Lämmitettävät tilat kasvaneet - pumppu ei jaksa?

[jhh]

Mikä on tuvan lämpötila (BT50) ?

Mikä on tavoitelämpötila ? ( 24C ?)

Entä järjetelmäkerroin ?   (2,0 ?)  [valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset / järjestelmäkerroin]

Tuvan lämpötila oli 21,1 astetta (BT50), ja tavoitelämpötila oli 24 astetta. Asteminuutit oli -400-500.
Jos pudotin pyynnin 18 asteeseen, niin kone sammui. Eli kone vaan ei tuota riittävästi lämpöä mun tarpeille. Kone varmaan on ihan kunnossa...

[maalämmittää]

Tuvan lämpötila oli 21,1 astetta (BT50), ja tavoitelämpötila oli 24 astetta. Asteminuutit oli -400-500.
Jos pudotin pyynnin 18 asteeseen, niin kone sammui. Eli kone vaan ei tuota riittävästi lämpöä mun tarpeille.

Kone varmaan on ihan kunnossa...

Siltä vaikuttaa.....

[jhh]

Eli täytyy alkaa tosiaan vähän mietimään jatkoa ajatellen pumpun koo kasvattamista.

Vähän offtopic: Eli onkohan mitään mahdollisuutta löytää tämän palstan kautta käytettyä Nibe F1245 (4-16 kW) pumppua?
Kokemuksia?

[Large]

Taitaa olla sen verran tuore pumppu ettei niitä ole käytettynä oikeastaan myynnissä. Uuden olisi saanut paikallisesta Hanakat-liikkeestä 7500€ kun aikanaan kysyin.

[alspe]

Suht kova on pyyntilämpötila taloon, sekin tekee osansa. Ehkä 15% nostaa tehovaatimusta vs. 20-21C.

Vaikuttaisi lonkalta arvioiden, että kustannustehokkain vaihtoehto olisi laittaa autotalliin ilmalämpöpumppu vesilämmityksen kaveriksi ja ajella niillä niin, että talon lämmityksestä ei liikaa joudu tinkimään. ILP venyttäisi varmaan useita asteita kylmempään pakkaseen ennenkuin maalämpökoneen vastukset tulevat mukaan. Ja kaikkein kovimmat pakkaskelit ILP:n hyydyttyä sitten surutta sähkövastuksien kanssa. yli -20C pakkasia on niin vähän, että kokonaisuuteen ne eivät tee yhtään mitään.

[jhh]

Suht kova on pyyntilämpötila taloon, sekin tekee osansa. Ehkä 15% nostaa tehovaatimusta vs. 20-21C.

Vaikuttaisi lonkalta arvioiden, että kustannustehokkain vaihtoehto olisi laittaa autotalliin ilmalämpöpumppu vesilämmityksen kaveriksi ja ajella niillä niin, että talon lämmityksestä ei liikaa joudu tinkimään. ILP venyttäisi varmaan useita asteita kylmempään pakkaseen ennenkuin maalämpökoneen vastukset tulevat mukaan. Ja kaikkein kovimmat pakkaskelit ILP:n hyydyttyä sitten surutta sähkövastuksien kanssa. yli -20C pakkasia on niin vähän, että kokonaisuuteen ne eivät tee yhtään mitään.

Eikös noissa ilmalämpöpumpuissa ole todella kovat erot eri merkkien välillä että mikä on todellinen COp-arvo esim -10 ja -20 haarukassa? Tomppeli laski mulle uuden lämmitystarpeen jos kaikki haaveissa olevat kuutiot lämmitetään, niin se olisi semmoiset 15-16 kW maalämpökone. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako alkaa laittamaan ilmalämpöpumppua (leudolla kelillähän mun nykyinen maalämpöpumppu riittää), vai odottelenko että vastaan tulee sopivalla hinnalla käytetty F1255:nen?

Vai edelleenkö kokonaiskustannusten kannalta järkevin olisi ilmalämpöpumppu talliin avuksi? Onko muilla täällä palstalla ko ratkaisua? Mua vaan murehduttaa ilmalämpäkoneessa tallissa hitsaus, mahdollinen maalinpöly ym. Eli meneekö ilmalämpöpumppu epäkuntoon mahdollisesta "liasta"?

[alspe]

Eikös noissa ilmalämpöpumpuissa ole todella kovat erot eri merkkien välillä että mikä on todellinen COp-arvo esim -10 ja -20 haarukassa? Tomppeli laski mulle uuden lämmitystarpeen jos kaikki haaveissa olevat kuutiot lämmitetään, niin se olisi semmoiset 15-16 kW maalämpökone. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako alkaa laittamaan ilmalämpöpumppua (leudolla kelillähän mun nykyinen maalämpöpumppu riittää), vai odottelenko että vastaan tulee sopivalla hinnalla käytetty F1255:nen?

