkään järkeviä ilman todella kovia menovesien lämpöjä. 100l varaajan lämpösisältö on vain todella onnettoman pieni. 3-, tai neliputkikytkennällä se kylläkin hoitaa sen tehtävän että lauhduttimelle saadaan aina tarpeeksi suuri virtaus, oli piirejä sitten auki yksi tai kymmenen.

Meillä on patterilämmityksessä tuollainen neliputkikytkentä (ks. linkin esitteen sivu 22). Mahtaako siitä olla lattialämmityksessä vastaavaa hyötyä?

http://www.nibe.fi/nibedocuments/15216/611182-8.pdf

[noble]

Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?

[maalämmittää]

Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?

Hyvä kysymys, odotan myös mielenkiinnolla virtauksesta paremmin ymmärtävien vastausta.

Tällä 100l puskuri kaksiputkikytkennällä antaa noin 10 minuuttia lisää käyntiaikaa 10kW koneella.

[noble]

Sellaiset 20-25 min oli käynti uusilla asetuksilla, joten käynnin puolesta ok. Toki nyt pitäisi vielä säätää, että mukavuus lisääntyisi.

[noble]

Nyt minimi 22'C, vähintään tuonne 25-26'C se pitäisi varmaan nostaa.
Maksimi on 45'C ja erotus 25'C.
Asteminuutit 300.

Pitää testata nostaa alaraja tuonne 25-26'C kun kelit vähän viilenee.

[jm82]

Taisi se min mennä sitten vähän turhan alas. Meneeköjän maalämpöpumpun käynnistys nyt niin että meno on 21C 300 minuutin ajan? Ei tosiaan lämpöä enää ole.
Min tosiaan ylemmäksi ja max varmaan ylemmäksi myös että sama käyntiaika pysyisi vielä.

"Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?"

Taitaa mennä osittain pelkän puskurin lämmittämiseksi? Maalämpöpumpun delta 7C. Jos kosteat tilat on pelkästään niin oli se 9.8C. Eli maalämpöpumppu ehtii lämmittämään puskuria enemmän kuin mitä lämpöä menee lattiaan. Jos on kolmella putkella noin kytketty niin ei taida hyödyttää ainakaan 100l puskuri. Isommassa puskurissa alkaisi vesitilavuudesta olla paremmin hyötyä.

100l puskuri kahdella putkella pakottaisi kaiken veden "hyötykäyttöön".

[maalämmittää]

Selvisikö putkistoista jotain ?

Sulla "kulkee" lämpöpulssi lattiassa.

[maalämmittää]

Nyt minimi 22'C, vähintään tuonne 25-26'C se pitäisi varmaan nostaa.
Maksimi on 45'C ja erotus 25'C.
Asteminuutit 300.

Pitää testata nostaa alaraja tuonne 25-26'C kun kelit vähän viilenee.

Eikös tilanne ole nyt hiukan nurinkurinen ... mukavuutta pitäisi olla ja lämmityssysteemi ei sitä nyt tuota ja kuitenkin se käy silloin tällöin "liian lyhyitä" jaksoja 

Asteminuutteja voi kasvattaa, mutta kasvata samalla myös lisäyksen rajaa, jottei mene vahingossa vastuksille.
Samoin maximia putkien mahdollistamaan lämpötilaan asti.

[noble]

Joo, onhan se nurinkurinen. Tilanne lienee käyntiaika vs. mukavuus taistelu nyt. Eli kyllä se taitaa varaajaa huutaa, en ole siitäkään tosin saanut hintoja.

Asentaja tulee käymään varmaan ensi viikolla, katsotaan pienen tukin säätö.

[jm82]

Selvisikö putkistoista jotain ?

Sulla "kulkee" lämpöpulssi lattiassa.

Mistähän tuollainen voisi johtua?
Voisiko olla termostaatteja jossain?

[noble]

Selvisikö putkistoista jotain ?

Sulla "kulkee" lämpöpulssi lattiassa.

Mistähän tuollainen voisi johtua?
Voisiko olla termostaatteja jossain?

Tarpeeksi kauan kun toistetaan, niin alkaa leikkaamaan

Pulssi tulee varmasti siitä, että konvektori päällä-->ilmavirta saavuttaa olohuoneen termostaatin ja tästä seilailu. Laitoin OH:n pyynnin nyt pienemmälle.

