Ajatuksia isohkon vm-68 täystiili OKT:n mitoitukseen ja laitteistoon

[IsäAurinkoinen]

Kiitos taas kaikille vastauksista!

Katselin jo aiemmin tuosta euroshopperin linkittämästä kallioperän kivilaatu langasta löytynyttä Rototecin referenssikarttaa, että samasta risteyksestä, jonne meidän kulmatontille on nyt haettu lupa yhdelle kaivolle, löytyy merkintä kahdesta poratusta kaivosta. Positiivista näissä on, että kallio on löytynyt jo kolmen metrin jälkeen, mutta kiinnostaisi nyt tarkempi sijainti ja näiden vaikutus meidän oman kaivon (tai kaivojen) sijoitteluun.

Naapurikuulemisissa tuli ilmi, että kenelläkään rajanaapurilla ei lämpökaivoa löydy - Rototecin kartan merkintä ei siis ole ihan tarkka. Koitettiin viikolla asiaa selvittää, mutta kaupungilta ei löytynyt tietoa missä nämä majailevat. Mikä kuulostaa sinänsä hassulta, kun luvanvaraisia ovat... Yksi rajanaapureista kertoili jotakin naapurustoon toteutetusta maalämpöprojektista, joten taidanpa käydä haastelemassa isäntää tästä vielä tarkemmin.

Täytyy jatkaa selvityksiä ja pistää nyt vain jäitä hattuun sen poraamisen kanssa. Mikään kiirehän tässä ei varsinaisesti ole, kun talon remppa on muutenkin levällään ja paisuu paisumistaan. Kunhan on kevääseen mennessä asia kuosissa. Jotta päästään nyt muuten rempassa edttyä, pitää piakkoin saada päätös lämmönjaosta lukittua, jossa viisari on alkanut hivenen kääntymään patterisaneerauksesta lattiakierron puolelle.

Hmm... eikai sulle pitänyt joskus laskeskella 50mm kollektorilla painehäviötä? Ootko saanut homman jo hoitoon? Multa on tainnut unohtua koko homma.. 

Jotain puheita taisi aiemmin olla. Toimittaja teki tästä viime vuoden puolella jotakin laskelmia ja kuulemma päätyivät siihen, että 280m kaivossa 50mm kollektoreilla olisi siinä ja siinä parjättäisiinkö siltikään ilman erillistä liuospumppua. Mitään laskelmaa tästä en tosin koskaan nähnyt ja mielellään kuulen asiasta kuin asiasta useampaakin mielipidettä niin jos vain jaksat ja löydät aikaa niin olisin toki tällaisesta laskelmasta kiitollinen.

[IsäAurinkoinen]

Laitetaas hieman väliaikatietoa tännekin.

Eli kaivoa ei olla vielä lähdetty poraamaan. Rototeciin olen ollut yhteydessä ja selvitellyt missä nurkilla ovat reikiä tuikkineet. Löytyy ympäristöstä useampiakin, mutta ei niin naapurista, että sillä olisi meidän sijoitteluun tässä kohtaa merkitystä. Rototecin raporteissa kaikissa kohteissa tässä nurkilla kallio on löytynyt melko liki (3-6m) ja vedentulo ollut normaalia. Porattu syvyys vaihdellut 165-220 metrissä. Yhdessä kohteessa tullut stoppi 117m kohdalla ja jouduttu jatkamaan toiseen kaivoon.

Rototec ei pitänyt ongelmana ~12m etäisyyttä kahden kaivon setupissa, kun toinen kaivoista tuikataan hieman viistoon, mutta samaan hengenvetoon suosittelivat mielummin yhden syvän, kuin kahden matalamman kaivon ratkaisua. Olivat myös mielummin 40mm kollektorien käyttön kannalla, yhdistettynä optimaaliseen kiertovesipumppuun, kuin koon kasvattamista 50mm:iin.

Samalla ollaan hyllytetty ajatus uuden patteriverkoston rakennuksesta kohteeseen. Tehdään lattiakierto koko taloon, paitsi autotalliin, jonne lykätään sen verran järeät patterit, että pärjätään samassa kierrossa lattioiden kanssa. Hintaero ei tule kokonaisuutena olemaan niin posketon, etteikö siihen kannattaisi tässä kohtaa paremman hyötysuhteen ja asumismukavuuden myötä panostaa. Vaikuttaahan tämä taas osaltaan myös mökin arvoonkin.

Kai se tästä, ei hötkyillä!

