Paritalo, 2 x 202 m2. Alle 10 vuotta vanha iso (=kallis) öljylämmityskattila, jolla siis elinkaarta jäljellä ihan oikeasti.
Haluaisimme
a) mitoituslaskelman koko talon maalämmitystä varten. Pärjätäänkö mitenkään yhdellä kaivolla?
b) ajatuksia siitä, onko viisasta rakentaa omat järjestelmät asunnoille vai yksi yhteinen; onko yhteisestä järjestelystä synergiahyötyjä?
c) ajatuksia siitä, miten öljykattilaa ja sen jäljellä olevaa elinkaarta voisi hyödyntää
d) ajatuksia siitä, miten toiseen asuntoon n. 70 m2:lle remontoitua lattialämmityskiertoa voisi hyödyntää
-Sijainti: Espoo
-Rakennettu noin 1980, ei rinnetalo, noin 2 x 202 m2
-öljynkulutus noin 6000 litraa vuodessa, käyttöveden osuus noin 15% (yhteensä 9 henkeä)
toisessa asunnossa on patterilämmitys, toisessa remontoitu n 70 neliölle lattialämpökierto joka toimii suntilla patterikierrosta sekä patterilämmitys
toisessa asunnossa koneellinen ilmanvaihto LTO:lla, toisessa painovoimainen
ulkoseinien yhteenlaskettu pituus noin 126 m
ulkoseinien eriste villa 150 mm, puurunko, tiiliverhoilu
kerroksia 1, huonekorkeus 2.30 paitsi olohuonetilassa 2 x 50 m2 4-5 m, keskimäärin 2.7 m
alapohja maanvarainen, 100-150 mm styroksi tms
yläpohjassa villa 300 mm + puhallusvillaa keskimäärin 300 mm
3-lasiset ikkunat, olohuoneissa n 12 m2 lasia
ei muita lämmitettäviä tiloja
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Kohteesta oli varsin hyvät lähtötiedot.
Näyttäisi tarvittavan noin 15 - 16 kW tehoinen lämmityslaite ja 2 x 190 aktiivimetriset porakaivot.
Kysyt, voiko mitenkään yksi kaivo riittää.
Kyllä voi, kun se kaivo on tarpeeksi syvä. Yksi 300 metrinen kaivo riittää.
Sellaisia voidaan nykyään myöskin porata suomalaisyrittäjien porauskalustolla. Jopa syvemmällekin päästään.
Ongelmaksi vain voi muodostua se, kuinka saadaan keräimeen tarpeeksi massavirtausta.
Vaihtamalla keräimen putken läpimitta yhtä kokoluokkaa isommaksi, ratkeaa sekin ongelma.
Tähän taasen soveltuisi tulistusvaraajallinen lämpöpumppu hyvin.
Isolla, n. 700 - 1000 litraisella tusistusvaraajapumpulla lämmin käyttövesi riittäisi hyvin.
Tulistusvaraajakoneista saadaan vähän kuumempaa käyttövetta.
Lisäksi se tehdään varsinkin talviaikaan lämmityksen "sivutuotteena" ja vähän paremmalla hyötysuhteella.
Ainoa seikka, joka vähän mietitytti:
ulkoseinien yhteenlaskettu pituus noin 126 mOnhan kyseessä toisiinsa kiinni rakennetut paritalon puolikkaat.
Onko tässä mitassa, 126 m mukana talonpätkien välisen yhteisen seinänkin osuus?
Puolikkaiden lämmitystarve ei ole ihan sama.
Toisella on koneellinen iv, lämmön talteen otolla. Siinä puolikkaassa on noin 5000 kWh/a pienempi vuotuisen lämmitysenergian tarve.
Asia näkyy rakennuserittelyssä.
Yhteisen lämpöpumpun hankkiminen on niin paljon edullisempaa per osakas, että kannattaisin sellaista.
Lämpöpumpun käyttökustannukset ovat niin pienet, että ei kannata alkaa pohtimaan, kumman pitäisi maksaa enemmän!
Jos erona on vaikkapa tuo 5000 kWh/a, niin se tehdään hyötyuhteella n. 3,0 COP.
5000 kWh /3 = noin 1666 kWh/a. Sähkön hinta noin 0,15 €/kWh tekee 250 €/ vuosi.
Tuo voi olla se vuotuinen kulujen ero.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin postiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.