Tuosta tukkien tasapainosta vielä. Kun talvella on piirit ollut enemmän tai vähemmän kaikki auki isossa tukissa, niin virtausvastus on ymmärtääkseni tällöin pienempi. Myös tuolloin tuntuu, että ison tukin laattalattia on lämpöisempi kuin pienen tukin takana olevat märkätilat. No ensi viikolla selviää onko ollut säätö oikeassa asennossa vai ei, varmaan kuitenkin aukaistaan piennen tukin säätöä hieman.

[maalämmittää]

Pulssi on suunnilleen lämmitysjakson mittainen.

[noble]

Joo, se ilmeisesti sattuu vaan vaeltamaan tuolla taajuudella...?

Kuvasta näkee kun klo. 8 jälkeen suljin OH termarin.

[fraatti]

Miten tuossa kolmiputkijärjestelmässä varmistetaan, että puskurin koko kapasiteetti saadaan käytettyä hyödyksi, ja ettei lämmitetä pääosin pelkkää puskuria?

Epäilisin että mlp ja lattioiden virtausten suhde ratkaisee kuinka lattia latautuu puskurivaraajan kanssa...


Jos virtaus mlp-puskuri on paljon suurempi kuin lattian virtaus niin tällöin ladataan pääasiassa puskuria. Ja taas jos lattian virtaus on suurempi kuin mlp-puskuri niin epäilisin että tällöin myös lattia osallistuisi varaamiseen paremmin....

[euroshopperi]

Mulla on muuten samanlainen kytkentä, mutta nuo piirit on tuossa pumpun ja varaajan välissä ja molemmat piirit syötetään omalla kiertovesi pumpulla.

[noble]

No joo, pienen tukin linjasäätö on asetuksella 2 (10 maksimi). Sitä pitää nyt iltapäivällä aukaista.

Tuli vaan mieleen, että tuo säätö 2 johtunee osittain siitä, että erillishunttaus on ollut suositeltua. Kuinka moni pelkän lattialämmitysjärjestelmän omaava on laittanut shunttausta? Eikö se toisaalta ole vähän myrkkyä, jos ei ole puskuria ja ison piirin shuntti menee kiinni?

[jm82]

Säädön jälkeen varmaan kiertää paremmin ja suhinat loppuu tukista.

Itse en yhtään lattialämmitys jutuista tiedä. Mutta saattaisin laittaa pienen tukin täysille ja isoa tukkia tarvittaessa vähän pienemmälle. Ison tukin lattioilla voisi olla tarvittaessa termostaatit käytössä jos lämpötila on liian iso.

"En tiedä sitten olisiko tuon 200l kanssa järkevää shunttailla? Eli tankissa märkien vaatima 2 astetta lämpöisempi vesi ja siitä shunttaillaan. Vaatinee jo taaloja jonkin verran, neliputkikytkennän, pumpun... Olisi vaan nuo märät tilat omalla tukilla."

Eli ison tukin säätö olisi pienemmällä ja termostaatit niin märkätilat saisi ehkä pari astetta lämpöisemmiksi. Mielellään ei termostaatteja jos linjasäädöllä saisi tuon lämpötilaeron aikaiseksi ja hienosäätö termostaateilla ison tukin lattioissa.

Varmaan löytyy joltain paremmin tietoa miten kannattaisi säädellä.

Taitaa olla hyvin harvinaista shunttaus lattialämmityksen kanssa. Ainakin jos maalämpö löytyy.

[noble]

No niin linjasäätö laitettu 2->6. Koitin myös 8:lla, mitä suunittelija antoi säädöksi. Ainakin kohina pieneni, pariin käyntiin ei merkittäviä muutoksia, Delta tosin asettui noin 8K.

Sitä nyt en sitten tiedä, miten virtauksille käy kun syksyllä aukaisee isomman tukin piirejä...?

[noble]

No kelit kun ovat viilentyneet ja yhden piirin aukaisin puolittain, niin pumppu käy vuorokauden aikana 3x30min pyrähdystä.

Jäi toistaiseksi puskurivaraaja mietintään...

[fraatti]

Puskurivaraajan mitoituksesta:

Ja varaajan mitoituksesta:

[noble]

Vieläkin tässä haaveilen puskurivaraajasta, 100-300l pöntöstä. 300l olisi ehkä turhankin suuri.

Kesäkaudella ei tarvitsisi meniveden poikkeamaa nostella ja saisi ajaa normaalilla integraalilla. Talvella taas menoveden lämpötilaa saisi vakaammaksi.

Kolmi-neliputkikytkentä tulisi kysymykseen, yksi pumppu pitäisi varmaan myös hankkia lisää.

En tiedä onko järkeä vai ei. Mielessä molempia ajatuksia.