Vai edelleenkö kokonaiskustannusten kannalta järkevin olisi ilmalämpöpumppu talliin avuksi? Onko muilla täällä palstalla ko ratkaisua? Mua vaan murehduttaa ilmalämpäkoneessa tallissa hitsaus, mahdollinen malinpöly ym. Eli meneekö ilmalämpöpumppu epäkuntoon mahdollisesta "liasta"?

En kovin paljon ole seurannut oikeita tutkimuksia, mutta kyllä ILP:n COP -10-20C välissä ainakin 2 on. Ja kun se lauhduttaa viileään, esim. +13C talliin niin en pitäisi outona vaikka olisi kolmonenkin. Pitää huomata ero lämmön luovutuksessa, ILP luovuttaa energiaa tosi viileään ilmaan kun taas MLP joutuu puskemaan energiansa kuumaan veteen. (patterilämmitys)

Voi olla, että hetkinen menee ennenkuin löydät 4-16kW konetta käytettynä. Joka tapauksessa kustannukset ovat sulle vähintään 5000€ olettaen, että omaa pumppua on paha myydä eteenpäin.

[sailor]

Eikös noissa ilmalämpöpumpuissa ole todella kovat erot eri merkkien välillä että mikä on todellinen COp-arvo esim -10 ja -20 haarukassa? Tomppeli laski mulle uuden lämmitystarpeen jos kaikki haaveissa olevat kuutiot lämmitetään, niin se olisi semmoiset 15-16 kW maalämpökone. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako alkaa laittamaan ilmalämpöpumppua (leudolla kelillähän mun nykyinen maalämpöpumppu riittää), vai odottelenko että vastaan tulee sopivalla hinnalla käytetty F1255:nen?

Vai edelleenkö kokonaiskustannusten kannalta järkevin olisi ilmalämpöpumppu talliin avuksi? Onko muilla täällä palstalla ko ratkaisua? Mua vaan murehduttaa ilmalämpäkoneessa tallissa hitsaus, mahdollinen malinpöly ym. Eli meneekö ilmalämpöpumppu epäkuntoon mahdollisesta "liasta"?

Kustannustehokkain tapa on parantaa nykyisen lämmönjaon tehokkuutta. Teet sen siitten miten haluat. Ne pari irtokilowattia on reservissä kunhan saat lämmönluovutuksen kuntoon. Kun katsoo lähimmän lentokentän tilastoja niin nyt eletään Etelä-Pohjanmaalla jopa kylmempää 10vrk jaksoa kuin ennätysvuonna 2010. (  http://www.wunderground.com/history/airport/EFSI/2016/1/1/CustomHistory.html?dayend=13&monthend=1&yearend=2016&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=  )

Kun vastukset napsahtaa päälle niin sitten joko maksetaan laskua tai laitat vaikka puita takkaan. Tilastojen valossa tuskin mikään muu kannattaa koska maapiirisi kyllä selviää.

Itse en kyllä uskaltaisi repiä ILPpiäni käyntiin 15 asteen pakkasessa ja kuvitella säästävänsä sillä sähkökuluissa. Jos talo tarvitsee jäähdytystä kesällä niin siinä kyllä toimii.

[jhh]

Kustannustehokkain tapa on parantaa nykyisen lämmönjaon tehokkuutta. Teet sen siitten miten haluat. Ne pari irtokilowattia on reservissä kunhan saat lämmönluovutuksen kuntoon. Kun katsoo lähimmän lentokentän tilastoja niin nyt eletään Etelä-Pohjanmaalla jopa kylmempää 10vrk jaksoa kuin ennätysvuonna 2010. (  http://www.wunderground.com/history/airport/EFSI/2016/1/1/CustomHistory.html?dayend=13&monthend=1&yearend=2016&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=  )

Kun vastukset napsahtaa päälle niin sitten joko maksetaan laskua tai laitat vaikka puita takkaan. Tilastojen valossa tuskin mikään muu kannattaa koska maapiirisi kyllä selviää.

Anteeksi, voitko hieman selvittää? Eli väännätkö rautalangasta mitä mun kannattaa tehdä, miten parannan lämmönjaon tehokkuutta?

[sailor]

Anteeksi, voitko hieman selvittää? Eli väännätkö rautalangasta mitä mun kannattaa tehdä, miten parannan lämmönjaon tehokkuutta?

