Ajatuksia isohkon vm-68 täystiili OKT:n mitoitukseen ja laitteistoon

[IsäAurinkoinen]

Hommattiin meille kodiksi tällainen saneerattava kohde, jossa nyt maalämpö korvaamassa aiemman öljy/puu -lämmityksen. Talon mitat 10x12m, jossa kaksi asuinkerrosta, yhteensä 205m² huoneistoalaa + kellari, joka myös kokonaan käytännössä lämmintä tilaa. Kokonaisala 358m² ja tilavuus sisämitoin 780m³. Tiilirunko ja -verhous + rappaus, välissä 75mm kivivillaa. Kaikki välipohjat valettuja ja yläpohjaan tulossa uudet eristeet (spu + villa). Tontti on rinnemäinen ja kallio osittain todella lähellä, johon talon pohjia on myös louhittu.

Talossa vesikiertoinen lämmitys yksilehtisin patterein, joka saneerataan nyt samalla. Patterien pinta-alaa kasvatetaan ~25% ja kaikki uudet tulevat olemaan C22-luokkaisia. Kellariin sauna/pesuhuone/kodinhoitohuone tulossa lattiaan vesikierto. Ikkunat vaihdettu 2005 ja taloon jää painovoimainen ilmanvaihto, osittaisella koneellisella poistolla.

Vanhasta öljynkulutuksesta on tietoa edelliseltä omistajalta, että ~3000 litraa/vuosi olisi menty. Tätä voidaan pitää alarajana, koska talo on viime vuodet ollut vajaalla käytöllä (asuttu vain toista kerrosta). Katsottiin siis maalämpö järkeväksi vaihtoehdoksi vanhaan tämän kokoluokan bunkkeriin.

Asukkaita on tulossa 2 aikuista ja nyt alkuun yhden lapsen kera - katsotaan sitten kuinka tässä innostutaan täyttämään huoneita. Ammeita ei tule, mutta saunaa tullaan lämmittämään usein ja läträtään vedellä todennäköisesti keskivertoa enemmän.

Paikan päällä on käynyt arvioimassa muutama toimittaja ja heiltä olemme saanut hieman erilaisia mitoituksia. Laskelmissa tehontarve on vaihdellut haarukassa: 12,3 - 17,6 kW. Tarjouksissa on ollut siten mitoituksen mukaan vaihdellen pumppuja:

Vaihtoventtiilikoneita: 12kW ja 14kW
Tulistuspumppu: 17kW
Invertteriä: 4-16kW

Reikien syvyydet vaihdelleet haarukassa: 220-300m

Vesivaraajaksi kahdella oli 500-600 litran hybridi, muilla 300 KVV + 100-200 litran puskuri.

Itseäni on jostain syystä himottanut (mitään kun en näistä ymmärrä) hybridivaraaja (esim. Jäspi GTV Hybrid 500) + siihen tehokas pumppu (14kW) ja riittävä reikä (~280m). Riittääkö kuitenkin käytännössä paremmin käyttövettä KVV 300 + 200 puskurilla tai onko se muuten mielestänne järkevämpi lähtökohta?

Invertterin soveltuvuudesta tai jopa paremuudesta pumpuksi tähän kohteeseen ei ole muuta käsitystä, kuin että sitä kauppaavat tahot ovat kovasti suosittaneet.

Arviot tehontarpeesta heittelevät sen verran, että olisi mukava saada täältäkin verrokkia. Samoin mielipiteitä setupista muutenkin - kaikki kommentit ovat tervetulleita, kiitos!

[euroshopperi]

Mulla on aika saman kokoinen huusholli. Ja laitteisto on aika kohdallaan ittelle.

[tomppeli]

Talon mitat 10x12m, jossa kaksi asuinkerrosta, yhteensä 205m² huoneistoalaa + kellari, joka myös kokonaan käytännössä lämmintä tilaa. Kokonaisala 358m² ja tilavuus sisämitoin 780m³. Tiilirunko ja -verhous + rappaus, välissä 75mm kivivillaa. Kaikki välipohjat valettuja ja yläpohjaan tulossa uudet eristeet (spu + villa). Tontti on rinnemäinen ja kallio osittain todella lähellä, johon talon pohjia on myös louhittu.

Talossa vesikiertoinen lämmitys yksilehtisin patterein, joka saneerataan nyt samalla. Patterien pinta-alaa kasvatetaan ~25% ja kaikki uudet tulevat olemaan C22-luokkaisia. Kellariin sauna/pesuhuone/kodinhoitohuone tulossa lattiaan vesikierto. Ikkunat vaihdettu 2005 ja taloon jää painovoimainen ilmanvaihto, osittaisella koneellisella poistolla.

Vanhasta öljynkulutuksesta on tietoa edelliseltä omistajalta, että ~3000 litraa/vuosi olisi menty. Tätä voidaan pitää alarajana, koska talo on viime vuodet ollut vajaalla käytöllä (asuttu vain toista kerrosta). Katsottiin siis maalämpö järkeväksi vaihtoehdoksi vanhaan tämän kokoluokan bunkkeriin.

Asukkaita on tulossa 2 aikuista ja nyt alkuun yhden lapsen kera - katsotaan sitten kuinka tässä innostutaan täyttämään huoneita. Ammeita ei tule, mutta saunaa tullaan lämmittämään usein ja läträtään vedellä todennäköisesti keskivertoa enemmän.

Koetin tehdä mitoituslaskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Iso tiilitalo kohtalaisen ohuella lämpöeristyksellä (7,5 cm) vaati aika paljon lämmitystehoa.
Tässä laskelmassa on oletuksena, että yläpohjan päälle on villaa yhteensä noin 40 cm, jotta U -arvoksi tulee noin 0,1U.
Lämpökaivon syvyys on niin iso, että se lämmön otto ei onnistu yhdellä kaivolla.
Maakiertopumppu ei jaksa kierrättää tarpeeksi suurta liuosmäärää yli 300 metrin kaivossa.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[IsäAurinkoinen]

Kiitos euroshopperi ja tomppelille eritoten laskelmasta!

Tässä valossa nuo saatujen mitoitusten yläpää ei näytä lainkaan liioittelulta. Mitenkähän kuitenkin pärjäisi täällä Tampereella tuolla kaavaillulla 14kW pumplla, kun aika harvoin täällä enää kunnon pakkasia näkee? Kaivon jos koittais saada kuitenkin sinne lähelle 300 metriä.

Sen verran jäi tuossa edellisessä mainitsematta, että kellarissa on melko iso talli (~40m²) eikä siellä ole varsinaisia asuintiloja niin lämpötila tuskin pidetään ihan samoissa kerrosten kanssa. Yläpohjaan tuli rakennepiirrustuksiin 300mm villa + 50mm eps.

