Kannattaako muuttaa UKV kytkentää ?

[maalämmittää]

Tuota jhh:n virtauscasea kun seurasi, niin alkoi oma kytkentä pohdituttaa.

HAVAINTOJA / TAUSTATIETOJA :
Puskurivaraaja laskee/tasoittaa/kerrostaa menolämpötilaa n. 2C:llä (verrattuna BT2). Ero näyttää säilyvän, vaikka Nibe kävisi tunteja yhtä soittoa.

Lämmitysjärjestelmän tilavuus on n. 300l.

Ulkoinen pumppu (Grundfos Alpha 40) on ollut talvisin II:lla ja nyt pudotin sen I:lle ja yksittäisen lämmitysjakson lopussa BT25 ja BT2 ero pieneni vajaa 1C:llä, eli kovempi nopeus taisi sotkea puskuria.

Näyttää siltä, että kuumin vesi ei nyt pääse pattereille, niin onko hyötyä muuttaa kytkentää?

VAIHTOEHTO 1: Ulkoinen pumppu ottamaan puskurivaraajasta ylhäältä.
+ pattereille menee kuumempi vesi UKV:n yläosasta
+ KV – jaksolla lämmitysvesi kiertää pattereissa
- käyntijakso lyhenee, kun puskurin kapasiteettia ei käytetä

VAIHTOEHTO 2: Nibe syöttämään suoraan patteriverkostoa (ilman puskuria)
+ patterille menee ehkä vielä kuumempi vesi, kuin VE1:ssä
+ lämpimänä pidettävä massa pienenee ja reagointinopeus paranee
- KV – jaksolla tuvassa ”hiljaisuus” (ei niin hyvä)
- käyntijakso lyhenee, kun puskurin kapasiteettia ei käytetä

VAIHTOEHTO 3: Ajaa seuraavan kunnollisen pakkaskauden ulkoisen pumpun I:llä ja katsoa kuinka tuo silloin käyttäytyy.
Näinpä taidan tehdä, mutta kannattaako putkimuutoksia edes ajatella?

[WPF]

Mitenköhän sisäiset putkitukset menee?

[maalämmittää]

Mitenköhän sisäiset putkitukset menee?

Tarkoitatko patteriverkostoa ?

[WPF]

Tarkoitatko patteriverkostoa ?

Puskurin sisällä.

[maalämmittää]

Puskurin sisällä.

Ei kytkentöjä, yhtä vesitilaa koko pytty.

[seppaant]

Onko aloitusviestin kuva nykyinen kytkentä?

Oheisessa kuvassa UKV100

ATS

[maalämmittää]

Onko aloitusviestin kuva nykyinen kytkentä?

Oheisessa kuvassa UKV100

ATS

On

[rayb]

Muutin oman Niben 3-putki kytkentäni kevällä 2015 , juuri tähän ylläolevaan 2-putki kytkentään by-pass putkella.

Minulla tosin 2 UKV-tankkia sarjassa ( ylhäältä sisään ja alhaalta ulos) ja Bt 25 on eri paikassa ,ennen UKV-tankkeja.
Alfa 2 pumppu myös II-asenossa.

Huomasin myös, nyt pakkasjaksolla(-25C), että takaiskuventtiili rupesi vuotamaan paluuvettä. (Bt-25 ero nousi 0.2 C menovesi-lämpötilaan nähden). Olin juuri muuttanut dt arvoa 7.5 arvoon 8.5 ja niben pumppu pudotti tästä syystä pumppaustehon noin 15% lukemaan jolloin vastapaine ei enään riittänyt.
 
Minusta Alfa 2 pumppu I- asenossa ei tyhjentänyt riittävästi lämpöä UKV-tankeista pakkasjaksolla.
Minulla takaisku-venttili on läppäventtiili kumitiivisteellä .( ehkä jousikuormitteinen olisi parempi)

Bt-25 ero menoveteen kai osittain johtuu siitä että maalämpöpumppu vielä jaksaa nostaa menoveden lämpöä .

Tässä kytkennässä  ainakin kaikki Niben lämmittämät vedet joutuu kiertämään radiaattori-järjestelmän kautta.