Enkös minä ole sitä sulle tässä nyt usean viestin ajan "vääntänyt rautalangasta" ? Sinulla on huono lämmönluovutus pattereissasi ja pakkasilla sun 10kW:n maalämpöpumppu on oikeasti 7.5-8kW pumppu. Puhallinkonvektoreita, tuulettimia, isompia pattereita jne. valitse noista.

Ensin laitat lämmönluovutuksen kuntoon ja sitten blokkaat vastukset pois käytöstä ja katsot mihin lämpötilaan asti pelkkä kompressori riittää. Tämän jälkeen tutkailet tuota wundergroundin tilastoa ja arvot paljonko lisäsuorasähköä menee tilastojen valossa ja sitten mietit suuremman maalämpöpumpun investoinnin kannattavuutta.

Perstuntumalla ja hihavakiolla sanoisin että maksat yhtä paljon rahaa sähköyhtiölle vuodessa:

a. nykyinen pumppu ja parannettu lämmönluovutus + kovien pakkasten suorasähkölisälämmitys
b. suurempi maalämpöpumppu ja nykyinen lämmönluovutus

[jhh]

Enkös minä ole sitä sulle tässä nyt usean viestin ajan "vääntänyt rautalangasta" ? Sinulla on huono lämmönluovutus pattereissasi ja pakkasilla sun 10kW:n maalämpöpumppu on oikeasti 7.5-8kW pumppu. Puhallinkonvektoreita, tuulettimia, isompia pattereita jne. valitse noista.

Ensin laitat lämmönluovutuksen kuntoon ja sitten blokkaat vastukset pois käytöstä ja katsot mihin lämpötilaan asti pelkkä kompressori riittää. Tämän jälkeen tutkailet tuota wundergroundin tilastoa ja arvot paljonko lisäsuorasähköä menee tilastojen valossa ja sitten mietit suuremman maalämpöpumpun investoinnin kannattavuutta.

Perstuntumalla ja hihavakiolla sanoisin että maksat yhtä paljon rahaa sähköyhtiölle vuodessa:

a. nykyinen pumppu ja parannettu lämmönluovutus + kovien pakkasten suorasähkölisälämmitys
b. suurempi maalämpöpumppu ja nykyinen lämmönluovutus

Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan... Täytyy fundeerata mikä on halvinta ja mikä psyykkeelle parasta =)

Mitäs raati on seuraavasta mieltä, mulle kaupattiin äsken vanhaa mutta käyttämätöntä Niben F1250 (4-16 kW) inventterikonetta. Kone kai on muutaman vuoden vanha. Kannattaisko tuollaista ostaa? Paneeli on ainakin vanhempi? Mitä huonoa ja mitä parempaa tuossa on verrattuna tuohon mun nykyiseen F1245:seen? Ja onko tuo F1250 sen verran vanhaa tekniikkaa jo, että kannattaa odottaa F1255:sta?

ps. saako tuollaisesta F1250 dataa ollenkaan pihalle? Ja kuinkas softaa päivitetään?


Mielipiteitä/kokemuksia asiasta.

[fraatti]

Selvisikö miksi kone kertoi tekevänsä 50 asteista vettä vaikka verkostoon arveltiin menevän lähelle 35 asteista vettä. Koneen antotehossa on tuossa 1.6kw ero... 

[jhh]

Selvisikö miksi kone kertoi tekevänsä 50 asteista vettä vaikka verkostoon arveltiin menevän lähelle 35 asteista vettä. Koneen antotehossa on tuossa 1.6kw ero... 

Ei selvinny syy (tai selvisi, että tarvii 7+1 käyrällä tuollaista menekkiä). Käyrää tietysti kun laskee, niin haluttu menolämpötilakin kyllä laskee. Ja kun laskee talon lämpötilan tarpeksi, niin pumppukin lopettaa pyörimisen ja asteminuutit alkaa lähentymään nollaa kohti.

Käyttäjä "sailor" toki on tuossa kertonut että miten kannattaisi koittaa säätää. Pattertkin uusittu koko alakertaan, niin vaihtoehdoksi jää tuulettimet TAI yläkerran eristäminen.

