F1145 17KW tehot hävinneet

[fraatti]

Mistäs tuo vanhempi logi löytyy?

Onko asunnossa patterit yms jotakuinkin samoissa säädöissä ja asunto muuten yhtä lämmin kuin aikaisemmin? Lattialämmityksiin menee jotakuinkin yhtä lämmintä vettä kuin aikasemminkin? Asutteko tuossa torpassa yksin vai voiko lämmönjakoa(patteriventtiilit) ropata joku muukin?

Nyt tarvisi sitten tietää mitä tapahtuu pelkillä vastuksilla niin että lämpöä ajetaan pelkästään puskuriin. Ja tietysti mikä on vastuksien teho.

[MR_Timppa]

Mistäs tuo vanhempi logi löytyy?

Onko asunnossa patterit yms jotakuinkin samoissa säädöissä ja asunto muuten yhtä lämmin kuin aikaisemmin? Lattialämmityksiin menee jotakuinkin yhtä lämmintä vettä kuin aikasemminkin? Asutteko tuossa torpassa yksin vai voiko lämmönjakoa(patteriventtiilit) ropata joku muukin?

Nyt tarvisi sitten tietää mitä tapahtuu pelkillä vastuksilla niin että lämpöä ajetaan pelkästään puskuriin. Ja tietysti mikä on vastuksien teho.

Kaikki on samoissa säädöissä, eli patteriventtiilit yhtä makuuhuonetta lukuunottamatta täysin auki. Lattialämmitykseen menee jotakuinkin sama lämpö kuin aikaisemmin. Vastukset on säädetty max teho 7kW.

Täytyy huomenna säätää pumppu pelkälle vastukselle. Nyt tekee lokia, jossa vastukset on mukana.

EDIT: En minäkään muista missä nuo lokit on. Täytyy kysyä maalämmitää kaverilta

[fraatti]

Tuli mieleen sellainen asia, että jos ja kun tuonne lauhduttimelle on päässyt sontaa alusta asti niin voisiko olla mahdollista, että pumppu on toiminut "vajaalla" koko ajan ?

Tällähetkellä kun nuo kylppärit on käyttöveden perässä niin sen on hyötysuhteen kannalta huono homma. Patteriston menolämpötilakin taitaisi riittää noille lattialämmityksille helposti. Nyt jaloa ja kallista energiaa(huono cop) ajetaan jatkuvasti käyttöveden kautta pois. (tosin en tiedä onko noita ollut mitenkään järkevällä työmäärällä mahdollista muuttaa toisin) Joissain kohteissa käyttöveden kierto pelkästään ilman lattialämmitystäkin on vienyt tuhansia kilowatteja energiaa hukkaan vuositasolla...

[MR_Timppa]

Tällähetkellä kun nuo kylppärit on käyttöveden perässä niin sen on hyötysuhteen kannalta huono homma. Patteriston menolämpötilakin taitaisi riittää noille lattialämmityksille helposti. Nyt jaloa ja kallista energiaa(huono cop) ajetaan jatkuvasti käyttöveden kautta pois. (tosin en tiedä onko noita ollut mitenkään järkevällä työmäärällä mahdollista muuttaa toisin) Joissain kohteissa käyttöveden kierto pelkästään ilman lattialämmitystäkin on vienyt tuhansia kilowatteja energiaa hukkaan vuositasolla...

Tuo on niin totta. Arvatkaa vaan harmittaako se, mutta niiden muutostyö ei ole ihan helppo. Se tulee ensikesänä työn alle kun pikkuhiljaa aloitetaan lattialämmityksen asennukset ja vaihdetaan pattereita sitä mukaa pois.

[fraatti]

Ainiin mainitaan nyt vielä että kiertopumppujen nopeudet pitää olla vakiot jos haluaa vertailukelpoista tulosta esim vastuksia varten. Eli automaattisäätö pois käytöstä. Login ei tarvitse olla kuin pieni pätkä jotta lömpötilaerot selviävät.

[MR_Timppa]

Ainiin mainitaan nyt vielä että kiertopumppujen nopeudet pitää olla vakiot jos haluaa vertailukelpoista tulosta esim vastuksia varten. Eli automaattisäätö pois käytöstä. Login ei tarvitse olla kuin pieni pätkä jotta lömpötilaerot selviävät.

