Pieni rivitalo öljystä maalämpöön

[kengu]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Vaasa

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1979

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
4000-5000l, kaikki lämpö öljystä (plus käyttösähkö)

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys.

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Poistoilmanvaihto eli huippuimuri

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
53 metriä

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Eristeenä villaa, paksuus "normaali"

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
2 kerrosta + kellari 40m²

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
135, 135, 40

- Huonekorkeudet kerroksittain?
2.7, 2.7, 2.2

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maavarainen,

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Villaa+lisätty puhallusvillaa jokunen vuosi sitten. Oliskohan nyt noin 300mm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
kellarissa riittäisi pienempikin lämpö. Tällä hetkellä pannuhuone kellarissa pitää mukavasti lämpöä yllä.

Asuntoja on talossa kolme ja noin nelihenkisille perheille soveltuvat, eli pahimmassa tapauksessa kolmesta suihkusta teinit lotraisivat samaan aikaan ja pitkään vettä, ei tosin tällä hetkellä.

Öljyä poltetaan kaksoiskattilassa ja putkiasennuksien takia (lkv-kierukka) lähinnä puun polttoa varten oleva ~300l varaajakin on pidettävä lämpimänä kesälläkin hukkaamassa lämpöä, latauspumppu kierrättää vettä koko ajan. Lkv-kierto käy koko ajan ja arvatenkin heikosti, todennäköisemmin ei olleenkaan eristetyissä putkissa. Lkv-kierrossa on myös 3 kappaletta pyyhekuivaimia, jolloin kesällä tulee kylppäriin lämpöä vähintään riittävästi, ehkä jopa liikaa jos olis kuuma muutenkin. Aivan varmasti menee energiaa hukkaan tällä hetkellä oikein urakalla.

Viime talvena pattereille lähti maksimissaan noin 55 asteista kun vastaavasti pihalla oli 20 astetta pakkasta. En tiedä olisiko tuosta paljon alhaisempi lämpötila riittänyt enää, tuskin kovin hyvin. Patterit ovat alkuperäisiä yksilehtisiä ja niihin ei ole tarkoitus ensisijaisesti kajota. Ja ainakin oumannin käyrä oli jossain kohdassa sen verran agressiivinen että jossain pikkupakkasella tarjosi ehkä liian kylmää vettä kiertoon.

Kallio löytyy pihalta helposti, ehkä jopa liian helposti kun saattaa osua reitille sitten kun pitäisi putket kaivosta saada tekniseen tilaan.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman. Liitin laskelmasta PDF -tulosteen omaan viestiisi.

En päässyt ihan niin pieneen lämmitysöljyn kulutukseen, kuin olit ilmoittanut.
Johtunee mahdollisesti siitä, että rakennus olisi eristetty tyypillistä aikalaistaan paremmin.
Laskin mitoituksen nyt kuitenkin rakentamisen ajankohdan tyypillisen rakennustavan mukaisesti.

Näyttäisi tarvittavan noin 15 kW -tehoinen lämmityslaite.
Talo sinänsä tarvitsisi noin 13 kW tehoisen lämmityslaitteen,
mutta suurehko asukasmäärä tarvitsee tehoa lämpimän käyttöveden tuottamiseen noin 1,7 kW.
Lämpimän käyttöveden varaajan tulee olla aika iso suuren asukasmäärän takia.
Suositan tähän erillisellä, aika isolla, noin 1000 litran tulistusvaraajalla varustettua maalämpöpumppua.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin postiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 800 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole takuumitoitus.
Luotettavamman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta, joka voi selvittää rakennetiedot tarkemmin.


...
Edit.:
Laskin vielä uudelleen, nyt vähän paremmilla lähtötiedoilla. Ei juurikaan muuttunut!
Olisiko aikaisempi kulutustustieto joltain normaalia lämpöisemmältä vuodelta,
tai olisiko asukkaita ollut huomattavasti vähemmän, kuin tässä laskelmassa on.

[kengu]

Kiitos laskelmasta. Vettä on todennäköisesti lotrattu vähemmän kuin tuo laskelman mukainen kolme nelihenkistä perhettä. Ainakin yksi kämppä on ollut huomattavasti niukempi vedenkuluttaja.

[kengu]

Pistin tuossa samoihin aikoihin tämän laskelman kanssa myös tarjouspyyntöjä parille firmalle. Taitaa olla kesälomat pahasti päällä kun ei minkäänlaista vastausta tule.

[kengu]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6305.0

Tarjoavat 2*160 tai 2*150m kaivoja 5000l öljynkulutuksella.

Lämpöässä ESI 17kw + 1000l varaaja
Nibe 1145 17kw + kvv 500l + puskuri 200l + 210l sähköllä
Vaillant geotherm 17kw + kvv 500l + puskuri 500l
Viessmann 200G 17kw + kvv 600l + puskuri 350l
IVT greenline HE E14 +kvv 500l + puskuri 300l

Tällaisia tähän mennessä on saapunut. Melko samankaltaisia, hieman herättää epäilyksiä tuo melko maltillinen kaivon syvyys ja toisaalta kaivoon nähden suuritehoiset koneet. Koneet saattavatkin olla kohdillaan ja kaivostahan on paha sanoa. Jotenkin sellainen fiilis, että ehkä kaivoa voisi olla enemmänkin.

No vielä puuttuu tarjouksia ja näkemyksiä.

[tomppeli]

Tarjoavat 2*160 tai 2*150m kaivoja 5000l öljynkulutuksella.

Näyttää siltä, että kaivot ovat liian matalia.

