Nibe F1255 1,5-6 kW vs 1245 6kW vs 1245 8kW

[k113635]

Yksinkertaisesti hinnan vuoksi. Eli noi kombinaatiot ovat hyvinkin saman hintaisia (puskurivaraaja asennettuna tietysti).

EDIT: tietysti turvallisin olisi laittaa puskuri invertterin kaveriksi, mutta tämä on toki kalliimmalla hinnalla mahdollista jälkikäteenkin, jos tarve tulee.

Sellaisen havainnon 500l puskurivaraajan ja invertterin kanssa olen tehnyt, että käytettäessä 2-putken kytkentää tai 3-putkista shunttauksella en ole saanut pumppua ns. jatkuvaan käyntiin vaikka ulkona on pakkasta useampi aste, riippumatta asteminuuttiasetuksista tai BT25:n paikasta järjestelmässä. 3-putkella kytkettynä ilman shunttausta on jatkuvan käynnin raja noin +3. Nämä siis kaikki omassa järjestelmässäni jossa voi kytkentää muuttaa lennosta. Siitä en tiedä mitään miten vehje toimii huomattavasti pienemmän varaajan esim. 200l kanssa.

Suurin ero jatkuvan käynnin ja pätkimisen väleillä on käytetty tehoalue, jatkuva suristelee tyhjäkäynnin tuntumassa ja kiihdyttää vain hiukan tarvittaessa, kun taas nuo on/off tapaukset nostavat tehot lyhyeksi aikaa ylemmäs ja sammuvat sitten asteminuutteihin. On heitetty ilmaan epäilyksiä että laitteen COP-arvot riippuisivat voimakkaastikin käytetystä tehoalueesta ja on ihan järjellinen olettama että tehoalueiden ylin ja alin osa voisi olla ns. huonomman COP:in aluetta. Mutta kun pumpun päiväkulutukset vielä näillä keleillä on n. 10kWh/vrk on oletuksia todella hankala varmentaa mittauksilla. Yksi ylimäärinen kv-sykli päivässä tuntuis tuovan suuremman eron kuin tyhjkäkäynnillä vs. paremmalla tehoalueella ajelu. Sähkölämmitysaikana oli asetusten vertailu helpompaa, silloin oli säätöjä hakiessa päiväkulutusten ero tuota samaa 10kWh/vrk luokkaa. 

Yhteenveto: ilman puskuriakin varmasti pärjäisit, mutta ei sen option jättäminen huono idea ole.

[fraatti]

Sellaisen havainnon 500l puskurivaraajan ja invertterin kanssa olen tehnyt, että käytettäessä 2-putken kytkentää tai 3-putkista shunttauksella en ole saanut pumppua ns. jatkuvaan käyntiin vaikka ulkona on pakkasta useampi aste, riippumatta asteminuuttiasetuksista tai BT25:n paikasta järjestelmässä. 3-putkella kytkettynä ilman shunttausta on jatkuvan käynnin raja noin +3. Nämä siis kaikki omassa järjestelmässäni jossa voi kytkentää muuttaa lennosta. Siitä en tiedä mitään miten vehje toimii huomattavasti pienemmän varaajan esim. 200l kanssa.

Suurin ero jatkuvan käynnin ja pätkimisen väleillä on käytetty tehoalue, jatkuva suristelee tyhjäkäynnin tuntumassa ja kiihdyttää vain hiukan tarvittaessa, kun taas nuo on/off tapaukset nostavat tehot lyhyeksi aikaa ylemmäs ja sammuvat sitten asteminuutteihin. On heitetty ilmaan epäilyksiä että laitteen COP-arvot riippuisivat voimakkaastikin käytetystä tehoalueesta ja on ihan järjellinen olettama että tehoalueiden ylin ja alin osa voisi olla ns. huonomman COP:in aluetta. Mutta kun pumpun päiväkulutukset vielä näillä keleillä on n. 10kWh/vrk on oletuksia todella hankala varmentaa mittauksilla. Yksi ylimäärinen kv-sykli päivässä tuntuis tuovan suuremman eron kuin tyhjkäkäynnillä vs. paremmalla tehoalueella ajelu. Sähkölämmitysaikana oli asetusten vertailu helpompaa, silloin oli säätöjä hakiessa päiväkulutusten ero tuota samaa 10kWh/vrk luokkaa. 

