Varaajan "erottaminen" mlp-lämmitysjärjestelmästä shuntin avulla

[k113635]

Onko kukaan kokeillut aiemmin tällaista? Ainakin ensimmäisen 24h testauksen jälkeen tuntuu enemmän kuin toimivalta invertteripumpun kaverina.
Tein kokeen ihan puhtaasta uteliaisuudesta, mutta taidan jättää tuon käyttöön, siksi hyvin tuntuis toimivan.

Taustaa: Invertteripumpussani vaihtelee lämmitysteho n 1.4kW -> 7kW jolloin kiinteän lauhdutinvirtauksen käyttäminen on mahdotonta.
Mutta käytettäessä Niben kiertovesipumpun automaattista nopeudensäätöä on omassa kytkennässäni tullut aina ongelmia:
(Ongelma tässä yhteydessä tarkoittaa että samalla säädöllä käytös muuttuu jos ulkolämpötila muuttuu reilusti)
-invertterin tehonsäätö ei pysy mukana vaan kone rupeaa käymään 'hyppien' ts. kiihdyttää hurjasti ja sammuu asteminuutteihinsa
vaikka oltais ns. jatkuvan käynnin alueella
TAI
-varaajaan ei jää varausta käytännössä lainkaan ja koko varaajakytkentä tuntuu hyödyttömältä.
Näitä 'vikoja' on mahdollista kiertää tai vähentää säätämällä Niben auto-virtauksen asetuksia tai vaihtamalla ulkoisen menoanturin (BT25) paikkaa
järjestelmässä. Esim. BT25-anturia olen kokeillut menoputkessa, varaajan jokaisessa mahdollisessa lävessä ja jopa monistamalla anturin neljäksi
erilliseksi keskiarvoistavaksi kytkennäksi ja kokeillut niiden erilaisia sijoitusvaihtoja toivoen löytäväni hyvä paikan, mutta aina oli jotain vibaa.
(Joo, oma rima saattaa olla himpun korkealla, mutta tykkään siitä että koneet pelaa niinkuin ne on tarkoitettu).
Ja vaatimattomana tavoitteena on löytää koko vuodeksi tasan yksi säätö.

Lämmityspuolen lähdössä on Ouman EH800, joka on suurimman osan ajastaan istunut 100% shuntti auki tyhjänpanttina odotellen ehkä joskus
rakennettavaa aurinkolämmitystä. Katselin oumannin web-käyttöliitttymän rajapintoja vähän sillä silmällä ja näytti kohtalaisen yksinkertaiselta
ottaa vehje haltuun parilla rivillä pythonia. Samalla tuli mieleen että mitäs jos iskis ulkoisen menon anturin oumannin jälkeen ll-piirin menoputkeen
ja shuntilla piilottais koko varaajan olemassaolon Nibeltä 


Saan tiedon kolmesta eri pisteestä Grundfos VFS MEMS-virtausmittarien avulla
A - Niben lauhdutinkiertovirtaus 150-1500l/h (juuri nyt auto säätö dT4 250-860lh)
C - Lattialämmityspiirin virtaus 500-1100l/h (juuri nyt 840l/h) (ulkoinen Alpha2 25-60)
D - Varaajasta lähtevä virtaus (-1100 - +1500 l/h), juuri nyt 50 tai 15l/h).

Teen oumannin shuntin säädön rpi:stä yksinkertaisella algoritmillä:
Jos tehdään käyttövettä tai Nibe ei muuten vaan lämmitä (aurinkolämpö tai asteminuutit nollassa) niin mennään oumannin
automaattisella säädöllä, käyrä sama kuin Nibessa.
Muulloin pidetään D virtaus n. 50l/h ja ladataan varaaja laipioonsa asti ja sen jälkeen lasketaan D:n virtaus oleen vain hieman
yli nollan jolloin Nibe ei edes tiedä että käytössä on varaajaa.

Järjestelmä on nyt ollut vuorokauden toiminnassa ja toimii hämmentävän hyvin. Edes aamuinen legionellanteko pelkällä kompuralla ei aiheuttanut
juuri minkäänlaista värähdystä asteminuutteihin tai lähtevän/palaavan veden lämpötiloihin, koska varaaja oli yön aikana ihan oikeasti varautunut.
Samoin käyttöveden esilämmitysenergiaa on nyt käytössä ihan erilailla kuin ennen.

