LV-kierron vaikutus lämpöhävikkiin

[rdonner]

Meillä on lämpöpumppu autotallissa josta on 30 m matka talolle joka rakennettu 1999. Eristetyt syöttöputket on kaivettu maahan. Kun suljen LV-kierron muutamaksi tunniksi ja avaan kuumavesihanan ensimmäisinä kahtena minuutteina tulee vain jääkylmää vettä ja sitten lämpö tulee vähitellen. Oletan että hävikki on melkoinen mutta voiko energiamäärän mitata jollain konstilla? Vaikuttaako LV-jäähtyminen miten paljon lämpöpumpun käynnistysmäärään. Kannattaako tämän takia hankkia esim 200 LV-varaaja (olen uusimassa lämpöpumpun).

[Seagear]

Kyllä se jatkuvan kierron aiheuttama hävikki on melkoinen. Tein joskus kokeen, jossa latasin varaajan täyteen ja laitoin kierron päälle. Sitten ajanotto päälle että koska pumppu lähtee tekemään uudestaan käyttävettä ja lukemat ylös siitä, paljonko varaajan lämpötila on tällöin pudonnut. Ja kokeen aikana ei siis laskettu tippaakaan vettä yhdestäkään hanasta.

Kokeen perusteella laskin, että keskimääräinen lämpöhäviö kokeen aikana oli 840 W. Tekisi vuositasolla n. 7000 kWh vaikka eihän se lämpöhäviö tietenkään vakiona pysy ympäri vuoden. Ja meidän tapauksessa lämpö tulee hyödyksi taloon kun ei tarvitse mitään kanaalia lämmitellä.

[tomppeli]

Kannattaako tämän takia hankkia esim 200 LV-varaaja (olen uusimassa lämpöpumpun).

Aika hyvä ratkaisu on sellainen, että laitat talon puolelle kuumaa käyttövettä varten pienehkön n. 30 - 50 litraisen käyttövesivaraajaan,
jonka kylmän vesijohtoveden sisääntuloputken liitäntään liitetään piharakennuksessa olevasta lämpöpumpusta tuleva kuuman käyttöveden linja.

Lämpöpumpulta tuleva lämmin käyttövesi joutuu siis kulkemaan talon puolella olevan sähkölämmitteisen varaajan läpi.
Sähkölämmitteisen varaajan termostaatti asetetaan suunnilleen samaan lämpötilaan, kuin lämpöpumpun käyttöveden lämpötila.

Tällä tavalla tupaan tulee aina kunnollinen lämmin käyttövesi.
Sähkövaraaja lämmittää vain sen maaputkesta tulevan kylmäpulssin vesimäärän, mutta veden hukkaa ei synny turhasta juoksuttamisesta.

[rdonner]

Erittäin hyvä idea Tomppeli! Pieni varaaja ei kustanna paljoa ja sen sisältämän vesimäärän lämpimänä pitäminen ei varmaan paljon sähköä syö. Tosin talossa on kaksi eri kohdissa taloa olevaa veden jakotukkia joille pitää järjestää talon sisäinen kierto. Suurin osa energiasta menee kyllä ulkona maahan.

[k113635]

Täällä on käytössä pieni 30l Jäspin VLK-varaaja lyhentämässä odotusaikoja, koska saneerauskohteeseen ei saanut järkevästi tehtyä kv-kiertoa,
mutta siirtomatkaksi mlp-pumpulta käyttökohteille on n. 10m 18mm putkea (lämpimän lattian betonilaatassa).

Kokemuksia:
-Pienen varaajan 15mm yhteet rajoittavat virtausta aika paljon ja koska käytössä on vielä kv-esilämmitys kahdella kierukalla piti tuota virtauseroa kylmän ja kuuman välillä lopulta korjata erillisillä paineensäätimillä kylmälle ja kuumalle puolelle.
-Pikkuvaraajan LK-merkkinen sekoitin ei sulje millään asetuksella varaajan kylmää tuloa kokonaan -> jos pikkuvaraajan termostaatin pisti niin isolle ettei legionellasta olisi tarvinnut murehtia (+55) ja samalla shunttasi mlp:ltä tulevan veden lämpöä pikkuisen alas (n. 44-asteeseen) niin pikkuvaraajan kulutus nousi kesällä suuremmaksi kuin maalämpöpumpun kokonaiskulutus vaikka mlp lämmittää lisäksi pesutiloja. (3.1kWh vs. 2.9kWh).
Pitämällä pikkuvaraajan termostaatti n. 35:ssä niin sen yläosassa on kokokailla samanlämpöistä vettä kuin mitä mlp:ltä shunttaamattomana tulee (ka n.46) ja sähkönkulutus on alle 0.5kWh/vrk.
Legionellat tapan käsin kerran kuussa.