Hyvä pointti. Teen sen aamulla. Nyt ajan vastusten avulla yön aikana lämpöä torppaan .

[MR_Timppa]

Tässä dataa yön ajalta jolloin sähkövastukset ovat mukana. Lähtötilanteeseen asetin asteminuutit -600 niin lähti heti vastukset päälle.

[maalämmittää]

Mistäs tuo vanhempi logi löytyy?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5414.msg65577#msg65577

[maalämmittää]

Tällähetkellä kun nuo kylppärit on käyttöveden perässä niin sen on hyötysuhteen kannalta huono homma. Patteriston menolämpötilakin taitaisi riittää noille lattialämmityksille helposti. Nyt jaloa ja kallista energiaa(huono cop) ajetaan jatkuvasti käyttöveden kautta pois. (tosin en tiedä onko noita ollut mitenkään järkevällä työmäärällä mahdollista muuttaa toisin) Joissain kohteissa käyttöveden kierto pelkästään ilman lattialämmitystäkin on vienyt tuhansia kilowatteja energiaa hukkaan vuositasolla...

Eihän tuo optimaalinen tilanne ole, mutta en tuosta tuhkaa alkaisi päälle ripottelemaan 

PatteriCOP on jotain 3,5 ja käyttövesiCOP n. 2,5.
Jos käyttöveteen menee normaalisti n. 10% energiasta, niin käyttöveden osalle jää kuitenkin 2500h (yllä mainituista luvuista)
Kun reilu 2500h huonoa COPPIA muuttuu paremmaksi, niin ehkä sähkölasku MLP:n osalta pienenee 20%.
...hiasta vedettynä....

Toki isossa määrässä 20% on iso määrä euroja.

[Timo Karhu]

Tässä dataa yön ajalta jolloin sähkövastukset ovat mukana. Lähtötilanteeseen asetin asteminuutit -600 niin lähti heti vastukset päälle.

Ilmeisesti olet asettanut vastusten säädettävän maksimin 5kW:n, onko tarkoituksella?

[MR_Timppa]

Ilmeisesti olet asettanut vastusten säädettävän maksimin 5kW:n, onko tarkoituksella?

Itse asiassa säädettävä maksimi on asetettu 7kW:n. 9kW on siis maksimi. Ilmeisesti asteminuutti asetukset tai joku muu asetus on nyt jotenkin niin, että ei käytä kuin 5kW. Täytyy tarkistaa.

btw: Asennusliike lupasi korvata tuon lisäsähkön käytön, joten sen puolesta ei nyt haittaa ajaa sähköllä lämpöä torppaan.

[Timo Karhu]

Itse asiassa säädettävä maksimi on asetettu 7kW:n. 9kW on siis maksimi. Ilmeisesti asteminuutti asetukset tai joku muu asetus on nyt jotenkin niin, että ei käytä kuin 5kW. Täytyy tarkistaa.

btw: Asennusliike lupasi korvata tuon lisäsähkön käytön, joten sen puolesta ei nyt haittaa ajaa sähköllä lämpöä torppaan.

Älä turhaan tarkista! Tämä vain vahvisti epäilyni että logitus tapahtuu 7kW kytkennän mukaan eli tuo Logintutkijan kerroin (7/9kW alasvetolaatikko) lähestyminen on oikea. Kiitos!

[MR_Timppa]

Älä turhaan tarkista! Tämä vain vahvisti epäilyni että logitus tapahtuu 7kW kytkennän mukaan eli tuo Logintutkijan kerroin (7/9kW alasvetolaatikko) lähestyminen on oikea. Kiitos!

Olkaapa hyvä !

[fraatti]

Tässä dataa yön ajalta jolloin sähkövastukset ovat mukana. Lähtötilanteeseen asetin asteminuutit -600 niin lähti heti vastukset päälle.