Tässä kytkennässä on nyt sellainenkin hauska puoli, että voin muuttaa Niben lauhdutin tai lattialämmityspiirin virtausta ja kokeilla miten eri deltat vaikuttavat,
koska järjestelmä on ns. itseoppiva eikä välitä virtausten absoluuttisista arvoista. (nuo 50 ja 15l/h voidaan joko kovakoodata tai sitten käyttää suhteellisia %-arvoja)
Aurinkolämmönkään lisääminen ei tuota mitään harmaita hiuksia, koska ouman menee automaattisäädöllä aina kun nibe ei lämmitä.

Ihan äkkiä ei tule mieleen mitään negatiivistä tästä kokeesta ja kulutkin oli tasan 0e + pari tuntia pythonia. Kommentteja?

edit. uä -> MEMS anturit

[fraatti]

Saan tiedon kolmesta eri pisteestä Grundfos VFS uä-virtausmittarien avulla

Ot. Nuo anturit perustuvat paineen mittaukseen putkessa olevan esteen takana....
https://www.grundfos.com/content/dam/Global%20Site/direct-sensors/Direct_Sensors_Flow_Databooklet.pdf

[k113635]

6. viikko menossa ja systeemi toimii edelleen. 

Tässä pari kuvaa siitä miltä 500l varaajan/puskurin lataus ja purku näyttää 6:llla eri korkeudella sijaitsevalla 1wire anturilla mitattuna suhteessa paluuputkesta lähtevään/tulevaan virtaukseen.




Kuvista näkyy aika hyvin kuinka kerrostumat säilyy sekä latauksen että purun aikana.

Lattialämmityksestä palaavan veden lämpötila on n. 25.5, en selvyyden vuoksi tunkenut sitä samaan kuvaan.

KV-syklit:
ll-piirin menolämpötila shuntataan niben pyyntilämpötilaan. Varaaja_flow näyttää hullunkierrosta palaavan vesimäärän
joka riippuu shuntin asennosta.
05:30- (ajastettu muutos jolloin Nibe:n KV-tila muuttuu säästö->normaali) varaajan alaosa viileen ll-paluuseen asti.
06:45- vaimo mennyt suihkuun n. 06:35. Varaajan alaosa viilenee selvästi alle paluun.

Latausvaiheet:
05:45-06-45 pieni vaje ja ulkona vielä reilusti pakkasta -> lataus n. 100l/h
07:00-10.00 suurempi vaje + ulkolämpitila nousee + asteminuutit laskee -> suurempi lataus n. 150l/h kunnes varaajan pohja saavuttaa ll-paluun

steady-state:
05:00-05:30
10:00- shuntilla tasapainoitetaan mlp:n lauhduttimelta tuleva ja varaajasta lähtevä virtaus samoiksi jolloin Nibe ohjaa suoraan lattialämmityspiiriä omalla
ohjauslogiikallaan, tietämättä edes että välissä on varaaja.

Plussia järjestelmässä:
Koko sen ajan mitä varaajaa ladataan, niin lauhduttimelle menevä vesi on viileämpää kuin lattialämmityskierrosta palaava vesi -> COP paranee.
Esilämmitykseen on käytössä niben hitaat tehonmuutokset huomioiden maksimimäärä lämpöä varaajassa.
Lepotaukojen pituus on maksimoitu. Jatkuvan käynnin rajamailla kun hypätään on/off käyntiin ovat käyntijaksot olleet 20h on / 4h off.

Miinuksia:
Oumannin shunttimoottori on onnettoman hidas (2m35s 0-100%), siksi kv-syklin jälkeisiä kuumia purskeita ei saa ihan kokonaan suodatettua pois ll-piirin menosta.
Oikeiden virtausmäärien haku on ollut kohtalaisen työlästä. Nykyinen järjestelmä muuttaa latausvirtaa sekä suhteessa ulkolämpötilaan että lauhdutinvirtaukseen.
Liittyy edelliseen. Niben tehonmuutokset eivät ole konffattavissa, joten latausvirtauksen hallintaa joutuu rajoittamaan niben muutosten hitaus huomioonottaen.

Mahdollisia jatkokehityskohteita:
Sekä huonekompensointi että piirikohtaiset toimilaitteet toimivat ihan ok lämpötilan rajoittamisessa esim. takan kanssa, mutta lämpimät kevätpäivät ovat osoittaneet taas
sen kuinka hillittömästi liian myöhässä nuo säätötoimenpiteet tulevat ja sisälämpötila heiluu. Meinasin lisätä pienen ennakoivan säädön mlp:n käyränhallintaan yhdistämällä
FMI:n avoimen sääennusteiden mukaisen tiedon tulevaisuudesta raspilla siihen anturidataan mitä Nibe saa ulkomaailmasta. Projekti on nimeltään piD säätö, nimi avautunee
niille jotka ovat PID säätäjiä ihmetelleet. 