Odotusaika käyttöpisteissä on nyt 5-6s ja ilman tuota pikkuvaraajaa ehkä pahimmillaan 30s, ei tuosta mukavuuden lisäyksestä alle 20kWh/kk ole paljoa.

Yhteenveto: voin lämpimästä suositella pikkuvaraajaa kierron sijaan, mutta kannattaa perehtyä hieman säätöihin ettei kulutus yllätä. Samoin kannattaa valita varaaja jossa olisi isommat yhteet jos käyttövesipisteitä on useampi. Täällä tuo jäspi valikoitui siksi että se oli hankittu muutamaa vuotta aiemmin autotalliin käsienpesuvesilämppäriksi.

[rdonner]

Kiitos k113635 kertomuksesta. Näin nopeasti ajateltuna voi olla että ei löydy pientä varaajaa isoilla yhteillä, näyttäisi olevan 15 mm tai 1/2 tuumaa noissa pieniissä ja 3/4 isommissa n 70 l ylöspäin. Olisi kyllä hyvä välttää nuo sinun kohtaamasi haasteet ja niiden tuomat tilpehöörit.

PS. Täytyy kiittää foorumia siitä että täältä saa nopeasti hyviä vastauksia.

[papi]

Mitä pienempi varaaja, sen nopeammin se jäähtyy ja useammin käynnistyy.

Omasta järjestelmästä esimerkkini:
- LVV 400 litraa
- Tavoitelämpötila 53 C
- LKV:n kierto on
- Kanaalia maassa n.15 metriä ja sisäistä kiertoa 30 metriä
- Kokonaisvedenkulutus 200m3 vuodessa, josta lämpimän veden osuus n. 60%.
- 5 henk. perhe, "normaalit" käyttötottumukset veden suhteen.

Nykyiset asetukset:
- LKV:n kierto rytmitetty 5 min päällä, 25 min pois
- LKV.n kierto päällä klo 06-22 joka päivä
- LVV pyyntilämpötila 53 astetta ajastettu klo 06-18 ylälämpö ja 18-22 koko varaaja

Huomioita, ei laskettuja vaan kokeellisia:
- Kuluttaa viikossa keskimäärin 160kWh energiaa (MLP 45kWh)
- Kesällä viikossa 145kWh (MLP 40kWh) ja talvella 175kWh (MLP 50kWh)
- Jos muuttaisin asetukset jatkuvalle kierrolle ja nostaisin pyyntilämpötilan 60 asteeseen, kasvaisi energiantarve noin 100%.
- Pelkkä kierron rytmityksen muutos 5 min päällä, 10 min pois, kasvattaisi energiantarvetta 20 %.
- Vuotuinen sähkölasku LKV:n osalta noin 300 euroa (2300kWh).

Summa summarum:
- LKV:n kierto käyttömukavuudeltaan huippu, mutta energiaa se hieman hukkaa.
- Jos olisin korvannut LKV:n kierron asunnon pikkuvaraajalla, olisi sähkönkulutus ollut samaa luokkaa kuin nyt, mutta viive lämpimälle vedelle olisi ollut häiritsevä.

Pieni varaaja asuinrakennukseen on hyvä idea sekä edullinen toteuttaa ja käyttää. Siinä kuitenkin häviää talon sisäisen kierron viiveettömyys, eli jos on pitkiä sisävetoja, niin voi joutua odottamaan silti 20-30 sekuntia ennenkuin sekottajasta tulee lämmintä vettä.

Edit. Korjasin termistöä

[Roori]

Kiitos k113635 kertomuksesta. Näin nopeasti ajateltuna voi olla että ei löydy pientä varaajaa isoilla yhteillä, näyttäisi olevan 15 mm tai 1/2 tuumaa noissa pieniissä ja 3/4 isommissa n 70 l ylöspäin. Olisi kyllä hyvä välttää nuo sinun kohtaamasi haasteet ja niiden tuomat tilpehöörit.

PS. Täytyy kiittää foorumia siitä että täältä saa nopeasti hyviä vastauksia.

