Elämää IVT Geo 312c:n kanssa

[fraatti]

Puhdasta mutua. Epäilen että tuossa asennuksessa on ryssitty jotain eikä sitä ole tehty alunperin aivan bythebook. Sitten jälkikäteen tuo on saatu paikattua asentamalla tuo koneen ulkopuolinen vaihtoventtiili. Varaaja näyttää tyypiltään manttelille.

Tässä on koneen asennusvideosta pari kuvaa jossa näkyy koneen sisälle selvästi ja siellä on jo vaihtoventtiili. Jos nyt oikein tulkitsen niin tuo uusi vaihtoventtiili on hullunkiertoputken sekä puskurivaraajaan lähtevän putken välissä korvaamassa normaalia t-haaraa. Itseltä kyllä menee tuon funktio ohi.


Vanhemman koneen kytkentähän on neuvottu tekemään näin...


Saisiko tuosta asennuksesta vielä muutaman kuvan eri kulmista jos siitä saisi pääteltyä käytetyn kytkennän?

[luokyio]

Siis oliko sulla kylpyamme, vai lotrottelitko vesiä vain lasten pyttyihin? Jos on amme ja täytit sen ja vielä hienosti vedet riittää, niin se on hyvä juttu kyllä ja vedet on hyvällä tolalla. Olipa kyllä hieno homma, että selvisit noin yksinkertaisella säätelyllä tuosta.

Ei ole isoa ammetta, neljä lasten vannaa vain lotroteltiin täyteen plus pitkiä kuumia suihkuja.

Ainut mikä ihmetyttää on se, että miksi tuo toimi lähes viikon asennuksen jälkeen ihan hyvin, ja sen jälkeen vasta alkoi ongelmat? Jos siitä puuttui tärkeä osa niin kuinka ongelmat eivät alkaneet heti vaan vasta viiveellä?

Saisiko tuosta asennuksesta vielä muutaman kuvan eri kulmista jos siitä saisi pääteltyä käytetyn kytkennän?

Näköjään pömpelin sisällä on toinen samanlainen:


Ja kuvia tuosta ulkoasennuksesta:





Hankala näköjään saada tarkkaa yleiskuvaa tuossa kopissa...

[Roori]

Viittaisi mantteliin, mutta onko jotain oikeesti uutta sittenkin keksineet?
Tuo mantteli on oikeesti ihan ok muoto tehdä käyttövettä. Täytyy vaan ymmärtää idea.

oops ... mantelia niillä tuskin enää on se on ihan liian vanhaa tekniikkaa.

[euroshopperi]

No tuota oikosulkuputkea on kyllä aika vaikea mieltää järjestelmän osana tuossa IVT:ssä. Eli mitä sen on ajateltu tekevän?

[luokyio]

Nyt alkaa jo hyvin erottua putket.
eli tuo vaihtoventtiili kääntyy silloin kun kone lämmittää käyttövettä ja vaihtoventtiilin ansiosta vesi kiertää käyttöveden lämmityksen aikanakin pattereissa ja lattialämmityksessä?

Pikkuhiljaa oppii itsekin näkemään edes vähän miten mikäkin toimii. Yhtenä uutena ahaa-havaintona tajusin, että lattialämmitys toimii käyttövedellä. En tiedä vaikuttaako johonkin kytkentöihin jollain tavalla...

[k113635]

No tuota oikosulkuputkea on kyllä aika vaikea mieltää järjestelmän osana tuossa IVT:ssä. Eli mitä sen on ajateltu tekevän?

http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=Install_Geo312C_6720817257_01.pdf
"Bypass
Bypassledningen används bland annat för att optimera driften för den
interna och externa cirkulationspumpen. Den krävs också för att värme-
pumpens styrning skall fungera."

Tuolla taidetaan tehdä sama mihin itse tarvin 500l varaajan   

Ideana voisi olla että aina tarvitaan ulkoinen kiertopumppu, eikä sisäisellä pumpulla tehdä kuin lauhduttimelle sopiva virtaus.
Ohitusputkessa meno- ja paluuvedet sekoittuu riippuen virtausten suhteista. Ihan mielenkiintoinen idea, mutta ei varmasti ole ihan helpoin
saada toimimaan, varsinkin jos lämmityspiirin virtaus vaihtelee paljon (l. sisältää termostaatteja).

edit. typoja

[fraatti]

oops ... mantelia niillä tuskin enää on se on ihan liian vanhaa tekniikkaa.

