dt MTU vaikutus

[Make_K]

Mulla oli MUT 15 mikä on patteri+lattialämmössä, pienensin 10 mikä on pelkällä patterisäädöllä. Mun mielestä sisälämpötila nousi n.0,5-1,0 asteella. Muuten pidin asetukset samassa.

Tais ollakkin vain mutu tuntuma sisälämpö tarttee kattoo muuttuko mikään kunhan kerkeen katseleen käppyröitä...

[Bruno]

Alla olevaa otsikkoa klikkaamalla pääset vanhaan viestiini, jossa oma arvaukseni dt MUT toiminnasta ...

Kohdan 5.1.14 omat asetukset toimivat oman seurantani mukaan seuraavasti ...

Mielestäni on/off-pumpulla (ilman varaajaa) dt MUT toiminnon käyttö ei ole oikein mielekästä, koska pumppu tuottaa aina vakiotehon. Lämpimillä keleillä dt säädetään pieneksi ja kierrätyspumppu huutaa täysillä. Invertteripumpulla tilanne on toinen, koska teho säätyy todellisen lämmöntarpeen mukaan.

Nibe voisi kyllä ohjeistaa hieman tarkemmin, miten dt MUT oikeasti toimii.

[jm82]

Samaa mieltä Brunon kanssa. Täällä pelaa hyvin asetuksella 6C (ainakin tähän asti).
Vielä lainaus tuosta Brunon viestistä.

Kohdan 5.1.14 omat asetukset toimivat oman seurantani mukaan seuraavasti (katso kuva):

Sininen katkoviiva
MUT-arvoksi astetetaan todellinen MUT (=mitoittava ulkolämpötila, esim. -30 ^oC) ja dT:ksi haluttu dT MUT:ssa. Tällöin +20 ^oC ulkolämmössä lämmityspiirin dT (tavoite) on nolla eli lämpimillä keleillä lämmityspiirin kiertovesipumppu pyörii täysillä. Ei hyvä.

Vihreä katkoviiva
MUT-arvoksi asetetaan +20 ^oC ja dT:ksi haluttu lämmityspiirin dT. Tällä säädöllä lämmityspiirin dT on vakio vs. ulkolämpötila. Hyvä.

Punainen viiva
MUT-arvoksi voi pistää jotakin todellisen MUT:n ja +20 ^oC välissä. Tällöin säätökäyrä on murtoviiva, jonka arvo on vakio MUT-asetusta alhaisimmissa ulkolämmöissä.

Tällä hetkellä ajelen itse vihreää katkoviivaa arvoilla MUT=+20 ^oC ja dT 8 ^oC. Lisäksi olen rajoittanut lämmityspiirin kiertovesipumpun maksiminopeuden 60 %:iin (automaattisäätö näillä asetuksilla noin 40 %).

Tuolla samassa linkissä näkyy myös kuva.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1507.msg65348#msg65348

Sininen käyrä saattaisi olla mut=-30 ja dT 15.

[k113635]

Kuinka pieniä deltoja oletta saaneet pumpun pitämään auto-asetuksella? Tuohon nollaan menoon ei ainakaan f1255 taivu omien mittausteni perusteella.

Kokeilin jopa 2.0@+20 asetusta ja silti invertteripumpun tehojen laskettua tarpeeksi rupes kone hidastamaan lj-pumppuaan ja piti deltan yli neljässä.

[jm82]

Tuolta Brunon laittamasta keskustelusta löytyykin että asiaa on pähkäilty jo jotain kaksi vuotta esim.

Mutta tähän MUT/DUT-asiaan kaipaisi kyllä vielä selvennystä viisaammilta, kun ei oikein koko konsepti aukene. Minkä takia lauhdutindelta pitäisi muuttua ulkolämpötilan mukaan? Eli miksi säädettävissä ei ole yksinkertaisesti dT, vaan dT jossain läpötilassa ja muulloin se on jotain muuta? Täällä vakioasetuksilla 0C ulkolämpötilassa dT ~4.5C. Sain sen nyt 6.5:een kun nostin dT@DUT:n 15 asteeseen, mutta nythän delta lienee sitten **rseellään muissä lämpötiloissa. Ei ymmärrä...