Eikös tuota 'pienipäisyyttä' saa kompensoitua kun laittaa isompiaukkoisen säätimen ja pitää priimaria kuumana vaikka 65C+++, eli kuumasta aiheutuu se ettei tarvii niin paljon sitä sekottaa mukaan pienien pillien läpi. Lämpöhäviöt tietty kasvaa kun kuumempana, mutta lieneen joka tapauksessa paljon pienenmmät kuin LKV-kierrossa...voihan tuon laittaa kellon taakse ja pienempi kokoinen priimari jos vaikka pitää +80C:ssä.

[rdonner]

Mitä pienempi varaaja, sen nopeammin se jäähtyy ja useammin käynnistyy.

Omasta järjestelmästä esimerkkini:
- KVV 400 litraa
- Tavoitelämpötila 53 C
- LKV on
- Kanaalia maassa n.15 metriä ja sisäistä kiertoa 30 metriä
- Kokonaisvedenkulutus 200m3 vuodessa, josta lämpimän veden osuus n. 60%.
- 5 henk. perhe, "normaalit" käyttötottumukset veden suhteen.

Nykyiset asetukset:
- LKV:n kierto rytmitetty 5 min päällä, 25 min pois
- LKV.n kierto päällä klo 06-22 joka päivä
- KVV pyyntilämpötila 53 astetta ajastettu klo 06-18 ylälämpö ja 18-22 koko varaaja

En ihan ymmärtänyt kokoonpanoasi. Onko sinulla lämpöpumpussa varaaja ja sen lisäksi sähkövaraaja yhteensä 400l? Onko lämpöpumppu kytketty ulkoiseen varaajaan? KVV=kuumavesivaraaja?, LKV=lämmin käyttövesi?

[papi]

En ihan ymmärtänyt kokoonpanoasi. Onko sinulla lämpöpumpussa varaaja ja sen lisäksi sähkövaraaja yhteensä 400l? Onko lämpöpumppu kytketty ulkoiseen varaajaan? KVV=kuumavesivaraaja?, LKV=lämmin käyttövesi?

Viessmann 300G 10 kW+Vitocell 100-V 390L eli erilliset
Maalämpöpumppu+lämminvesivaraaja

[rdonner]

Vaihtoehtoni ovat siis joko erillinen LVV 200-400 litraa lämpöpumpun kylkeen ja LV-kierto aika-ohjaukseen tai lämpöpumppu sisäisellä varaajalla ja pieni sähkövaraaja taloon. Kumman valitsisitte?

Tähän asti on ollut käytössä lämpöpumppu 180 l sisäärakennetulla varaajalla.

[Roori]

Vaihtoehtoni ovat siis joko erillinen LVV 200-400 litraa lämpöpumpun kylkeen ja LV-kierto aika-ohjaukseen tai lämpöpumppu sisäisellä varaajalla ja pieni sähkövaraaja taloon. Kumman valitsisitte?

Tähän asti on ollut käytössä lämpöpumppu 180 l sisäärakennetulla varaajalla.

Tämän ketjun perusteella tuo sininen olis mun valinta..._{jos pumppua ei kiinnosta asuintiloihin siirtää} 

[papi]

Vaihtoehtoni ovat siis joko erillinen LVV 200-400 litraa lämpöpumpun kylkeen ja LV-kierto aika-ohjaukseen tai lämpöpumppu sisäisellä varaajalla ja pieni sähkövaraaja taloon. Kumman valitsisitte?

Tähän asti on ollut käytössä lämpöpumppu 180 l sisäärakennetulla varaajalla.

Ensimmäisen.

[tk-]

Kokeilisin ensimmäisenä vaihtoehtoa c, eli pelkästään kierron ajastamista jos se on helposti toteutettavissa..? Tuo varaajatilavuuden kasvu ei liene niin välttämätön ainakaan aluksi.

[fraatti]

Nykyiset asetukset:
- LKV:n kierto rytmitetty 5 min päällä, 25 min pois
- LKV.n kierto päällä klo 06-22 joka päivä
- LVV pyyntilämpötila 53 astetta ajastettu klo 06-18 ylälämpö ja 18-22 koko varaaja
- Kanaalia maassa n.15 metriä ja sisäistä kiertoa 30 metriä

Huomioita, ei laskettuja vaan kokeellisia:
- Kuluttaa viikossa keskimäärin 160kWh energiaa (MLP 45kWh)
- Kesällä viikossa 145kWh (MLP 40kWh) ja talvella 175kWh (MLP 50kWh)
- Jos muuttaisin asetukset jatkuvalle kierrolle ja nostaisin pyyntilämpötilan 60 asteeseen, kasvaisi energiantarve noin 100%.
- Pelkkä kierron rytmityksen muutos 5 min päällä, 10 min pois, kasvattaisi energiantarvetta 20 %.