[euroshopperi]

Joo ei hötkyily kyllä paljon auta. Tuosta 40mm putkien paremmuudesta olisin kyllä täysin päinvastaista mieltä tuon porarin kanssa. Se nyt tietysti vain poraa ja laittaa, mitä pitää laittaa. Tuolla 50mm turbo putkella on kyllä aikamoinen etu syvässä kaivossa ja se kertautuu vielä eri osista. On hitaampi virtaus, joka tehostaa lämmön siirtymistä sieltä pohjalta. Reilusti pienempi virtausvastus, jolloin ei tarvitse mitään suuremman tehon pumppuja. Se pienentää vesitilavuutta kaivossa, jolloin lämmön siirtyminen kalliosta tehostuu. Asentajalle se on painavampi työskennellä ja suurempi kieppi tekee työtä lisää. Viinaa menee hieman enemmän ja ehkä siellä on jotain muutakin. Tuntuu melkein siltä kuin porari yrittäisi muuttaa sun järkeilyä ja ottamaan sen kannalta helpomman valinnan. MIELESTÄNI on aika järjetön ajatus yrittää kääntää joku 280 m kaivo paremmaksi ylitehoisella pumpulla, kun kaikilta osilta parempi tulee, kun laittaa vakio pumpulla ja 1/2 osalla isomman pumpun hinnasta oikeasti parempi keräin. Tai saattaisi tuo hintaero olla vaikkapa 0 €:kin.

[Roori]

.... Koko voi tuoda haastetta, että mahtuu 115mm kaivoon. ...

Tuossa lienee rototecin 'suosituksen' syy...

[Raitsa]

En itsekään keksi mitä etua on pienemmässä 40mm putkessa. Halvempi se on, isompi virtausvastus, menee vähemmän liuosta.
50mm vähän kalliimpi, mahtuu enemmän liuosta, pienempi virtausvastus kaikki on plussaa. Koko voi tuoda haastetta, että mahtuu 115mm kaivoon. Joku 250 metrinen 50mm putkella pitäisi olla jo aika hyvä.

http://www.lamponurmi.fi/asiakas/maalampo/lampokaivon-halkaisija/

"Tutkimusraportista havaitaan, että pienempi lämpökaivon halkaisija on tehokkaampi! 115 mm verrattuna 140 mm ero on ~5% pienemmän hyväksi".

Onko täällä kommentteja tai kokemusperäisiä havaintoja tuosta lausunnosta?

[tomppeli]

Tämä uutisen aihe kertoo keruun lämmön siirtymisen vastuksen pienentymisestä kaivon sisällä.

Kannattaa muistaa, että tuo veden lämmönsiirtokyky ei ole se suurin ongelma energian keruussa,
eikä varsinaisesti juurikaan vaikuta kaivon syvyyteen.
Porareiässä olevien komponenttien lämmönjohtavuus vaikuttaa lähinnä kaivosta otettavaan hetkelliseen maksimitehoon.
(maaliuoksen virtaus, virtaus tapa, keräimen putken seinämän ominaisuudet ja putkea ympäröivä vesi)

Suurin tekijä kaivo syvyyden määrittämisessä on kaivosta vuodessa otettavan lämpöenergian määrä.
Kaivoa ympäröivästä kallioperästä on saatavissa vain rajallinen määrä lämpöä.
Kallioperän kiviaineksen lämmönjohtoluvulla on ratkaiseva merkitys energian saannossa.
Lämmönjohtavuutta parantaa kallioperän halkeamien kautta tapahtuva veden läpivirtaus kaivossa.
Kaivosta voidaan aina ottaa tehoa niin paljon, että se saadaan jäähän.

Ainoa varsinainen hyöty pienemmästä reikäläpimitasta on se, että
saadaan ihan vähän korkeampi lämpötila keruunesteeseen ja sitä kautta ihan pieni parannus lämpöpumpun COP -arvoon.

[IsäAurinkoinen]

Kiitos kommenteista!

Itse kun ei ole alan ammattilainen ja harrasteenakin aiheeseen vasta tutustumassa niin koetan vain ammentaa tietoa mahdollisimman monesta lähteestä ja muodostaa jonkinlaista käsitystä sekamelskasta. Yhtä oikeaa näkemystä ei tunnu tässä(kään) asiassa löytyvän. Monta muuttujaa ja vähintään yhtä monta mielipidettä.

Rototecin kaveri puhui jotakin turbulentista ja perusteli halutunlaisen virtauksen onnistuvan järkevämmin ja hitaammalla kierrolla tuon 40mm kollektorin kanssa. Suurempaa halkaisijaa ei suositellut ja ovat tarvittaessa asentaneet 50mm kollektoreita myös 115mm reikään, kunhan maaperä suoralle kaivolle on vain ollut otollinen.

Tekevät laskelmat ja suosittelevat kaivoon sopivaa pumppua optimikierrolle. Oli sitä mieltä, että 14kW koneessa saattaisi olla jo vakiona riittävän tehokas pumppu. Osalta laitetoimittajia saa kuulemma myös tilattua kamat ilman vakiopumppua, jolloin tilalle voidaan asentaa tarpeeseen paremmin istuva (tehokkaampi) malli.

Tampereen alueelle ovat kuulemma porailleet jopa 400m syviä reikiä.

