Kaivon porauksesta ja vesitaloudesta

[Fossiili]

Itse tarvitsisin suuren kulutukseni vuoksi noin 400 metriä reikää. Muut vaihtoehdot ovat vähissä.

1) Onko tuo mahdollista tai järkevää porata yhteen reikään ? Kahden reiän sijoittaminen ei tontin koon puolesta ole ongelma. Yhden reiän voisi parata muutaman metrin päähän seinästä. Jos tarvitaan kaksi niin sitten ehkä kannattaisi viedä molemmat kauemmaski. Rei'ille saan helposti etäisyyttä muutaman kymmenen metriä. Kahdelle reiälle pitää mennä pihamaan toiselle puolelle, joko toinen tai kuten itse arvelen, molemmat kaivot sitten pihamaan taakse tontin laidalle.

2) Pintavedet ja oma veden otto. Kuinka tuo reiän pää oikein tiivistetään. Tuntuu aika hankalalle tiivistää jokin putki maan alle epäsaiseen kallion pintaan porattuun reikään vaikka urakoitsija sen tekisikin. Itsellä maaperä on luultavasti niin vetistä sieltä minne porattaisiin, että vesi löytyy jo puolesta metristä maan alta. Maata on kallion päällä kohtuullisen vähän, sillä ympäristössä on kalliopaljastumia lähettyvillä. Vettä voi valua myös "pystyputkeen" maapiirin putkien läpivienneistä. Meillä on on oma vesi erillisestä kaivosta ja jos pintavesiä valuu lämpökaivoihin ne voivat ymmärtääkseni pilata vesikaivon. Mitä lähempänä taloa, sitä vähemmän vaaraa kaivolle.

3) Onnistuuko maaporaus ja kallioon sisään meno aina? Maaperä on varmasti kivistä. Kallion pinnasta ei ole tietoa mutta kalliopaljastumat eivät todellakaan ole mitään silokallioita.

4) Reiän koko. Onko se aina sama.

5) Keruuputki. Ymmärtänyt että yleensä yksi alas ja toinen ylös, siis neulamainen silmukka. Miksi ei kahta sisäkkäistä putkea, toinen noin reiän kokoinen. Kiertäisi neste vaikka kävisi kilometrin syvyydessä.

6) Reiän kesto. Jos lämmityskäytössä ollesta kaivosta nostetaan keruuputki pois, tokko kaivoon putoile kiviä ruhjepinnoista. Voiko putken nostaa turvallisesti pois luottaen että sinne vielä menee putki takaisin sisälle. Ymmärtääkseni, jos kaivo esim. jäätyy (vaikka yläpäästään) ruhjeista voi lohkeilla kalliota. Ja varmaan sinne seinämään voi jäädä irtonaista kalliota, joka ei heti putoa eikä lähde mihinkään liikkeelle.

[jm82]

Halvin taitaa olla sellainen tavallinen sileäputkinen keräin. Kaivoja tulisi siis kaksi ja molemmat olisi 200 metriä syviä.

Kaivot saisi olla mahdollisimman kaukana toisistaan ja samalla mahdollisimman kaukana naapureiden lämpökaivoista. Talon ja kaivon välillä pitäisi olla 3 metriä matkaa.

Onnistuu maaporaus. 3 metrin suojaputket hitsataan hyvin kiinni toisiinsa. täällä tuli putkea 21 metriä eli 7 tankoa ja sen kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Maaporauksessa kesti kauemman aikaa kun pora hakkaa samalla sitä teräsputkea. Menee rikki jos kiirehtii tai jotain sellaista. Tesputken matkalle pora on vahän isompi, mutta itse poraus on sitten normaalisti 115mm.

Keruuputkia ei voi nostaa enää myöhemmin pois kaivosta. Voi ne nousta mutta ei ole mitään takeita.

Täällä oli kaivo ja vaakaputkien asennus 26e metri ja sisälsi 18m teräsputkea. Tuli tavallinen muovitechin keräin, mutta kun tuli vain yksi kaivo niin olisi voinutkin laittaa sen vähän kalliimman turbputken. Mutta jos kaksi kaivoa tulee, niin mahtaa riittää hyvin tavallien putki.
http://www.fi.muovitech.com/?page=products&category=Energiakollektorit&id=216

Kaivon "kanneksi" tuli tuo kuvassa toisena näkyvvä. Pitää jonkun verran painetta ja kannesta saa tuon kolmannen pienemmän reijän näkyviin jos haluaa. Pitää vaan kasausvaiheessaa päättää miten laitetaan.
http://www.fi.muovitech.com/?page=products&category=Ter%E4sputket%20ja%20suojaputken%20kannet

[Fossiili]

Keruuputkia ei voi nostaa enää myöhemmin pois kaivosta. Voi ne nousta mutta ei ole mitään takeita.