[jm82]

Ennakoiva säätö mlp:n käyränhallintaan voisi olla tuota aurinkoa vastaan hyvä juttu. Täällä tuossa vanhassa nibessä ei saa asetettua lämpötilan pudotusta tiettyihin aikoihin, niin ei onnistu. Lisäksi tosin pitäisi olla myös huonelämpötila-anturi ja termostaatit, että toimisi hyvin.

Täällä on kolme ikkunaa kaakkoon ja kaksi ikkunaa lounaaseen, eli auringon lämpöä aika paljon tulee. Ulkolämpöanturin huijaus toimisi, mutta taitaa mennä itseltä jo liian haasteelliseksi tehdä. Nyt on -1 pakkasta. Mittari on koillis puolen seinällä ja +6.5C on näyttänyt kun aurinko on siihen aamulla paistanut. Yöllä on ollut alimmillaan -10 pakkasta.

[k113635]

Ennakoiva säätö mlp:n käyränhallintaan voisi olla tuota aurinkoa vastaan hyvä juttu. Täällä tuossa vanhassa nibessä ei saa asetettua lämpötilan pudotusta tiettyihin aikoihin, niin ei onnistu. Lisäksi tosin pitäisi olla myös huonelämpötila-anturi ja termostaatit, että toimisi hyvin.

Täällä on kolme ikkunaa kaakkoon ja kaksi ikkunaa lounaaseen, eli auringon lämpöä aika paljon tulee. Ulkolämpöanturin huijaus toimisi, mutta taitaa mennä itseltä jo liian haasteelliseksi tehdä.

Meillä on ikkunoita etelään, mutta ne on julkisivun puolella. Verrattuna siihen että voittaisin väittelyn vaimoa vastaan siitä että pidetäänkö kaihtimet kiinni vai ei on tuollaisen kompensoinnin teko ihan pala kakkua 

FMI:ltä saa ihan ilmaiseksi ja helpolla lämpötilan lisäksi myös tiedot tuulen nopeudesta ja suunnasta sekä pilvisyydestä - tuosta sais aika hifin jos jaksais kikkailla. On sinänsä aika käsittämätöntä kuinka vähän lämmitysjärjestelmien säätöjärjestelmät ovat vuosien aikana kehittyneet. Tuolla talologgerin raspi3:ssa olis laskentatehoa mallintamaan koko kunnan sääkartta, mutta virtaustenhallinasta lähtien pitää kaikki itse väkertää jos haluaa mieleisen järjestelmän. Mikäs siinä, hauskaahan tää väkertäminen on.

[sailor]

Voisi olla yksinkertaisempaa kytkeä toinen ulkolämpötila-anturi vaihtokytkimellä nykyisen rinnalle. Anturi sellaiseen paikkaan (vaikka mustan pömpelin sisälle) että lämpenee kun aurinko paistaa --> lämmityskäyrä putoaa. Vaatii tietty hiukan kokeilua, mutta ainakin Oumanissa tuo ulkoanturi on joku 50snt vastus 

[k113635]

Voisi olla yksinkertaisempaa kytkeä toinen ulkolämpötila-anturi vaihtokytkimellä nykyisen rinnalle. Anturi sellaiseen paikkaan (vaikka mustan pömpelin sisälle) että lämpenee kun aurinko paistaa --> lämmityskäyrä putoaa. Vaatii tietty hiukan kokeilua, mutta ainakin Oumanissa tuo ulkoanturi on joku 50snt vastus 

Edellisellä asujille oli tuollainen tehty ehkä vahingossa, oumannin ulkoanturi oli paikassa johon paistoi aamuaurinko. Ongelmana on se että sisälämpötila reagoi niin
hitaasti lämmitysveden muutoksiin, ettei auringon jo paistaessa enää ehdi tekeen tarpeeksi. Tuosta ulkoanturin väärästä paikasta seurasi se että shuntti meni aurinkoisina
aamuina kiinni vaikka ulkona olis ollut -10 pakkasta ja vastaavasti aukes täysille noin puolilta päivin kun oumannille selvis ulkolämpötilan oikea arvo. Tuosta johtuvaa seilaamista
sisälämpötiloissa ihmettelin ensimmäiset 10 vuotta keväisin, mutta pistin sen mielessäni vain auringon piikkiin kun iltaisin oli kuuma. Ongelma muuten löytyi ensimmäisen vuorokauden
aikana siitä kun aloitin lämmitysjärjestelmässä tietojen lokittamisen. Olis kandennut aloittaa aiemmin.