Hmm.. joku ei nyt täsmää. Aluksi kun vastukset ovat (täysillä 5kW?) lauhduttimen yli lämpötila ero on 4 astetta. vastusteho ollessa 1kW? lämpötila ero on 3 astetta. Sitten kun pelkästään kompressori käy niin lämpötila ero on 5,1 astetta. Jostain syystä nyt latauspumppu ei pyöri kokoajan samalla nopeudella vaan hidastaa kun vastukset eivät ole käytössä. Onko vastuskäytölle erikseen kiertovesipumpun nopeus?

Tehdään kuitenkin pientä ajatusleikkiä mitä parempaan ei näillä lähtötiedoilla pääse. Eli oletetaan että kun vastuksia käytetään niin kiertovesipumppu pyörii kokoajan täysillä. Vastusteho 5kW, lämpötilaero 4K. Vastusteho 1kW lämpötilaero 3K. Teho laskiessa 4kW lämpötilero laskee 1 asteen. Vastuksien 1kW nostaa laskee lämpötileroa 0,3 astetta. Tällöin pelkästään kompressorikäytössä lämpötilaero olisi 2,7 astetta. 2,7 x 4 = 10,8kW. Tämä tarkoittaisi että noin 35% tehosta olisi hukassa. Tämä laskelma on vain todella epävarma koska en tiedä kiertovesipumpun nopeutta varmaksi.

Meneekö Nibessä vastuksien tehot 1kW portaissa kuten oletan?
Kuumakaasun lämpötilat on tuossa pumpussa korkealla. Osaako kukaan kommentoida niistä mitään?

[maalämmittää]

Onko vastuskäytölle erikseen kiertovesipumpun nopeus?

Meneekö Nibessä vastuksien tehot 1kW portaissa kuten oletan?

Kuumakaasun lämpötilat on tuossa pumpussa korkealla. Osaako kukaan kommentoida niistä mitään?

PUMPUN NOPEUS :Ei ole, jollei uusimmassa ohjelmaversiossa ole.

PORTAAT : Menee 1 kW portain.

KUUMAKAASUN LÄMPÖTILA: Samaa tuolla aiemmin ihmettelin, aiemmin oli n. 10C alemmat.
 

[Timo Karhu]

Mr Timpalla oli 9kW kytkentä eli 5kW logitieto pitäisi vastata 7kW tehoa. 100% tieto tämä ei ole mutta paras veikkaus annetuilla ja kokeellisilla tiedoilla.

[edit] Not so fast. Portaat ovat 2, 4, 6, ja 9kW tuossa 9kW kytkennässä.
[edit2] MR_Timpan logissa näkyy siis 1, 2, 3, 4 ja 5kW:n vaihtoehdot. Nyt ei ymmärrä.

[Seagear]

Mr Timpalla oli 9kW kytkentä eli 5kW logitieto pitäisi vastata 7kW tehoa. 100% tieto tämä ei ole mutta paras veikkaus annetuilla ja kokeellisilla tiedoilla.

[edit] Not so fast. Portaat ovat 2, 4, 6, ja 9kW tuossa 9kW kytkennässä.
[edit2] MR_Timpan logissa näkyy siis 1, 2, 3, 4 ja 5kW:n vaihtoehdot. Nyt ei ymmärrä.

Minkälaiset vastukset siellä oikein on? Omassa pumpussa on kaksi vastusta, 3 kW ja 6 kW, joilla mahdolliset kombinaatiot ovat 3, 6 ja 9 kW.

[Timo Karhu]

MR_Timppa:
- onko sinulla huoltovalikossa Sisäinen sähkölisäys 5.1.12 "kytketty sähköteho" valinta 9kW:lla?
- ja max säädettävä lisäys on mitä?

Laitoin kokeeksi omassa 9kW kytketty jolloin sain max säädettävän vaihtoehdoiksi 2, 4, 6 ja 9kW.
Eli jos sanoit aiemmin että sinulla on
- max säädettävä teho 7kW
- ja fyysinen kytkentä 9kW
niin tuo yhdistelmä ei liene mahdollinen?

Olisiko siis 5.1.12 kytketty sähköteho jäänyt vahingossa 7kW valinnalle? Tarkista ihmeessä.

[fraatti]

Täällä iski totaalinen radiohiljaisuus. Tule ihmeessä kuitenkin tänne kertomaan lopputulema jos ei muuta.... 