Yhteenveto: ilman puskuriakin varmasti pärjäisit, mutta ei sen option jättäminen huono idea ole.

Olen vähän harkinnut tuota yksisuuntaisventtiiliä 3-putken kytkennässä, koska mulla riittäisi paljon pienempi virtaus lattialämmityspiirissä kuin mitä siellä täytyy nyt pitää ettei mlp rupea ottamaan paluuvesiä turhaan varaajasta lämmityksen aikana.

Voiko tuossa käydä sitten jossain vaiheessa niin että lämmityspiirien virtaus on riittämätön(optimi deltaan) kun lämmöntarve kasvaa?

Sinänsä invertteri ja puskuri tuo kyllä omat ongelmansa ja jatkuvaa käyntiä onkin hankala saavuttaa... Mikäköhän olisi ratkaisu siihen että kokoajan tuotetteisiin tarvittava teho, puskuri ei latautuisi ja aiheuttaisi koneen pysähtymistä ja siitä huolimatta koneella olisi optimaalinen virtaus jatkuvasti.... Oletko kokeillut laittaa lämmityspiiristä shunttia kokonaan auki ja bt25 anturia varaajaan menevään putkeen?

Ainakin suuremmilla tehoilla saattaa käydä niin että koneen sisäinen virtaus on suurempi kuin mitä lämmityspiirit vettä kuljettavat....

[k113635]

Voiko tuossa käydä sitten jossain vaiheessa niin että lämmityspiirien virtaus on riittämätön(optimi deltaan) kun lämmöntarve kasvaa?

Sinänsä invertteri ja puskuri tuo kyllä omat ongelmansa ja jatkuvaa käyntiä onkin hankala saavuttaa... Mikäköhän olisi ratkaisu siihen että kokoajan tuotetteisiin tarvittava teho, puskuri ei latautuisi ja aiheuttaisi koneen pysähtymistä ja siitä huolimatta koneella olisi optimaalinen virtaus jatkuvasti.... Oletko kokeillut laittaa lämmityspiiristä shunttia kokonaan auki ja bt25 anturia varaajaan menevään putkeen?

Ainakin suuremmilla tehoilla saattaa käydä niin että koneen sisäinen virtaus on suurempi kuin mitä lämmityspiirit vettä kuljettavat....

Tässä päästään siihen että kyseessä on saneerauskohde ja lattialämmitys on toteutettu 14x1,8 putkella. Ennen ison sähkövaraajan aikaan riitti lattiapiirissä n. 0.4m^3/h virtaus tuottamaan tasaisen lämmön koko taloon ja EH-80:seen oli hiotunut optimikäyrä vuosien varrella. Mutta harmittavasti mulla ei ole aavistustakaan mitä paluulämmöt/deltat oli isommilla pakkasilla.

Nyt jos avaa shuntin ja pistää bt25:sen menoputkeen (tuo mainitsemani 3-putkea ilman shunttausta) vaatii lämmityspiiri n.1.0m^3/h virtauksen ja Nibestä pitää rajoittaa kiertovesipumpun maksimi 50%:iin niin silloin vaaraja ei lataudu "väärinpäin" missään tilanteessa. Noin iso virtaus aiheuttaa jo suhinaa tukeissa, laskee deltan alle kahden pikkupakkasilla (ei varmaan ole optimaalinen) ja ulkoinen pumppu kuluttaa 30W. Eikös yksisuuntaisventtiilin avulla varaajan paluulinjassa voisi pakottaa pumpun ottamaan lisätehoilla tarvitsemansa vesi lämmityksen paluusta eikä varaajasta. 0.8 menis kätevästi pienentämällä ulkoinen Alpha2 25-60 CP3:sta CP2:een. Taustalla on myös se että mulla on ns. ilmaiset puut, joten jos oikein innostun niitä poltteleen niin tulevaisuudessa saattaa tulla tilanteita että rupean kaipaamaan termostaattien käyttölaitteden kytkemistä kiinni. Nykyjärjestelmässä virtauksen rajoittaminen termareilla ei onnistu. Niben asennusohjeessa oli käsittääkseni ennen tuo venttiili kuvattuna, mutta uusissa ohjeissa sitä ei enää ole.