Juuri nyt olis otollinen hetki ennakoinnille: ulkona on +3 ja aamuksi on luvattu -15 pakkasta. Jos lämmittäminen aloitetaan vasta illemmalla kun ulkolämpötila alkaa tippua
ja siihen lisätään asteminuuttien laskun viive + invertterin tehonnoston hitaus + paksun varaavan laatan lämpiäminen niin voi ennalta arvata että huomenna iltapäivällä tarkenee
jos päivällä lämpiääkin takas plussalle.

Viive saisi olla vähintään 3h jotta se vaikuttaisi, mielummin ehkä 6-12h. Mutta korjauskertoimen määrittäminen tulee olemaan mielenkiintoista, siksi paljon nuo ennusteet
tuntuvan eroavan toteutuneista lämpötiloista, ainakin muutaman päivän seurannan aikana. Absoluuttiset arvot voinee suosiolla unohtaa ja tutkailla vain trendejä.
Kaiken lisäksi FMI:n palvelimet oli tänään reilut puoli tuntia alhaalla, joten järjestelmän pitäisi pystyä toipumaan sekä vääristä että puuttuvista ennusteista tavalla joka
ei sotke lämmitystä. HW+SW proto olis tossa pöydällä kytkemistä vailla valmiina, mutta me lähdetään perjantaina viikoksi matkoille, joten en taida uskaltaa kytkeä sitä ihan vielä.

Menin helpoimman kautta ja poltin takassa täyden pesällisen, Tiilerin viive on just sopiva siihen ettei mlp lämmitä liikaa yöllä. 

[sailor]

Sittenhän tuo on helposti viritettävissä toimimaan "oikein", jos kerran sillä saa vaikutettua sisälämpötilaan. Anturi esteettömään paikkaan ja sitten kompassi käteen sekä sopiva appsi tablettiin.

- appsista katsot auringon suunnan kevään aikana. Syksyllä ei liene tarvetta.
- wundergroundin säähistoriasta haarukoit ajankohdan, koska lämmitystarve loppuu
- sitten vaan anturin ympärille sopiva este tarvittaville ilmansuunnille

Karkeasti: Kuten kuvassa, mutta etelän- ja lännenpuoleinen seinä nurin...

[k113635]

Sittenhän tuo on helposti viritettävissä toimimaan "oikein", jos kerran sillä saa vaikutettua sisälämpötilaan. Anturi esteettömään paikkaan ja sitten kompassi käteen sekä sopiva appsi tablettiin.

Oumannin ja Niben anturit vaihtuivat rempassa pohjoisseinälle. Eikä tuo aurinkojuttu auta ennakoimaan kylmenemistä.

Just sain Niben anturinhuijausoperaation kalibroitua. Pistin aluksi tosi miedon kompensaation:
Pyydän FMI:ltä lämpötilaennusteen tässä paikassa 1, 2 ja 3 tunnin päästä.
Jos sekä 1h-2h että 2h-3h ovat saman merkkisiä, eli ulkoilma nousee tai laskee, niin noiden erotusten summasta puolet annetaan Nibelle korjauksena.
Korjaus oli helpompi antaa käyttämällä ulkoista menoanturia BT25, koska siinä oli johtimet helposti hollilla.
Anturin korjauksen määrä on laskettu Niben lämmityskäyrältä.

Esim. ulkona nyt -6.5
FMI Ennustaa että 1h päästä olisi -8.7, 2h -9.64 ja 3h -10.61
Lasku on selkeä koska sekä 2h-1h että 3h-2h ovat molemmat negatiivisiä.
Noiden erotusten summasta otetaan puolet korjaukseen ((-9.64--8.7)+(-10.61--9.64))/2.0=-0.96
Lasketaan Niben lämmityskäyrältä paljonko -0.96 ulkolämpötilassa nostaisi menovettä ja valehdellaan Nibelle BT25-anturiin saman verran pienempi lukema.
Nyt pumppu reagoi nostamalla (tai laskemalla jos ulkona lämpiää) lämmitystehoaan muutaman tunnin etuajassa, pitää seurailla pari päivää miten tuo vaikuttaa.

Kustannukset:
1 lankavastus ja 1 kondensaattori raspin gpio PWM lähtöön jotta se näkyisi Nibelle anturina, sain kaverilta ilmaiseksi.
2m 2-karvaista anturijohtoa, oli vanhastaan
100 riviä python koodia raspiin meni kahdella kupilla kahvia.

edit. typoja

[sailor]

Eikä tuo aurinkojuttu auta ennakoimaan kylmenemistä.

En ymmärrä miksi kylmenemistä pitäisi ennakoida etukäteen. Pörssisähkö, auringonpaiste tai tuulikompensointi kuulostavat tarpeellisemmilta.