[euroshopperi]

Jos pumpulla yrittää työntää esim turbulenttia virtausta vastaan, niin saat ostaa niitä superpumppuja 3 kappaletta samaan syssyyn. Mun mielestä sun ei nyt kannata yrittää perustella ittellesi tuon 40 mm keräimen paremmuutta, kun vakiomaalämpö pumpulla saat hoidettua tuon 50mm keräimellä. Ei mitään erityis hommia, eikä 3 kertausta tehoa tappelemaan vastuksia vastaan. Tuo 50mm turboputki on muuten uutuus markkinoilla ja tullut kysyntään. Jos tulee 2 kaivoa, niinkuin mulla, niin sitten 40 mm ilman muuta. Mulla on virtaus esim 1800 L/h kummassakin kaivossa ja tuo on rajana turbocollektorin selkeälle paremmuudelle verrattuna muihin putkiin. Tuo yhden erityisen putken virtausvastus ongelma ei ole ihan lineaarinen juttu. 280 m sinänsä on erinomaista järkeilyä osoittava ajattelumalli ja saat sillä hienosti toimivan lämmönkeräyksen, joka on valmis ottamaan vastaan vuosien haasteet. Tuollaista on järjetöntä alkaa pilaamaan millään pilleillä ja laittamalla pakottamalla useamman sadan watin teholla liuosta kiertämään, kun saman hoitaa leppoisasti jokaisen koneen omalla pumpulla mainiosti. Tällaisessa samassa tilanteessa ei ittelleni tuo 40 mm putki edes kävisi enää mielessä nykyiseen ymmärrykseen vedoten. Muistan kyllä itteni muutama vuotta takaisinpäin ja mulle olisi voinut kaupata melkein mitä tahansa. Kauppiaat on kyllä myös omassa maailmassaan, kun tältä aivan loistavalta foorumilta päässyt pompahtamaan tuohon oikean tiedon mereen. Välillä on kyllä tullut ihan koulutettua ammattilaistakin vastaan, joka suoraan silmiin katsomalla sanoo osaavansa homman hieman itteäni paremmin näissä asioissa. No kaveri häipyi asentelemasta ja foorumin ja maahantuojan avustuksella sain asiat kuntoon 4 viikon ahkeralla järkeilyllä. Jälleen kiitokset menee Tomppelille ja muille,  jotka tätä pitää yllä. Melkein pelottaa jo sellainen tilanne, jossa olisi ollut ilman tätä foorumia.

[seppaant]

Tekevät laskelmat ja suosittelevat kaivoon sopivaa pumppua optimikierrolle. Oli sitä mieltä, että 14kW koneessa saattaisi olla jo vakiona riittävän tehokas pumppu. Osalta laitetoimittajia saa kuulemma myös tilattua kamat ilman vakiopumppua, jolloin tilalle voidaan asentaa tarpeeseen paremmin istuva (tehokkaampi) malli.

Pyydä laskelmat kirjallisina, että on kättä pidempää jos mitoitus ei ole onnistunut.


14kW kone, 280m kaivo, Dt 3C -> virtaus 0,85 l/s
40 mm putkella pelkän keruupiirin virtausvastus n.2,2 bar
50 mm putki -> virtausvastus n.0,8 bar

Dt 4 C
40 mm -> 1,4 bar
50 mm -> 0,5 bar


Vain 50 mm putkella putkitettuun keruupiiriin löytyy järkevän kokoinen liuospumppu.

ATS

[euroshopperi]

No saisihan nuo hyvin pyörimään jo sellaisella 30 m nostokorkeuden pumpulla, jonka laittaa omaan kaappiin siihen pumpun viereen. Tai sitten laittaa 2-3 kpl wilon 1-12. Muutama tonni ylimääräistä ja saa samalla varmistettua, että riesaa riittää. Liuoskiertoon tehoa 1 kW, jotta tulee parasta mitä löytyy.

[arijuki]

Esim sitä nibe 4-16kW invertteriä on laitettu patterilämmitystaloon 250m kaivolla jossa 40mm putki. Ja lattialämmitystaloon 240m kaivolla ja 40mm putkella. Ja maalämpöpumpun vakiopumpulla.

Meiltä löytyy patteritalossa kyseinen ratkaisu. Ei ole ollut ongelmia

[Täystiili]

Jos päädyt kokeilemaan onnistuuko poraus yhteen reikään, niin silloin ehdottomasti 50mm kollektori kaivoon. Jos ehjää kiveä, eikä pahempia ruhjeita matkalla niin pitäisi onnistua 115mm reikään esimerkiksi 300m syvään poraukseen 2-putkisen 50mm Turbokollektorin asennus, kun on oikeat vehkeet ja tekijät. Vaatimus on, että on korkeapainekompressori käytössä ja saadaan 35 bar painetta poraukseen ja tuottoakin taitaa olla parhaimmillaan lähes 40 m3/min. Tutulle porattiin tosiaan 290m syvä kaivo ja asennettiin 50mm Turbokollektori.