Oliko tuolla kierron jaksoaikojen pidentämisellä mitään vaikutusta käytännön kierron toimivuuteen eli siihen kuinka lämpöä tulee hanasta?



Osa kanaalissa tapahtuvasta häviöstä päätyy varmasti asuntoa lämmittämään jos putket kiertävät lattiassa ja kanaalissa tapahtunee myös lämmönsiirtymistä kuumista käyttövesiputkista viileämpiin lämmitysputkiin. Huomasitko kv ja lv energian suhteissa muutoksia kun teit muutoksia ajastuksiin?

[rdonner]

Kokeilisin ensimmäisenä vaihtoehtoa c, eli pelkästään kierron ajastamista jos se on helposti toteutettavissa..? Tuo varaajatilavuuden kasvu ei liene niin välttämätön ainakaan aluksi.

Tässä välissä ehdin jo asentaa kellokytkimen kiertopumppuun, kytkin on mekaaninen ja siinä on 15 min askeleet. Laitoin kokeiluna 15 min päälle 30 min pois klo 06-23. Minulla ei ole keinoa seurata miten tämä vaikuttaa sähkönkulutukseen muuta kuin sähköntoimittajan nettisivuilta joka sinänsä on ihan hyvä kun siinä näkee tunnin tarkuudella kokonaiskulutuksen.

[papi]

Oliko tuolla kierron jaksoaikojen pidentämisellä mitään vaikutusta käytännön kierron toimivuuteen eli siihen kuinka lämpöä tulee hanasta?



Osa kanaalissa tapahtuvasta häviöstä päätyy varmasti asuntoa lämmittämään jos putket kiertävät lattiassa ja kanaalissa tapahtunee myös lämmönsiirtymistä kuumista käyttövesiputkista viileämpiin lämmitysputkiin. Huomasitko kv ja lv energian suhteissa muutoksia kun teit muutoksia ajastuksiin?

Ei muutosta käyttömukavuuteen, heti tulee lämmintä vettä. Olisin muuttanut heti takaisin, jos olisi tullut viivettä.

Luonnollisesti häviötä tapahtuu asuntoon, mutta se on niin olematonta, ettei sitä voi kutsua lämmittämiseksi.

KV:n ja LV:n energian suhteissa tapahtui muutoksia koska KV:n ottoenergia pieneni. Mutta tarkoitit varmaan kysymykselläsi, että nousiko LV:n ottoenergia äkillisesti verrattuna ulkolämpötilaltaan vastaaviin viikkoihin. Vastaus on, että ei nousut, mikä yllätti jopa minut.

[fraatti]

Ei muutosta käyttömukavuuteen, heti tulee lämmintä vettä. Olisin muuttanut heti takaisin, jos olisi tullut viivettä.

Luonnollisesti häviötä tapahtuu asuntoon, mutta se on niin olematonta, ettei sitä voi kutsua lämmittämiseksi.

KV:n ja LV:n energian suhteissa tapahtui muutoksia koska KV:n ottoenergia pieneni. Mutta tarkoitit varmaan kysymykselläsi, että nousiko LV:n ottoenergia äkillisesti verrattuna ulkolämpötilaltaan vastaaviin viikkoihin. Vastaus on, että ei nousut, mikä yllätti jopa minut.

Millaisista energiamäärien muutoksista puhutaan 100% kierron ja ajastuksen erona?

Uponorin esitteet eivät tunne mitään muuta häviötä kuin sen joka tapahtuu ulos. Sinällään nuo häviöt eivät voi päädy kuin kahteen paikkaan. Joko kiinteistöä tai maaperää lämmittämään. Lisäksi luonnollisesti jossainmäärin tapahtuu lämmönsiirtymistä kuumemmista putkista viileämpiin. Onko kv-kierron putket roilottu lattian alla oleviin eristeisiin vai onko niissä jonkinlainen muunlainen eristys?