[tomppeli]

Kiitos euroshopperi ja tomppelille eritoten laskelmasta!

Tässä valossa nuo saatujen mitoitusten yläpää ei näytä lainkaan liioittelulta. Mitenkähän kuitenkin pärjäisi täällä Tampereella tuolla kaavaillulla 14kW pumplla, kun aika harvoin täällä enää kunnon pakkasia näkee? Kaivon jos koittais saada kuitenkin sinne lähelle 300 metriä.

Sen verran jäi tuossa edellisessä mainitsematta, että kellarissa on melko iso talli (~40m²) eikä siellä ole varsinaisia asuintiloja niin lämpötila tuskin pidetään ihan samoissa kerrosten kanssa. Yläpohjaan tuli rakennepiirrustuksiin 300mm villa + 50mm eps.

Hyvä, että kerroit oikean paikkakunnan.
Kun paikkakuntaa ei ollut aikaisemmin kerrottu, laitoin sinne paikkakunnan arvaamalla, vähän tietokoneen hakutoimintoja hyödyntäen.
Lämmitystarveluvut tulivat uudet ja lämmitystarve laski.
Pumpuksi riittää nyt 14 kW.
Kaivokin madaltui.!
Vaihdoin tulosteen korjattuun.

Olisi kovasti toivottavaa,
että laskentaa varten olisi tiedossa suunnilleen oikea kohteen paikkakunta.
Ymmärrän sen, että kaikki eivät halua paljastaa asuinpaikkakuntaansa, mutta kunhan olisi edes joku lähinaapuri paikkakuntana tiedossa.
Väärä paikkakunta vääristää kovasti laskennan tulosta.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[IsäAurinkoinen]

Kiitos päivitetystä laskelmasta tomppeli!

Tämän mukaan tuo kaavailtu kokoluokka siis olisi melko passeli tähän taloon.

@jm82

Tässä niitä valinnan vaikeuksia juuri onkin.. Invertterikauppiaat hehkuttaa laitetta juurikin siitä syystä, että kun tehontarve ei ole niin tarkkaan selvillä, invertteri osaa mukautua "kysynnän mukaan" ja olisi näin ollen kestävyyden ja hyötysuhteen kannalta se ainut oikea vaihtoehto. Toisenlaistakin mielipidettä kuuluu eikä näistä oikein faktatietoa ole saatavilla. Hinnallakaan ei tunnu tässä kohtaa olevan juuri eroa vs. 14kW on/off ja 4-16kW invertteri.

Miksi erillinen KVV + puskuri olisi mielestäsi parempi valinta versus vaikapa tuo Jäspin GTV hybridi?

[euroshopperi]

Hybridivaraajassa on vaarana, että jos muuten pystyisi lämmitykselle pitämään alhaisempaa lämpöä, niin joutuu turhaan nostamaan käyttöveden takia koko lämmitysvaraajan lämmöt turhan ylös ja hyötysuhde laskee. Erillinen lämminvesipönttö taas pystyy elämään omaa elämäänsä ja lämminvesivaraaja saa elää ulkolämpötilojen mukaan vapaammin. Tuon hybridin läpi voi kyllä esilämmittää käyttöveden ja viedä sen sitten käyttövesivaraajan sisääntuloon. Maalämmöllä pitäisi pyrkiä tekemään kaikki mahdollisimman alhaisilla lämmöillä ja tuottaa sitä sitten enemmän ja tasaisemmin. Öljyaikaan olisi helposti käynyt tehdä vaikka 90 asteista vettä 100 L ja sekoitella siitä sitten esim 300 L 50 asteista. Maalämmöllä pitää tehdä suoraan tuo 300 L käyttövettä varaajaan, tai joutuu huudattamaan vastuksia kunnolla. Tuo hybridi käy kyllä erinomaisesti lämmitysvaraajaksi ja pystyy laittamaan aurinkokennotkin, niin saa kesällä pesutilojen lattiat lämpiämään ilman pumpun pyöritystä. Aurinkokennojen haittana on pakollinen shunttaus. Käyttövesivaraajan koko täytyy esim 17 kW koneella olla minimissään tuollainen meikäläisen 390 L, tai muuten alkaa kaasut kiehua yli. Tuossa 1255 Nibessä on vissiin käyttöveden teon tehorajoitus, jotta se toimii sillä yhdistetyllä varaajalla. Siihen voi kyllä lisätä tuon hybridin, jolla saat patteritalossa tarvittaessa vähintään tuplattua käyttövesimääräsi ja saat sen veden vielä hieman hieman paremmalla hyötysuhteellakin. Ensinnä pystyt pitämään käyttöveden alhaisemmalla lämmöllä ja esilämmitys tehdään lämmityksen tehokertoimella. Ja tuossa hybridipöntössä on 2 lämminvesikierukkaa, niin esilämmitys on kyllä aika tehokaskin. Jos meinaa ottaa kaiken käyttöveden lämmitysvaraajasta kierukoilla, niin tuollainen 500 L on kyllä aika pieni siihen. Tai sitten suihkuvedet menee käytännössä yhtä putkea pitkin lähes aina ja suihkuttelut loppuu lyhyeen muulloin, kuin keskitalvella. Vaihtoehtonahan on tietysti nostaa varaajan lämpöjä ylemmäs, mutta maalämpö ei siitä juuri tykkää. Tai varaajan koko sinne 1000-1500 L hujakoille. 100-200 L puskurivaraajassa ei paljon muuta hyötyä tule, kuin patterien napsumisen poisto. Jos siihen laittaa esilämmityskierukan, niin hinta ei paljon poikkea isommastakaan puskurivaraajasta esilämmityskierukoineen. Hyvää alkumatkaa kuitenkin maalämpö projektillesi. Hissun kissun hyvä tulee. Ei kannata tempoilla.

Tuossa esim käyttövedelle varaajia, jos ottaa erillislaitteiston.

http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso

Ja tuossa puskuri kierukalla.

http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/puskurivaraajat/oso/puskurivaraaja-oso-accu-50rc-300l-detail

http://www.varaaja.com/images/tiedostot/tuotteet/hybridivaraajat/oso/Oso_hybridivaraajat.pdf

[sam68]

Onkohan jokin asia muuttunut kun ollaan tekemässä yli 250m yhdellä kaivolla? 50mm putki kenties.

[tomppeli]

Lämpökaivoissa kannattaisi pyrkiä mieluummin yhteen, vähän syvempään kaivoon, kuin  kahteen matalampaan.
Yksi kaivo tulee halvemmaksi, kuin kaksi.

Myöskin tiheä asutus vaikeuttaa kahden kaivon tekemistä.
Naapuritontin kaivo tulee liian lähelle.