5000 litraa lämmitysöljyä/vuosi tarvittaisiin vähintään 2 x 170 metrin aktiivisyvyydet kaivoihin.
Kokonaissyvyys on tätäkin suurempi, vähintään 2 x 175 metriä.
Noillakin syvyyksillä mennään vielä kaivon kuormituksen äärirajoille.
Ensimmäinen vuosi voi vielä onnistua, mutta seuraavina, kun kaivo jäähtyy kuormituksen takia, voi tulla ongelmia.
Pumpun hyötysuhdekin laskee liian matalien kaivojen takia.

Kaivojen syvyyksistä on ilmeisesti tingitty, jotta saataisiin tarjoushintaa alemmaksi.
Asennusliikkeellä on takuuvastuu pumpun toiminnasta,
mutta liian matalien kaivojen aiheuttamat ongelmat voidaan aina panna paikallisten arvaamattomien olosuhteiden syyksi.

[kengu]

Mitä merkkejä vielä puuttuu? Voisihan sitä koittaa saada vaihtoehtoisia tarjouksia vaikka samasta koneesta eri teipeilläkin jos tietäisi että mistä kysyä.

[jm82]

Nibe 1145 17kw + kvv 500l + puskuri 200l + 210l sähköllä

Tuolle vähän heikkotehoisempi vaihtoehto. nibe 1155 4-16kW invertteri. En tiedä onko kukaan vielä laittanut invertterimallia rivitaloon. Kaivoa voisi olla vaikka tuo 2x175-180 metriä. Poraus maksaa varmaan 26e metri.
http://www.maalampotukku.fi/product/20/nibe-f1155-4-16-kw-kierroslukuohjattu-maalampopumppu

[kengu]

Tuota invertterimallia itse kanssa pähkäilin eli pohdiskelin kun jossain tuli vastaan. Voisi olla vaihtoehto sekin.

[kengu]

On muuten yllättävän pitkä prosessi tällainen. Luulis jotensakin että työt kelpaisivat, mutta eipä oikein kovin hyvää keskustelua ole liian monelta kauppiaalta irronnut.

aktiivia 2*150m, 2*170m on vissiin tarjottu nyt. Olisko ollut joku 2*185m myös. Perusteluja kaivon syvyydelle ei ole tarjottu edes kysyttäessä

[fraatti]

Kuuluisia hihavakioita kaivojen mitoissa

Eräässä kohteessa oli kaksi samanlaista varaajaa joissa oli 2kpl kierukoita molemmissa. Toinen toimi puskurina ja siitä otettiin käyttövedelle esilämmitys molempien kierukoiden kautta. Sitten oli erikseen käyttövesivaraaja josta käyttövesi otettiin myöskin kahden kierukan kautta. Tässä varaajassa vesi oli vain käyttöveden lämpöistä tietysti... ja kone vaihtoi vaihtoventtiilillä sitten kumpaa pyttyä lämmitti... Käyttöveden kierto sitten "kuuman" pytyn alaosan kierukkaan....

[tomppeli]

On muuten yllättävän pitkä prosessi tällainen. Luulis jotensakin että työt kelpaisivat, mutta eipä oikein kovin hyvää keskustelua ole liian monelta kauppiaalta irronnut.

aktiivia 2*150m, 2*170m on vissiin tarjottu nyt. Olisko ollut joku 2*185m myös. Perusteluja kaivon syvyydelle ei ole tarjottu edes kysyttäessä

Kaikki nämä kaivot ovat ilmeisesti liian matalia.
Pitäisi olla ainakin 2 x 195 metriä aktiivisyvyyttä.
Kokonaissyvyys ainakin 2 x 200 metriä. Kaivojen välinen etäisyys 25 metriä.
2 x 200 m saattaisi riittää, mutta kukaan ei voi mennä takuuseen riittävyydestä.
Liian matala kaivo saattaa riittää parina - kolmena aloitusvuotena, mutta kaivo viilenee ja muutaman vuoden kuluttua se voi olla liian kylmä.
Tarvittaessa porattava kolmas kaivo lisäksi, jos tontilla on tilaa.

Jos rakennus on korkealla paikalla (mäellä), voi kaivon yläosaan jäädä enemmän, kuin 5 metriä kuivaa osuutta, Sitä ei lasketa aktiivisyvyydeksi; kuivasta osastahan ei saada mitään lämpöenergiaa.

Lämmitettävä alaa on noin 330m2 (ala, joka on ulkovaipan sisäpuolella ja käsittää myös väliseinät ja mahdolliset hormit)
ja kuutioita noin 800 m3, jossa myöskin ne väliseinät yms. mukana.
Noinkin iso rakennusmassa tarvitsee aika paljon lämpöenergiaa.

[kengu]

Millä varmistetaan riittävä lkv-tarjonta kesällä. Lämmityskaudella voi aina ottaa esilämmitystä tuolta puskurin puolelta, mutta jos lämmitys ei ole päällä niin siitä ei ole apuja. Pitää varmistua riittävästä lämminvesivaraajan tilavuudesta sitten. No ehkä se on tuo esimerkiksi 500 litraa lkv-tilavuutta.

Nibe 1145 17kw + kvv 500l + puskuri 200l + 210l sähköllä

Eikös tuossa tule jo melkoisesti pönttöä jos on 500+200 ja sitten vielä 210 sähköllä päälle. Vaikuttaa vähän "purkkaratkaisulta" vaikka voi hyvinkin olla ihan tarkoituksenmukainen.

[fraatti]

Millä varmistetaan riittävä lkv-tarjonta kesällä.

Tuossa esimerkkini tapauksessa kesällä lämmityksen ollessa topissa puskurivaraajaa pidetään vaikka 30 asteisena kokoajan. Lämmityskauden loputtua vain kierto lopetetaan vaikka puskuria ladataan normaalisti. Tällöin käyttövesi piisaa normaalisti kesälläkin.