Ilman kanaaliakin käyttöveden kierto on melkoinen tuhlari mutta mua kiinnostaisi nimenomaan tuo kanaali osuus. Ja siellä tapahtuvat lämmönsiirtymiset. Osaako kukaan laskea noita lämmönsiirtymisiä? (tässä menee taas päiviä jos tuohon alkaa perehtymään...) 

Mulla on tuossa itsellä nippu 1-wire antureita ja ne odottaa motivaatiota että asentaisin ne kanaalin meno ja tuloputkiin. Kun virtauksen tietää niin tuosta on sitten helppo lämpötilojen perusteella laskea hävikki.

[k113635]

Pieni varaaja asuinrakennukseen on hyvä idea sekä edullinen toteuttaa ja käyttää. Siinä kuitenkin häviää talon sisäisen kierron viiveettömyys, eli jos on pitkiä sisävetoja, niin voi joutua odottamaan silti 20-30 sekuntia ennenkuin sekottajasta tulee lämmintä vettä.

Jep. Meillä tuo pieni varaaja toimii, koska yhtä lukuunottamatta kaikki vesipisteet sijaitsevat lähellä varaajaa. Ja se yksi piste taas on mlp:n lähellä, joten kuuma sinne otetaan siirtoputkesta suoraan.

Haluaisin vielä korostaa sellaista seikkaa, että pikkuvaraajan sekoittimen säätämisessä ei ole pelkästään haasteena saada sähkönkulutus mahdollisimman pieneiksi, vaan minimoida lämpiman veden lämpötilanvaihtelut siillä hetkellä kun mlp:lta tuleva kuuma on syrjäyttänyt kaiken siirtoputkessa olleen kylmän veden. Tämä on mielestäni erittäin iso asia kun puhutaan käyttömukavuudesta, koska asuin nuoruuteni talossa jossa suihkussa huomas turhankin helposti jos joku veti vessan samaan aikaan 
Nyt ei lämmöt heilu ja sähkönkulutus on riittävän pientä, joten pitää lyödä sinetti sekoittimeen.

[papi]

Millaisista energiamäärien muutoksista puhutaan 100% kierron ja ajastuksen erona?

Arvioisin kymmenien prosenttien muutosta.

[rdonner]

Mielenkiintoista seurata keskustelua täällä.

Kello-ohjaus näyttää toimivan ainakin sillä tavalla että lämpimän veden saannissa emme ole huomanneet muutosta. 15 min päällä 30 min pois asetuksella ainakaan. Miten vaikuttaa sähkönkulutukseen suhteessa kierto 100% ajasta en tiedä. Täytyy katsoa jos sähköntoimittajan lokista näkisi muutosta, epäilen että puhutaan niin pienistä ettei se erotu. Lämpöpumppu on niin vanhaa mallia että siitä ei saa käyntitietoja.

[papi]

Mielenkiintoista seurata keskustelua täällä.

Kello-ohjaus näyttää toimivan ainakin sillä tavalla että lämpimän veden saannissa emme ole huomanneet muutosta. 15 min päällä 30 min pois asetuksella ainakaan. Miten vaikuttaa sähkönkulutukseen suhteessa kierto 100% ajasta en tiedä. Täytyy katsoa jos sähköntoimittajan lokista näkisi muutosta, epäilen että puhutaan niin pienistä ettei se erotu. Lämpöpumppu on niin vanhaa mallia että siitä ei saa käyntitietoja.

Jos olet poistanut kierron yöajalta ja ajastanut päiväajan kierron, niin vaikutus on huomattava. Itse asettaisin kierron ajastuksen 15/45 min. Lisäksi jos pumpusta voi ajastaa lämpimänveden teon, niin senkin voi estää yöajaksi (23-06).

[Seagear]

Jos olet poistanut kierron yöajalta ja ajastanut päiväajan kierron, niin vaikutus on huomattava. Itse asettaisin kierron ajastuksen 15/45 min. Lisäksi jos pumpusta voi ajastaa lämpimänveden teon, niin senkin voi estää yöajaksi (23-06).

Onko talossa aina porukkaa paikalla? Meillä riittää hyvin kun ajastettua kiertoa pitää 15/45 päällä/pois välillä 17-22 ja 06-08.

[rdonner]

Siivooja käy kerran viikossa ja itse olen paljon kotona. Jos olisi viikkokello voisi siivoojan ja viikonloput ajaa tiuhemmalla käynnillä ja muut viikonpäivät harvemmalla. Saas nyt katsoa...

