Öljysyöppö hirsitalo lapissa maalämpöön

[Ernesti]

Harkinnassa siis otsikon mukainen lämmitystaparemontti. Kohde on Pohjois-Lapissa sijaitseva -89 valmistunut kaksikerroksinen hirsitalo missä lämmitettäviä neliöitä noin 165. Villoitusten paksuutta minulla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Talossa on suurimmaksi osin patterilämmitys, mutta takkahuone, kylpyhuone ja sauna ovat lattialämmityksellä.

Ihan tarkkaa vuosittaista öljynkulutusta minulla ei ole tiedossani koska en asu talossa, mutta vanhoja toimituskuitteja ja ruutuvihkomuistiinpanoja läpi käydessäni kulutus näyttää viimeisten n. 15 vuoden ajalta olleen suurimmillaan noin 5200  litraa vuodessa. Pääasiassa viimeiset 10-15 vuotta öljyä on kulunut noin 4400 – 4800 litraa vuodessa. Alle 4000 litran ei taida olla jäänyt kertaakaan.
Lisäksi kovilla pakkasilla on lämmitetty leivinuunia ja jonkun verran myös puuhellaa.

Talossa on kattilan kaverina alkuperäinen 1500 litran varaaja. Kattila on alkuperäinen ETNA, polttimen ikää en tiedä ja merkkiä en muista.
Olen saanut kaksi tarjousta, joista ensimmäisen (IVT) sain paikan päällä tehdyn arviointikäynnin perusteella.

IVT Premiumline HQ C10 pumppu
Yksi 259m syvä porakaivo
IVT puskurisäiliö 300 litraa 4 yhdettä
Laskelma näkyy tehdyn Sodankylän tiedoilla, mutta rakennus on pohjoisempana
Mitoituslaskelmista en mitään ymmärrä, mutta seuraavaa siitä löytyy:
-   geoterminen, marktemp: +1C
-   Pohjavesi: AUTO
-   Menoveden lämpötila: +60
-   Asumisesta tuleva lämpö: +3
-   Ulkolämpötilan ollessa: DUT
-   Keruunesteen lämpötila: 0
Laskelman tuloksena lämmönlähteestä saatava energia olisi 25390kWh ja pumpun tarvitsema energia 10690kWh. Lisäenergiantarve taas olisi vain 180kWh. Laskelman lopussa on (hyvin houkutteleva) arvio vuosikuluista, noin 1196€ vuodessa lämmitykseen.

Kuulostaa optimistiselta että taloon riittäisi 10kW pumppu yhdellä 259m syvällä kaivolla. Paikalla käyneen asentajan mukaan tosin öljynkulutus on ollut noin suurta juuri tuon 1500 litran varaajan vuoksi. Pannu kuulemma lämmittää koko ajan suurta määrää vettä, mikä nostaa öljynkulutusta merkittävästi. Tämä siis korjaantuisi kun tilalle tulisi 300 litran puskurisäiliö.

Toinen tarjous on Jämä-merkkisellä pumpulla. Tämä on annettu käymättä paikalla.
Jämä Star RST 12kW maalämpöpumppu
Kaksi 135m lämpökaivoa
Jäspi buffer 200 lämpöpumppu- ja puskurivaraaja

Mukana ei tullut minkäänlaista mitoituslaskelmaa.

Mahtaako kumpikaan kuulostaa realistisilta? Voikohan tässä kohteessa todella päästä jopa niinkin pienellä kuin 10kW pumpulla? Olisiko kellään hyviä kommentteja & argumentteja puolesta tai vastaan  ?

[ego]

Palsa siitä tulee eli 4m3 öljyä korvataan sodankylässä yhdellä kaivolla.

Minua pelottaa. Millainen maasto, onko mahdollista että pohjavesi virtaa kallioperässä?

Eikö ole mahdollisuutta vaakaputken asennukseen, 3 x 300m??

Sodankylän ilmastossa porakaivo on vaihtoehto vain jos vaakaputkea ei mitenkään saada mahtumaan.

Peruskallion lämpötila on niin lähellä nollaa että lämpökaivo on potenttiaalinen jääkaivo.

Mutta tilanteet vaihtelevat. Tänään hämmästeltiin porakaivoa vaaran rinteessä josta tuleva viina oli 6 astettä lämmiintä.

Sulamisvedet ovat jo virranneet kallionrakosista ja lämmittäneet porakaivoa. Jopa porakaivosta ottava kasteluvesipumppu toimi ja vettä tuli vaikka kaivoista on otettu talven aikana 30000kW. Siis Rovaniemellä.

[justus01]

Nyt taitaa olla sellainen kohde, että palstan virallisesta kaivolaskurista loppuu numerot kesken...tai mittayksikkö vaihtuu kilometreiksi? 

Pohjoisen porakaivo- ja maalämpöyrittäjillä taitaa olla toisenlaiset laskurit. Luottavat ilmeisesti siihen, että kaivo voi jäätyneenäkin toimia ihan hyvin.

[Ernesti]

Kiitos vastauksista!

Kohteessa on porakaivo vesikaivona, tietääkseni se ei ole koskaan jäätynyt (onko vesikaivon ja lämpökaivon jäätyminen toisiinsa verrattavissa / onko riski sama?). Samalla paikkakunnalla on kyllä tehty myös lämpökaivoja, ainakin yksi tapaus tulee nyt mieleen missä 80-luvulla rakennettuun pienempään taloon on tehty 180m syvä kaivo ja se on ainakin ensimmäisen täyden vuoden toiminut

Epäilen että 3x300m vaakaputken asennukseen ei riitä lääniä.