[alspe]

Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan... Täytyy fundeerata mikä on halvinta ja mikä psyykkeelle parasta =)

Mitäs raati on seuraavasta mieltä, mulle kaupattiin äsken vanhaa mutta käyttämätöntä Niben F1250 (4-16 kW) inventterikonetta. Kone kai on muutaman vuoden vanha. Kannattaisko tuollaista ostaa? Paneeli on ainakin vanhempi? Mitä huonoa ja mitä parempaa tuossa on verrattuna tuohon mun nykyiseen F1245:seen? Ja onko tuo F1250 sen verran vanhaa tekniikkaa jo, että kannattaa odottaa F1255:sta?

ps. saako tuollaisesta F1250 dataa ollenkaan pihalle? Ja kuinkas softaa päivitetään?


Mielipiteitä/kokemuksia asiasta.

Ainakin voisit ehkä ostaa valmiiksi ne eristeet jotka aiot laittaa yläkerran eristämiseen myöhemmin. Ne voi levittää yläkertaan jo valmiiksi ---> lämpöhukka pienenee.

Itse vielä kerran miettisin ILP:n hankintaa tuottamaan tallin peruslämmityksen aina  ~-18-20C saakka. Tähän asti 3kW ILP riittänee jos tallin maksimitehon tarve on 4,15kW tomppelin laskelman mukaan. Tämän jälkeen ILP kiinni ja MLP+sähköllä lämmitys vesiverkon kautta. 1500 eurolla tuon asian selvittää ihan kokeilemalla ja uskoin, että COP on vähintään yhtä hyvä pääosan vuodesta kuin mitä häviöiden kanssa 30-50C vettä talliin puskien.

[maalämmittää]

Selvisikö miksi kone kertoi tekevänsä 50 asteista vettä vaikka verkostoon arveltiin menevän lähelle 35 asteista vettä. Koneen antotehossa on tuossa 1.6kw ero... 

Minusta selvisi, ainakin suurin osa...
käyrän mukaan piti mennä 40C ja huonealilämpö oli n. 3C ja järjestelmäkertoimella 2 siitä tulee +6C.

[fraatti]

Ei selvinny syy (tai selvisi, että tarvii 7+1 käyrällä tuollaista menekkiä). Käyrää tietysti kun laskee, niin haluttu menolämpötilakin kyllä laskee. Ja kun laskee talon lämpötilan tarpeksi, niin pumppukin lopettaa pyörimisen ja asteminuutit alkaa löähentymään nolla kohti.

Minusta selvisi, ainakin suurin osa...
käyrän mukaan piti mennä 40C ja huonealilämpö oli n. 3C ja järjestelmäkertoimella 2 siitä tulee +6C.

Käsitykseni mukaan tilanne oli sellainen että kone teki 50 asteista mutta lämmönjakoon vesi lähti alle 40 asteisena.

Oliko koneen käynnistä jo logia olemassa? Löysitkö BT25 anturia mistään?

[maalämmittää]

.... Välipohjassa ei eristeita (muuta kuin ehkä sammalta vähän). Eli kylmään yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä "harakoille".....

Sulla lienee parin - kolmen kilowatin harakanlämmitin hyvillä pakkasilla 

[sailor]

Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan...

Korkea menoveden lämpö vooi johtua tuosta yläkerran häviöistäkin, eli eristeet kuntoon. Samoin autotallin lamelliovien säätö, niistä näkyy yleensä valo reunoista läpi.

Vanhempaan Niben invertteriin en sekaantuisi. Niitä ei liene myyty juuri yhtään. Ruotsin maalämpöfoorumillakin on tosi vähän tietoa ko. malleista.

[maalämmittää]

Käsitykseni mukaan tilanne oli sellainen että kone teki 50 asteista mutta lämmönjakoon vesi lähti alle 40 asteisena.

Mulle jäi käsitys, että vesi lähti 40C ja pyynti oli 50C.

[jm82]

Kiitos tiedoista. Patterithan on uudet kaksilevyiset, jossa ritilikkö välissä. Varmaan iso syy on se, että kylmän talon yläkertaan falskaa koko ajan lämpöä turhaan... Täytyy fundeerata mikä on halvinta ja mikä psyykkeelle parasta =)

Mitäs raati on seuraavasta mieltä, mulle kaupattiin äsken vanhaa mutta käyttämätöntä Niben F1250 (4-16 kW) inventterikonetta. Kone kai on muutaman vuoden vanha. Kannattaisko tuollaista ostaa? Paneeli on ainakin vanhempi? Mitä huonoa ja mitä parempaa tuossa on verrattuna tuohon mun nykyiseen F1245:seen? Ja onko tuo F1250 sen verran vanhaa tekniikkaa jo, että kannattaa odottaa F1255:sta?

ps. saako tuollaisesta F1250 dataa ollenkaan pihalle? Ja kuinkas softaa päivitetään?