[jm82]

Kuinka pieniä deltoja oletta saaneet pumpun pitämään auto-asetuksella? Tuohon nollaan menoon ei ainakaan f1255 taivu omien mittausteni perusteella.

Kokeilin jopa 2.0@+20 asetusta ja silti invertteripumpun tehojen laskettua tarpeeksi rupes kone hidastamaan lj-pumppuaan ja piti deltan yli neljässä.

Invertterillä pääsee näköjään aika alas, noin 4C. Vaihtoventtiilillä automaattisäätö ei taida päästää alle 7C?
Lattialämmitykselle oli laskettu dt kai 7C ja patterilämmitykselle 10C. Tuo taisi jostain nibe ohjeesta olla.
Täällä patterilämmitykselle 6C ja sekin pelaa.

[juntti]

Oli tuo Brunon erinomainen selvennys asiasta mennyt täysin ohi aikoinaan, mutta tuo selventää manuaaliset asetukset kyllä täydellisesti. Kiitoksia siiitä. Mutta mutta, sitä en nyt ymmärrä että jos käyttää automaattista asetusta ja määrittää tuolla valikossa pelkän MUT arvon, niin mihin deltaan automatiikka missäkin lämpötilassa pyrkii? Mikä se on esim MUT arvon kohdalla?

Oman pumpun säädin nyt manuaalisesti, MUT +20c ja dt 7. Eli nyt dt pitäisi olla aina lämpötilasta riippumatta tuo 7 astetta. Lattialämmitys, ei puskuria käytössä.

[rsaarela]

Oli tuo Brunon erinomainen selvennys asiasta mennyt täysin ohi aikoinaan, mutta tuo selventää manuaaliset asetukset kyllä täydellisesti. Kiitoksia siiitä. Mutta mutta, sitä en nyt ymmärrä että jos käyttää automaattista asetusta ja määrittää tuolla valikossa pelkän MUT arvon, niin mihin deltaan automatiikka missäkin lämpötilassa pyrkii? Mikä se on esim MUT arvon kohdalla?

Oman pumpun säädin nyt manuaalisesti, MUT +20c ja dt 7. Eli nyt dt pitäisi olla aina lämpötilasta riippumatta tuo 7 astetta. Lattialämmitys, ei puskuria käytössä.

Plus 20  ?  Ei kai nyt sentään PLUS ?

MUT  = Mitoittava Ulko Lämpötila. Arvo löytyy sopparista, tai täältä:

Sivulta 18 alkaen;
http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201420-7.pdf

[Bruno]

Plus 20  ?  Ei kai nyt sentään PLUS ?

Kun Nibeen pistetään MUT +20 astC saadaan lämmitysveden dt pidettyä vakiona ulkolämpötilasta riippumatta. Tällä huijataan Niben ohjausta ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisen MUT:n kanssa.

[Timo Karhu]

Kun Nibeen pistetään MUT +20 astC saadaan lämmitysveden dt pidettyä vakiona ulkolämpötilasta riippumatta. Tällä huijataan Niben ohjausta ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisen MUT:n kanssa.

Ota kv pumpun automaatti pois niin ei tarvitse huijata.

[rsaarela]

Kun Nibeen pistetään MUT +20 astC saadaan lämmitysveden dt pidettyä vakiona ulkolämpötilasta riippumatta. Tällä huijataan Niben ohjausta ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisen MUT:n kanssa.

Äärimmäisen vaikea ymmärtää, että lämmitysveden delta voisi olla sama, ulkolämpötilasta riippumatta...?
Esim. meillä jos dt olisi esim. 0 asteessa sama +20 astetta, mikä se on -20 ulkolämmössä, tulisi varmaankin säätäjää käpelöineelle henkilölle lähtö.
Olisi siinä meinaan asunnoissa _hiukan_ pal kuumaa...