Paha tuosta on mennä sanomaan kun missään sitä ei selvästi lue. Ilmavesi pyssyissä on myös tapahtunut tuo sama muutos että varaaja on alhaalla ja kylmäyksikkö ylhäällä. Myös niissä on tuo sama varaaja.



edit. Tässä asennusohjeessa olevassa kuvassa tuo näyttää kierukkavaraajalle. Pienenä lisähuomiona asennusohjeessa ivt:t tapa kytkeä lisäkäyttövesivarajaa on näköjään laittaa toinen varaaja sarjaan alkuperäisen varaajan kanssa(samaa ideaa voinee käyttää joku muukin jos käyttövesi ei riitä ja haluaa jälkikäteen asiaan parannusta). Asennusohje on täällä: http://doc.ivt.se/download.asp?pt=pdf&fn=Install_Geo312C_6720817257_01.pdf
Tässä asennusohjeessa ei tosin ole puskurivaraajaa ollenkaan.


Eräs mielenkiintoinen asia tässä on myös se että kompressorin tyyppi on twin rotary ja se on mitsubishin valmistama. Taitaa olla ensimmäinen mlp missä olen kuullut että majailee tuollainen kompressori. Kylmäaine näyttää olevan R410A. Samoin koneesta näyttää löytyvän jo elektroninen paisuntaventtiili.
Tälläinen on tuo twin rotary kompressori.
https://www.youtube.com/watch?v=diY6teQ34Ss

Ainiin ja jos joku ti-mies kaipaa ivt-varaosia tai hintoja niin niitä löytyy mm täältä http://jsenergi.com/category/350/reservdelar-varmepump-ivt-bosch-ivt-ivt-premiumline-eq-e10

[fraatti]

Ja kuvia tuosta ulkoasennuksesta:

Saisko jotain kuvaa vielä tuosta puskurin päältä?
Osaatko selittää mitkä putket lähtevät pattereille ja mitkä lattialämmitykseen?
Onko tuolla käyttöveden kierto?

[Täystiili]

Pikkuhiljaa oppii itsekin näkemään edes vähän miten mikäkin toimii. Yhtenä uutena ahaa-havaintona tajusin, että lattialämmitys toimii käyttövedellä. En tiedä vaikuttaako johonkin kytkentöihin jollain tavalla...

Minkä verran lämmitettävää pinta-alaa rakennuksessa on ja miten se jakautuu patteri- ja lattialämmityksen kesken? Miten lattialämmityksellä säädetään huonelämpötilaa? Minkä ikäinen asuinrakennus on kyseessä? Ilmeisesti käyttöveden kierto käytössä, montako vesipistettä, onko kuivaustelineitä kierrossa mukana, jatkuva vai ajastettu kierto käytössä?

[jm82]

Taitaa olla tosiaan aivan uusi varaaja ja kompressori myös, sekä kylmäaine.

Varmvatten
Volym varmvattenberedare l 190
Tillgänglig volym varmvatten +40 °C l 280

SCOP högtemperatursystem kallt klimat – 4,1 P-design 10kW
SCOP lågtemperatursystem kallt klimat – 5,6 P-design 11kW

Kompressortyp – Twin Rotary
Vikt köldmedium R410A kg 2,39

[luokyio]

Saisko jotain kuvaa vielä tuosta puskurin päältä?
Osaatko selittää mitkä putket lähtevät pattereille ja mitkä lattialämmitykseen?
Onko tuolla käyttöveden kierto?

Siinä puskurin päältä kuvaa, mutta tuosta ei siis lähde lattialämmitykselle lainkaan puskurivaraajalta. Pattereille lähtee luonnollisesti tuosta kiertovesipumpun putkesta, ja tuo kauimmainen on paluu.

Lattioille lähtee tuosta käyttöveden putkesta:



Käyttövedellä ei ole kiertoa.

Minkä verran lämmitettävää pinta-alaa rakennuksessa on ja miten se jakautuu patteri- ja lattialämmityksen kesken? Miten lattialämmityksellä säädetään huonelämpötilaa? Minkä ikäinen asuinrakennus on kyseessä? Ilmeisesti käyttöveden kierto käytössä, montako vesipistettä, onko kuivaustelineitä kierrossa mukana, jatkuva vai ajastettu kierto käytössä?

~180 neliötä, lattialämmitystä ehkä 30 m2 (kosteat tilat + niiden "eteinen"), loput pattereilla. Kymmenisen neliötä maakellaria, jossa patterilla pidetään +12 kesät talvet.

Lattialämmityksessä "patteritermostaatit", mikä lie oikea nimi? Käytännössä pidettävä viittä vaille täysin kiinni, muuten menee kuumaksi sillä lämmitetyt tilat.