[jm82]

Täällä on samanlainen kytkentä kuin maalämmittäällä, mutta nurin päin, ilman bypas venttiiliä ja ilman ulkoista kiertovesipumppua. Maalämpöpumpun kuuma vesi menee siis puskurivaraajan pohjalle ja ylhäältä lähtee kuuma pattereille/lattialämmitykselle. BT25 anturi on samassa paikassa.

Takaiskuventtiilin kanssa varmaan toimisi aivan samalla lailla, jos vaan ulkoisen kiertovesipumpun kierto on hyvin pienellä ja maalämpöpumpun kiertovesipumppu olisi sopivan suurella? Täällä pumppu on täysillä ja dt 6C.

[Timo Karhu]

VAIHTOEHTO 1: Ulkoinen pumppu ottamaan puskurivaraajasta ylhäältä.
+ pattereille menee kuumempi vesi UKV:n yläosasta

Aivan samoja juttuja pohdin itsekin - mielenkiintoista. Olin itse päättänyt siirtyä 2-putki-UKVhen ensi kesänä, mutta ratkaisematta vielä saada Nibestä ohjauskäsky kun lämmitys on päällä.

Mutta, teoriassa sinulla pitäisi mennä saman lämpöistä vettä koska tuohan on 2-putkikytkentä lämmityksessä, eikö vain? Vaikka kerrostumista tapahtuisikin, niin se kuuma vesi saavuttaisi pöntön pohjan viimeistään jossain 10min kohdalla. Olisiko suurin osa 2C erosta selitettävissä anturin kiinnityksellä vai onko sulla BT25 putkeen juotetussa anturitaskussa tahnoineen päivineen? Toki kaiketi parempi UKV:n pehmennysvaikutuksen kannalta tuo alhaalta sisään ja ylhäältä ulos, mutta 2C eroa tuo ei mielestäni selitä.

[edit] falskaako tuo yksisuuntaventtiili jos kerran Niben pumpun vauhti vaikutti BT2-BT25 eroon?

[rayb]

Tässähän on lämmönsiirtoviive, Bt2 lämpö on Bt25 kohdalla 10 min kuluttua.

[Timo Karhu]

Tässähän on lämmönsiirtoviive, Bt2 lämpö on Bt25 kohdalla 10 min kuluttua.

Jäsen maalämmittää:llä on tuo ero kyllä >10min ajankohdissa (kuvaus jhh:n ketjussa) eli on tuo jotain muuta kuin viive.

[maalämmittää]

Jäsen maalämmittää:llä on tuo ero kyllä >10min ajankohdissa (kuvaus jhh:n ketjussa) eli on tuo jotain muuta kuin viive.

Jep, nyt kun ulkoinen pumppu on I:lää ja lämmitystarve ei ole kova, niin viive on 16-22 minuuttia.
Tuokaan ei ole ongelma. Kunhan BT25 aikanaan saavuttaa BT2:n.

Nyt pitää katse kohdistaa yksisuuntaisventtiiliin.... pannariin...pannariin

Pakkaskauden alun kuva ohessa,
BT25 ei tavoittanut lainkaan BT2:ta.

[fraatti]

Jep, nyt kun ulkoinen pumppu on I:lää ja lämmitystarve ei ole kova, niin viive on 16-22 minuuttia.
Tuokaan ei ole ongelma. Kunhan BT25 aikanaan saavuttaa BT2:n.

Nyt pitää katse kohdistaa yksisuuntaisventtiiliin.... pannariin...pannariin

Pakkaskauden alun kuva ohessa,
BT25 ei tavoittanut lainkaan BT2:ta.

Jos ulkoisen pumpun nopeus on liian paljon suurempi kuin sisäisen niin tällöin sekoittumista tapahtuu enemmän? Termostaatit tuovat vielä asiaan oman mausteensa muuttelemalla virtauksien suhteita toisiinsa nähden. Sekä tietysti jos mlp pyrkii pitämään deltan vakiona antotehosta riippumatta.

Sinänsä 2-putkikytkentä on yksinkertainen koska koko homman voi antaa mlp:n hoidettavaksi...  Ja jos puskurin koko on pieni niin onko tuossa oikeasti mitään hävittävääkään koska varaavuutta tuollaisessa pytyssä ei juuri ole?