Selitä lisää, mitä etua tuosta olisi?

[k113635]

Ota kv pumpun automaatti pois niin ei tarvitse huijata.

Invertteripumpussa pienimmän ja suurimman tehon välillä on 5.3x ero, sellaista kiinteää virtausta ei olekaan etteikö jompi kumpi tehoalueen ääripää kärsisi.

Täällä toimi 3.0@+20, max 50% hyvin pakkasilla, mutta nyt koneen tehon laskettua alle 55Hz/n.3kW niin lj-pumppu rupes hidasteleen eikä päästä deltaa alle neljän.
-> koneen tarvitsee taas tehdä "liian" kuumaa vettä koska latauspiiriin virtaus laski reilusti alle lämmityspiirin virtauksen.

Pistin kokeeksi ulkoisen Grundfos Alpha2 pumpun nopeuden pois kiinteän paineron asetuksesta CP2 sen omaan automagiikkaan asentoon AA. Ainakin heti asetuksen muutoksen jälkeen laski virtaus 770l/h -> 650l/h, mutta asennusohjeen mukaan tuo AA etsii omaa optimiaan jopa pari viikkoa.

Onko kenelläkään tietoa Grundfossin AA-asetuksen käytöksestä pidemmältä aikaa? Jos tuo nostaisi reilusti virtausta menoveden lämpötilan noustessa ja taas kesäisin laskisi sitä niin tuossahan olisi invertteripumpun automaattisesti säätyvän lj-pumpun kanssa aika hyvä pari.

[Timo Karhu]

Äärimmäisen vaikea ymmärtää, että lämmitysveden delta voisi olla sama, ulkolämpötilasta riippumatta...?

Mulla taasen äärimmäisen vaikeaa ymmärtää miksi se eroaa 
Kun sisälämpötila on sama, niin pattereiden lämmönluovutus on sama kun lämpöpumppu työntää samaa tehoa verkkoon. Mun päässä tämä tarkoittaa ~ samaa lämmönjakoverkon deltaa. Tämä siis pientalossa missä lämpöpumppu säätää asteminuuteilla siirrettävän energian määrää.
Eli en voi ymmärtää miksi tuo delta muuttuisi merkittävästi ulkolämpötilan mukaan. Aika, jolloin tuota tehoa työnnetään lämmönjakoverkkoon toki muuttuu.
Kenties rsaarelalla jokin sunttaus säätää eri lämpöistä vettä lämmönjakoon ja siitä eri deltat.

[k113635]

Äärimmäisen vaikea ymmärtää, että lämmitysveden delta voisi olla sama, ulkolämpötilasta riippumatta...?
Esim. meillä jos dt olisi esim. 0 asteessa sama +20 astetta, mikä se on -20 ulkolämmössä, tulisi varmaankin säätäjää käpelöineelle henkilölle lähtö.
Olisi siinä meinaan asunnoissa _hiukan_ pal kuumaa...

Selitä lisää, mitä etua tuosta olisi?

Tuo nibelle näkyvä delta ei välttämättä riipu mitenkään itse lämmitysjärjestelmän deltasta jos välissä on varaaja, riippuu paljon kytkennästä. Tässähän se alkuperäinen ongelma taitaa ollakin ainakin inverttteripumpun tapauksessa, koska sekä niben lauhduttimen delta ja lämmitysjärjestelmän delta muuttuu lämmitystarpeen muuttuessa, että miten saadaan nämä kaksi käyttäytymään yhdessä "hyvin" ympäri vuoden.