1971 tehty talo, ikkunat uusittu 2011, muuten eristys lienee kutakuinkin alkuperäistä. Tiiliverhoiltu puurakenteinen talo. Ei kiertoa, vesipisteitä 2x suihkut, 1x vessa, 1x keittiö, 1x vesipiste pannuhuoneessa. Ei kuivaustelineitä.

[euroshopperi]

Puhdasta mutua. Epäilen että tuossa asennuksessa on ryssitty jotain eikä sitä ole tehty alunperin aivan bythebook. Sitten jälkikäteen tuo on saatu paikattua asentamalla tuo koneen ulkopuolinen vaihtoventtiili. Varaaja näyttää tyypiltään manttelille.

Tässä on koneen asennusvideosta pari kuvaa jossa näkyy koneen sisälle selvästi ja siellä on jo vaihtoventtiili. Jos nyt oikein tulkitsen niin tuo uusi vaihtoventtiili on hullunkiertoputken sekä puskurivaraajaan lähtevän putken välissä korvaamassa normaalia t-haaraa. Itseltä kyllä menee tuon funktio ohi.


Vanhemman koneen kytkentähän on neuvottu tekemään näin...


Saisiko tuosta asennuksesta vielä muutaman kuvan eri kulmista jos siitä saisi pääteltyä käytetyn kytkennän?

Mulla on tuon oikosulkuputken tilalla varaaja. Eli jos piirtäisi sen kaavioksi, niin tuo oikosulkuputki olisi jatkettu piirroksen toiseen laitaan, jolloin ylös tulee syöttö ja alas paluu. Siitä yläputkesta on sitten otettu T-haaralla 2 lämmityspiiriä siitä puolesta välistä, jotka omilla moottoreillaan pumppaa shuntin säätämänä tavaraa lämmitykseen. Moottorit on imupuolella ja siis työntää vettä alhaalla olevaan paluuputkeen, jos shuntti sattuu olemaan auki. Aika herkkä taitaa tuollainen oikosulku olla pienimmällekin viivyttelylle lämmityksessä. Ja termostaatit on varmaan ihan viimeinen vaihtoehto kierrossa.

[fraatti]

Siinä puskurin päältä kuvaa, mutta tuosta ei siis lähde lattialämmitykselle lainkaan puskurivaraajalta. Pattereille lähtee luonnollisesti tuosta kiertovesipumpun putkesta, ja tuo kauimmainen on paluu.

Lattioille lähtee tuosta käyttöveden putkesta:

~180 neliötä, lattialämmitystä ehkä 30 m2 (kosteat tilat + niiden "eteinen"), loput pattereilla. Kymmenisen neliötä maakellaria, jossa patterilla pidetään +12 kesät talvet.

Lattialämmityksessä "patteritermostaatit", mikä lie oikea nimi? Käytännössä pidettävä viittä vaille täysin kiinni, muuten menee kuumaksi sillä lämmitetyt tilat.

No niin nyt alkaa selkenemään. Mitä nämä putket ovat?



Mikä on syy että lattialämmitystä lämmitetään käyttövedellä? Johtuuko se siitä että käyttövesiputket hanoille ja lattialämmitykselle menevät aluperin samoja linjoja pitkin? Ja näinollen jommalle kummalle olisi tarvinnut vetää uudet putket kokonaan jotta nuo olisi saanut toisistaan erille?

[luokyio]

Nuo putket menee tuossa pumpun vieressä olevalle patterille, joka lisättiin tässä asennuksen yhteydessä. Aiemmin ei tarvinnut patteria, kun puukeskus vuoti niin paljon lämpöä muutenkin huoneeseen.

Sitä en tiedä miksi on käyttövedestä tehty aikanaan, lattian paluu yhdistyy jossain seinien sisällä tuohon putkeen, mistä tulee kylmä vesi pumpulle.

[fraatti]

Nuo putket menee tuossa pumpun vieressä olevalle patterille, joka lisättiin tässä asennuksen yhteydessä. Aiemmin ei tarvinnut patteria, kun puukeskus vuoti niin paljon lämpöä muutenkin huoneeseen.

Sitä en tiedä miksi on käyttövedestä tehty aikanaan, lattian paluu yhdistyy jossain seinien sisällä tuohon putkeen, mistä tulee kylmä vesi pumpulle.

ok. Sitten tuo onkin selvää pässinlihaa.