Ja minä kun ajattelin, että putket pyrkii puskemaan ylös valtavalla voimalla. Etanoli liuos on vettä kevyempää ja eikös PE putki ja PP putki ole myös hiukan vettä kevyempää. Mikä näitä putkia reiässä muuten pitää kiinni ? Kivet ?

Naapureiden lämpökaivoja tässä ei ole ja ei ole todennäköistä, että lähitulevaisuudessa tulisi.

Miten tuossa maaporauksessa, jos tulee vastaan suuri kivi. Tutkataanko sitä jollakin, että onko porauslinjalla kiviä vai ei ?

[jm82]

Ei haittaa siinä alkuvaiheessa kivet tai muutkaan esteet, koska pora hakkaa ne murusiksi.

Maaosuudella se poraus on vaan hitaampaa koska suojaputkikin menee siinä samalla alaspäin. Ja kun hitsataan niitä suojaputkia yhteen kiinni, niin siinä hitsauksessa myös kuluu jonkun verran aikaa. Suojaputket on tosiaan 3 metriä pitkiä, yhtä pitkiä kuin ne poratangot.

Niin ja suojaputken pitää laittaa osalta matkaa myös kallio-osuudelle. Täällä esimerkiksi pora osui kallioon 13 metrin kohdalla ja suojaputkea tuli rikkonaisen kallion takia 21 metriä. Sillä vehkellä ne myös "linttasi"/painoi sitä suojaputkea vähän alaspäin että varmasti pysyisi paikallaan.

Kun suojaputkea oli tarvittava määrä 21 metriä, nostettiin poratangot ylös ja vaihdettiin toinen 115mm pora. Sen jälkeen rupesi porauskin nopeutumaan huomattavasti.
Se vielä että kun pora osui siinä 13 metrissä kallioon, rupesi kuulumaan melko kova ääni. Mutta kun pora oli alempana niin ei siitä juuri mitään hakkausääntä kuulunut.


Kyllä ne täytetyt keruuputket siinä ihan itsekseen pysyy. Koitin niitä painaa vähän syvempään silloin kun asentaja laittoi putket kaivoon Vähän meni mutta samalla meni varmaan vähän lintalleen. Kaivoon porailtiin metri ylimääräistä eli 201 metriä.

Täällä tuli varmaan saman verran vettä kaivosta pois kuin oli putkien koko, melkoinen tulva oli.

edit: Joo onhan siinä keräimessä paino. Paino on vissiin mitoitettu putken pituuden mukaan. Paino on jotenkin "integroitu" siihen u-mutkaan.

Se korkki tai kaivon kansi pitää ne keruuputket paikallaan. Tai jos kaivo "sortuu" niin ei ne putket sitten sieltä enää ehjänä tule pois. Täällä tuli maata päälle ja pari 5cm styroksia laitoin sen jälkeen huvikseen, eli 10cm. Sen jälkeen lisää maata.
Putkiasentaja meinasi että ensin peittää kaivon ja vaakaputket maalla ja sitten voi laittaa jotain eristettä jos välttämättä haluaa.

Tuossa vielä kuva vaakaputkesta jota tänne laitettiin.
http://www.fi.muovitech.com/?page=products&category=Eristetyt%20putket&id=184

Kollektori sisältää tehtaalla hitsatun pohjapainon, jonka paino on optimoitu kollektorin pituuden mukaan. Pohjapainon pituus on optimoitu kuljetusvahinkojen välttämiseksi. Kollektorit valmistetaan standardikokoina 60-300m. Kollektorit koeponnistetaan ilmalla.

Tuossa vielä yksi kuva. Tuollaiset kulmat tuli kaivon ja vaakaputkien väliin.
http://www.fi.muovitech.com/?page=products&category=Hitsausosat&id=210

[fraatti]

Ja minä kun ajattelin, että putket pyrkii puskemaan ylös valtavalla voimalla. Etanoli liuos on vettä kevyempää ja eikös PE putki ja PP putki ole myös hiukan vettä kevyempää. Mikä näitä putkia reiässä muuten pitää kiinni ? Kivet ?

Naapureiden lämpökaivoja tässä ei ole ja ei ole todennäköistä, että lähitulevaisuudessa tulisi.

Miten tuossa maaporauksessa, jos tulee vastaan suuri kivi. Tutkataanko sitä jollakin, että onko porauslinjalla kiviä vai ei ?

Kun keräin asennettaan kaivoon on sen alapäässä pohjapaino jonka paino määritellään kaivon syvyyden mukaan. Paino pitää putket pohjassa.
Maaosuudelle asennetaan teräksinen suojaputki joka pitää pintavedet ja muun muhjun pois kaivosta. Keräimen putkeet tulee tästä teräsputkesta ulos ja sen pää tiivistetään kannella.