[bergvärme]

Tyhmä kysymys tähän: Entäs jos MUT- ja dtMUT-arvot esim. -27/10 on tarkoitettu vakionopeudella käyvälle pumpulle? (menoveden ohjaava ulkolämpötilakäyrä ja tyypilliset meno-/paluuvesikäyrät ovat suunniteltuja pumpun vakioantotehoon.
Ainakin patteriverkostossa en näe mitään etua käyttää "vaihtelevaa" "äly"-virtausta. Lämpöpumpun ottama teho om kuin hyttysen pieru siirrettävään tehoon nähden.
Minusta esim. Pumppujen suhteellinen säätö on keksitty nissä maissa missä ulkolämpötila-ohjaus on vielä ollut aika lailla tuntematon käsite.
Pumpun maalämpöpiirin ohjauksessa dt-vakio, tai liki, on sitten eri juttu. Toisaalta siellähän myt "ulkolämpötila" pysyy aika vakiona, niin voi "hifistellä"

[rsaarela]

Mulla taasen äärimmäisen vaikeaa ymmärtää miksi se eroaa 
Kun sisälämpötila on sama, niin pattereiden lämmönluovutus on sama kun lämpöpumppu työntää samaa tehoa verkkoon. Mun päässä tämä tarkoittaa ~ samaa lämmönjakoverkon deltaa. Tämä siis pientalossa missä lämpöpumppu säätää asteminuuteilla siirrettävän energian määrää.
Eli en voi ymmärtää miksi tuo delta muuttuisi merkittävästi ulkolämpötilan mukaan. Aika, jolloin tuota tehoa työnnetään lämmönjakoverkkoon toki muuttuu.
Kenties rsaarelalla jokin sunttaus säätää eri lämpöistä vettä lämmönjakoon ja siitä eri deltat.

No kun Nibet työntää -30 pakkasella 12800 l /h ja taloon voi tunkea vain 6400 l /h niin jossainhan se on pyöritettävä se ylimäärä...
Jos Nibet laittaa työntämänn -20 pakkasella vain tuon 6400 l/h, niin talo "vetää jäähän".

12800 i H ei voi missään olissa tunkea taloon, vaikka pääpumppu sen kevtesti pystyykin tekemään, halutessa. Meteli on silloin sitä luokkaa, että heikommat lähtee äkkiä talosta ulos....vaikkapa katselemaan, mistä se lentsikka tulee tonttiin...

P.S. Suunnitelma on erään Suomen oloissa suurehkon ja tunnetun LVI tston tekemä.....

Kommentteja....

[bergvärme]

No kun Nibet työntää -30 pakkasella 12800 l /h ja taloon voi tunkea vain 6400 l /h niin jossainhan se on pyöritettävä se ylimäärä...
Jos Nibet laittaa työntämänn -20 pakkasella vain tuon 6400 l/h, niin talo "vetää jäähän".

12800 i H ei voi missään olissa tunkea taloon, vaikka pääpumppu sen kevtesti pystyykin tekemään, halutessa. Meteli on silloin sitä luokkaa, että heikommat lähtee äkkiä talosta ulos....vaikkapa katselemaan, mistä se lentsikka tulee tonttiin...

P.S. Suunnitelma on erään Suomen oloissa suurehkon ja tunnetun LVI tston tekemä.....

Kommentteja....

1. "Jos Nibet laittaa työntämänn -20 pakkasella vain tuon 6400 l/h, niin talo "vetää jäähän".
    Työntävätkö Nibet suoraan lämmitysverkostoon vai varaajaan?
    Mistä sitten ulkoinen ISO työntää? Varaajastako?- ei kait suoraan Nibestä?