Käyttövedellä minkään lämmittäminen maalämmön yhteydessä ei ole oikein koskaan hyvä ratkaisu. Käyttövesi tehdään aina huonommalla hyötysuhteella määlämmöllä ja myös korkeampilämpöisempi vesi käy enemmän kompressorin päälle. Siksi tuosta olisi aina hyvä päästä eroon mahdollisuuksin mukaan. Lisääntyneiden käynnistysten ongelmaa tässä koneessa ei pitäisi olla mikäli kone vain osaa toimia niin kuin sen on periaatteessa mahdollista toimia eli käydä kokoajan ja vaihtaa automaattisesti käyttöveden sekä lämmitysveden välillä.

Jahka kerkeen niin piirustan jonkun kaavion, funtsitaan sitten mikä tuon ylimääräisen vaihtoventtiilin virka on.

[jm82]

Legionella kuumennusta saisi ehkä tehdä viikottain. Koska kytkentä on tuollainen missä vesi pääsee jäähtymään.
Tai joku sen suuntainen epäilys itsellä ainakin olisi. Välillä saisi ottaa termostaatit pois ja legionella kuumennus päälle. Eli legionella tappo noille lattialämmitysputkille myös. Putket kestää onneksi aika kuumaa vettä hetkellisesti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Legionella

Lämpötila on tärkeä legionellabakteerien kasvuun vaikuttaja. Legionellat pystyvät lisääntymään kun lämpötila on 20-45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30-37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6-66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n. Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.

Legionella tarttuu vain bakteereja hengittämällä keuhkojen kautta. Juomavedessä oleva legionella bakteeri kuolee ruuansulatusjärjestelmässämme.

Suomen rakentamismääräysten mukainen 55 asteinen lämmin käyttövesi ei käytännössä voi enää levittää legionellabakteeria

[fraatti]

Tässä. Jätin selkeyden vuoksi ylimääräisen patterin yms muuta roipetta pois. Myöskään käyttövedellä lämpiävä lattia ei taida liittyä tähän mitenkään... se saa vaan käyttöveden määrän alhaisemmaksi koska varaaja tuppaa sekoittumaan herkästi kierron takia.

Tämä kuvan perusteella mielestäni tuota yhdysputkea ei olisi tarvittu alunperinkään koska puskuri on kytketty noin. Mitä mieltä muut ovat?

[Täystiili]

Sitä en tiedä miksi on käyttövedestä tehty aikanaan, lattian paluu yhdistyy jossain seinien sisällä tuohon putkeen, mistä tulee kylmä vesi pumpulle.

Hyvin oudolta kytkentä kuulostaa lattialämmityksen osalta. Mikä kierrättää vettä lattiapiirissä? Paluu lattapiiristä ei oikein voi olla sama kuin kylmän käyttöveden tulo mlp varaajalle.

[luokyio]

Legionellakuumennukset on vakionakin viikottain joten en koske siihen.

Lattiapiirillä on oma kiertovesipumppunsa. Voin olla toki väärässä tuon paluun kanssa, mutta mikä on vaihtoehto? Kolme käyttövesiputkea tulee pumpulle, kylmä sisään, kuuma ja lattia ulos.

[fraatti]

Lattiapiirillä on oma kiertovesipumppunsa. Voin olla toki väärässä tuon paluun kanssa, mutta mikä on vaihtoehto? Kolme käyttövesiputkea tulee pumpulle, kylmä sisään, kuuma ja lattia ulos.

Ettei putket olisi näin:
lämmin ulos  >-----(kiertovesipumppu)--------(lattia+termostaatti)---> kierto sisään
kylmä sisään

Normaalisti nuo kaikki liitännät ovat pumpussa.

Jos käyttövesi tulee jotakuinkin välittömästi ilman odotteluja joka hanasta niin tällöin siellä on myös jonkinlainen kierto olemassa käyttövedelle tuon lattialämmityksen lisäksi. Sama pumppuhan sitäkin voi hoidella...

[luokyio]

Odotusaika on kauimmaisissa hanoissa pitkä. Yksi putki kolmesta häviää heti tuon pannuhuoneen seinän takana, jossa on siis nuo lattialämmitykset. Siitä eteenpäin menee vain kaksi putkea vesipisteille.

Koetan ottaa selventäviä kuvia vielä, oma ymmärrykseni näistä asioista kun on erittäin rajallinen, jos ei vielä ole käynyt ilmi 

[fraatti]

Katsoin tuon laitteen liitännät läpi ja tosiaan näyttäisi ettei siinä ole käyttöveden kierrolle paluuta erikseen. Usein käyttövedenkierrolle on paluu erikseen varaajan puoleen väliin sen takia ettei varaajan kerrostumat menisi kokonaan sekaisin. IVT:n inssit in näköjään ole kokenut tuota tarpeelliseksi. 