Ja jos intoa piisaa vielä niin koitetaan vielä selvittää mikä se koneen antoteho olisi nykyisessä kunnossa.

[sumu]

Niin selvisikö vielä niiden sinkittyjen putkien tilanne? Itsellä näköjään samanlaista putkea keruupuolella ja ymmärtääkseni aika paljon on käytetty.
Heräsin tähän kun ihmettelin miksi keruupuolen dt on kasvanut, on luokkaa 5-6 astetta, kun yleensä pitäää sen n. 3 ast. Samoin keruun tulevan nesteen t on noussut reilusti. Sis/ulos 6-7 / 0-1 C. Saattaa olla anturivirhe. Muuten toimii normaalisti.

[fraatti]

Niin selvisikö vielä niiden sinkittyjen putkien tilanne? Itsellä näköjään samanlaista putkea keruupuolella ja ymmärtääkseni aika paljon on käytetty.
Heräsin tähän kun ihmettelin miksi keruupuolen dt on kasvanut, on luokkaa 5-6 astetta, kun yleensä pitäää sen n. 3 ast. Samoin keruun tulevan nesteen t on noussut reilusti. Sis/ulos 6-7 / 0-1 C. Saattaa olla anturivirhe. Muuten toimii normaalisti.

Jos keruun dT kasvaa niin joko virtaus kaivossa laskee tai koneen kaivosta ottama teho nousee. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Oletko tarkistanut sihdin puhtauden?

Suoraansanoen itse epäilen tuota sinkkiputken aiheuttamaa lämmönvaihtimen tukkeutumista. Tämä on puhdasta mutua mutta siksi haluakin tietää mitä tuolle koneelle on käynyt.

[fraatti]

Vika voi tietysti johtua myös noista vääränlaisista putkista.

Nope. Jos vaihdin menee tukkoon ja tehoa ei enää saada entiseen tapaan kaivosta, myöskin lämpötilaero pienenee.... tai pysyy samana jos automaatti käytössä ja säätö 3K:lle joka on jo aikaisemmin saavutettu...

[Timo Karhu]

Minkälaiset vastukset siellä oikein on?

Niben 3x400V malleissa on 4 vastusta, 3*2kW ja yksi 1/3kW ja tämän fyysisellä kytkennällä (näyttää vaihe-nolla tai vaihe-vaihe lähestymiseltä kytkentäkaavion mukaan) valitaan 7kW tai 9kW maksimi.
Tein empiirisen kokeen ja kerroin Nibelle kytkennän olevan 9kW ja laitoin asteminuutit minimiin testin ajaksi ja kyllä logissa lukee tuo 9kW eli ainakin logintutkijasta pitää tuo 7kW/9kW valinta poistaa humbuugina.
(Mieli teki käydä vetämässä kiuas päälle todistaakseni Niben kyvyn laskea kulutustaan virtamittareiden pohjalta. Pääsulakkeet 25A ja virrat pyörivät akselilla 12A, 20A ja 20A testin ajan. En uskaltanut kiuasta kokeilla kun vaimo oli internetissä..)

MR_Timon tapauksessa tuo aiempi 5kW:n logitus pitää siis pitää oikeana raporttina oli fyysinen kytkentä hänen koneessaan kummin päin tahansa.

[fraatti]

MR_Timon tapauksessa tuo aiempi 5kW:n logitus pitää siis pitää oikeana raporttina oli fyysinen kytkentä hänen koneessaan kummin päin tahansa.

Bravo. Logintutkija on muuten mainio ohjelmanpätkä. Nostan hattua siitä. Pystytkös sinä testaamaan näyttääkö niben anturointi vastuksilla tuotetun lämmön oikein? Omassa pumpussa kaikki vastuksien tuottama lämpö ei näy lämpötila-anturilla, epäilen syyksi sitä että vesi ei sekoitu vastuspaketissa tarpeeksi hyvin.

Testauksen voisi tehdä ajamalla mlp kompressoria jollain tietyllä lämpötilalla ja hetkenpäästä pelkästään vastuksilla ja verrata lämpötilaeroja onko ne realistiset toisiinsa nähden. Tai kuten laskin aikaisemmin eli kompressori käynnissä kytkeä lisälämpöä. Latauspumpun kierrokset tietysti vakioiksi.