2. OLETTAMUKSELLA että puhut ulkoisesta ISOSTA pumpusta, ei siis Niben omasta pumpusta, ja olettaen että "taloon voi tunkea vain 6400 l/h"
   niin silloin verkoston "ISO" pumppu laitetaan pyörimään siihen *) JA korotetaan menoveden lämmityskäyrää että lämpöverkosto saa tarvitsevansa.
 Teho = virtaus(l/s) x dT x 4,19;  12800 l/h :3600 s/h = 3,56 l/s; 6400 l/h : 3600 l/h = 1,78 l/s
 Tehoesimerkkejä (verkostoon) max pakkasella jolloin suurin dT, ja pumppu vakiovirtauksella %:lla jotain: 
P= 3,56 l/s x 10 (dT) x 4,19 = 149 kW;   < loivempi menolämpötilakäyrä  ; tai
P= 1,78 l/s x 20 (dT) x 4,19 = 149 kW;   < jyrkempii menolämpötilakäyrä
Oliko sinulla kuitenkin lämpökoneet 40+60 kW ? = yht. 100 kW niin silloin ne voivat antaa max teholla (ja pakkasella) vastaavasti:
P= 3,56 l/s x (100:149) x 10 x 4,19 = 2,39 l/s x 10 (dT) x 4,19 = 100kW     < loivempi menolämpötilakäyrä  ; tai
P= 1,78 l/s x 20 x (100:149) x 4,19 = 1,78 l/s x 13,4(dT) x 4,19 = 100 kW  < aavistuksen jyrkempii menolämpötilakäyrä
Oletko ihan varma ettei putkiston virtausta voi kohentaa arvosta 1,78 l/s "kohisemisen rajalle" ESIMERKIKSI arvoon 2,0 l/s
Sillä virtaamalla saisi 100 kW ulos verkostoon
P= 2,00 l/s x 11,9 (dT) x 4,19 = 100 kW tai jos koneesi teholtaan pystyy
P= 2,0 l/s x 17,8 (dT) x 4,19 = 149 kW.

Virtaus- *) ja dT- (suurin pakkanen) esimerkkejä ylempänä.

Jos koneiden teho ei riitä ( eivät pysty tuottamaan k.o virtauksella riittävän lämpöistä vettä huippupakkasilla niin silloin niitä täytyy avittaa
jollain muulla, esim. sähkövastuksilla, sähkökattilalla, öljykattilalla ...
Useinhan kyllä maalämpöpumppuja toimitetaan osatehoisina, esim riittää 80%-tehoon asti (jolloinka toimivat suurin osa vuotta, mutta autetaan sitten huippupakkasilla)

Voi olla ettei tästäkään mitään apua ole.

[rsaarela]

1. "Jos Nibet laittaa työntämänn -20 pakkasella vain tuon 6400 l/h, niin talo "vetää jäähän".
    Työntävätkö Nibet suoraan lämmitysverkostoon vai varaajaan?
    Mistä sitten ulkoinen ISO työntää? Varaajastako?- ei kait suoraan Nibestä?

2. OLETTAMUKSELLA että puhut ulkoisesta ISOSTA pumpusta, ei siis Niben omasta pumpusta, ja olettaen että "taloon voi tunkea vain 6400 l/h"
   niin silloin verkoston "ISO" pumppu laitetaan pyörimään siihen *) JA korotetaan menoveden lämmityskäyrää että lämpöverkosto saa tarvitsevansa.
 Teho = virtaus(l/s) x dT x 4,19;  12800 l/h :3600 s/h = 3,56 l/s; 6400 l/h : 3600 l/h = 1,78 l/s
 Tehoesimerkkejä (verkostoon) max pakkasella jolloin suurin dT, ja pumppu vakiovirtauksella %:lla jotain: 
P= 3,56 l/s x 10 (dT) x 4,19 = 149 kW;   < loivempi menolämpötilakäyrä  ; tai
P= 1,78 l/s x 20 (dT) x 4,19 = 149 kW;   < jyrkempii menolämpötilakäyrä
Oliko sinulla kuitenkin lämpökoneet 40+60 kW ? = yht. 100 kW niin silloin ne voivat antaa max teholla (ja pakkasella) vastaavasti:
P= 3,56 l/s x (100:149) x 10 x 4,19 = 2,39 l/s x 10 (dT) x 4,19 = 100kW     < loivempi menolämpötilakäyrä  ; tai
P= 1,78 l/s x 20 x (100:149) x 4,19 = 1,78 l/s x 13,4(dT) x 4,19 = 100 kW  < aavistuksen jyrkempii menolämpötilakäyrä
Oletko ihan varma ettei putkiston virtausta voi kohentaa arvosta 1,78 l/s "kohisemisen rajalle" ESIMERKIKSI arvoon 2,0 l/s
Sillä virtaamalla saisi 100 kW ulos verkostoon
P= 2,00 l/s x 11,9 (dT) x 4,19 = 100 kW tai jos koneesi teholtaan pystyy
P= 2,0 l/s x 17,8 (dT) x 4,19 = 149 kW.