Spekseissä ilmoitettu Vaillant vws 141/2  dT 3K nimellisvirtama on 3334 l/h eli 0,93 l/s.

http://www.pistoke.fi/sites/default/files/geotherm_6-17_kw_kyttohje.pdf

Tällä liuospumpulla homma voisi hyvinkin toimia, jos vaakavedotkin kaivolta koneelle asiallisesti toteutettu (putkitukset, täyttöryhmä, mutasihti jne mielellään vähintään G11/4 kokoa ja muoviputkikin 50mm), pumpun hinta edullinen 200€ + toimituskulut. Yksivaihepumppu, nimellisteho 500W ja rakenne teollisuuspumppu sarjaa Grundfos:lta eikä oem-vispilä kuten usein nämä pienet geo-sarjan tuotteet ovat.

http://lampotori.fi/?p=1395

Pumpun painekäyrät löytyvät sivulta 41.

http://net.grundfos.com/Appl/WebCAPS/streamliterature/Grundfosliterature-1663886.pdf

Otathan huomioon, kun lämmönjako on vaihtumassa pattereista lattialämmitykseen, niin pääset parempaan cop:iin ja maasta otetaan tällöin enemmän lämpöä ==> vaaditaan syvempi kaivo (300m porausta riittää hyvin, Tomppeli voi päivittää laskelman, kun pyydät, pattereille oli laskettu aktiivista syvyyttä 264m).

[IsäAurinkoinen]

Kiitos taas kaikille kommenteista!

Kyllä me lähdetään nyt "yhden kaivon taktiikalla" liikkeelle ja katsotaan kuinka syvälle päästään. Lähtökohdat kuitenkin hyvät, kun maakerrosta ennen kalliota ei poskettomasti pitäisi löytyä ja kivilaatukin povessa otollista. Toivottavasti onnistuu lähelle 300m ja olisi suora ja tasainen reikä, jonne 50mm kollektoritkin saisi sisään. Pienellä riskillä siis eteenpäin.

Jos jäädään tavoitteesta niin katsotaan sitten reiälle ehkä paremmin sopiva pumppu kaveriksi. 14kW on kuitenkin tähän kohteeseen hieman reiluhko - varmasti pykälää pienemmälläkin pääsee hyvään lopputulokseen.

Spekseissä ilmoitettu Vaillant vws 141/2  dT 3K nimellisvirtama on 3334 l/h eli 0,93 l/s.

http://www.pistoke.fi/sites/default/files/geotherm_6-17_kw_kyttohje.pdf

Tällä liuospumpulla homma voisi hyvinkin toimia, jos vaakavedotkin kaivolta koneelle asiallisesti toteutettu (putkitukset, täyttöryhmä, mutasihti jne mielellään vähintään G11/4 kokoa ja muoviputkikin 50mm), pumpun hinta edullinen 200€ + toimituskulut. Yksivaihepumppu, nimellisteho 500W ja rakenne teollisuuspumppu sarjaa Grundfos:lta eikä oem-vispilä kuten usein nämä pienet geo-sarjan tuotteet ovat.

http://lampotori.fi/?p=1395

Kiitos ehdotuksesta!

Pyydän laskelmat toimittajilta ja katsotaan sitten kokonaisuutta, kun reikä on tuikattu ja faktat pöydässä mitä sinne saatiin upotettua.

[IsäAurinkoinen]

Otathan huomioon, kun lämmönjako on vaihtumassa pattereista lattialämmitykseen, niin pääset parempaan cop:iin ja maasta otetaan tällöin enemmän lämpöä ==> vaaditaan syvempi kaivo (300m porausta riittää hyvin, Tomppeli voi päivittää laskelman, kun pyydät, pattereille oli laskettu aktiivista syvyyttä 264m).

Kiitos paljon Tomppelille laskelman päivityksestä!

Ja näkyihän se kaivon syvyys muuttuvan.. Aktiivista nyt 296m.

Toivottavasti päästään tavoitteeseen.

[Täystiili]

Toivotaan, että poraus yhteen reikään onnistuu loppuun asti, muuten jos laskennallisesti jakaa samat aktiiviset metrit kahteen reikään, kun sinulla ilmeisesti reikien etäisyys jää 12 metriin, joutuisi poraamaan johonkin 450m yhteensä.

Vaikka toisen kaivon porauksen tekee viistoporauksena, niin kallistuskulma jää joka tapauksessa melko pieneksi, koska kaivon pitää sijaita koko laskennalliselta pituudeltaan vähintään sen 7,5m tontin rajasta omalla puolella (etäisyys riippuu tietenkin kunnan määräyksistä, 7,5m yleisesti käyttetty arvo). Neljän asteen viistoporauksena 225m reiän loppupää siirtyy jo lähes 16m, joten lähtöpisteestä rajalle pitää olla tällöin 23,5m etäisyyttä.