Oletko keksinyt mitään syytä miksi aikaisemmin logissa näytti siltä että kiertovesipumpun nopeus olisi vaihtunut kun vastukset oli pois pelistä? Näkeekö logista toisiopumpun nopeuden prosentteina?

[sumu]

Vielä tuohon keruun dt; mutasihdissä ei ole mitään sakkaa toi roskaa. Keruupumppu käy koko ajan 100% joten luulen että syy voisi olla siellä.
Muuten käy mielestäni ok (invertteri Nibe 1150). Nollakelillä kuumakaasu luokka 60-65 C, imukasu 6-7 C (30-40 Hz).
Tuo putkien syöpyminen on tietenkin mahdollista, ja jos kaikki roska jää lämmönvaihtimeen niin mutasihtiin asti se ei kulkeudu. Toisaalta jos pumpulta kaivolle putkessa syöpymistä, niin jotain pitäisi kulkeutua sihdille.
Kun pelkkä keruupumppu päällä, asteet meno/paluu aika lailla samat.
Tuosta sinkkiputkien syöpymisestä ei oikein löydy tapauksia, joten onkohan perää että tapahtuisi esim 4 vuodessa, kuten minulla....

[Timo Karhu]

Pystytkös sinä testaamaan näyttääkö niben anturointi vastuksilla tuotetun lämmön oikein?

Sen verran omaan ropellihattua, että olen mukana kaikessa tällaisessa harrastamisessa. Mutta saat kuvata testitapaukset mulle tarkasti, että ei tule tulkintavirheitä.
Näet muuten minun koneen login suoraan logintutkijalla DB yhteydellä oletusasetuksilla. Vastukset olivat päällä vähän aikaa 3.12 n. klo 21:00 - 21:20. Minun fyysinen kytkentä on 7kW eli kun logi sanoo 9kW, oikea teho on 7kW. Ehkä tosiaan parempi toistaa tämä koska tuo oli lyhyt testi. Minulla on latauspumppu vakionopeudella 25%.

Oletko keksinyt mitään syytä miksi aikaisemmin logissa näytti siltä että kiertovesipumpun nopeus olisi vaihtunut kun vastukset oli pois pelistä? Näkeekö logista toisiopumpun nopeuden prosentteina?

Ei valitettavasti näe oletuksena, se pitäisi ottaa ulos erikseen ja tutkailla käsipelillä.

[fraatti]

Mutta saat kuvata testitapaukset mulle tarkasti, että ei tule tulkintavirheitä.
Näet muuten minun koneen login suoraan logintutkijalla DB yhteydellä oletusasetuksilla. Vastukset olivat päällä vähän aikaa 3.12 n. klo 21:00 - 21:20. Minun fyysinen kytkentä on 7kW eli kun logi sanoo 9kW, oikea teho on 7kW. Ehkä tosiaan parempi toistaa tämä koska tuo oli lyhyt testi. Minulla on latauspumppu vakionopeudella 25%.
Ei valitettavasti näe oletuksena, se pitäisi ottaa ulos erikseen ja tutkailla käsipelillä.

Kaikki perustuu varsin yksinkertaiseen oletukseen eli siihen että toisiopuolen virtaus on vakio. Mitä suurempi lämpötila ero sen suurempi teho. Vastuksilla ajamalla lämpöä 9kW teholla se synnyttää vaikka 7K lämpötila eron. Kompressorin ollessa käynnissä se synnyttää sitten vaikka 5,3K lämpötilaeron. Tästä voimme laskea sitten pikapikaa laskea että 9kW/7*5,3=6,8kW on mlp:n antoteho. Mitä tarkemmin vastuksien viemä energia on selvillä sen tarkempi tuloskin on.

Ja se mitä hommassa ajoin takaa että näyttääkö nibessä lämpöanturit jotakuinkin oikein vastusajossa. Sen voinee päätellä siitä millaisia tuloksia tuosta testistä tulee.

Katsotaan saanko tuolla logintutkijalla yhteyttä johonkin...

[fraatti]

Yhteys ei onnistunut jostain syystä.