[k113635]

Sain vihdoin Niben sähkömittarin lukemat kantaan joten jonkunlaista karvalakkiCOPpia pääsee laskemaan lennossa.
Tästä tulikin hyvä esimerkki siitä miltä maailma näyttää jos sitä miettii B0W35 näkökulmasta vs. todellinen tilanne jolloin kaikki riippuu kaikesta:

Aikavälillä 03:15- pumppu rupeaa kiihdyttelemään 20Hz->54Hz (1%->34%) (johtuu eilisestä on/off kokelusta ja sen seurauksena tipahtaneista asteminuuteista), mutta tuossa näkyy hyvin miten pienemmällä teholla keruun lämmöt pysyy selkeästi korkeampina ja kuumakaasu viileämpänä, samoin keruu- ja lj-pumppujen kulutusten nousu laskee kokonaishyötysuhdettä, jolloin käyrä on täysin päinvastainen edelliseen verrattuna: COP onkin parhaimillaan pienimmällä teholla. Lähtö lauhduttimelta pysyy käytännössä vakiona. Tämä käytännön kokemus ei anna mitään syytä ajaa pumppua isommalla teholla ainakaan COP:in paranemisen takia.

edit. korjasin lukemat kannasta tarkistuksen jälkeen 50Hz->54Hz ja 30%->34%

edit2. Niinhän siinä kävi mitä vähän pelkäsin, virtausmittauksista löytyi systemaattinen virhe kalibroidessani niitä uusimman pollucomini kanssa.
Tästä tulikin hyvä esimerkki siitä kuinka helposti omat mittaukset menee ns. metsään.
Pienillä virtauksillla lukemat oli täsmälleen samat, 500l/h virhe n. 4% ja 1000l/h jo n. 8% alaspäin. Tästä johtui edellissä kuvaajassa näkyvä
COP:in jyrkkä lasku, koska lauhdutinvirtaus lukemat ovat virheellisiä l. liian pieniä. Ja virhe kasvoi mitä isommaksi kompressorin teho nousee -> isompi lauhdutinvirtaus.
Merkkasin kuvaan esimerkin virheen suuruudesta 06:00-06:30.

[jm82]

Tuo summissa piirretty käppyrä ei tosiaa näytä vastaavan ollenkaan todellisuutta. Onkohan siinä mitattu pumppujen sähkönkulutusta ollenkaan? Toisaalta tuleva liuos on koko ajan 0C ja oikeassa käytössä ei tietenkään mene niin. Isolla teholla liuos on kylmempää ja pienellä teholla lämpimämpää.

[fraatti]

Pienillä virtauksillla lukemat oli täsmälleen samat, 500l/h virhe n. 4% ja 1000l/h jo n. 8% alaspäin.

Vertailit virtauksia pollucomin lukemaan. Mitä nuo pollut mitä sinulla on ollut ovat ylipäätään kertoneet? Onko kaikki näyttäneet systemaattisesti väärin? Itsellä ei ole luottamus kovin korkealla vanhoihin energiamittareihin. Varsinkin jos niissä on liikkuvia osia. Kyllähän siihen joku syy saksan päässäkin on miksi nuo mittarit poistetaan käytöstä... Ja se suurin syy taitaa olla se että niiden tarkkuus kärsii...

[k113635]

Kaikki kolme pollua näyttää toisiinsa verrattuna eri lukemia, käytin 'kalibrointiin' niistä selkeästi vähiten käytettyä. Sinänsä absoluuttinen tarkkuus on toissijaista, kunhan virhe olis mahdollisimman vähän virtauksista riippuva vakio, niin se ei haittaa säätöjen vertailuja.


Sent from my iPad using Tapatalk