Mielipiteitä/kokemuksia asiasta.

Pumpussa pitäisi olla leimat että koska se on valmistettu. Täällä oli 2009 eli kai melko tuore 1217 pumppu. Kompressorin laatikossa muistaakseni on jotkut tarrat.
Ei saa dataa pihalle. Softaa ei voi päivittää.
Takuu varmaan on kolme vuotta.
F1255 varmaankin olisi turvallisempi valinta. Täällä säästyi 3500€ kun en ostanut uutta 10kW pumppua (6550e). Liikkeen toimivuustakuu kumminkin tuli. Jos tuo vanhan hajoaa, niin saa ehkä korjattua tai täytyy ostaa sitten kokonaan uusi.

Vanhempi invertteri saattaa olla vähän riskialttiimpi, koska invertteri on kallis ja pumppua ei ole enää muutamaan vuoteen saanut ostettuakaan. Tuo 1255 voi olla vaikea löytää käytettynä, kun siinä yleensä on tehoreserviä ja oikeastaan isompia pumppujakaan ei ole olemassa. Paitsi tuplakompurat jotka on paljon kalliimpia. Tuo 1250 saattaa tosiaan olla liian harvinainen malli ja ei tohdi ostaa.

Jos autotallia meinaisi lämmittää ilpilla. Kannattaisi tai joutuisi varmaan laittaa pakkasnestekierto autotalliin. Veden kumminkin pitää siellä lattiassakin kiertää tai muuten putket jäätyy.
Kun ilpin laittaa kiinni ja rupeaa lämmittämään kylmää lattiaa sähköllä, niin arvelisin että sähköä kyllä palaa. Riittääkö vastuksissa teho?

Täällä oli yläpohjassa alunperin 12.5cm villaa. Pattereiden lämpötila on varmaan siksikin iso että yläpohjassa ei ole juuri mitään eristettä.

[jhh]

Mulle jäi käsitys, että vesi lähti 40C ja pyynti oli 50C.

Joo siis juuri noin. Eli käyrä näytti että piti ajaa noin -10 pakkasella noin 40 asteen vettä. Ja pattereille meni noin 40 asteen vesi, mutta haluttua menovettä näyttä 51-52 astetta.
Täytyy tänään katsoa ja vielä tuota lämpökerrointa.

ps. dataa laitan tänään näkyviin tuohon toiseen keskusteluun. Ja BT25-anturia ei ole kiinni mulla ollenkaan. Se ei varmaan ehkä muuta tätä oleellisesti? =0

[maalämmittää]

Joo siis juuri noin. Eli käyrä näytti että piti ajaa noin -10 pakkasella noin 40 asteen vettä. Ja pattereille meni noin 40 asteen vesi, mutta haluttua menovettä näyttä 51-52 astetta.
Täytyy tänään katsoa ja vielä tuota lämpökerrointa.

ps. dataa laitan tänään näkyviin tuohon toiseen keskusteluun. Ja BT25-anturia ei ole kiinni mulla ollenkaan. Se ei varmaan ehkä muuta tätä oleellisesti? =0

BT25 käytetään (lähinnä) silloin on puskurivaraaja.

[fraatti]

Mulle jäi käsitys, että vesi lähti 40C ja pyynti oli 50C.

Niin tai näin. Jos kone jauhaa kuumempaa vettä kuin mitä olisi tarve niin tämä johtaa siihen että antoteho laskee. Lämmönjakoon lähtevän veden lämpötilaksi pitäisi saada sama kuin mitä kone tekee.

Tässä paikka mihin BT25 anturi kytketään:


Täältä saanet ainakin soittamalla anturin tilattua jos et jaksa lähteä etsimään mistään:
http://www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com/index.php/lisatarvikkeet-ja-varaosat/nibe/maalampopumppu/mlp-f1226-f1145-f1245-f1345/anturit-kaapelit-yms

Eikö menovesianturille (BT25) ole mitään putken päälle asennettavaa telinettä olemassa mihin anturin saa kiinni?
Laita data vaan tähän samaan ketjuun.

BT25 käytetään (lähinnä) silloin on puskurivaraaja.

Tuolla taisi olla UKV100

[NibeJarppa]

Tuvan lämpötila oli 21,1 astetta (BT50), ja tavoitelämpötila oli 24 astetta. Asteminuutit oli -400-500.
Jos pudotin pyynnin 18 asteeseen, niin kone sammui. Eli kone vaan ei tuota riittävästi lämpöä mun tarpeille. Kone varmaan on ihan kunnossa...

voisit koittaa laittaa tavoite lämmöksi 21c jos sillä tarkenee. 24c sisälämpö on minun mielestäni liian korkea. Sen takia toi pyynti lämpö on yli 50c kun kämpässä on 21c ja pyynti 24c ja sulla on se sisälämmön mukaan säätyvä käyrä.