[Timo Karhu]

Yhteys ei onnistunut jostain syystä.

Valitse MySQL siitä valikosta ja sen jälkeen oletusasetukset (ellet hakuaikaa sitten vaihda).

[fraatti]

Valitse MySQL siitä valikosta ja sen jälkeen oletusasetukset (ellet hakuaikaa sitten vaihda).

Jep nyt pelaa.

Samalla selvisi muutama asia. Nibessä lämpöantureiden sijainnit on niin että vastuksin tuottamaa lämpöä ei pysty toteamaan koneen omilla mittareilla mitenkään koska vastupaketti on vasta bt12 anturin jälkeen. Tällöin koko ajatus mikä toimii omassa koneessani ei toimikaan tässä. Itsellä vastus on ennen anturia.

Asian pystyi toteamaan tästä kun lauhd meno(eikä mikään muukaan) muuttunut mihinkään vaikka vastus meni päälle.

BT25 lienee menoveden anturi? Varaaja taisi pyörähtää sekaisin tuossa kun tuo tekee vastuskäytön aikana tuollaisen notkahduksen?

Mr_timpan tapauksessakaan vastuksien tuottamaa lämpöä ei voi nähdä mistään. Lämpötilamuutokset lämmönjaon puolella johtuvat patteriverkoston lämmönluovutuksen muutoksista. Ja tuossa tapauksessahan varaajaan ei edes jää mitään lämpöä vaan kaikki menee suoraan pattereille. Saattaa vielä olla että ulkoisella pumpulla on suurempi virtaus kuin sisäisellä koska talokin on noin suuri. Aikaisemmilla spekuloinneilla saa pyyhkiä p*rsettä.

Hmm.. joku ei nyt täsmää.

Kävi toteen.... 

[Timo Karhu]

Nibessä lämpöantureiden sijainnit on niin että vastuksin tuottamaa lämpöä ei pysty toteamaan koneen omilla mittareilla mitenkään koska vastupaketti on vasta bt12 anturin jälkeen.

Perhana.
Tajusin tämän itsekin ja tulin kommentoimaan ja olit jo homman huomannutkin!
Nibessä meno BT2 sisältää sähkövastuksen sekä lauhduttimen, BT12 pelkän lauhduttimen. Syy, että Logintutkija näyttää pelkän BT12:n tietokantayhteydellä johtui taas F1345:sta joka logittaa vain BT12:n joten alunperin laitoin Talologgerin kirjaamaan pelkästään sen. Ihmettelin alunperin miksi menovedestä tarvitaan 2 mittauspistettä.. no, nyt tajuan..

Logitiedostoilla on mukana BT2 eli teen tuon vastustestin ja jaan tiedoston tänne.

BT25 lienee menoveden anturi? Varaaja taisi pyörähtää sekaisin tuossa kun tuo tekee vastuskäytön aikana tuollaisen notkahduksen?

Otin anturin irti että sain koneen pitämään asteminuutit alhaalla ja lisäämään täydet lisäsähköt

[fraatti]

Ihmettelin alunperin miksi menovedestä tarvitaan 2 mittauspistettä.. no, nyt tajuan..

Logitiedostoilla on mukana BT2 eli teen tuon vastustestin ja jaan tiedoston tänne.

Katsotaas kuinka käy... 

[Timo Karhu]

Tästä höyryävää testilogia uunituoreena.

4 pätkää.

1. 19:52 - 20:50. Käyttövesi pelkällä lisäsähköllä. Tuli mukaan kun nappulat menivät saunaan kesken isän testien. Latauspumppu 20%.
2. 21:09 - 21:35. Lämmitys pelkällä vastuksella, max 7kW. Latauspumppu 25%.
3. 21:44 - 20:50. Lämmitys pelkällä kompressorilla. Latauspumppu 25%.
4. 21:57 - 22:10. Lämmitys kompressorilla ja 7kW vastusteholla. Latauspumppu 25%.