[k113635]

En ymmärrä miksi kylmenemistä pitäisi ennakoida etukäteen. Pörssisähkö, auringonpaiste tai tuulikompensointi kuulostavat tarpeellisemmilta.

Tuo kylmeneminen on minusta ihan samalla viivalla kuin lämpiäminen: tärkein syy on asumismukavuus ja toiseksi energiatehokkuus.

Ongelma varmasti korostuu meillä kun on paksu varaava laatta ja joissain tilanteissa hitaasti tehoa muuttava invertteripumppu. Niben käytös jatkuvan
käynnin rajamaissa on tehty selkeästi siten että se yrittää pysyä mahdollisimman kauan ns. tyhjäkäynnillä 20Hz:ssä. Mutta jos ulkolämpötila laskeekin
niin alas että tehoja pitää nostaa on tuosta tyhjäkäynnillänyhtämisestä voinut aiheutua jo parin tunnin viive siitä hetkestä kun ulkona rupesi kylmenemään.
(=asteminuutit ovat laskeneet reilusti). Tähän kun yhdistetään paksun varaavan laatan hidas reagointi 6-12h niin soppa on valmis.
Samoin kovilla pakkasilla suuret heilahdukset ulkolämpötilassa yhdistettynä pitkiin kv-sykleihin(=sauna) aiheuttivat turhia ryntäilyjä kovilla tehoilla.
Pienellä ennakoinnilla molemmista voidaan selvitä "helpommin". Tämä on siis uusimman teoriani oletus, nyt se täytyy todistaa oikeaksi kokeilemalla.

Tähän väliin täytyy todeta että "ongelma" tulee esilla tilanteissa jolloin ulkolämpötila muuttuu nopeammin kuin 2-astetta tunnissa useamman tunnin ajan,
sitä hitaammilla muutoksilla varsinkin jatkuvan käynnin alueella Nibe seuraa nätisti muutoksia perässä, vaikka välillä otankin varaajaan välipäästöjä.

Suurimmillaan tuosta aiheutuu sisälämpötilaan yli puolen asteen heitto. Lämpiämisen suurimipia piikkeja voidaan toki korjata huonetermostaateilla ja
sekä kylmenemisiä että lämpiämisiä sisälämpöön perustuvalla kompensaatiolla, mutta se pointti mitä ajan takaa on että tässä vaiheessa tilanteeseen
reagointi on niin turhaa jos tieto tulevasta olisi ollut jo aiemmin saatavilla.

Energiatehokuuteen tämä käytös rupeaa vaikuttamaan siinä vaiheessa kun kylmenemisen aikaista asteminuuttinotkahdusta ruvetaan korjaamaan
ajamalla pumppua suuremalla teholla ja tekemällä yli pyyntilämpötilan lämpöistä vettä jotta asteminuutit saadaan laskemaan josta seuraa se että
kaivolta tuleva wiina kylmenee enemmän ja tämä yhdistettynä korkeampaan lauhduttimen lämpöön laskee hyötysyhdettä ihan selkeästi.
(Lokeista näkyy jopa 10% pudotuksia COP:issa joka taitaa olla linjassa yli asteen laskusta kerupiirissä ja parin asteen nostosta lauhduttimella)

Lämpiämistapauksissa lämmitystehoa voidaan laskea paljon aiemmin kuin mitä suoraan ulkolämpötilaan perustuva säätö tekisi:
esim. Ensimmäisen yön testi näyttäis menneen putkeen. Ulkona rupesi lämpenemään voimakkaasti n. 07:00, mutta pumppu rupes himmaileen
jo viidestä eteenpäin. Eilinen takanpoltto hieman hankaloittaa, mutta tulee olemaan mielenkiintoista nähdä pystyykö jo noin pienellä 2-3h ennakoinnilla
pienentämään päivittäisen sisälämpötilan heilahteluja aurinkoisena kevätpäivänä.

En usko mitään näiden säätöjen tuovan kovin suuria pienennyksiä sähkölaskuun, mutta ihan mielenkiinnosta ajattelin kokeilla miten käytäntö rimmaa
oman älynväläysteorian kanssa. Fiilis on vähän sama kuin katsellessa jotain autokuskia joka kiihdyttää voimakkaasti vaikka edessä on punainen valo,
voihan noinkin tehdä, mutta minusta se nyt on vaan tyhmää.

[k113635]

Siistin hieman shunttaukseen käyttämääni python-koodia ja siitä paistaa helposti läpi kuinka koko säätölogiikka supistuu
käytännössä tuon varaajasta paluun virtauksen hallintaan erittäin yksinkertaisella algoritmillä.