Virtaus- *) ja dT- (suurin pakkanen) esimerkkejä ylempänä.

Jos koneiden teho ei riitä ( eivät pysty tuottamaan k.o virtauksella riittävän lämpöistä vettä huippupakkasilla niin silloin niitä täytyy avittaa
jollain muulla, esim. sähkövastuksilla, sähkökattilalla, öljykattilalla ...
Useinhan kyllä maalämpöpumppuja toimitetaan osatehoisina, esim riittää 80%-tehoon asti (jolloinka toimivat suurin osa vuotta, mutta autetaan sitten huippupakkasilla)

Voi olla ettei tästäkään mitään apua ole.

Nibet työntää UKV500 välisäiliöön, 4 putki kytkentä. Ulkoinen pumppu siitä sitten taloihin.
Tarvittu menoveden lämpö oli nyt -30 pakkasilla +65 ast. käyrään ei yläpäässä ole enää asiaa koskea..paljoa. Kait sen +75 voisi laittaa?
Tehontarve tuolloin oli noin 150 - 160 kw. Tehoja kyllä saadaan kaikkiastaan ulos joku 250 kW, mutta kun sitä ei saa siirrettyä taloon sujuvasti.
Noissa lämpötiloissa, ja vielä nytkin -5 ast. Nibet käy 24h tauotta.
Öljystä kas kun tulee sitä lämpöä, eikä meinaa!
Siinä on Niben paluut "selällään", kun kiskasee öljyn 55kw äkkiä päälle.
Eli tehoa on, sen hallittu taloon saaminen on ongelma. Joku UKV 500 on "tikkuaski" talojen rinnalla.
Ei sillä ole mitään tekoa siinä välissä, minun mielestäni, noilla virtauksilla. 12m3  menee 0,5m3 purkista kohtalaisen kihakkaan läpi, vaikka olisi 8 putki kytkentä.....

Ulkoinen pumppu suhteellisella paineella, kaikki termarit on "pois", eli +28 asetuksella.
Virtaus taloon laskettu LVI mukaan, juuri tasapainoitettu koko lämmitysverkosto.

Mikä tuo 4,19 vakio on ?

Noihin laskuihin tutustun kunnolla, heti kun aika antaa myöten, = sunnuntaina.
Tässä voi olla ekan kerran esitettynä asia niin, että minäkin ymmärrän sen 1960 luvun koululaskennalla....

Kyllä tästä on apua, kiitos!

[bergvärme]

"..talon verkosto on säädetty.." Minun aivojeni ja kokemukseni mukaan verkosto säädetään kun pumppu käy " .korjaus. " vakiopaine-säädöllä. Eikä säädetä kun pumppu käy suhteellisella säädöllä koska silloinhan painesuhteet verkossa voivat muuttua pumpun "älystä" johtuen.

Lämpöpatteri saharassa ei luovuta lämpöä paljon mitään koska saharassa yhtä lämmintä kuin on patteri. Silloin patterin dT on 0, työnnät sä patterin läpi vettä kuinka vaan.
Jos viet sen saman patterin pohjoisnavalle, a vot, antaapi tehoa hurjasti ja voidakseen sitä antaa veden lämpötila dT patterissa kasvaa isoksi.
Talossa sama tarina, siinä vaan huonelämpötila korvaa saharan/pohjoisnavan - ja patterin keskilämpötilan (meno - paluu):2 välistä lämpötilaeroa.
Luku 4,19 sisältää eri kertoimia, tiheys, lämmönjohtavuus jne. jotta virtaus l/s ja dT arvoilla voi laskea tehon.
Suosittelen edelleen että ISO pumppu laitetaan vakiopainesäätöön ja ohjaus ulkolämpötilakäyrän mukaan, ja unohdat sen "suhteellisen säädön".