Siis porauksena noin 300m vs 2x225m, niin kyllä yksi kaivo selkeästi tälläisessa tapauksessa kannattaa, kun porausta tarvitaan 150m vähemmän, vaikkakin 50mm kollektori hieman lisääkin kustannusta normaaliin 40mm tapaukseen verrattuna.

Patterilämmityksellä jo aikaisemmin laskettiin ja päädyttiin porauksissa noin 270m vs 2x200m tilanteeseen yhtäläisellä energiamäärillä ja 12m etäisyydellä (aktiivimetrit Tomppelilta 264m vs 2x195m).

[IsäAurinkoinen]

Päivitelläänpä tännekin päin tilannetta nyt, kun saatiin ensimmäinen etappi maaliin asti.

Kaksi viikkoa sitten lähdettiin poraamaan reikää, joka saatiin kahden päivän uurastuksella kairattua tavoitesyvyyteen. Salkoja riitti 304 metriin asti ja kun kallio tuli vastaan siinä kuuden metrin tietämillä niin aktiivisyvyydeksi tuli nyt sitten ~298 metriä. Mitään repeämiä ym. ei porarin mukaan matkalla tuntunut, mutta myöskään vettä ei juurikaan kaivoon noussut.

Tänään työmaalle ilmestyi kaverit kollektorien kanssa ja kävimme alkuun ihmettelemässä veden tasoa. Onneksi sitä näkyi nyt kaivoon ilmaantuneen ja taso näkyikin hyvin kaivon reiästä. Reikään upotettiin 50mm turbokollektorit; 302 metriä + painot, eli tappiin solahti ja ilman ongelmia. Vaakavedot jäivät odottamaan vielä talon ympärikaivuuta, jonka kimppuun päästään toivottavasti noin kuukauden sisään.

Tässä kohtaa pieni riskin otto kannatti ja nyt on hyvät fiilikset jatkaa maalämpöprojektia eteenpäin. Hurjasti kiitoksia kaikille osallistuneille jo tässä kohtaa - pohdinnoistanne on ollut suuri apu noviisille! Euroshopperin sanoin: vaikea kuvitella missä tilanteessa sitä olisikaan ilman tätä loistavaa foorumia.

[fraatti]

Taitaa olla tänne kirjoitelleiden henkilöiden syvin kaivo, hattua siitä. Ja kunnon keräimellä.

Tuliko kaivosta 115mm vai suurempi?

[tomppeli]

Tässä kohtaa pieni riskin otto kannatti ja nyt on hyvät fiilikset jatkaa maalämpöprojektia eteenpäin.

Kiitokset sinulle, että tulit joukkoomme!
Toivomme kovasti, että kerrot jatkossakin projektisi etenemisestä ja siitä, kuinka toimiva tuli lämmitysratkaisustasi.
Me kaikki opimme yhdessä toistemme kokemuksista.

Tuon varsin syvän kaivon toimivuus on kiinnostaa.
Kallion lämpötila 50 metrin syvyydessä tässä on noin +5,85 C
Kaivon pohjalla, noin 300 metrin syvyydessä kallioperän lämpötila lienee noin +8 ... +9 C (laskelmassa +8,6 C).
Porareiän keskilämpötila olisi laskelman mukaan noin +7,1 C.
Laskelmassa oli käytetty lämpötilan gradienttina 1 K /100 metriä.
(Gradientti on lämpötilan muuttuminen kaivon syvyyden muuttumista kohden, eli astetta 100 metriä kohden.)

Olisi mielenkiintoista, jos "IsäAurinkoinen" voisi mitata kaivon lämpötilan pumpun asennuksen jälkeen,
kierrättämällä pelkästään maakiertopumppua ja lukisi lämpöpumpun ilmoittaman kiertonesteen lämpötilan silloin.
Se antaisi jonkinlaisen kuvan kaivon lämpötilasta.

[Täystiili]

Poraushan onnistui hyvin, nyt sitten kannattaa tehdä loputkin työt huolella, jottei päädytä välttäviin suoritusarvoihin vaan päästään hyvään lopputulokseen ja tavoitteltuihin suoritusarvoihin. Sinulla on lattialämmityksen ja hyvän kaivon kanssa mahdollisuus päästä korkeisiin COP-arvoihin. Kaivosta tavoiteltavaan 3-4K lämpötilaeroon höyrystimen yli tarvitset selvästi vakiona olevaa liuospumppua tehokkaamman liuospumpun etenkin kun vaadittava virtauskin lisääntyy korkeammalla COP-arvolla maalämpöpumpulla.