Kivet tuskin haittanee maaporausta.

Täältä voit käydä vakoilemassa minkälaisia tuotteita asennuksessa käytetään...

http://www.fi.muovitech.com/?page=category

Yleisimmin käytetyt tarvikkeet on jo tässä listassa.

[fraatti]

Ja niin jos tämä ei ole tuttu niin käypä pläräämässä se läpi. Siellä on paljon tietoa lämpökaivoista.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6471.msg81232#msg81232

[jm82]

Tuollaisella härvelillä asentaja laittoi putket kaivoon. Painokin näkyy aika hyvin.
https://youtu.be/jZjgJybDhmA

edit:
Joku voisi kertoa että mikä tuo on?
PORAKENKÄ
http://www.fi.muovitech.com/?page=products&category=Ter%E4sputket%20ja%20suojaputken%20kannet&id=239

Kumminkin että se suojaputkikin porautuu sinne kallioon, niin esimmäiseen suojaputkeen on hitsattu "pora" kiinni. Sitten porarit käyttävät sellaista erikoisporaa joka kiinnittyy tuohon ensimmäisen suojaputken "poraan". Kun maatorausosuus on valmis nostetaan poratangot pois ja vaihdetaan kiinni oikea vähän pienempi 115mm "kalliopora".

Toivottavasti ei vedet sekoittuisi sen vesikaivon kanssa. Pitäisi siis olla aika tiiviisti nuo jutut.

Tuossa vielä video siitä porauksesta, mutta en tiedä ottaako siitä sen kummemmin mitään selkoa.
https://youtu.be/jEsMY3dTxXY

[Fossiili]

Johan jotain. Alkaa valjeta.

Nuo muoviteckin systeemit näyttävät tukevilta, mm. nuo kansiläpiviennit. Tuossa Thermian jutussa kansi tuli ikään kuin pintaan ja oli selvästi heppoisampi klemmarilla kiristettävä kuminen lakki. Yleensä tuo kansi kai asennettaneen kaivettuun kuoppaan, josta sitten putket suuntavaat taloon päin. Kansi putkenkulmineen peitellään hiekalla. Maasuojaputki lienee rosteria.

Jos tuolla keräimen päässä ei olisi tuota painolaajentumaa, se tulisi valtavan paljon herkemmin ylös. Tuo laajentuma juuttuu varmasti tiukasti kiinni, jos putkeen pääsee vähänkin pieniä kiviä. Tosin itse tuskin olen näkemässä, jos joku sitä yrittäisi joskus ylös kiskoa.

[jm82]

Joo kai se aika hyvä kansi on jos oikeasti pitää 3 bar painetta. Kansi laitetaan aluksi vaan roskasuojaksi että ei menee hiekkaa tai muuta kaivoon.

Täällä ei tullut rosterisuojaa tai muuta, mutta sellainen voisi olla ihan hyvä. Niin tuo suojaputki on ihan umpirautaa, aika painavaa. Itse peitin kaivon savivellillä jota oli jokapuolella

Kuulemma joskushan voi käydä niin että keruuputkia ei saadakaan menemään sinne kaivoon. Silloin joutuu vielä poraamaan reijän uudelleen puhtaaksi.

[tomppeli]

Ja minä kun ajattelin, että putket pyrkii puskemaan ylös valtavalla voimalla.

Pohjapaino, joka pitää puket pohjassa


Putkia ei saa tyjänä kaivoon.
Ne täytetään ensin Naturet / vesioseoksella, noin 27 ... 30 %. Se liuos kestää noin -17 C pakkasta.

[fraatti]

Nuo muoviteckin systeemit näyttävät tukevilta, mm. nuo kansiläpiviennit. Tuossa Thermian jutussa kansi tuli ikään kuin pintaan ja oli selvästi heppoisampi klemmarilla kiristettävä kuminen lakki.

Tuo lakki on sellainen jota en laittaisi missään nimessä. Jotkut käyttävät jopa sitä. Täälläkin taisi olla aikoinaan tapaus että kaivo tulvi yli. Tuollainen kuminen kortonki ei todellakaan pidä vettä jos sikseen tulee...

Jos kyseessä on normaali 2-putkinen keräin niin tällöin jää myös ylimääräinen reikä vesiautomaatille. Jos tuolta lämpökaivosta haluaa joskus pumpata vettä niin tuo kansi kannattaa sitten laittaa niin että tuo reikä ei jää kulmien alle. Vettä voi sitten nostaa ihan normaalilla vesiautomaatilla olettaen että kaivossa piisaa tuotto ja veden pinta on tarpeeksi korkealla.