Jos kaksi kaivoa on 25 metrin etäisyydellä toisistaan,
saadaan kaivoa kohden 15 % enemmän lämpöenergiaa kuin,
jos kaivot olisivat 15 mertrin etäisyydellä toisistaan.
Yksi syvä kaivo on helpompi sijoittaa tontille niin, että tarpeeksi suuri etäisyys naapureiden kaivoihin säilyy.

Syvässä, yli 200 metrisessä kaivossa on ongelmana pitkän keruupiirin putken liian suureksi nouseva liouksen virtausvastus.
Tästä ongelmasta pääsee, kuten sam68 totesi, käyttämällä 50 mm läpimittaista keruupiirin putkea 40 millisen sijaan.
Kaikki porarit eivät vielä ole ottaneet käyttöön 50 mm keräinputkea.
Syytä tiedustella useammalta porarilta, josko he pystyvät tekemään syvän kaivon 2 x 50 millisellä keräimellä.

[OilToSoil]

Täältä löytyy 230 m kaivo ymmärtääkseni 40 mm putkella.
Pumpuksi on vaihdettu vähän normaalia tehokkaampi Wilo Stratos Para 1-12, jos nyt tuo nimen oikein muistan.
Se kun on täysillä niin meno-paluun ero on 3 asteen luokkaa, ehkä hiukan sen yli.

[Roori]

Tässä niitä valinnan vaikeuksia juuri onkin.. Invertterikauppiaat hehkuttaa laitetta juurikin siitä syystä, että kun tehontarve ei ole niin tarkkaan selvillä, invertteri osaa mukautua "kysynnän mukaan" ja olisi näin ollen kestävyyden ja hyötysuhteen kannalta se ainut oikea vaihtoehto. Toisenlaistakin mielipidettä kuuluu eikä näistä oikein faktatietoa ole saatavilla. Hinnallakaan ei tunnu tässä kohtaa olevan juuri eroa vs. 14kW on/off ja 4-16kW invertteri.

Miksi erillinen KVV + puskuri olisi mielestäsi parempi valinta versus vaikapa tuo Jäspin GTV hybridi?

Oletko saanut mitään järkeenkäypää selitystä tuolle 'Toisenlaistakin mielipidettä kuuluu'?
Luulen vahvasti että tuommonen on tullut sellaiselta jolla ei ole kyseistä vaihtoehtoa tarjota. 

Asukkaita 3-4(5) ...integroidulla LKV-pönällä varustettu riittää käyttöveteen, vaikka F1255, ja tuo GTV vielä myötäauttaa asiaa, EI HUONO vaihtoehto sanois JU.

Tuossa oli jossain väite että jos olis pelkkä hybridivaraaja niin se pitää kokonaan olla kuuma että tulee LKV:tä ei pidä paikkaansa koska noi on yleensä osastoitu erilleen eli ylhäällä on kuuma käyttövesiosasto ja alhaalla viileempi lämmitysvesiosasto. Silti pyrkisin pitämään nuo vedet 'irti' toisistaan.

Joka tapauksessa tommonen kahden laitteen  F1255+GTV500 Hybrid olis lähimpänä minun valintani näihin tietoihin, muutama satku voi olla lisää vrt 'luita kaluten' pakettiin mutta haukkunee hintansa. Lisänä tuo sallii jotain muutakin lisättävää systeemiin jos joskus tulee tarve (=innostus) semmoseen asiaan.

[tomppeli]

Asukkaita on tulossa 2 aikuista ja nyt alkuun yhden lapsen kera - katsotaan sitten kuinka tässä innostutaan täyttämään huoneita. Ammeita ei tule, mutta saunaa tullaan lämmittämään usein ja läträtään vedellä todennäköisesti keskivertoa enemmän.

Niin tosiaan nibe 1255 4-16kW mallissa olisi jo 180 litran käyttövesivaraaja ja varmaan sekin on jo aika riittoisa määrä.

On olemassa vaara, että tuo 180 litraa ei riitä.
Olisi hyvä jo tässä hankintavaiheessa miettiä jotain muuta ratkaisua, jotta lämpimän käyttöveden riittämätön saanti ei aiheuttaisi harmeja.
Vaimo ei silloin kehu eikä kiitä.

[euroshopperi]

Esilämmitys puskurilla toimii hyvin lämpimän veden maksimointiin. Porakaivo vedellä voi toimia ehkä parhaiten, jos tulevan veden lämpö on tosi alhaisella tasolla. On vain tullut huomattua, kun laitoin kaikki lattialämmölle ja nyt puskurin lämmöistä on lähtenyt vähintään 10 astetta, niin kyllä tuo on vaikuttanut selvästi jo. Patteriaikaan lämmintä vettä sai kyllä laskea ihan solkenaan. Ei mulla kyllä lopu vedet, mutta lämpimän veden tekotaajuus on hieman noussut.

[Selvittäjä]

Niin tosiaan nibe 1255 4-16kW mallissa olisi jo 180 litran käyttövesivaraaja ja varmaan sekin on jo aika riittoisa määrä.

Joku osaa varmaan kertoa, miten paksut eristeet noissa integroiduissa käyttövesivaraajissa mahtaa olla?

Erillisissä varaajissa eristeet 50 - 100 mm villaa tai uretaania.

[OilToSoil]

Heitetäänpä taas kokemuksia omasta laitteistosta.
Meitä on 2+2 asukkia, eikä mitään erillisiä käyttövesivaraajia.
Ainoastaan koneen oma 200 l (vai 180 l?) vesitilavuus ja kertaakaan ei ole kuuma vesi loppunut.
Pyyntilämpötila on vedelle 45 astetta.
Mutta ihan nyt sitten oman harkinnan mukaan on tuo päätös tehtävä.

[IsäAurinkoinen]

Hyvää keskustelua - kiitos kaikille kommenteista!

Oletko saanut mitään järkeenkäypää selitystä tuolle 'Toisenlaistakin mielipidettä kuuluu'?
Luulen vahvasti että tuommonen on tullut sellaiselta jolla ei ole kyseistä vaihtoehtoa tarjota. 

Käytännössä juurikin näin. Toisaalta nettiä selatessani tullut vastaan valitusta laitteen sähkönkulutuksesta, joka ei olekaan jäänyt aivan odotetulle tasolle. Hyvä ajatus paperilla, mutta käytäntö ollut jotakin muuta. Jos invertteri on tekniikkana lämpöpumpuissa ylivoimainen, miksei useammalta valmistajalta löydy näitä ohjelmastaan?

On olemassa vaara, että tuo 180 litraa ei riitä.
Olisi hyvä jo tässä hankintavaiheessa miettiä jotain muuta ratkaisua, jotta lämpimän käyttöveden riittämätön saanti ei aiheuttaisi harmeja.
Vaimo ei silloin kehu eikä kiitä.