[tomppeli]

Harkinnassa siis otsikon mukainen lämmitystaparemontti. Kohde on Pohjois-Lapissa sijaitseva -89 valmistunut kaksikerroksinen hirsitalo missä lämmitettäviä neliöitä noin 165. Villoitusten paksuutta minulla ei ole tällä hetkellä tiedossa. Talossa on suurimmaksi osin patterilämmitys, mutta takkahuone, kylpyhuone ja sauna ovat lattialämmityksellä.

Ihan tarkkaa vuosittaista öljynkulutusta minulla ei ole tiedossani koska en asu talossa, mutta vanhoja toimituskuitteja ja ruutuvihkomuistiinpanoja läpi käydessäni kulutus näyttää viimeisten n. 15 vuoden ajalta olleen suurimmillaan noin 5200  litraa vuodessa. Pääasiassa viimeiset 10-15 vuotta öljyä on kulunut noin 4400 – 4800 litraa vuodessa. Alle 4000 litran ei taida olla jäänyt kertaakaan.
Lisäksi kovilla pakkasilla on lämmitetty leivinuunia ja jonkun verran myös puuhellaa.

Koetin tehdä laskelman.
Yksi kaivo ei riitä, tarvitaan kaksi aika syvää.
Huomatkaa, että kun yksi kaivo jaetaan kahdeksi kaivoksi, ei se synny jakamalla yhden kaivon syvyyden metrít kakkosella.
Syvemmällä kallioperän lämpötila on korkeampi, kuin lähempänä maan pintaa.
Kahdessa kaivossa menetetään se syvän kaivon pohjaosan lämpöisempi osuus.
Mutta, kun niin syvää kaivoa, joka on yli 300 metriä, ei vielä kannata porata.

Toinen seikka, joka alentaa kahden rinnakkaisen kaivon saantoa, on se, että kaivot syövät hiukan toisiltaan lämpöä, jos niiden keskinäinen etäisyys on alle 30 metriä. Mitä lähempänä kaivot ovat toisiaan, sitä suurempi on niiden keskinäinen "haittavaikutus".

Jälleen huomautan, että tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.
Paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta saat luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen.

...
Edit.: Korjailin vielä vähän laskelmaa ja vaihdoin tulosteen.

[Tipi]

Kiitos vastauksista!

Kohteessa on porakaivo vesikaivona, tietääkseni se ei ole koskaan jäätynyt (onko vesikaivon ja lämpökaivon jäätyminen toisiinsa verrattavissa / onko riski sama?). Samalla paikkakunnalla on kyllä tehty myös lämpökaivoja, ainakin yksi tapaus tulee nyt mieleen missä 80-luvulla rakennettuun pienempään taloon on tehty 180m syvä kaivo ja se on ainakin ensimmäisen täyden vuoden toiminut

Epäilen että 3x300m vaakaputken asennukseen ei riitä lääniä.

Porakaivo pysyy paremmin sulana, koska kaivossa oleva vesi vaihtuu. Lämpökaivosta imetään lämpöenergiaa tapauksessasi noin 30 MWh / vuosi, eli tästä syystä lämpökaivo jäätyy helpommin. Lämpökaivo jossa veden vaihtuvuus on vähäinen, on aina alttiimpi jäätymiselle.

[tomppeli]

Lapissa saattaa tosiaan olla tunturin kupeessa paikkoja, joissa porakaivon läpi virtaa vesi.
Jos tällainen paikka löytyisi, riittäisi jonkin verran lyhyemmät porakaivot.
Mahdotonta sanoa, kuinka paljon lyhyemmät; syvyys riippu ihan läpivirtauksen suuruudesta.
GTK on tutkinut porakaivoja Lapissakin. Heillä voi olla lisää tietoa asiasta.

Foorumimme jäsen ego -tuntee Lapin oloja.

[Ernesti]

Kiitos kaikille kommentoijille.

En ole hetkeen vieraillut foorumilla enkä täten päivittänyt tätä ketjuakaan, lukemani kommentit saamistani tarjouksista olivat sen verran epäileväisiä että asia palautettiin harkinta-asteelle. Varsinkin kun kahden todella syvän kaivon ja 14-15kW pumpun investointikulut nousisivat niin paljon ajateltua suuremmiksi.

Laskin lämpöässän Excel-laskurilla itsekin tuota mitoitusta, ja täysitehoisen järjestelmän saamiseksi sekin näytti kahta syvää kaivoa ja suuritehoista pumppua. Katsoin myös mitä lämpöässän laskuri sanoo yhdestä 259m kaivosta ja 10kW pumpusta, ja sen mukaan moinen yhdistelmä riittäisi kattamaan 96% tarvittavasta lämmöstä. Loput ilmeisesti tulisi suoraan pumpun sähkövastuksilla, vai kuinka? 259m ja 10kW pumppu olivat siis IVT-tarjouksen speksit.

Onko tässä nyt suurin riski siis se, että

- todellisuudessa tuo 96% ei toteudu vaan päästään huonompaan lämmöntuottoon ja tarvitaan enemmän sähköä?
- yhdellä 259m kaivolla jäätymisvaara vaan on liian suuri koska lämpöenergiaa otetaan sieltä niin paljon?
- muu, mikä?

Tarkoitukseni ei ole yrittää saada väkisin perusteluja kasaan pienemmän järjestelmän puolesta, vaan haluan ymmärtää mikä on pahin pullonkaula pienen järjestelmän asennukselle.
Lisäsähkön käyttö kovimmilla pakkasilla olisi mielestäni hyväksyttävää, jos sillä säästyisi kaksinkertaisen kaivomäärän poraamiselta (ja isomman pumpun hankinnalta), mutta sitten taas jos yksi kaivo on paljon todennäköisempi jäätymään ja täten pilaa koko järjestelmän toiminnan, niin se on toki jo eri kaliiperin haitta ja peruste yhtä kaivoa vastaan.