Vaakavedot kannattaa suunnitella huolella ja pyrkiä nousevaan linjaan pumpulle tultaessa ilmausongelmien välttämiseksi. Kaivopiiri paineistettuna ja paisunta-astialla varustettuna siten, että pystyt itse lisäämään piirin nestettä tarvittaessa helposti päästämättä ilmaa järjestelmään (kollektorin putket hakevat muotonsa/venymänsä ajan kuluessa ja koska järjestelmässä yli 900 litraa nestettä niin joudut sitä hieman lisäämään parin vuoden aikana). Ilmausyhteet linjan korkeimpaan paikkaan. Putkitukset valmiiksi eristetyllä maahan tarkoitetulla suojaputkella olevalla 50/90 mm putkella  mahdollisimman pitkälle ja siitä sitten Cu42 kuparilla Armacell/Armaflex eristettynä kohti ilmaus/täyttöryhmää kokoa 11/4" ja maalämpöpumppua, erillinen liuospumppu kaivoon palaavaan haaraan paikkaan johon ei voi syntyä ilmalukkoa. Vakioliuospumpusta saat sopivan vispilän viilennystä varten tehon säädöllä varustettuna ja siihen painehäviökin/virtaus sopii hyvin, ehkä jopa minimi teholla. Kyllä siitä vielä hyvä tulee, kunhan vaadit toimittajalta hieman enemmän kuin perusasennuksissa tavallisesti tekevät.

[euroshopperi]

Nyt kun on mitat jo aika tarkkaan tiedossa, niin olisi helppo arvioida foorumin laskuripäitten avustuksella sitä kiertopumppu tarvetta. Ja sellainenkin kävi mielessä, että saisikohan tuolla kaivosta taloon pätkällä vielä hyötyä, jos laittaisikin sen 63 mm putkella, eikä tarttisi vaihtaa mitään pumppuja? Paras ratkaisuhan on aina, että yhdellä pumpulla hoituu ja siihen vakiopumpun paikalle taitaa pystyä vaihtamaan ainakin sen 1-11 wilon ihan heittämällä. Virtausmäärä riittää tuolle pumpulle hyvin ja painettakin vastaan tuo pystyy sinne 1,1bar asti, jos vakio olisi esim 0,8 bar. Nyt vain laskuripäät ennakoimaan tilannetta.

[tomppeli]

Maakiertonesteen virtaamaksi pitäisi saada vähintään 0,8 litraa/sek.

[fraatti]

Eiköhän se vakiopumpulla kierrä aivan riittävästi. 50mm kollektorin painehäviö on huomattavasti pienempi kuin 40mm.

[seppaant]

Mikähän lämpöpumppu Isä A:lle on tulossa?
Kuinka pitkä matka on kaivolta pumpulle?

ATS

[seppaant]

Onko pumppu Waillant VWS 141/2?

Keruupiiri on ilmeisesti jo täytetty?
Glykoli vai etanoli?
Waillantin teknisissä tiedoissa suoritusarvot on määritelty keruunesteen 30% etyleeniglygolin mukaan.

ATS

[IsäAurinkoinen]

Tuliko kaivosta 115mm vai suurempi?

Juu, normi 115mm reikä - siksi 50mm keräimien upotus ei ollut aivan itsestäänselvyys.

Olisi mielenkiintoista, jos "IsäAurinkoinen" voisi mitata kaivon lämpötilan pumpun asennuksen jälkeen, kierrättämällä pelkästään maakiertopumppua ja lukisi lämpöpumpun ilmoittaman kiertonesteen lämpötilan silloin. Se antaisi jonkinlaisen kuvan kaivon lämpötilasta.

Mielellään jaan tänne kokemuksia, kun saadaan setuppi pystyyn. Näihin täytyy palata sitten joskus syksymmällä.

Kyllä siitä vielä hyvä tulee, kunhan vaadit toimittajalta hieman enemmän kuin perusasennuksissa tavallisesti tekevät.

Kiitos vinkeistä! Kyllä tässä varmasti tavallista hankalamman asiakkaan maineessa jo ollaan ja tarkoitus jatkaa maaliin asti samalla tyylillä. Hyvä pöhinä tässä on ollut kaikenkaikkiaan.

Nyt kun on mitat jo aika tarkkaan tiedossa, niin olisi helppo arvioida foorumin laskuripäitten avustuksella sitä kiertopumppu tarvetta. Ja sellainenkin kävi mielessä, että saisikohan tuolla kaivosta taloon pätkällä vielä hyötyä, jos laittaisikin sen 63 mm putkella, eikä tarttisi vaihtaa mitään pumppuja? Paras ratkaisuhan on aina, että yhdellä pumpulla hoituu ja siihen vakiopumpun paikalle taitaa pystyä vaihtamaan ainakin sen 1-11 wilon ihan heittämällä. Virtausmäärä riittää tuolle pumpulle hyvin ja painettakin vastaan tuo pystyy sinne 1,1bar asti, jos vakio olisi esim 0,8 bar. Nyt vain laskuripäät ennakoimaan tilannetta.

Maakiertonesteen virtaamaksi pitäisi saada vähintään 0,8 litraa/sek.

Eiköhän se vakiopumpulla kierrä aivan riittävästi. 50mm kollektorin painehäviö on huomattavasti pienempi kuin 40mm.