Näin on.
Tuo jäspin GTV hybrid voisi olla yksi vaihtoehto. Veden kokonaismäärä olisi siinä 500 litraa ja kahden kierukan kautta menee käyttövesi. Patteritalossa saa jo esilämmityksellä jonkunlaista haaleahkoa vettä, ainakin talvella.

Lähtökohtana vehkeille olisi tietenkin mahdollisimman hyvä energiatehokkuus, mutta käytännön asioista lämpimän käyttöveden riittävyys on se ehdoton juttu.

Tuo Jäspin hybrid pönttö on kiinnostanut lähinnä kompaktin kokonsa puolesta. Meillä uusi tekninen tila on huomattavasti vanhaa kattilahuonetta naftimpi ja siksi kahden pömpelin (pumppu ja varaaja) toteutus on houkuttanut. Jäspi mahtuisi myös oviaukosta sisään, ei tarvisi rikkoa paikkoja.

500 litran lisämassa patterikiertoon ei myöskään lukemani mukaan olisi välttämättä lainkaan huono asia. Paitsi että:

Hybridivaraajassa on vaarana, että jos muuten pystyisi lämmitykselle pitämään alhaisempaa lämpöä, niin joutuu turhaan nostamaan käyttöveden takia koko lämmitysvaraajan lämmöt turhan ylös ja hyötysuhde laskee.

Mikä on sitten käytännön ero 300 vs. 500 litran vesimassalla energiatehokkuuteen patteritalossa, kun tuon 300 joutuu pitämään lämpöisenä joka tapauksessa? Hybridin sisäänrakennettu laipio ehkä vielä osittain tasaa tätä eroa.

Ilmeisesti tarvitsee kaksi vaihtoventtiiliä että saa lämmitettyä ylä ja alaosaa erikseen? Maalämpöpumpussa on yksi mutta toisenkin tarvitsee ostaa lisäksi. Hybridivaraajalla oleva saattaa olla vähän halvempi kuin erilliselllä puskurivaraajalla ja käyttövesivaraajalla oleva?

Eikö vaihtoventtiilikone tuota vuoroin vettä juurikin KV ja LV puolelle, kun tarvetta on? Hybridissä vain KV=yläosa LV=alaosa, jonne lämpö kulloinkin suunnataan. Olenko maallikkona ymmärtänyt aivan väärin? Hybridi on hinnaltaan todennäköisesti hivenen halvempi kuin kaksi erillistä.

Tässä vielä hieman lisätietoa kyseisen pöntön kierukoista:

[fraatti]

Normaalista intergroidusta 180l varaajasta irtoaa noin 250l suihkulämmintä vettä.

Jos en nyt aivan väärin tihrustanut tästä kännykän näytöltä niin tuon varaajan kanssa käyttöveden tuotta voi jäädä varsin niukaksi. Olettaen että lämmitystarvetta ei ole kesällä ja alapytty on viileä.

Toinen mikä pistää silmään on tuo korkea tulovedenlämpötila. Korkeintaan kesällä tulevan veden lämpötila lienee 15 astetta. Ja tietysti se että onko yläosaa mahdollista ylipäätään mahdollista nosta 60 asteeseen. Kaikki pumpuy eivät tuohon ainakaan taivu.

Välilaipallisissa varaajissa jonkinverran huonommalla copilla tehtyä energiaa siirtyy myös alapyttyyn.

[euroshopperi]

No ei mulla kyllä ole kokemusta hybridi pöntöstä, mutta lämmitykselle on ainakin olematon tarve kesäisin ja tuo oma 500 L erillisvaraaja lämpenee kesällä pelkästään auringolla. Saan siitä sitten myös usein käyttövedenkin kokonaan tuon esilämmityskierukan kautta ja pesutilojen lattialämmityksen. Kai noissa hybrideissä sitten laippa pystyy hoitamaan sen kerrostuman hyvin, mutta yhdellä kierukalla kuuma vesi voi olla ainakin kortilla lämmityskauden ulkopuolella. Erotuksena siis sulla hybridissä otetaan lämpö varaajasta kierukalla ja mulla on valmista vettä jo se 390 L ja taas lisää lämpöä tehdään erillisellä kierukalla ja täydellä 17 kW teholla. Jos taas teet veden kaappilaitteen omaan varaajaan, niin ihan laipatonkin varaaja käy sinne lämmitykseen ja sinne esilämmityskierukka sitten. Ja laipassahan käyttöveden lämpö vuotaa alas, joten lämmityssyklit käyttöveden takia tihenee ja osa lämmityksestä hoidetaa korkeammilla kaasupaineilla, joka on siis tavallaan turhaa maalämmössä, jos lämmitykset erotetaan täysin toisistaan. Esilämmityskierukalla tosin saat kyllä siirrettyä osan tuosta lämpimän veden teosta myöskin matalammille kaasupaineille, joka toimii aina paremmalla COP kertoimella ja sen lisäksi vielä lyhentää koko laitoksen korkeamman kaasupaineen tarvetta. Käyttövesihän tulee aina epäsuoralla lämmityksellä ja lämmitys hoidetaan suoralla. Joissain malleissa on käyttövedelle kyllä levarikin, joka voisi olla melkein suoraksi verrattavaa, mutta onhan siinäkin Dt oltava mukana.

[IsäAurinkoinen]

Eli käytännössä lienee turvallisempi ratkaisu unohtaa nämä hybridit ja pitäytyä erillisessä KV varaajassa + puskurissa.

Loppusuoralla olisi enää käytännössä tehdä päätös on/off- tai invertteripumpun välillä. Tällaiset kaksi pakettia on tarjottuna, hintaeroa alle tonni.

1. Vaillant geoTherm plus VWS 141/2 + geoSTOR VIH RW 300 + AKVA B 180 puskuri

2. Nibe F1155 4-16 + VBP 300 + noname 200 puskuri

Jos Niben tilalle ottaisi Jämän vastaavan, hintaero kutistuisi olemattomaksi - ehkä jopa karvan alle tuon Vaillantin.

Reikä tullaan poraamaan 270-280 metrin välimaastoon.

[Roori]

Eli käytännössä lienee turvallisempi ratkaisu unohtaa nämä hybridit ja pitäytyä erillisessä KV varaajassa + puskurissa.

Millä perusteella?
Kyllä minä pidän tuota GTV 500L parempana kuin 200L puskuri...