Oleellinen kysymys tietysti voi olla että saahan lämmönjaon kautta tarpeeksi suuren virtauksen 2p kytkennällä aikaiseksi?

Moooonta muuttuvaa tekijää tuossa yhtälössä.... 

[maalämmittää]

Aivan samoja juttuja pohdin itsekin - mielenkiintoista. Olin itse päättänyt siirtyä 2-putki-UKVhen ensi kesänä, mutta ratkaisematta vielä saada Nibestä ohjauskäsky kun lämmitys on päällä.

Mutta, teoriassa sinulla pitäisi mennä saman lämpöistä vettä koska tuohan on 2-putkikytkentä lämmityksessä, eikö vain? Vaikka kerrostumista tapahtuisikin, niin se kuuma vesi saavuttaisi pöntön pohjan viimeistään jossain 10min kohdalla. Olisiko suurin osa 2C erosta selitettävissä anturin kiinnityksellä vai onko sulla BT25 putkeen juotetussa anturitaskussa tahnoineen päivineen? Toki kaiketi parempi UKV:n pehmennysvaikutuksen kannalta tuo alhaalta sisään ja ylhäältä ulos, mutta 2C eroa tuo ei mielestäni selitä.

[edit] falskaako tuo yksisuuntaventtiili jos kerran Niben pumpun vauhti vaikutti BT2-BT25 eroon?

Mittaukset näyttä muutaman kymmenyksen sisällä samaa huilijakson lopuksi.
BT25 on "teipillä" + eristeellä kiinni putkessa. En ole avannut "pakettia".

Minustakin 2C ero on liikaa, ja BT25 pitäisi päästä lähemmäs BT2.

Nyt yksisuuntaisventtiiliin yhteydessä oleva sulkuventtiili on kiinni ja katson kuinka tämä lämmitysjakso menee.

Aamulla ehkä muutan niin, että em. venttiili jää suljetuksi ja Niben huilijakson nopeudeksi 15% ja ulkoinen pumppu I:lle.
Ja sitten katsotaan kuinka käyttäytyy.
Edit : Muutin jo, aamulla kattellaan kuinka kävi.

Mielenkiintoista kyllä, että useampi pohtii kytkennän muuttamista / on muuttanut.

[maalämmittää]

Jos ulkoisen pumpun nopeus on liian paljon suurempi kuin sisäisen niin tällöin sekoittumista tapahtuu enemmän? Termostaatit tuovat vielä asiaan oman mausteensa muuttelemalla virtauksien suhteita toisiinsa nähden. Sekä tietysti jos mlp pyrkii pitämään deltan vakiona antotehosta riippumatta.

Sinänsä 2-putkikytkentä on yksinkertainen koska koko homman voi antaa mlp:n hoidettavaksi...  Ja jos puskurin koko on pieni niin onko tuossa oikeasti mitään hävittävääkään koska varaavuutta tuollaisessa pytyssä ei juuri ole?

Oleellinen kysymys tietysti voi olla että saahan lämmönjaon kautta tarpeeksi suuren virtauksen 2p kytkennällä aikaiseksi?

Moooonta muuttuvaa tekijää tuossa yhtälössä.... 

Patterien / linjojen napsumisen estoon tuo UKV on asennettu ja puskurointikapasiteetti on vaatimaton.

Hyviä pointteja ..... ja yksikertainen on kaunista.

[Timo Karhu]

Mittaukset näyttä muutaman kymmenyksen sisällä samaa huilijakson lopuksi.
BT25 on "teipillä" + eristeellä kiinni putkessa. En ole avannut "pakettia".

Mä laitoin reikänauhalla + ruuvi-mutterilla melko kireälle ja eristeet päälle. Anturi putken päällä. Siitä sai jotain hyvää luokkaa 0,5C mutta tarkkaan en muista mitä näytti ennen. Tuo huilijakso ei tue kylläkään tätä..