Tällaista arviota sain Rototecilta ennen porausta:

Painehäviö on 620 metriä pitkässä (tiputus+vaakat +mutkat, 300m kaivo ja 10 metriä vaakaa) 50 mm putkilenkissä 0,8 l/s virtaamalla noin 85 kPa. Jos mitoitustilanteessa (huippukuorma) lämpöpumpun delta T:ksi sallitaan 4 astetta niin vakio kiertovesipumppu (85 kPa) riittää pyörittämään systeemiä. Karkeasti laskettuna:

14 kW teho
3,5 COP
höyrystimen deltaT 4K
lämmönkeruunesteen virtaama 0,61 l/s

Eli mitä pienempi virtaama sitä enemmän kiertovesipumpulla on nostokorkeutta (85 kPa ->). Pumppukäyrästä tämän voi tarkistaa, en löytänyt googlella teknisiä tietoja.

Mikähän lämpöpumppu Isä A:lle on tulossa?
Kuinka pitkä matka on kaivolta pumpulle?

Onko pumppu Waillant VWS 141/2?

Keruupiiri on ilmeisesti jo täytetty?
Glykoli vai etanoli?
Waillantin teknisissä tiedoissa suoritusarvot on määritelty keruunesteen 30% etyleeniglygolin mukaan.

Juu, pumppu on tuo mainitsemasi Vaillant geoTherm plus VWS 141/2.

Kaivolta pumpulle on noin 10 metriä matkaa ja keräimet tulivat tontille täytettyinä. Litkuista en sen kummemmin tiedä - otetaan selvää.

[tomppeli]

14 kW teho
3,5 COP
höyrystimen deltaT 4K
lämmönkeruunesteen virtaama 0,61 l/s

Näin on.
Toimii, deltaT 4 K on ihan kelvollinen.

Hieno juttu, että saivat ∅ 115 mm reikään 2 x 50 mm putket.
Nyt se on todistettu, että on mahdollista.

[IsäAurinkoinen]

Vaillantin mallisto uudistuu ja valittu pumppu olisi myös sitä myöden päivittymässä uuteen, pykälän tehokkaampaan versioon: flexoTHERM exclusive VWF 157/4. Speksattu teholuokka siis kasvaisi 14kW -> 15kW. Näkeekö arvon raati tässä nyt jotakin haastetta jo kairattuun reikään nähden?

[euroshopperi]

Talon tehontarve ei muutu miksikään, niin ei mitään sen kummempaa väliä tuossa. Ja hieno homma, että sait vielä uudenpaa tekniikkaa tuohon. Tässä jo mielenkiinnolla odotellaan tulevia kommentointeja systeemistä.

[IsäAurinkoinen]

Tervehdys!

Pitkä aika on kulunut välissä - eikä me vieläkään asuta tässä talossa, mutta se toivottavasti korjaantuu pian niin ajattelin hieman päivitellä kuulumisia. Ja samalla vielä kerran kiitellä korvaamattomasta avusta foorumilaisille projektin suunnitteluvaiheessa. Kiitos!

Maalämpövehkeet asennettiin kohteeseen helmikuun loppupäästä ja lämpöä on tönätty siitä lähtien keskikerroksen lattiakiertoon (~100m²). Setup on nyt sellainen, että Vaillantin perässä on kaksi ohjainkorttia, jotka molemmat pystyvät hanskaamaan kahta erillistä piiriä. Siellä on siis nyt valmiina odottamassa omat piirit keskikerroksen lisäksi yläkerralle, kellarille sekä vielä kellarin autotallille. Autotalliin tulee lämmönjako patterein, muuten kaikki lattiakierrossa. Kellari saadaan tulille seuraavaksi ja yläkerta jää vielä odottelemaan aikaa ja motivaatiota.

Itse pumppuun en ole suoraan sanoen juuri kerinnyt tutustumaan ja käyttökoulutuksetkin jäivät kevättalvella tekemättä, kun laitteet toimittanut firma teki konkurssin juuri asennusten kalkkiviivoilla. Tarkoitus ottaa homma haltuun tässä kesän aikana, kun saadaan pahimmat keskeneräiset työt kohteessa tehtyä ja kamat sisään. Syksyn ja talven tullen sitten varmasti alkaa kertymään kunnollista käyttökokemusta vehkeistä.

Lueskelin tästä topikista nyt alta Tomppelin toiveesta kierrättää pelkkää nestettä asennusvaiheessa, jotta kaivon lämpötilasta olisi saatu jotakin osviittaa, mutta tämä jäi arvatenkin tekemättä. Olisi ollut kyllä ihan mielenkiintoinen tieto. Viime kesänä pariin otteeseen pumppailin vettä kaivosta ja vajaa pari tuntia sitä sai tönättyä sitten, kun homma lähti käyntiin. Pumppu vain ei meinannut jaksaa nostaa kunnolla, kun tuli törkättyä 10 metriä putkea kaivoon, joka on selkeästi hieman liikkaa. Pumppukaan tosin ei ollut mikään kovin kummoinen.