[Roori]

Tuo jämähän vaikuttaa hinnan puolesta hyvältä vaihtoehdolta jos pumppu on kumminkin tuota nibe 1155 mallia vastaava.

oooookei...nyt on sitten tulleet invertterit myös Jämä nimisinä...eli sekin on jonkilnlainen merkki siitä että hyvin pyyhkii Niben invertteri masiinoilla, koska jos ei pyyhkis niin niitä ei olisi tullut Jämä-repertuaariin.
Tämä tälläisena maallikko päättelynä.
On muuten printattuna 70C max meno, mutta lienee vastuksen kera!?!

[Täystiili]

Hulppealta kaivolta 280m kuulostaa, onko käsitystä missä syvyydessä tulee kallio tulee vastaan? Minkälainen keräin reikään tulee, sileällä vai turbo-putkella ja onko 40/50mm kokoa, entä poraus 41/2" vai 51/2"? Otatko projektin kokonaispakettina avaimet käteen tyylisesti vai meneekö osa urakoiksi? Yhdellä tutulla olisi kiinnostusta vähän samantyyppisestä kaivosta/pumpusta, tosin saisi teholuokka olla +55C patterivedellä olla lähempänä 16kW kuin 14kW. Osaatko arvioida yhtään paljonko kustantaa kaivon poraus kollektorin ja maalämpöliuoksen kanssa?

Tiedätkö yhtään minkälaisen virtauksen (?l/s) pumppu vaatii keräimeltä, jotta toimii vielä kohtuullisella höyrystimen yli mitatulla lämpötilaerolla kaivosta tulevan ja kaivoon palaavan maalämpönesteen suhteen ja paljonko lämpötilaeron on silloin? Ja sitten tietenkin lopuksi paljonko mahtaa olla vaadittavalla virtauksella painehäviö kyseisellä keräimellä ja vastaavasti paljonko kyseisen maalämpöpumpun liuospiirin sallittu ulkoinen painehäviö on vastaavassa tilanteessa eli riittääkö pumpun ryki vaadittuun kiertoon?

Näitä asioita yrittänyt selvittää, kun tontille sopii vain yksi syvempi kaivo, eikä helppoa tunnu olevan mitä muutamalta tarjoajalta kuullut, että ei mitään ongelmaa heidän tarjoamillaan laitteilla, mutta itse hieman epäilen fysiikan lakien kumoamista ja laskelmia asiasta ei ole ollut yhdelläkään kauppiaalla tarjota nähtäväksi.

[fraatti]

Tiedätkö yhtään minkälaisen virtauksen (?l/s) pumppu vaatii keräimeltä, jotta toimii vielä kohtuullisella höyrystimen yli mitatulla lämpötilaerolla kaivosta tulevan ja kaivoon palaavan maalämpönesteen suhteen ja paljonko lämpötilaeron on silloin? Ja sitten tietenkin lopuksi paljonko mahtaa olla vaadittavalla virtauksella painehäviö kyseisellä keräimellä ja vastaavasti paljonko kyseisen maalämpöpumpun liuospiirin sallittu ulkoinen painehäviö on vastaavassa tilanteessa eli riittääkö pumpun ryki vaadittuun kiertoon?

Näitä asioita yrittänyt selvittää, kun tontille sopii vain yksi syvempi kaivo, eikä helppoa tunnu olevan mitä muutamalta tarjoajalta kuullut, että ei mitään ongelmaa heidän tarjoamillaan laitteilla, mutta itse hieman epäilen fysiikan lakien kumoamista ja laskelmia asiasta ei ole ollut yhdelläkään kauppiaalla tarjota nähtäväksi.

Voi kertoa eräästä kuulemastani kohteesta että 280m kaivolla ja kaksputkisella 40*2,4 keräimellä delta noin 9C. Ko paikassa oli 12m nostokorkeudella oleva liuospumppu. Koneteho noin 15kW. Fysiikanlakeja ei vain ole kukaan vielä kumonnut...  Syvä kaivo ja tehokas kone on huono yhdistelmä yhdessä kaivossa 2-putkisella 40mm keräimellä. 

[Täystiili]

Varmasti hyvä yhdestäkin syvästä kaivosta tulee, kun on asiantuntevat kaverit mitoittamassa ja tekemässä hommia. Poraaminenkin onnistuu paremmin, kun on korkeapainekompressori käytössä ja saadaan 35 bar painetta tarvittaessa ja tuottoakin taitaa olla parhaimmillaan lähes 40 m3/min, niin johan homma onnistuu, jos kivilaatu siedettävää, eikä käy paha munkki paineellisen pohjaveden kanssa yhteen. Päivän porauksella onnistunee, kun on oikeat laitteet ja ammattitaitoa, tavallisella 25 bar kompuralla aikamoista turaamista loppupäässä reikää ja muutenkin epävarmempaa hommaa ja toiselle päivälle helposti venähtää porauskin.

[sam68]

Voi kertoa eräästä kuulemastani kohteesta että 280m kaivolla ja kaksputkisella 40*2,4 keräimellä delta noin 9C. Ko paikassa oli 12m nostokorkeudella oleva liuospumppu. Koneteho noin 15kW. Fysiikanlakeja ei vain ole kukaan vielä kumonnut...  Syvä kaivo ja tehokas kone on huono yhdistelmä yhdessä kaivossa 2-putkisella 40mm keräimellä. 

Juuri näin. Vastuuntunnottomat myyjät suosittelee näin syviä yksittäisiä kaivoja. Kahden kaivon lisäkustannus asennuksessa on n. 500€. Siinä syy!
En ainakaan minä tiedä yhtään pumppua missä tekniset tiedot antaisivat mahdollisuuden 600m:lle yhdelle keruuputkistolle.

[euroshopperi]

Kyllä se ehkä olisi ihan mahdollistakin, mutta unohtavat vain mainita, että homma ei toimi tavallisella putkituksella. 4 putkea ja iso reikä, niin homma pelaa. Joku voisi muuten laskea 50/2,4 mm putkelle max lenkin vaikka huvikseen. Ja onhan noihin eksoottisempiakin ratkaisuja. Eikös siinä 2 x110 m kaivot + 100 m maalenkkiä ja kaivot sarjassa, laskettu toision kiertoa, jolla saatiin pumpun teholuokkaa laskettua. Olikohan siinä sitten niin, että elektroninen paisuntaventtiilikin hoiti hommasta osansa mukautumisesta.
Ja siellähän oli ensiöpumppuna Wilon 1-7.

[IsäAurinkoinen]

Millä perusteella?
Kyllä minä pidän tuota GTV 500L parempana kuin 200L puskuri...

Ihan käyttöveden riittävyyden perusteella.

Isompi vesitila patteriverkon jatkoksi olisi varmasti parempi tasaamaan käyntijaksoja ym. mutta epäilyttää nuo KVV kierukat, että kuinka niiden kanssa pärjätään käytännössä.