Villi heitto: se yksisuuntaventtiili mennyt väärin päin?
- MLP off: lämmitysvesi kiertää MLP kautta ulkoisen pumpun voimalla (tällöin BT2 ~ BT25 huilin aikana)
- MLP on: Nibe kv-pumppu kovalla --> menee enemmän yksisuuntaventtiilin kautta --> isompi ero BT2/BT25
- MLP on: Nibe kv-pumppu pienellä --> menee vähemmän yksisuuntaventtiilin kautta --> pienempi ero BT2/BT25

[maalämmittää]

Nyt pitää katse kohdistaa yksisuuntaisventtiiliin.... pannariin...pannariin

Ensimmäinen lämmitysjakso: ulkoinen pumppu  I:llä 
Toinen lämmitysjakso : ulkoinen pumppu I:llä ja yksisuuntaisventtiilissä oleva sulkuventtiili kiinni.
Viive on 10-13 minuuttia.

Toisessa kuvassa deltat.

[maalämmittää]

Villi heitto: se yksisuuntaventtiili mennyt väärin päin?

Minusta nuoli on oikeaan suuntaan.... pitää tarkastaa uudelleen ....
 edit : tarkastettu.

[maalämmittää]

[edit] falskaako tuo yksisuuntaventtiili jos kerran Niben pumpun vauhti vaikutti BT2-BT25 eroon?

Ulkoisen pumpun nopeus vaikutti.

Epäilen että se oli "kovemmalla" kuin Niben sisäisen.

[maalämmittää]

Mä laitoin reikänauhalla + ruuvi-mutterilla melko kireälle ja eristeet päälle. Anturi putken päällä. Siitä sai jotain hyvää luokkaa 0,5C mutta tarkkaan en muista mitä näytti ennen. Tuo huilijakso ei tue kylläkään tätä..

Pääsyy luultavasti löytyi. Ihan kelvottomasti eristetty BT25.
Pitää korjata se ensin ja sitten mahdollisia  jatkotutkimuksia.

Kiitos vinkistä!

Ajoin konetta "väkisin" noin 2 h ja BT2 - BT25 ero oli alussa n. 2,5C.
Kietasin loppuvaiheessa tilapäisen eristeen (=froteinen käsipyyhe) anturin ympärille ja ero putosi n. 1,2C:een.

[Nibetys]

UKV:n kytkentöihin liittyen.
Muistanko väärin, että jossain keskustelussa aikoinaan oli puhetta tästä samasta asiasta.
Joku mielestäni sanoi kokeilevansa tuota ukv:n kytkentää viidellä (5) sulkuventtiilillä ja kokeilevansa
millainen yhdistelmä on paras.
Kukahan mahtoi olla kyseessä ja toteuttiko ko. kytkennän?
Kokemukset olisi mielenkiintoista luettavaa.

[rayb]

Minulla on Bt25 asenettu pastalla ja kahdella nippusiteellä, by-pass T-haaran ja UKV-tankin väliin noin 0.5m Nibestä,
joten Bt2 ja Bt25 pitäisi näyttää samaa lukemaa .
Kuitenkin Bt25 näytti asennuksen jälkeen 0.4 C pienempää lukemaa ,vaikka suljin by-pass venttiilin.
Sen verran asia jurppi että asensin 470 kohm:in säätöpotikan rinnan Bt25 kanssa (potikkasäätö n.250 kohm)
Nyt   Bt2 ja Bt25 näyttää samaa lukemaa lämpösyklin aikana 

Minulla ylivuotoa yksisuuntaventtiilista tulee jos Niben pumpputeho on on pienenpi kuin 15% kuten aikaisemin kirjoitin.
Vuoto näkyy heti  Bt2-Bt25 erona..
Ulkoinen pumppu Alfa 2 säädössä II ,mutta minulla painealenma ehkä suurempi radiaattoriputkistossa.

Niben pumppu minulla ajottaisella.Huilijakson aikana virtaama Niben kautta kuitenkin 210l/h .
By-pass putken kautta mutu-arvio 400-500 l/h

[Nibetys]

Olikos sinulla rayb  tuo 5-venttiilin kytketä?

Miten homma toimi?