Absoluuttisista virtauksista ja lämpötiloista riippumatta (näitä kahta käytetään vain "sopivan" virtauksen laskemiseen)
niin kauan kun varaajasta tulee viileämpää vettä kuin lattialämmityksen paluusta niin sekoitetaan varaajasta "sopivalla"
virtauksella kylmää vettä lauhduttajalle menevään veteen. Kun ll-paluu ja varaajan alaosan lämpötilat kohtaavat
hidastetaan varaajalta tuleva virtaus minimiiin.

Syy miksi varaajan pystyvirtausta ei kannata kokonaan lopettaa on kv-esilämmityskierukoiden lämmitystehon lasku
jos pystyvirtaus loppuu(?) (teho tässä tapauksessa tarkoittaa sitä kuinka suuri on samalla virtauksella varaajassa kierukan
korkeudella olevaa veden vs. esilämmityskierukasta lähtevän veden lämpötilojen erotus).
Terminen sekoittuminen Jäspissä tapahtuu yllättävän rauhallisesti, ylä- ja alaosan välinen laipio vaikuttanee asiaan.
Tämä seikka lienee monelle itsestäänselvyys, mutta itse yllätyin ilmiön näkymisestä lokituksessa. Joka päivä oppii jotain uutta.

[fraatti]

Vieläkun keksit sellaisen koejärjestelyn millä saa todettua kuinka tuollainen pytty falskaa lämpöä yläosasta alaosaan. Eikös samoja varaajia suositella myös siihen että yläosa ladataan kv-lämpöön ja alaosa ll-lämpötilaan. Minua kiinnostaisi kuinka suuri lämmönsiirtymä tuollaisessa tapauksessa tapahtuu ylä ja alapytyn välillä. Eli ts. paljonko kv lämpöä pääsee siirtymään ll-puolelle...

Sinullahan tämä ei merkkaa mitään mutta toisenlaista käyttöä ajatellen.... 

[k113635]

Se on harmi ettei tullut tehtyä paluuputkeen toista haaraa laipion päälle. Siinä olis helposti nähnyt mitä tapahtuu kun kv-esilämmitys kylmentää
alaosan lähelle kunnalta tulevaa 3-astetta, mutta laipion päällä olisi ollut 24-30 asteinen lämmitysvesi. Ero olisi ollut samaa luokaa kuin mainitsemassasi lämmitys
alaosassa ja kv yläosassa kytkennässä. Ja kyllä tuo lämmöln johtuminen kiinnostaa molempiin suuntiin, sillä leikittelen vieläkin ajatuksella aurinkolämmöstä.
Jos toteutan aurinkolämmön jossain vaiheessa niin samalla pistän paluukorkeuden varaajaan säädettäväksi, vaikka siinäkin voi käydä niin ettei
aurinkokierukan lämpö nouse yläosaan riittävän nopeasti ilman pystyvirtausta joka vaatisi paluun varaajan pohjalle. (kai tohokin väliin tarvitaan
moottorishuntti jotta toimii koko vuoden.)

Voin koittaa mitä tapahtuu kun pistän shuntin tasapainoittamaan virtaukset siten ettei varaaja lataudu ollenkaan ja samalla sulkea ylemmän
kv-kierukan pois käytöstä, mutta johtuen oumannin moottorin hitaudesta pääsee tuossa aina välillä vedet hieman sekoittumaan esim. kv-syklin lopuksi kun
Nibe jäähdyttää lauhduttimensa lämmityslähtöön.

Mutta noita ennen pääsen ensi viikolla vihdoin toteuttamaan koko lämmitysjärjestelmän askelvastekokeen koska matkan takia talomme on tyhjillään.
Meinasin pistää Niben lomatilaan (ei kv:tä ja lämmityskäyrän laskua 4-astetta) vaikka kolmeksi päiväksi ja seurata sitten mitä tapahtuu kun lämmitys alkaa
ja yritetään päästä takas normaalilämpöihin. Toivottavasti ensi viikosta ei tule niin lämmin että sekoittaa testin. Samalla tuossa selviää varaajien
lämpövuodot viilenemisvaiheessa.

[k113635]

Tänään sattuikin hyvä päivä testata miten pieni FMI:ltä kysytty ennustelu auttaa väistämään kevätauringon ilmestymisestä
seuraavat sisälämpötilan nousut. Voishan noita ylimääräisiä lämpöjä jäähdytykselläkin tasata, mutta jotenkin se tuntuis 'turhalta'.
Shunttia ohjaava palikka kyselee FMI:ltä muutaman tunnin eteenpäin ennustetta ja jos ulkolämpötila joko lämpiää tai
viilenee riittävästi niin Niben ulkoista lähtöanturia huijataan sopivasti näyttämään eri lukemaa kuin mitä lähtevä vesi
oikeasti on jolloin asteminuuttiperustainen ohjaus rupeaa regoimaan tulevaan muutokseen jo hivenen etukäteen.