Hulppealta kaivolta 280m kuulostaa, onko käsitystä missä syvyydessä tulee kallio tulee vastaan? Minkälainen keräin reikään tulee, sileällä vai turbo-putkella ja onko 40/50mm kokoa, entä poraus 41/2" vai 51/2"? Otatko projektin kokonaispakettina avaimet käteen tyylisesti vai meneekö osa urakoiksi? Yhdellä tutulla olisi kiinnostusta vähän samantyyppisestä kaivosta/pumpusta, tosin saisi teholuokka olla +55C patterivedellä olla lähempänä 16kW kuin 14kW. Osaatko arvioida yhtään paljonko kustantaa kaivon poraus kollektorin ja maalämpöliuoksen kanssa?

Tiedätkö yhtään minkälaisen virtauksen (?l/s) pumppu vaatii keräimeltä, jotta toimii vielä kohtuullisella höyrystimen yli mitatulla lämpötilaerolla kaivosta tulevan ja kaivoon palaavan maalämpönesteen suhteen ja paljonko lämpötilaeron on silloin? Ja sitten tietenkin lopuksi paljonko mahtaa olla vaadittavalla virtauksella painehäviö kyseisellä keräimellä ja vastaavasti paljonko kyseisen maalämpöpumpun liuospiirin sallittu ulkoinen painehäviö on vastaavassa tilanteessa eli riittääkö pumpun ryki vaadittuun kiertoon?

Näitä asioita yrittänyt selvittää, kun tontille sopii vain yksi syvempi kaivo, eikä helppoa tunnu olevan mitä muutamalta tarjoajalta kuullut, että ei mitään ongelmaa heidän tarjoamillaan laitteilla, mutta itse hieman epäilen fysiikan lakien kumoamista ja laskelmia asiasta ei ole ollut yhdelläkään kauppiaalla tarjota nähtäväksi.

Kallio on liki, mutta ihan tarkkaa metrimäärää en osaa kaivon kohdalta sanoa. Talo (kellari) on osittain louhittu kallion sisään ja etupihalla kalliota on näkyvissä maan pinnalla. Kaivo on tulossa takapihalle, jossa kallio hieman syvemmässä.

Erillinen kiertovesipumppu tähän on tulossa ilman muuta. Keräimen koosta tai mitoituksesta en osaa muuten sanoa - ei ole eritelty yhdessäkään tarjouksessa. Täytyypä varmistella.

Porukoiden rivariin porattiin alkukeväästä 2 x 300 metrin kaivot ja ei niiden kanssa mitään käytännön ongelmaa ainakaan (vielä) ole havaittu.

[sam68]

Porukoiden rivariin porattiin alkukeväästä 2 x 300 metrin kaivot ja ei niiden kanssa mitään käytännön ongelmaa ainakaan (vielä) ole havaittu.

2*300m on täysin eri asia kuin 1*280m.

[Täystiili]

Muutamalla metrillä pehmyttä alussa ei ole ongelma, Tampereen suunnalla kun on välillä harjuista aluetta ja kymmeniäkin metrejä pehmeää ennen kunnollista kalliota. Täälläkin pannuhuonessa tilaa vain noin 160x195 cm lattiapinta-alaa ja kahdella pömpelillä olisi tarkoitus selvitä 6 hlö lämpimän veden kulutuksella vastaan 6000L öljyä pahimmillaan ja se pannuhuoneen palo-oven karmin vapaa leveys on vain 86cm, suunnittelu jatkuu...

Ja kuten edellä sam68 totesi: "2*300m on täysin eri asia kuin 1*280m."

[Roori]

Millä perusteella?
Kyllä minä pidän tuota GTV 500L parempana kuin 200L puskuri...

Ihan käyttöveden riittävyyden perusteella.

Isompi vesitila patteriverkon jatkoksi olisi varmasti parempi tasaamaan käyntijaksoja ym. mutta epäilyttää nuo KVV kierukat, että kuinka niiden kanssa pärjätään käytännössä.

Hmmm....väittäisin näin ilman laskentaa että yhdistelmä Nibe F1255+Jämä GTV500 tuottaa enemmän käyttövettä kuin F1155+VPB300+puskuri kokoonpano, tarttis oikein laskee mutta kun se vie aikaa sen laskeminen. .
Ja muutenkin parempi lopputulos...

[tomppeli]

Koetin laskea netissä olevalla laskurilla suoran putken painehäviön 40/2,5 ja 50/3 mm putkille. Laskettu vedelle. Maaliuos on jotain muuta.
Tässä alla tulokset:

Sileäseinäinen suora muoviputki 400 metriä, ulkoläpimitta 40 mm.
Putki 40/2,5 mm
ID = 35 mm
karheus = 0,03 mm
Putken pituus = 400 metriä
0,5 l/s

Calculation output
Flow medium:Water 20 °C / liquid
Volume flow:: 0,5 l/s
Weight density: 998.206 kg/m³
Dynamic Viscosity:
1001.61 10-6 kg/ms
Element of pipe: circular
Dimensions of element: Diameter of pipe D: 35 mm
Length of pipe L: 400 m
Velocity of flow: 0.52 m/s
Reynolds number: 18127
Flow: turbulent
Absolute roughness: 0,03 mm
Pipe friction number: 0.03
Resistance coefficient: 322.43
Pressure drop:  434.63 mbar,  0.43 bar
Tulos: 400 metriä 40/2,5 mm sileä putki vesi virtausnopeudella 0,5 litraa/s paine putoaa 0,43 baria

****************************************************************************
Sileäseinäinen suora muoviputki 600 metriä, ulkoläpimitta 50 mm.
Putki 50/3mm
ID = 44 mm
karheus = 0,03 mm
Putken pituus = 600 metriä
0,5 l/s

Calculation output
Flow medium: Water 20 °C / liquid
Volume flow:: 0,5 l/s
Weight density: 998.206 kg/m³
Dynamic Viscosity: 1001.61 10-6 kg/ms
Element of pipe: circular
Dimensions of element:
Diameter of pipe D: 44 mm
Length of pipe L: 600 m
Velocity of flow: 0.33 m/s
Reynolds number: 14419
Flow: turbulent
Absolute roughness: 0,03 mm 
Pipe friction number: 0.03 
Resistance coefficient: 399.63
Pressure drop:215.67 mbar, 0.22 bar
Tulos: 600 metriä 50/3 mm sileä putki vesi virtausnopeudella 0,5 litraa/s paine putoaa vain 0,22 baria

Turboputkea emme ehkä osaa laskea. Voitaisiin kysyä asiaa Muovitech´iltä.

