Onko kukaan kokeillut aiemmin tällaista? Ainakin ensimmäisen 24h testauksen jälkeen tuntuu enemmän kuin toimivalta invertteripumpun kaverina.
Tein kokeen ihan puhtaasta uteliaisuudesta, mutta taidan jättää tuon käyttöön, siksi hyvin tuntuis toimivan.
Taustaa: Invertteripumpussani vaihtelee lämmitysteho n 1.4kW -> 7kW jolloin kiinteän lauhdutinvirtauksen käyttäminen on mahdotonta.
Mutta käytettäessä Niben kiertovesipumpun automaattista nopeudensäätöä on omassa kytkennässäni tullut aina ongelmia:
(Ongelma tässä yhteydessä tarkoittaa että samalla säädöllä käytös muuttuu jos ulkolämpötila muuttuu reilusti)
-invertterin tehonsäätö ei pysy mukana vaan kone rupeaa käymään 'hyppien' ts. kiihdyttää hurjasti ja sammuu asteminuutteihinsa
vaikka oltais ns. jatkuvan käynnin alueella
TAI
-varaajaan ei jää varausta käytännössä lainkaan ja koko varaajakytkentä tuntuu hyödyttömältä.
Näitä 'vikoja' on mahdollista kiertää tai vähentää säätämällä Niben auto-virtauksen asetuksia tai vaihtamalla ulkoisen menoanturin (BT25) paikkaa
järjestelmässä. Esim. BT25-anturia olen kokeillut menoputkessa, varaajan jokaisessa mahdollisessa lävessä ja jopa monistamalla anturin neljäksi
erilliseksi keskiarvoistavaksi kytkennäksi ja kokeillut niiden erilaisia sijoitusvaihtoja toivoen löytäväni hyvä paikan, mutta aina oli jotain vibaa.
(Joo, oma rima saattaa olla himpun korkealla, mutta tykkään siitä että koneet pelaa niinkuin ne on tarkoitettu).
Ja vaatimattomana tavoitteena on löytää koko vuodeksi tasan yksi säätö.
Lämmityspuolen lähdössä on Ouman EH800, joka on suurimman osan ajastaan istunut 100% shuntti auki tyhjänpanttina odotellen ehkä joskus
rakennettavaa aurinkolämmitystä. Katselin oumannin web-käyttöliitttymän rajapintoja vähän sillä silmällä ja näytti kohtalaisen yksinkertaiselta
ottaa vehje haltuun parilla rivillä pythonia. Samalla tuli mieleen että mitäs jos iskis ulkoisen menon anturin oumannin jälkeen ll-piirin menoputkeen
ja shuntilla piilottais koko varaajan olemassaolon Nibeltä
Saan tiedon kolmesta eri pisteestä Grundfos VFS MEMS-virtausmittarien avulla
A - Niben lauhdutinkiertovirtaus 150-1500l/h (juuri nyt auto säätö dT4 250-860lh)
C - Lattialämmityspiirin virtaus 500-1100l/h (juuri nyt 840l/h) (ulkoinen Alpha2 25-60)
D - Varaajasta lähtevä virtaus (-1100 - +1500 l/h), juuri nyt 50 tai 15l/h).
Teen oumannin shuntin säädön rpi:stä yksinkertaisella algoritmillä:
Jos tehdään käyttövettä tai Nibe ei muuten vaan lämmitä (aurinkolämpö tai asteminuutit nollassa) niin mennään oumannin
automaattisella säädöllä, käyrä sama kuin Nibessa.
Muulloin pidetään D virtaus n. 50l/h ja ladataan varaaja laipioonsa asti ja sen jälkeen lasketaan D:n virtaus oleen vain hieman
yli nollan jolloin Nibe ei edes tiedä että käytössä on varaajaa.
Järjestelmä on nyt ollut vuorokauden toiminnassa ja toimii hämmentävän hyvin. Edes aamuinen legionellanteko pelkällä kompuralla ei aiheuttanut
juuri minkäänlaista värähdystä asteminuutteihin tai lähtevän/palaavan veden lämpötiloihin, koska varaaja oli yön aikana ihan oikeasti varautunut.
Samoin käyttöveden esilämmitysenergiaa on nyt käytössä ihan erilailla kuin ennen.
Tässä kytkennässä on nyt sellainenkin hauska puoli, että voin muuttaa Niben lauhdutin tai lattialämmityspiirin virtausta ja kokeilla miten eri deltat vaikuttavat,
koska järjestelmä on ns. itseoppiva eikä välitä virtausten absoluuttisista arvoista. (nuo 50 ja 15l/h voidaan joko kovakoodata tai sitten käyttää suhteellisia %-arvoja)
Aurinkolämmönkään lisääminen ei tuota mitään harmaita hiuksia, koska ouman menee automaattisäädöllä aina kun nibe ei lämmitä.
Ihan äkkiä ei tule mieleen mitään negatiivistä tästä kokeesta ja kulutkin oli tasan 0e + pari tuntia pythonia. Kommentteja?
edit. uä -> MEMS anturit