Näin toimi paksu lattialämmitys puutalossa ilman ennakointia kun ulkona lämpeni n. 11-astetta (-3.8 -> 7.5)
-> sisälämpö heiluu 0.7-asteen sisällä.


Pieni 3-4 tunnin ennakointi ja sisälämpö pysyy 0.4-asteen sisällä vaikka ulkolämpötilan muutos  on melkein 15-astetta (-4.2 - 10.3).

Joko sattui sopivan tuulinen päivä tai sitten pitää todeta projekti onnistuneeksi.

Itse asiassa tuo 16:00- tapahtunut lämpiäminen johtui ennemminkin siitä että koko perhe ilmestyi taloon ja ruvettiin
laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkejä. Tästä päästäänkin viimeiseen isompaan puuttuvaan lämmitysjärjestelmän ohjauksen takaisinkytkentään.
Muualla kuin mlp:ssä tapahtuva sähkönkulutus kannattaa ottaa huomioon lämmityksessä ja kompensoida sitä jollain pienellä
kertoimella, näin ei sisällä turhaan lämpiä vaikka paistettais kinkkua samaan aikaan kun sekä astian- että pyykinpesukone on päällä. Onkohan
missään pumpussa tai shuntissa tällaista ohjausta jo vakiona, jotenkin tuntuis itsestään selvyydeltä  ruveta himmaan lämmitystä jos
sähkönkulutus yhtäkkiä nousee kilowatteihin (vaatimuksena on tietenkin että säätöjärjestelmä osaa erottaa lämmityssähkön ja muun kulutuksen).

[Kimmo_L]

Shunttia ohjaava palikka kyselee FMI:ltä muutaman tunnin eteenpäin ennustetta ja jos ulkolämpötila joko lämpiää tai
viilenee riittävästi niin Niben ulkoista lähtöanturia huijataan sopivasti näyttämään eri lukemaa kuin mitä lähtevä vesi
oikeasti on jolloin asteminuuttiperustainen ohjaus rupeaa regoimaan tulevaan muutokseen jo hivenen etukäteen.

Näyttää mielenkiintoiselta.

Olen miettinyt hieman vastaavanlaista systeemiä itselle. FMI:n avoimen data ennustedataakin on sattumoisin työprojektissa jo käytetty, joten siihen löytyy itseltä valmiit koodit.

Miten olet tarkalleen ottaen toteuttanut tuon Niben anturin "huijaamisen"? Onko Niben anturi normaali NTC-vastus ja millaisella kytkennällä muutat sitä? 
Miksi siihen tulee tuollainen graafissa näkyvä nopeampitaajuinen "värinä" noiden eri tasojen lisäksi?

[k113635]

Olen miettinyt hieman vastaavanlaista systeemiä itselle. FMI:n avoimen data ennustedataakin on sattumoisin työprojektissa jo käytetty, joten siihen löytyy itseltä valmiit koodit.

Softaperffioptimointeja vuosia tehneenä hirvittää nähdä monen kilotavun möhkäle josta parsitaan pari lämpötila-arvoa, onneksi pythonilla saa parsinnasta kohtalaisen siistin.
Nää on juuri niitä hetkiä kun tuntee itsensä vanhaksi, en keksi yhtään lisäarvoa mitä tuo wfs/omso/wml2 paketointi noihin fmi:n datoihin tuo, mutta eipä mun tartekaan.

Miten olet tarkalleen ottaen toteuttanut tuon Niben anturin "huijaamisen"? Onko Niben anturi normaali NTC-vastus ja millaisella kytkennällä muutat sitä? 
Miksi siihen tulee tuollainen graafissa näkyvä nopeampitaajuinen "värinä" noiden eri tasojen lisäksi?

Nibe tekee asian helpoksi, asennusohjeessa on suoraan tällainen taulukko:


Kytkin Niben BT25:en tilalle raspin pwm ulostulon jossa on RC-alipäästösuodin. Alkuperäinen ajatus oli korvata BT1-anturi, mutta sen johdotus on niin siististi
kourutettu etten raaskinut napsaista sitä mistään väliltä poikki. BT25 sattui sijaitsemaan raspin lähelle ja siinä on pienempi lämpötila-alue millä toimitaan
joten konvertointi lämpötiloista pwm-lähtöön on helpompi tehdä koska noin pienessä haarukassa (25-35) menee muutos yksinkertaisella lineaarisovituksella.