[euroshopperi]

Turbo putkessa oli muistaakseni seinämävahvuudeksi laitettu 2,4 mm. Tuo saattaisi siis hieman suurentaa poikkipinta-alaa ja siten pienentää vastusta. Turbolla siis saisi aina hieman pidempää lenkkiä ja se pyörteisyys hieman parantaa lämmön siirtymistä, vaikkei ollakkaan turbulentin virtauksen tehoissa. Joten tuo turbo putki on kyllä oikea nimitys sille.

[Täystiili]

Virtaus noissa Tomppelin edellä olevissa laskelmissa on turhan pientä, kannattaisi laskea 1,0l/s virtauksella niin vastannee huomattavasti paremmin tilannetta noin 15kW teholuokassa olevalle pumpulle. Katsoin ohimennen esimerkiksi Thermia Diplomat pumpun speksejä niin 3K erolla BOW45 teho 7,40 kW nimellisvirtaus 0,49l/s ja vastaavasti 15,6kW tehoisella virtaus 1,02l/s. Painehäviöt muuttuvat olennaisesti erilailla kuin tehojen suhde.

[tomppeli]

Tässä laskettu vähän suuremmalla virtauksella
(=0,9 l/s, joka vastaa 16 kW tehoisen pumpun vaatimaa maanesteen kierrätysnopeutta, COP -arvolla 5,0, lattilämmitteisessä talossa)
netissä olevalla laskurilla suoran putken painehäviö 40/2,5 ja 50/3 mm putkille.
Laskettu vedelle. Maaliuos on jotain muuta.

Tässä alla tulokset:

Sileäseinäinen suora muoviputki 400 metriä, ulkoläpimitta 40 mm.
Putki 40/2,5 mm
ID = 35 mm
karheus = 0,03 mm
Putken pituus = 400 metriä
Massavirtaus = 0,9 l/s

Calculation output
Flow medium:Water 20 °C / liquid
Volume flow:: 0,9 l/s
Weight density: 998.206 kg/m³
Dynamic Viscosity:
1001.61 10-6 kg/ms
Element of pipe: circular
Dimensions of element: Diameter of pipe D: 35 mm
Length of pipe L: 400 m
Velocity of flow: 0.94 m/s
Reynolds number: 32629
Flow: turbulent
Absolute roughness: 0,03 mm
Pipe friction number: 0.03
Resistance coefficient:  288.69
Pressure drop: 1260.82 mbar,  1,26 bar
Tulos: 400 metriä 40/2,5 mm sileä putki vesi virtausnopeudella 0,9 litraa/s paine putoaa 1,26 baria

****************************************************************************
Sileäseinäinen suora muoviputki 600 metriä, ulkoläpimitta 50 mm.
Putki 50/3mm
ID = 44 mm
karheus = 0,03 mm
Putken pituus = 600 metriä
Massavirtaus = 0,9 l/s

Calculation output
Flow medium: Water 20 °C / liquid
Volume flow:: 0,9 l/s
Weight density: 998.206 kg/m³
Dynamic Viscosity: 1001.61 10-6 kg/ms
Element of pipe: circular
Dimensions of element:
Diameter of pipe D: 44 mm
Length of pipe L: 600 m
Velocity of flow: 0.59 m/s
Reynolds number: 25955
Flow: turbulent
Absolute roughness: 0,03 mm 
Pipe friction number: 0.03 
Resistance coefficient: 353.46
Pressure drop:     618.05 mbar, 0.62 bar
Tulos: 600 metriä 50/3 mm sileä putki vesi virtausnopeudella 0,9 litraa/s paine putoaa vain 0,62 baria

Näihin painehäviöihin on lisättävä lämpöpumpun omat sisäiset painehäviöt.
Ja, maakiertonesteen viskositeetti ei ole sama, kuin veden.

[fraatti]

Koetin laskea...

Jahas jahas... Vedellä on turha laskea mitään. Lisäksi on käytettävä virtausta jonka 15kW kone vaatii.
Lämmönkeruupiiri 1145
Suurin järjestelmäpaine, lämmönkeruuliuos MPa 0,3 (3 bar)
Minimivirtaus l/s 0,62(15kW kone); 0,67 (17kW kone)
Nimellisvirtaus l/s 0,75(15kW kone) 0,82 (17kW kone)
Suurin ulkoinen paine nimellisvirtauksella kPa  58(15kW) 48 (17kW)

Tämä myös osoittaa sen että koneen omat häviöt höyrystimellä alkavat noissa suuremmissa koneissa kasvamaan melkoisesti ja iso siivu nostokorkeudesta on syöty jo ennen minkäänvaltakunnan keräintä. Mun mielipide on se että 15kW teholuokan kone ei kuulu enään kaksiputkisen 40mm keräimen perään missän nimessä.

Voin laskea myöhemmin painehäviön sekä 40x2,4 että 50mm putkelle.

[euroshopperi]

Saisikohan tuon 50/2,4 mm turbocollectorin arvoja laskettua vielä sen 50/3 mm lisäksi.

[Selvittäjä]

Tomppeli,

olit tehnyt laskelmat 20 C lämpimällä vedellä ja käytetyn muoviputken pinnankarheudella (0,03mm).
Laskin 400m / 40mm putkelle uudet arvot käyttämällä lämpötilaa 6 C ja uuden putken keskimääräistä karheutta 0,0014, jolloin painehäviö pieneni hiukan:

Calculation output
Flow medium:    Water 6 °C / liquid
Volume flow::    0,9 l/s
Weight density:    998.206 kg/m³
Dynamic Viscosity:    1001.61 10-6 kg/ms
Element of pipe:    circular
Dimensions of element:    Diameter of pipe D: 35 mm
Length of pipe L: 400 m
Velocity of flow:    0.94 m/s
Reynolds number:    32629
Velocity of flow 2:    -
Reynolds number 2:    -
Flow:    turbulent
Absolute roughness:    0,0014 mm
Pipe friction number:    0.02
Resistance coefficient: 264.45
Resist.coeff.branching pipe:    -
Press.drop branch.pipe:    -
Pressure drop:    1154.96 mbar

Tulos: 400 metriä 40/2,5 mm sileä putki vesi virtausnopeudella 0,9 litraa/s paine putoaa 1,15 baria

Ero sinun tulokseesi 1,26 bar on epäoleellinen mutta mielestäni nuo käyttämäni arvot vastaavat paremmin todellisuutta.

Sen sijaan, tuo ohjelma sanoo että virtaus olisi turbulenttista, tuntuu vähän oudolta mutta en pysty vastaan väittämään.

[IsäAurinkoinen]

GTV 500 L varaajan voisi laittaa puskurivaraajaksi ja siitä käyttöveden esilämmitys 300 L käyttövesivaraajaan. GTV:ssä olisi kaksi käyttöveden esilämmityskierukkaa.