[fraatti]

Tässä esimerkiksi Viessmanin versio menovedenlämpötila-anturi telineestä.

[maalämmittää]

Tuolla taisi olla UKV100

JHH voisi laittaa footteriin kohteen perustiedot. Kiitos !

[jhh]

JHH voisi laittaa footteriin kohteen perustiedot. Kiitos !

Juu...

[Landeman]

Mulla löytyy ylimääräinen BT25 -anturi, jos tarvii.

[jhh]

Löytyi BT25-anturi kaapista Niben papereiden kanssa samasta laatikosta. Nyt se on kiinni puskurivaraajan jälkeen olevassa pattereille menevässä putkessä. Ja huoneanturin lämpökerroin1 (patteriverkoston siis) oli 2,0. Pudotin sen 1,0. Nyt näyttää seuraavanlaisia tietoja:

- pakkasta pihalla 14 astetta
- sisälämpötila säädetty 22 asteeseen (tuvassa ok lämmin)
- BT2 -->43,6
- BT3 --> 35,8
- laskettu menolämpötila 1 --> 45,8
- ulkoinen menoanturi BT25 --> 42,4

Eiks tää nyt näytä jo paljon paremmalta (otin nää melkein heti kun laitoin koneeseen virrat päälle asennustöiden jälkeen)? Niin ja tällä hetkellä sähkökään ei ainakaan vielä mennyt päälle.

[bergvärme]

Ehkä minun turhaa tykätä JHH:n ongelmista. Lämpöpumpun nykyteho näyttää kuitenkin jäävän riittämättömäksi.
Kannatan esitettyä ensi vaiheen lisäeristämista, talon yläpohjaan vaikka väliaikaisesti ja talliovien ilmavuodot/eristystä.

Edelleen, ja sitten kun ilmat sallii, (nyt ajetaan lisävastuskäytöllä tämän talven ja jos mahdollista lasketaan siälämpöpyyntöä), niin miten olisi oma VILP joka liitetään nykyiseen tallin lämmitysverkostoon (lattialämmitystäkö?) ja siihen verkoston kokonaan glykoliluosta ettei putket jäähdy vaikka sattuisi kommelluksia. Nykyinen liitäntä talosta talliin katkaistaan ja nykykone hoitaa sitten pelkästään talon. Jos tietty nykykoneen teho riittää myös lisäreristettyn yläkerran lisäämiseen.

VILP:in menovesi ei tarvitse säätää niin korkealle koska autotallin alhaisempi lämpötila voisi sallia "heilatelevan" ulkolämpötilan mukaan, silloin VILP:lle saataneen kohtuullinen COPPI. Tosin en tiedä mitä autotalliVILPPI maksaisi/ enkä sen tarvittavasta tehosta. 4-5kW?

[fraatti]

Siirtyykös nibe automaattisesti asteminuuttien laskemisessa tuon BT25 anturin käyttöön kun se löytyy järjestelmästä vai tarviiko se aktivoida jotenkin?

Ainakin nyt lämpötilat näyttävät vielä järkeviltä verrattaen aikaisempaan kertomukseen.

Tämä on nyt vain ehdotus mutta jos olisin sinun housuissasi niin tässä kohtaa tarkistaisin vielä lämmityskäyrän ottamalla sisäanturin vaikutuksen pois käytöstä ja alkaisin laskemaan menoveden lämpötilaa niin paljon että asunto alkaa jäähtymään pikkuhiljaa. Jahka sopiva kohta on löytynyt niin sitten sisätilanlämpötilan kompensoiti takaisin päälle. Tavoitteena tuossa olisi saada mahdollisimman alhainen lämpötila joka piisaa asunnon lämmittämiseen. Esimerkiksi pattereissa kytkettyinä olevat termostaatit voivat reagoida todella kuumaan veteen niin että ne kuristavat jo virtausta vaikka parempi teho tulisikin matalemmalla vedellä ilman kuristusta. lampopumput.info:ssa porukka on kirjoitellut juuri vastaavista asioista.

Ihmeitä näilläkään ei toki voi saada aikaiseksi.