[jm82]

En enää ihan tarkalleen muista miten täällä kiinnitin anturin. Rautaputkeen ja anturiin piitahnaa. Muistaakseni teipillä se anturi siihen putkeen tiiviisti kiinni. Siihen päälle sitten tiiviisti lämpöeristettä ja eristeen päälle kireä ja ilmatiivis teippaus. Eriste on molemmista päistäkin teipattu piiloon. Ainakin se päällystä on jeesusteippiä.

[rayb]

Nibetys;  Kyllä, minulle tehtiin tuo 5-venttiilikytkentä v.2011. Mutta en ole se henkilö josta kirjoitat aikaisemassa viestissäsi.

Venttiilit salli lämpöajoa 4-putki, 3-putki ja  2-putki kytkennällä ilman by-pass putkea.

4-putken hylkäsin ensimmäisenä (pitäisi olla isompi tankki kuin 100 l)

2-putki tietenkin hyvä kytkentä,mutta halusin kiertoa pattereissa kesät / talvet ja myös käyttövesilämmityksen aikana.

3-putki kytkentää käytin sitten 4 vuotta. Toimii hyvin manuaalisäädöllä jos sääti ja seurasi virtauksia. Sisäisen pumpun pumppausteho piti olla noin 5-10% suurempi kuin ulkoisen pumpun pumppausteho.
Sitten tuli Niben automaattisäätötoiminnot päivityksien mukana. Kyllä näilläkin toimi kohtalaisesti ,mutta kun seurasi virtauksia tankissa, saattoi saman syklin aikana virtaus olla ensin ylhäältä alaspäin(latasi tankkia) syklin keskivaiheilla ei virtausta lainkaan ja syklin loppuvaiheilla oli latausta radiaattoripaluusta ylöspäin.

2015 keväällä sitten lisäsin yhden UKV tankin sarjaan ja lisäsin by-pass putken, 4-putki kytkentä-mahdollisuus poistui
mutta taisi siinä tulla yksi seka-järjestelmä-mahdollisuus kyytipoikana (volyymitankki-3-putkikytkentä)

[Nibetys]

rayb;
Olisiko mahdollista, että laittaisit piiroksen nykyisestä kytkennästä tänne?

[maalämmittää]

Luonnostelin aloituksen mukaisia muutoksia mun kytkentään (vihreällä).

[rayb]

Tuon ylinnä olevan vihreän vaakaputken lähdön kääntäisin alas ja liittäisin sen ennen ulkoista kiertovesipumppua.
Säilyisi varaus ja ei tulisi ylivuotoa yksisuuntaventtiilissä, kun ulkoista pumppua ei käytetä.

[rayb]

Nibetys; Ei ole piirrosta ,mutta jos yritän selittää:

Toiminallisesti kytkentä on sama kun maalämittää:jän kuva tuossa ketjun alussa.

UKV-tankki vain korvattu kahdella tankilla 1 ja 2 jossa lähdöt A,B,ylhäällä ja C ja D alaosassa.

Tankki 1 on liitetty putkella liitin D:stä tankki 2 liittimeen A.
Nibeltä menovesiputki tankki 1 A-liittimeen.
Tankki 2, D-liittimestä menoputki Alfa 2 pumpulle ja siitä radiattoreille ja konvektorille.

Koska minulla on monikytkentä-mahdollisuus niin vielä seuraavat kytkennät.

Niben menoputkesta hara tankki 2, A-liittimeen.
Tankki 2, C-liittimestä putki radiaattoreille menevään putkeen liitetty Alfa2 jälkeen.
Tankki 2,B-liittimestä putki liitetty juuri ennen Alfa 2, pumpun imupuolelle.
Radiaattoripaluuputkesta haara tankki 2 C-liittimeen ja haara by-pass putkelle ja Niben paluuseen.

Kaikissa putken lähdöissä sulkuventtiilit.

[maalämmittää]

Tuon ylinnä olevan vihreän vaakaputken lähdön kääntäisin alas ja liittäisin sen ennen ulkoista kiertovesipumppua.
Säilyisi varaus ja ei tulisi ylivuotoa yksisuuntaventtiilissä, kun ulkoista pumppua ei käytetä.

Tuossa oli ajatuksena, että koko UKV+ulkoinen pumppu voi jättää pois käytöstä.
Nykyisessä yksisuuntaventtiilissä on myös sulkuventtiili.