[tomppeli]

Syksyn ja talven tullen sitten varmasti alkaa kertymään kunnollista käyttökokemusta vehkeistä.

Kunhan sitten ehdit, tarkista, millaiseksi muodostui kaivosta tulevan ja sinne palaavan kiertonesteen lämpötilaero (Dt) silloin,
kun pumppu tekee vettä lattialämmitykseen.
Lämpimän veden tekemisen aikana Dt on aina vähän pienempi, koska sitä tehdään huonommalla hyötysuhteella.

[IsäAurinkoinen]

Kunhan sitten ehdit, tarkista, millaiseksi muodostui kaivosta tulevan ja sinne palaavan kiertonesteen lämpötilaero (Dt) silloin,
kun pumppu tekee vettä lattialämmitykseen.
Lämpimän veden tekemisen aikana Dt on aina vähän pienempi, koska sitä tehdään huonommalla hyötysuhteella.

Eilen satuin sopivasti paikalle niin mielenkiinnosta tarkistin miltä lukemat näytti. Tulo asettui käyntijaksolla 6,7 asteeseen ja meno 2,5, dT näin ollen 4,2C.

[tomppeli]

Eilen satuin sopivasti paikalle niin mielenkiinnosta tarkistin miltä lukemat näytti. Tulo asettui käyntijaksolla 6,7 asteeseen ja meno 2,5, dT näin ollen 4,2C.

Dt 4,2 K on vähän korkeahko. Jos maakiertopumpun teho ei ole täysillä, on olisi hyvä nostaa se täysille.
Jos tuota Dt -arvoa ei saa alemmaksi pumpputehoa lisäämällä, niin kyllä tuonkin kanssa menettelee.
Koetin tehdä painehäviölaskelman kohteesi keruupiirille ja liitin laskelman ja tulosteen omaan viestiisi.

[tomppeli]

Katsoin Vaillant VWS 141/2 pumppujen dataa.
Tuon käyttöohjeen sivulla #29 ovat pumppujen tekniset tiedot.

Lämmönkeruupiiristä (Wärmequellenkreis, Solekreis) löysin:
- Nennvolumenstrom dT 3K: 3334 litraa/h (= noin 0,926 l/s)
- Restförderhöhe dT 3K: 345 mbar (millibaaria = 0,345 bar) = noin 35 kPa.

- Nennvolumenstrom dT 4K 2501 litraa/h (= noin 0,7 l/s)
- Restförderhöhe dT 4K 428 mbar (millibaaria = 0,428 bar) = noin 43 kPa.

35 kPa ja 43 kPa ovat aika pieniä arvoja.
Suomessa myydyissä pumpuissa se on monesti luokassa noin 80 kPa.
Tämän arvon sain tuosta saksankielisestä Bedienungsanleitung -lehtisestä.
Onkohan Suomeen tuoduissa sama maakiertopumppu, kuin on Saksan malleissa, vai onko Suomessa myydyissä joku isompi kiertopumppu.
Tätä voisi perustella sillä, että Suomessa on kallioperän lämpötila vain noin +4 .. +7 C, kun se Saksassa on +10 .. +12 C.
Jos kiertopumpun nostokyky olisi oikeasti noinkin heikko, pitäisi se ottaa huomioon lämmönkeruupiiriä suunnitellessa.

[peki]

Katsoin Vaillant VWS 141/2 pumppujen dataa.
Tuon käyttöohjeen sivulla #29 ovat pumppujen tekniset tiedot.

Lämmönkeruupiiristä (Wärmequellenkreis, Solekreis) löysin:
- Nennvolumenstrom dT 3K: 3334 litraa/h (= noin 0,926 l/s)
- Restförderhöhe dT 3K: 345 mbar (millibaaria = 0,345 bar) = noin 35 kPa.

- Nennvolumenstrom dT 4K 2501 litraa/h (= noin 0,7 l/s)
- Restförderhöhe dT 4K 428 mbar (millibaaria = 0,428 bar) = noin 43 kPa.

35 kPa ja 43 kPa ovat aika pieniä arvoja.
Suomessa myydyissä pumpuissa se on monesti luokassa noin 80 kPa.
Tämän arvon sain tuosta saksankielisestä Bedienungsanleitung -lehtisestä.
Onkohan Suomeen tuoduissa sama maakiertopumppu, kuin on Saksan malleissa, vai onko Suomessa myydyissä joku isompi kiertopumppu.
Tätä voisi perustella sillä, että Suomessa on kallioperän lämpötila vain noin +4 .. +7 C, kun se Saksassa on +10 .. +12 C.
Jos kiertopumpun nostokyky olisi oikeasti noinkin heikko, pitäisi se ottaa huomioon lämmönkeruupiiriä suunnitellessa.

Minkä tähden näitä myydään ylipäätään täällä? Maahantuojat hurraa kun shit myy
Toisaalta, onko merkitystä keruun piirin virtaamalla jos lauhdutin puolikin on mitoitettu päin perhettä?