[jm82]

Ehkä minun turhaa tykätä JHH:n ongelmista. Lämpöpumpun nykyteho näyttää kuitenkin jäävän riittämättömäksi.
Kannatan esitettyä ensi vaiheen lisäeristämista, talon yläpohjaan vaikka väliaikaisesti ja talliovien ilmavuodot/eristystä.

Edelleen, ja sitten kun ilmat sallii, (nyt ajetaan lisävastuskäytöllä tämän talven ja jos mahdollista lasketaan siälämpöpyyntöä), niin miten olisi oma VILP joka liitetään nykyiseen tallin lämmitysverkostoon (lattialämmitystäkö?) ja siihen verkoston kokonaan glykoliluosta ettei putket jäähdy vaikka sattuisi kommelluksia. Nykyinen liitäntä talosta talliin katkaistaan ja nykykone hoitaa sitten pelkästään talon. Jos tietty nykykoneen teho riittää myös lisäreristettyn yläkerran lisäämiseen.

VILP:in menovesi ei tarvitse säätää niin korkealle koska autotallin alhaisempi lämpötila voisi sallia "heilatelevan" ulkolämpötilan mukaan, silloin VILP:lle saataneen kohtuullinen COPPI. Tosin en tiedä mitä autotalliVILPPI maksaisi/ enkä sen tarvittavasta tehosta. 4-5kW?

Tuosta tulikin mieleen että nykyinen lämmityskanaali vaihdettaisiin keruuliuoksen siirtokanaaliksi. Keruupiiri 2x 300 metriä tulisi yhteiseksi talon 10kW pumpulle ja autotalliin tulisi toinen pienempitehoisempi maalämpöpumppu joka lämmittäisi autotallin lattiaa. Hyvä cop koska lattiavesi ei tarvitsisi olla kuumaa.

En sitten tiedä että onnituisiko tuollainen ratkaisu mitenkään.

[sundanic]

... sen 2 viikkoa vuodessa. 

Tällä logiikalla käyttövettä ei kannata kompuralla tehdä vaan priimata 30C ---> 55C boilerilla.

OT: Meillä priimaa boileri 44->65  ja samalla menee legioinellakin.  Pumppu lopetta Kv.n tekemisen joka ilta 23:00 ja aloitta arkisin klo 15.00. Tänä aikana kun ei kukaan käytä kuumaa vettä talossa. Boilerin (250L) vesi itsessään riittäisi jo kuuman KV:n tarpeisiin. nyt sitä on 180+250L vähintää +44 asteista.  Tusina on peräjälkeen(4h aikana) käynyt saunassa/suihkussa eikä kuumavesi ole loppunut.

[maalämmittää]

Löytyi BT25-anturi kaapista Niben papereiden kanssa samasta laatikosta. ....

Eiks tää nyt näytä jo paljon paremmalta (otin nää melkein heti kun laitoin koneeseen virrat päälle asennustöiden jälkeen)?

Kun systeemi stabilituu, ainakin muutama tunti, niin sitten näkee mihin asettuu.
Yleensä muutoksen jälkeen kannattaa odotella 1 vuorokausi, koska lämmitysjärjestelmät on hitaita.

BT25:n käytössä on sekin etu, että sen avulla kone pystyy laskemaan asteminuutit myös käyttövesijakson aikana.
Eli säätö paranee.

Minulla BT25 näyttää 1,5 - 2C vähemmän kuin BT2. Ero riippuu kytkennästä, mulla kaksiputkikytkentä ja lataus ylhäältä.

[jm82]

- pakkasta pihalla 14 astetta
- sisälämpötila säädetty 22 asteeseen (tuvassa ok lämmin)
- BT2 -->43,6
- BT3 --> 35,8
- laskettu menolämpötila 1 --> 45,8
- ulkoinen menoanturi BT25 --> 42,4

Eiks tää nyt näytä jo paljon paremmalta (otin nää melkein heti kun laitoin koneeseen virrat päälle asennustöiden jälkeen)? Niin ja tällä hetkellä sähkökään ei ainakaan vielä mennyt päälle.

Nyt muuten mittauksia sotkee se että eilen oli kova tuuli. Pakkasta oli -10, mutta se vastasi -20 - -25 pakkasta tuulen takia. Nyt pakkasta on -15 mutta ei taida tuulla ollenkaan. Nyt riittää paljon pienempi lämmitys eiliseen päivään verrattuna.

[NibeJarppa]

Siirtyykös nibe automaattisesti asteminuuttien laskemisessa tuon BT25 anturin käyttöön kun se löytyy järjestelmästä vai tarviiko se aktivoida jotenkin?

Ainakin nyt lämpötilat näyttävät vielä järkeviltä verrattaen aikaisempaan kertomukseen.