[Nibetys]

rayb; Kiitoksia, täytyypä perehtyä ja miettiä tuota kytkentää.

maalämmittää; Jään mielenkiinnolla odottelemaan käyttökokemuksia ja
testi tuloksia tuosta kytkennästä.

[maalämmittää]

maalämmittää; Jään mielenkiinnolla odottelemaan käyttökokemuksia ja
testi tuloksia tuosta kytkennästä.

Korjasin BT25 eristyksen (putsaus+piitahnaa+pari nippusidettä+pari kierrosta alumiinifoliota+eristettä)
ja näyttää tilanne korjaantuneen, ks. kuva.

Kun näyttää vika paikallistuneen ja korjaantuneen, niin eipa taida olla syytä muuttaa kytkentää.

Pitää seuraavassa pakkasjaksosssa kuitenkin tarkkailla kuinka kone + mitaukset toimii ja
varsinkin toimiiko yksisuuntaisventtiili kuten pitää niillä virtauksilla.

[Timo Karhu]

Korjasin BT25 eristyksen (putsaus+piitahnaa+pari nippusidettä+pari kierrosta alumiinifoliota+eristettä)
ja näyttää tilanne korjaantuneen, ks. kuva.

Kun näyttää vika paikallistuneen ja korjaantuneen, niin eipa taida olla syytä muuttaa kytkentää.

Pitää seuraavassa pakkasjaksosssa kuitenkin tarkkailla kuinka kone + mitaukset toimii ja
varsinkin toimiiko yksisuuntaisventtiili kuten pitää niillä virtauksilla.

Nyt on tutun näköistä kuviota. Mun pitää tuota piitahnaa hommata kanssa!

[maalämmittää]

Nyt on tutun näköistä kuviota. Mun pitää tuota piitahnaa hommata kanssa!

Jos epäilee liitosta, niin tahnaa on hyvä laittaa..  On muuten melko suttaavaa aihetta.

Muuten, UKV kerrostumista lienee turha pelätä, kun BT25 alkaa nousemaan jo 3 minuutin kohdalla käynnistymisestä ja pattereilta paluukin 6 minuutin kohdalla.
Ulkoinen pumppu on II:lla ja Nibe LJ-pumppu automaatilla (käy 70%:lla (raja) aluksi muutaman minuutin).

[maalämmittää]

Anturin kiinitys ja eristäminen vaikuttaa reilusti.
Ylempi käyrä on ajalta ennen eristystä

[maalämmittää]

Sen verran vaikutti että korjasin käyrää 7(0) -> 7(+1).

[Timo Karhu]

Olikos sulla maalämmittää kuvan mukainen kytkentä nyt? Tai kuka tahansa kellä olisi suunnilleen kuvan mukainen. Toimiiko?

Itseäni ärsyttää min 1C ero BT2/BT25 ja siitä pitää ensi kesänä päästä eroon.
Ajattelin, että:
- kun MLP/pumppu A käy, ei pumppu B:lle anneta virtaa
- pumppu B käy kun MLP pois

tai

sijoitan nykyaikaiseen pumppuun B, jolloin sen vakiopaineasetus väistää kun pumppu A alkaa pumppaamaan/lämmittämään.

Pitääkö yksisuuntaventtiilin olla mallia "herkkä" ettei vesi kierrä pelkästään MLP kautta kun pelkkä pumppu B käy?
[edit] Tarkemmin ajatellen yo. kysymykseni on tyhmä - ei sillä ole väliä vaikka MLP:n kautta kiertääkin kokonaan tai osa. KV:n teon ajan B:n pumppaaman veden reitti menee yksisuuntaventtiilin yli joka tapauksessa.

[maalämmittää]

Jep tuollainen kytkentä on.
Minusta se toimii. Pitääkin katsoa kuinka tuo käyttäytyi nyt, kun oli tanakoita pakkasia ja pumppu kävi piiiitkiä jaksoja.

[Timo Karhu]

Jep tuollainen kytkentä on.

Onko sulla tuo pumppu B jokin nykyaikainen adaptiivinen tjms. pumppu joka suhteuttaa pumppaustehonsa vastukseen?