BT25 ja asteminuutit huuhaata kun niillä käskin vastuksia vesilasitaktiikalla. Yksi huomio: Nibe näyttää lopettavan asteminuuttien laskemisen (alaspäin) jos kaikki jerkku jo käytössä. Kompressori halusi pitää 5 min tauon kohdassa 22:13 kun lämmitystä olisi vielä ollut vähän jäljellä. Johtui ilmeisesti käyttövesituotannon asettamisesta takaisin, oli pakko ottaa se aiemmin pois kun vaimo meni suihkuun kesken tutkimusten! 

[fraatti]

Tästä höyryävää testilogia uunituoreena.

4 pätkää.

1. 19:52 - 20:50. Käyttövesi pelkällä lisäsähköllä. Tuli mukaan kun nappulat menivät saunaan kesken isän testien. Latauspumppu 20%.
2. 21:09 - 21:35. Lämmitys pelkällä vastuksella, max 7kW. Latauspumppu 25%.
3. 21:44 - 20:50. Lämmitys pelkällä kompressorilla. Latauspumppu 25%.
4. 21:57 - 22:10. Lämmitys kompressorilla ja 7kW vastusteholla. Latauspumppu 25%.

BT25 ja asteminuutit huuhaata kun niillä käskin vastuksia vesilasitaktiikalla. Yksi huomio: Nibe näyttää lopettavan asteminuuttien laskemisen (alaspäin) jos kaikki jerkku jo käytössä. Kompressori halusi pitää 5 min tauon kohdassa 22:13 kun lämmitystä olisi vielä ollut vähän jäljellä. Johtui ilmeisesti käyttövesituotannon asettamisesta takaisin, oli pakko ottaa se aiemmin pois kun vaimo meni suihkuun kesken tutkimusten! 

Meinas päästä unohtumaan koko juttu mutta kävin tämän nyt läpi. Näiden tulosten valossa pidän tapaa määritellä kompressorin tehon varsin pätevänä. Niben anturoinnit ilmeisesti pitävät melko hyvin kutinsa. Jos vastusten tehon pystyisi määrittämään esim kWh mittarilla tarkemmin niin silloin myös tulokset olisivat tarkemmat. Muistelisin että ainakaan omassa konessa vastukset eivät olleet juuri jotain tiettyä kW määrää vaan se hiukan vaihteli mm menoveden lämpötilan mukaan. Myös sen vastuksen ominaisuuden näkee hyvin tuossa kWh ajossa että vastuksen resistanssi pienenee kun vastusmateriaalin/veden lämpötila kasvaa(->teho pienenee). Aluksi käyttövettätehdessä lämpötilaero on 7,1K ja kun vastus ja vesi lämpiää niin lämpötilaero on enää 6,5K. Tämä tarkoitti käytännössä sitä että jos lähtötilanteessa vastuksien teho oli 7kW@40C niin lopuksi teho oli enää 6,4kW@55C.

Jos koneen kompressori tehoa arvioi noiden tulosten valossa niin laskeskelemalla siitä tuli 10,3kW. Laitoin kuvan ylälaitaan myös tämän koneen antotehot. Niiden valossa tulokset pitävät myös varsin lähelle paikkansa. Tulevan liuoksenlämpötila oli 4C mutta lämpötilaero myös 4K joka syö myös hiukan antotehoa.

Tälläisillä laskutoimituksilla noita lukuja pyöritellen loppujen lopuksi pystyisi laskemaan yllättävän paljon asioita. Ainakin siinä tapauksessa että virtaus pysyy vakiona. Virtauskin olisi periaatteessa mahdollista selvittää eri lämmityspumpun eri % asetuksilla... Tällöin saisi jo aina pumpun antotehonkin ulos riippumatta mikä kiertopumpun nopeus olisi. Käyttövedellä ja lämmityspuolella on tietysti eri virtaukset. Ja periaatteessa vastuksien antotehon eri lämpötiloilla pystyisi myös määrittämään....   

[fraatti]

Katsoin myös uudestaan tuota mr_timppa:n logia. Siinä bt12 on jatkuvasti korkeampi kuin bt2. Mistä tuo voi johtua? Voiko logi olla rakenteeltaan erilainen esimerkiksi vanhemman firmwaren takia. Ja niin sellainen huomio tuli myös hänen aikaisemmista viesteistä että kun joku mainitsi että käyttövesijakso kestää pidempään niin hän oli tainnut asennuttaa toisen 500l käyttövesivaraajan vielä tuohon sarjaan....