Tässä voisi olla aika mehukas kombo, mutta valitettavasti alkaa pinta-ala teknisessä tilassa loppumaan GTV:n + erillisen 300 KVV:n kanssa.

edit:
Tuleeko erillinen kiertovesipumppu patteriverkkoon? Vai tuleeko erillinen kiertovesipumppu lisäpumpuksi liuospuolelle?

Erillinen pumppu on tulossa liuospuolelle. Tai Vaillant/Nibe toimittajat ovat sen mukaan laskeneet. Jämän kauppias ei pitänyt tarpeellisena vaan meinasi, että laitteen oma pumppu riittäisi.

Hmmm....väittäisin näin ilman laskentaa että yhdistelmä Nibe F1255+Jämä GTV500 tuottaa enemmän käyttövettä kuin F1155+VPB300+puskuri kokoonpano, tarttis oikein laskee mutta kun se vie aikaa sen laskeminen. .
Ja muutenkin parempi lopputulos...

Tää voiskin olla aika kova vaihtoehto. Ja pärjättäisiin kahden pömpelin setupilla. Pyysin tarjouksen kaveriksi vielä näistä Nibe/Jämä kauppiailta - katotaan mihin päästään.

Voi kertoa eräästä kuulemastani kohteesta että 280m kaivolla ja kaksputkisella 40*2,4 keräimellä delta noin 9C. Ko paikassa oli 12m nostokorkeudella oleva liuospumppu. Koneteho noin 15kW. Fysiikanlakeja ei vain ole kukaan vielä kumonnut...  Syvä kaivo ja tehokas kone on huono yhdistelmä yhdessä kaivossa 2-putkisella 40mm keräimellä. 

Kahdelta kauppiaalta sain nyt vastauksen ja molemmilla 40mm keräimet. Toisella reikä 4 1/2" ja toisella 6 1/2".

Ollaan siis ostamassa "avaimet käteen" pakettia yhdeltä toimittajalta. Kun on näissä asioissa totaalisen nyypiö, se tuntuu takuuasioiden ym. vastuun kannalta turvallisimmalta ratkaisulta.

[fraatti]

Tässä voisi olla aika mehukas kombo, mutta valitettavasti alkaa pinta-ala teknisessä tilassa loppumaan GTV:n + erillisen 300 KVV:n kanssa.

Erillinen pumppu on tulossa liuospuolelle. Tai Vaillant/Nibe toimittajat ovat sen mukaan laskeneet. Jämän kauppias ei pitänyt tarpeellisena vaan meinasi, että laitteen oma pumppu riittäisi.

Tää voiskin olla aika kova vaihtoehto. Ja pärjättäisiin kahden pömpelin setupilla. Pyysin tarjouksen kaveriksi vielä näistä Nibe/Jämä kauppiailta - katotaan mihin päästään.

Kahdelta kauppiaalta sain nyt vastauksen ja molemmilla 40mm keräimet. Toisella reikä 4 1/2" ja toisella 6 1/2".

Ollaan siis ostamassa "avaimet käteen" pakettia yhdeltä toimittajalta. Kun on näissä asioissa totaalisen nyypiö, se tuntuu takuuasioiden ym. vastuun kannalta turvallisimmalta ratkaisulta.

Kysäisepä ihmeessä eikö kaivoon voisi asentaan keräintä 50mm putkella. Tällöin et tarvisi mitään lisäpumppuja jotka kuluttaa vain energiaa.
Tai vaihtoehtoisesti tuohon suurempaan porakaivoon mahtuu myös keräin neljälla 40mm putkella. Myös tällöin lisäpumppuja ei tarvita.

Tämän muutaman vuoden kokemuksen ja tiedon perusteella en huolisi noin syvään kaivoon missään nimessä 2-putkista 40mm keräintä.

Tämä lisäpumppu on vain aina sellainen turha kapistus joka syö laitteiston hyötysuhdetta. Myös itsepumppu ja sen asennustarvikkeet maksavat. Jos puhutaan vaikka wilo stratos 25/12 pumpusta niin sen hinnaksi muodostunee yli 500 euroa. Vanhaa ei a-luokan pumppua en huolisi asennukseen missään nimessä. Muutenkin tuo lisäpumppu on kaikenkaikkiaan varsin kyseenalainen ja esimerkiksi täällä (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6497.0) sen käytöstä ei ole saatu hyötyä vaan pikemminkin haittaa hyötysuhteen kannalta. Silti kaikki pumput vaativat jonkun tietynmäärän virtausta joka pitää saavuttaa. Painehäviö putkessa vain kasvaa tietyn pisteen jälkeen räjähdysmäisesti ja kun tuo piste on ylitetty niin on miltei se ja sama asennetaankon rinnalle pumppuja koska pumppaus tehon pitää moninkertaistua jotta virtausta saadaan kasvatettua niin että siitä on mitään hyötyä.

Luulisin että lisäpumpun kustannuksilla kaivoon saisi myös hiukan kalliimman 4-putkisen tai 50mm kollektorin. Eri asia sitten on, onko ko porausyrityksillä laitteita moisen kollektorin asentamiseen.

Lämpötilaero mistä tuolla puhuin on optimaalisessa tapauksessa lähellä kolmea astetta. Tuossa esimerkissäni se oli 9 astetta. Joissain pumppumerkeissä tämä saattaisi jo pysäyttää koko laitteen toiminnan liian pienen virtauksen takia. Laitteen valmistajan määrittämää minimivirtausta se ei missään tapauksessa ylitä vaan jää reilusti alle. Mielestäni tuo on jo tietoinen tapa asentaa laite vastoin valmistajan ohjeita. Usein hyväksyttävänä rajana pidetään jotain 5-6 astetta...

Ja jos vieläkin kertomani asia tuntuu utopialle niin lue vielä uudestaan tämän ketjun aikana käyttäjältä sam68 tulleet kommentit. Hän asentaa pumppuja työkseen ja on perillä myös asioista. Itse mölisen vain sen tiedon mukaan mitä tietoa tässä on sattunut matkalla mukaan tarttumaan....

[euroshopperi]

Voit vaikka hykerrellä sillä, että meikäläinen maksoi 35 € metriltä noista 2 x 165 metrin reistä. Ja kyllä sieltäkin jo aika kylmää tulee tähän aikaan vuodesta. Nyt on tulo jo 2,8 asteen tienoilla ja ihan alimmillaan mennään hieman alle 1 asteen lopputalvesta. Kesällä taas nousee kyllä sinne jopa yli 6 asteenkin. Eli tuossa voisi kyllä olla aloittajalla aika lähellä sama mitoitus, kun meikäläiselläkin. Itte en kyllä tinkaisi kaivon metreistä yhtään. Enkä kyllä määrääkään moiti, kun mulla saa kierron sinne 3600 L/h, niin ei pysty kyllä valittamaan yhtään.