[papi]

Mitä pienempi varaaja, sen nopeammin se jäähtyy ja useammin käynnistyy.

Omasta järjestelmästä esimerkkini:
- LVV 400 litraa
- Tavoitelämpötila 53 C
- LKV:n kierto on
- Kanaalia maassa n.15 metriä ja sisäistä kiertoa 30 metriä
- Kokonaisvedenkulutus 200m3 vuodessa, josta lämpimän veden osuus n. 60%.
- 5 henk. perhe, "normaalit" käyttötottumukset veden suhteen.

Nykyiset asetukset:
- LKV:n kierto rytmitetty 5 min päällä, 25 min pois
- LKV.n kierto päällä klo 06-22 joka päivä
- LVV pyyntilämpötila 53 astetta ajastettu klo 06-18 ylälämpö ja 18-22 koko varaaja

Huomioita, ei laskettuja vaan kokeellisia:
- Kuluttaa viikossa keskimäärin 160kWh energiaa (MLP 45kWh)
- Kesällä viikossa 145kWh (MLP 40kWh) ja talvella 175kWh (MLP 50kWh)
- Jos muuttaisin asetukset jatkuvalle kierrolle ja nostaisin pyyntilämpötilan 60 asteeseen, kasvaisi energiantarve noin 100%.
- Pelkkä kierron rytmityksen muutos 5 min päällä, 10 min pois, kasvattaisi energiantarvetta 20 %.
- Vuotuinen sähkölasku LKV:n osalta noin 300 euroa (2300kWh).

Summa summarum:
- LKV:n kierto käyttömukavuudeltaan huippu, mutta energiaa se hieman hukkaa.
- Jos olisin korvannut LKV:n kierron asunnon pikkuvaraajalla, olisi sähkönkulutus ollut samaa luokkaa kuin nyt, mutta viive lämpimälle vedelle olisi ollut häiritsevä.

Pieni varaaja asuinrakennukseen on hyvä idea sekä edullinen toteuttaa ja käyttää. Siinä kuitenkin häviää talon sisäisen kierron viiveettömyys, eli jos on pitkiä sisävetoja, niin voi joutua odottamaan silti 20-30 sekuntia ennenkuin sekottajasta tulee lämmintä vettä.

Edit. Korjasin termistöä

Tarkemman laskennan tuloksena minun kiinteistössä LKV:n kierto kuluttaa tällähetkellä noin 500kWh vuodessa.
Quattro-kanaalin (15m, lattialämmitys ja lämminkäyttövesi) lämpöhäviöt noin 2100kWh vuodessa.
Twin-kanaalin (20m, lattialämmitys) lämpöhäviöt noin 750kWh vuodessa.
Molemmat kanaalit noin 1.5 metrin syvyydessä. Erittäin hyvin routaeristetty.

[fraatti]

Tarkemman laskennan tuloksena minun kiinteistössä LKV:n kierto kuluttaa tällähetkellä noin 500kWh vuodessa.
Quattro-kanaalin (15m, lattialämmitys ja lämminkäyttövesi) lämpöhäviöt noin 2100kWh vuodessa.
Twin-kanaalin (20m, lattialämmitys) lämpöhäviöt noin 750kWh vuodessa.
Molemmat kanaalit noin 1.5 metrin syvyydessä. Erittäin hyvin routaeristetty.

Onko sulla molempia kanaaleita käytössä? Pesutiloihin oma lv ja muihin tiloihin oma lv sekä kv?

Millä päädyit lukemiin? Vastaavatko lukemat tuloksia mitä voi laskea uponorin laskurilla? Mitähän maaperän keskilämpötila voisi olla tuolla syvyydellä, 6-8C ?

[papi]

Onko sulla molempia kanaaleita käytössä? Pesutiloihin oma lv ja muihin tiloihin oma lv sekä kv?

Millä päädyit lukemiin? Vastaavatko lukemat tuloksia mitä voi laskea uponorin laskurilla? Mitähän maaperän keskilämpötila voisi olla tuolla syvyydellä, 6-8C ?

Quattrossa kosteat tilat, Twinissä oleskelutilat.
Laskennassa käytin mm. RakMK D5, Uponorin teknistä ohjetta ja TTK:n julkaisuja. Omassa tapauksessa maaperän laskennallinen lämpötilan vaihteluväli vuodessa on noin 0-15 C.