Toisaalta tätä lienee enää turha pohtia kun "potilaskin" on hävinnyt "vastaanotolta"

[maalämmittää]

Katsoin myös uudestaan tuota mr_timppa:n logia. Siinä bt12 on jatkuvasti korkeampi kuin bt2. ....

Huomasin saman.
Aiemmassa lokissa (2014) mittaukset olivat kutakuinkin samat. Olisiko koneessa jotain isompaa ongelmaa.

Täällä BT12 näyttää hiukan enemmän kuin BT2.

[maalämmittää]

Meinas päästä unohtumaan koko juttu mutta kävin tämän nyt läpi....

Tein myös vastustestin n:o 4 (muuttamalla tavoitelämpötilaa ja asteminuuttiasetuksia) ja tulokset erosivat Timo Karhun tuloksista vasta kolmannessa merkitsevässä.

[Timo Karhu]

Tälläisillä laskutoimituksilla noita lukuja pyöritellen loppujen lopuksi pystyisi laskemaan yllättävän paljon asioita.

En nyt muuta pysty ihmetykseltäni kommentoimaan kuin että vakuuttavaa analyysiä! Itse en pannut testatessani merkille muuta kuin että pahuksen hitaasti sähkövastuksella homma hoitui. No, tehoahan on reippaasti vähemmän kuin kompuralla.

Toivottavasti potilas tosiaan palaa, mielenkiintoinen keissi.

[fraatti]

Vastaavalla tavalla onnistuu myös esim varaajan lämpöhäviön laskeminen. Tuo tietysti edellyttää että ketään ei ole paikalla vettä käyttämässä vaan varaaja ladataan kertaalleen täyteen, annetaan itsekseen lämpöjen laskea ja taas varataan täyteen. Viimeisimmästä latauskerrasta voi laskea energian ja latauskertojen välistä ajan mitä kuluu jotta tuo energia  johtuu varaajasta pois. Ja niin sen virtauksen vv:n ollessa kv asennossahan sai laskettua vastuksien aiheuttamasta lämpötilaerosta kiertoon. Hifisteltynä tietysti ottaa kWh mittarilta tai pihtivirtamittarilla vaiheista ampeerit ylös ja laskee siitä vastuksien todellisen tehon jolloin saa todennäköisesti lähempänä totuutta olevan tuloksen....

 

[fraatti]

Huomasin saman.
Aiemmassa lokissa (2014) mittaukset olivat kutakuinkin samat. Olisiko koneessa jotain isompaa ongelmaa.

Täällä BT12 näyttää hiukan enemmän kuin BT2.

Vastuksien ollessa käytössä BT2 pitäisi näyttää suurempaa arvoa jos vastuspakka sijaitsee noiden anturien välissä. Normaalisti kompressorilla ajettaessa siten tietysti BT12 karvan enemmän tai juuri samanverran.
Katsoin jostain 1145 koneen "räjäytyskuvaa" ja kuvan perusteella se näytti siltä että tuo bt2 anturin sijainti on myös hiukan eri paikassa. Aivan kuin sen olisi ollut putken päällä. Kai 1245:ssa tuo on anturitaskussa vaihtoventtiilin lähettyvillä? Mahtaakohan itsevastus olla samassa paikassa? Tuossa MR_timpan logissa BT2 ja BT12 lämpötilaero kasvaa huomattavasti kun kone tekee käyttövettä. Tuo saattaisi viitata siihen että anturi sijaitsee putken päällä.

Toisaalta tässä on mr_timpan logissa näkyy kun piikki käyttövesijakson kohdalla bt2 anturin lukeman kohdalla kun vastusteho muuttuu.... eli tavallaan BT2 reagoi kuitenkin vastuksiin.... Noh. Tässä taitaa olla niin monta mutkaa ettei tuosta ota selkoa ilman lisädataa. 

Huomattavaa kuitenkin on kuumakaasun 25 astetta korkeampi lämpötila(70 vs 95) kuin timo_karhulla kun tehdään jotakuinkan yhtä lämmintä vettä. Imukaasun lämmöt olivat asteen sisällä toisistaan....