Tämä on nyt vain ehdotus mutta jos olisin sinun housuissasi niin tässä kohtaa tarkistaisin vielä lämmityskäyrän ottamalla sisäanturin vaikutuksen pois käytöstä ja alkaisin laskemaan menoveden lämpötilaa niin paljon että asunto alkaa jäähtymään pikkuhiljaa. Jahka sopiva kohta on löytynyt niin sitten sisätilanlämpötilan kompensoiti takaisin päälle. Tavoitteena tuossa olisi saada mahdollisimman alhainen lämpötila joka piisaa asunnon lämmittämiseen. Esimerkiksi pattereissa kytkettyinä olevat termostaatit voivat reagoida todella kuumaan veteen niin että ne kuristavat jo virtausta vaikka parempi teho tulisikin matalemmalla vedellä ilman kuristusta. lampopumput.info:ssa porukka on kirjoitellut juuri vastaavista asioista.

Ihmeitä näilläkään ei toki voi saada aikaiseksi.

Muistaakseni nibe laskee asteminuutit suoraan tuosta bt25 anturista kun sen asentaaa. Ei tarvi tehdä mitään asetus muutoksia.
Täältä kans vahva suositus ottaa sisälämpöanturin vaikutus pois ja hakea käyrä kohdalleen eli mahdollisimman matala menoveden lämpö. Ja kaikki termostaatit auki asentoon. ja sit vielä vois kiertopumppua säätää isommalle et menon ja paluun erotus olisi noin 5c jolloin patterit olisivat alhaaltakin mahd. kuumat.

Edit: Säätö kannattais tehdä niin et laitat sen autotalliin menevän kierron kiinni ja sitten säädät sen talon meno ja paluun erotuksen noin 5c.
Mulla on kans yläkerta pattereilla ja alakerta lattialämmityksellä niin säädön hain niin et lattialämmitys kiinni ja pattereiden meno ja paluun erotus noin 5c ja sitte säädin lattialämmityksen meno paluun erotuksen noin 10c. Kai sulla on sinne tallin lattiaan oma kierto pumppu?

[alspe]

Nyt muuten mittauksia sotkee se että eilen oli kova tuuli. Pakkasta oli -10, mutta se vastasi -20 - -25 pakkasta tuulen takia. Nyt pakkasta on -15 mutta ei taida tuulla ollenkaan. Nyt riittää paljon pienempi lämmitys eiliseen päivään verrattuna.

Tuo pakkasen vastaavuus taitaa koskea ihmisen kokemaa. Kylmä talon seinä ei koe ihan samaa vaikutusta.

[tomppeli]

Tuo pakkasen vastaavuus taitaa koskea ihmisen kokemaa. Kylmä talon seinä saa samaa vaikutusta.

Tuuli lisäksi pyrkii menemään rakennuksen ulkovaipan läpi,
jos rakennus on vähän vanhempi ja sen seinärakenteissa ei ole riittävän hyvää tuulensuojausta.
Havaitsee selvästi, kuinka vanhemmissa taloissa sisälämpötila laskee tuulisella säällä.

Lämpöpumpun mahdollisesti asennettu sisäanturi havaitsee sisälämmön alenemisen
ja ohjeistaa lämpöpumppua pukkaamaan lisää lämpötehoa taloon.

[alspe]

^ korjasin postaustani kun jäi sana "ei" pois.

Mutulla heittäisin, että niin paljon tuuli ei tee vaikutusta taloon kuin tekee ihmiseen kun sanotaan, että -10C + tuuli vastaa -20C pakkasta. Meillä se tekisi 10C lisää menoveteen tai muuten huonelämpötila putoaisi selvästi.

[alspe]

OT: Meillä priimaa boileri 44->65  ja samalla menee legioinellakin.  Pumppu lopetta Kv.n tekemisen joka ilta 23:00 ja aloitta arkisin klo 15.00. Tänä aikana kun ei kukaan käytä kuumaa vettä talossa. Boilerin (250L) vesi itsessään riittäisi jo kuuman KV:n tarpeisiin. nyt sitä on 180+250L vähintää +44 asteista.  Tusina on peräjälkeen(4h aikana) käynyt saunassa/suihkussa eikä kuumavesi ole loppunut.

Pitäisiköhän itsekin miettiä jotain tällaista. Toki se COP:ia aina huonontaa kun aletaan tekemään enemmän suoralla sähköllä, mutta 200l lisäboileri päästäisi kompressorin tosiaan helpommalla ja antaisi melko loputtoman käyttöveden.