[rsaarela]

"..talon verkosto on säädetty.." Minun aivojeni ja kokemukseni mukaan verkosto säädetään kun pumppu käy vakiokierroksilla, eli vakiopaine-säädöllä. Eikä säädetä kun käy suhteellisella säädöllä koska silloinhan painesuhteet verkossa voivat muuttua pumpun "älystä" johtuen.

Lämpöpatteri saharassa ei luovita paljon mitään kun saharassa yhtä lämmintä kuin on patteri. Silloin patterin dT on 0, työnnät sä patterin läpi vettä kuinka vaan.
Jos viet sen saman patterin pohjoisnavalle, a vot, antaapi tehoa hurjasti ja voidakseen sitä veden lämpötila dT patterissa kasvaa isoksi.
Talossa sama tarina, siinä vaan huonelämpötila korvaa saharan/pohjoinavan - ja patterin keskilämpötilan (meno - paluu):2 välistä lämpötilaeroa.
Luku 4,19 sisältää eri kertoimia, tiheys, lämmönjohtavuus jne. jotta virtaus l/s ja dT arvoilla voi laskea tehon.
Suosittelen edelleen että ISO pumppu laitetaan vakiopainesäätöön ja ohjaus ulkolämpötilakäyrän mukaan, ja unohdat sen "suhteellisen säädön".

Säätötilanteessa kaikki termarit on poissa paikoiltaa.
Miksi pumppu säätelisi mitään, kun mikään ei muutu?

Selitä lisää noiden pumpun säätötapojen eroja.
Kovin monessa paikassa vaan tuota suhteellista säätöä täälläpäin käytetään.
Ilm. sillä saavutetaan ainakin kaluston pienempi kuluminen ja selvä sähkön säästö, sekä pienempi meluhaitta.

[tk-]

Säätötilanteessa kaikki termarit on poissa paikoiltaa.
Miksi pumppu säätelisi mitään, kun mikään ei muutu?

Meillä säädettiin, tosin lattialämmitys, tuolla vakiopainesäädöllä. Aiemmin oli ollut suhteellisella. Molemmat johti siihen, että jostain syystä muutama kuukausi säädön jälkeen virtaukset oli noin puolet säädetyistä. En osaa sanoa mistä moinen ilmiö johtui. Virtaama kai tuossa teoriassa pitäisi saada pysymään vakiona?

[bergvärme]

"..talon verkosto on säädetty.." Minun aivojeni ja kokemukseni mukaan verkosto säädetään kun pumppu käy vakiokierroksella, eli vakiopaine-säädöllä. Eikä säädetä kun pumppu käy suhteellisella säädöllä koska silloinhan painesuhteet verkossa voivat muuttua pumpun "älystä" johtuen.

Tässä minulla VÄÄRIN. Kun pumppu käy vakiopainesäädöllä, niin se ei ole sama kuin vakiokierroksilla. Vakiopainesäädöllä kun verkoston joku venttiili/ tai jotkut esim menee kireämmälle niin kokonaisvirta vastaavsti vähenee vaikka pumpun syöttöpaine pysyy samana. Vakiokierroksilla paine helposti nousee, pumpun ominaistuottokäyrästä johtuen.

Säätötilanteessa kaikki termarit on poissa paikoiltaa.
Miksi pumppu säätelisi mitään, kun mikään ei muutu?