Tuo BT50:n värinä johtuu anturin epätarkkuudesta ja kuvan pienestä yksikönvalinnasta, kuvaaja on piirretty suoraan pumpulta tulevista datoista.

edit. typoja

[Kimmo_L]

Nää on juuri niitä hetkiä kun tuntee itsensä vanhaksi, en keksi yhtään lisäarvoa mitä tuo wfs/omso/wml2 paketointi noihin fmi:n datoihin tuo, mutta eipä mun tartekaan.

Vanha taidan minäkin olla, ainakin vastavalmistuneiden silmissä.

Ihan kaamea tuo formaatti on, erityisesti multipointcoverage-versio... Ei nyt viitsi tällä palstalla mennä tarkemmin noihin yksityiskohtiin.

Kaipa tuo jonkinlainen standardi meteorologian alalla on ja ehkä niillä on erilaisia softia, jotka syö nimenomaan tuota formaattia. No, ei siinä mitään, hyvillä kirjastoilla parsiminen sujuu kyllä.

Nibe tekee asian helpoksi, asennusohjeessa on suoraan tällainen taulukko:

Ahaa, Nibehän on suorastaan tehnyt asian helpohkoksi. Omassani tarvitsisi vähän reverse-engineeringia selvittääkseen, miten mittaus toimii.

[k113635]

Pientä päivittelyä:

Niben automaattinen lämmitysjärjestelmän pumpun säätö on osoittautunut hieman ongelmalliseksi koska lj-pumppu muuttaa nopeuttaan vähän väliä
ts. lauhdutinvirtaus muuttuilee. Tuosta seuraavan shuntin muutoksen (jotta virtaus varaajasta pysyisi vakiona) muuttaa lähtevän veden
lämpöä joka puolestaan hetken kuluttua muuttaa paluun lämpöä joka puolestaan pistää Niben säätämään lauhdutinvirtausta.
-> Järjestelmä jää erittäin helposti värähtelemään.

Tähän yhdistettynä ongelmat raspissa uuden 4.x kernelien kanssa sai aikaan sen että yksinkertaistin järjestelmää erittäin rankalla kädellä.

Entinen:
3 virtausanturia, 9 lämpötilamittausta ja lokitusdatat nibestä joiden perusteella oumannin tila ja shuntin asento lasketaan.

Uusi:
0 virtausanturia, 0 lämpötilamittausta ja vain lokitusdatat nibestä joiden perusteella:
Jos Nibe tekee käyttövettä tai on levossa niin ouman ohjaa lähtevän menoveden lämpötilaa automaatti-asennossa
samalla käyrällä kuin Nibe. Lämmitettäessä shuntin asennoksi pistetään suoraan kompressorin taajuus 20-90Hz -> 20-90%.
Vanhoista lokeista katsottuna tuolla ohjauksella pääsee n. 95% samoihin tuloksiin kuin entisellä säädöllä, mutta järjestelmä on
yksinkertaisempana kertaluokkaa luotettavampi eikä Niben hitaan taajuusmuutosten takia jää värähtelemään.

Mitä yksinkertaisempi, sitä yksinkertaisempi.

[k113635]

Taas päivityksiä.

Pelkkään kompressorin taajuuteen perustuva virtausten hallinta ei toimi (täydellisesti). Riippumatta huoltovalikon kautta annetuista virtausasetuksista (mulla nyt 4@+20, max 50%) niin Nibe arpoo joka käynnistyksellä oman hihavakionsa mukaisesti lauhdutindeltan 4:n ja 5:n väliltä ja kököttää tiukasti siinä. Ja taajuuden muutosten myötä päätyy taas johonkin random arvoon. Samoin kiertopumpun nopeuksien muutosten ja taajuuden muuttumisen välillä on toisinaan pitkäkin aikaväli.

Paremmaksi taktiikaksi on osoittautunut reilu keskinkertaistaminen lauhdutinpumpun kiertonopeudelle ja shuntin säätäminen tämän keskiarvon perusteella. Tulis nyt kunnon pakkaset niin sais skaalattua koko alueen kohdilleen, mutta ainakin -5C tuntuis toimivan.

Huono puoli siinä että säätö tapahtuu ilman virtausmittareita on kykenemättömyys reagoida huonekohtaisten termostaattien muutoksiin. Mutta tavoite on kuitenkin minimoida termostaattien tarve, joten tuo ei muodostune ongelmaksi.

[k113635]

Innostuin poltteleen takkaa, joten oli pakko pistää virtausanturi takas lattialämmityskierrosta palaavaan
putkeen. Keskiarvoistamalla tämäkin virtauslukema sopivasti ei järjestelmässä enää esiinny vakiohuojuntaa
häiritsevästi.