Selitä lisää noiden pumpun säätötapojen eroja.
Kovin monessa paikassa vaan tuota suhteellista säätöä täälläpäin käytetään.
Ilm. sillä saavutetaan ainakin kaluston pienempi kuluminen ja selvä sähkön säästö, sekä pienempi meluhaitta.

"Säätötilanteessa kaikki termarit on poissa paikoiltaa.
Miksi pumppu säätelisi mitään, kun mikään ei muutu?"

Kun perussäädetään taloa säädetään linjasäätöventtiilejä ja patteriventtiilein esisäätöjä. Ja sillä tapaa että pumpun kokonaispainetaso on mahd. alhainen.
Jos pumppu käy vakiopainesäädöllä ja säädetään esim yhden haaran linjasäätöventtiiliä  niin sen arvo pysyy säädettynä samana (paine sama) vaikka mennään seuraavaa linjasäätöventtiiliä säätämään siihen mitä siihen taas tarvitaan jne. Pumpun pyöriessä suhteellisella säädöllä niin virtauksen muuttuessa eikös paine pienene? ja edellisen linjasäädön säätö ei enää päde. Jotenkin noin. 

Se on sitten monasti niin että sen jälkeen kun talo on perussäädetty on laitettu pumppu suhteellisella säädöllä - termarit pysyy hiljaismpina?.
Joka tapauksessa uusien pumppujen säätötavat (kierrosnopeuden vaihto) säästää pumppukustannuksia. (ja pumpun hinta on noin luokkaa 25% - sen elinaikaiset kustannukset sitten 75%. Sekin tuossa eepoksessa mitä alla mainitsen.)

Sääli, kävin Googlaamassa, ja ekassa oli Olof Granlund tston yksi tutkimus pumppujen uusinta/ takaisinmaksuaika. Siellä puhuttiin vakiopainesäädöstä mm. ja yksi luku oli sellainen että pumppujen käyttökustannukset (kWh) koko talon kustannuksiin nähden oli 2%. Nyt en löydä sitä heti, muuten olisin linkittänyt.

Sääli, ei tyhjentävää vastausta, vaan paikkaava, mutta nyt on pakko lähteä muihin hommiin.

[rsaarela]

Nämä asiat, joita tässä nyt on käyty läpi, on auttaneet todella paljon ymmärtämään tuota toimintaa, dt, ja l/s vastaavuuksia.
Sekä myös pumpun toimintaa.

Nyt tällä +1 ast. ulkolämmöllä ei asialle enää voi tehdä mitään.
 Arkistoin nämä jutut samaan kansioon tasapainoituksen kanssa.

Sitten kun seuraavan kerran ehkä joskus ulkolämpö taas laskee täällä -30,
osaan säätää näiden perusteella lisää litroja per sek. ja katsoa samalla talon dt.
Niistä osaan nyt laskea taloon menevät kW, koska kW;stä minulla on ns. "näppituntuma" öljyn ajoilta versus pakkanen.

Kiitoksia foorumin jäsenille, tämä selvitti asiaa erittäin paljon.

[bergvärme]

Kiitos sanoista jos foorumi on selventänyt edes jotain.
Itselle alkoi jo tulla hiki. Minulla ulkoisen lämmitysverkoston pikku Wilossa myös tuo vakiopainesäätö (ja suht.säätö jota en käytä). Lisäksi pumppu näyttää suoraan ottotehon ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen. Mun ei oikeastaan pitäisi sanoa Nibe-koneen MUT:ista sanaakaan kun en ole joutunut törmäämään. Oikeastaan en tiedä Niben Grundfos Magna pumppujen säätötavastakaan, automaatti?-mikä se on/tekee? Laittanut ne vaan toimimaan jollain %:lla, seurannut lämpötilaa dT ja tyytynyt siihen.
Vanhaa potuttaa kaikki "automaattikäynti"-asiat, jos ei kerrota mitä, esim pumpuille, se automaattitoiminto oikeasti tekee.
Onneksi perusfysiikka reagoi kuin ennenkin.