Kerrostumia on ainakin varaajaan aivan turha odotella... Mutta ehkäpä invertteri klaaraa tuon käyttöveden teon hyvin muutenkin? Ja esim on-off koneilla mahdollisia pakollisia stoppeja käynnitysten välissä ei tule ollekaan koska kone käy kokoajan ainakin lämmityskaudella.

[k113635]

Odotusaika on kauimmaisissa hanoissa pitkä. Yksi putki kolmesta häviää heti tuon pannuhuoneen seinän takana, jossa on siis nuo lattialämmitykset. Siitä eteenpäin menee vain kaksi putkea vesipisteille.

Koetan ottaa selventäviä kuvia vielä, oma ymmärrykseni näistä asioista kun on erittäin rajallinen, jos ei vielä ole käynyt ilmi 

Tämä kytkentäsi on hauska mysteeri, mikä sen mukavampaa kun kimpassa katsella ja ihmetellä, varsinkin nyt kun kämpässäsi riittää lämpöä ja lämmintä vettä.

Väritin kuvaasi asennusohjeen mukaiset kylmän ja kuuman käyttöveden putket. Pikkuputki joka lähtee sekoittimen varoventtiililiitännästä lähtee kylmältä puolelta.
Voisiko se olla jonkun lähimmän vesipisteen kylmän veden menoputki? Onko sekoittimen toisella puolella varoventtiili ja sen hukkaputki?

[jm82]

Lattiapiirillä on oma kiertovesipumppunsa. Voin olla toki väärässä tuon paluun kanssa, mutta mikä on vaihtoehto? Kolme käyttövesiputkea tulee pumpulle, kylmä sisään, kuuma ja lattia ulos.

Menisiköhän tuo "lattia ulos" tuohon yläpuolen kuvan siniseen haaraputkeen? Lattialämmityksen kiertovesipumppu olisi siis paluuputkessa.

Otin kuvan miten täällä menee. Punaisessa on ollut näköjään pientä vuotoa. Kuuma vesi lähtee kahteen eri suuntaan eri vesipisteisiin. Käyttövesi kierto on tulpattu. isot mustat on liuosputkia. Ei ole putkimies asentanut, kun oon ite vääntänyt Varaajasta käyttöveden esilämmitys ja käyttöveden ylipainekin on siellä pannuhuoneessa jossa on jonkunlainen lattiakaivo.

[luokyio]

Joo se on nimenomaan se lattialämmön lähtö, ja toiselta puolelta lähtee hukkaputki lattialle. Luulin itse asiassa että nuo on toisinpäin, mutta kylmältä puoleltahan se tosiaan lähtee.

Tässä lähempi kuva

[peki]

Pistetään tännekin yksi tyhmä kysymys.
Mitä jos tuossa uudessa pumpussa onkin tehty ns.käänteinen mantteli.
Eli varaava osa onkin kv-pönikän keskellä.
Kierukalla ei tuota IVT:n mainostamaa varaavuutta käyttövedellä voi selittää.

[Kimmo_L]

Joo se on nimenomaan se lattialämmön lähtö, ja toiselta puolelta lähtee hukkaputki lattialle. Luulin itse asiassa että nuo on toisinpäin, mutta kylmältä puoleltahan se tosiaan lähtee.

Oletko varma, että tuo liittyy lattialämmitykseen?

Se näyttää erittäin paljon varoventtiililtä ja sen purkuputkelta. Samoin sijoitus kylmälle puolelle viittaa siihen.

Jos se on varoventtiili, niin toivottavasti tuo putki johtaa viemäriin.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[fraatti]

Oletko varma, että tuo liittyy lattialämmitykseen?

Se näyttää erittäin paljon varoventtiililtä ja sen purkuputkelta. Samoin sijoitus kylmälle puolelle viittaa siihen.

Jos se on varoventtiili, niin toivottavasti tuo putki johtaa viemäriin.

Tässä on tuosta kikkareesta pdf.
Vasemmanpuoleisessa osassa on takaisku sisäänrakennettuna. Kuvaa kohti oleva putki on kierrolta palaava putki.
http://www.hals.ee/public/files/LK%20548%20valve%20combination.pdf

[Kimmo_L]

Tässä on tuosta kikkareesta pdf.
Vasemmanpuoleisessa osassa on takaisku sisäänrakennettuna. Kuvaa kohti oleva putki on kierrolta palaava putki.

Näköjään se on sitten sellainen.

Missä tuossa systeemissä on lämpimän käyttöveden varoventtiili? Sen pitäisi olla tuon takaiskun ja varaajan välissä kylmällä puolella. Onko IVT:n koneessa sellainen koneen sisäpuolella?

EDIT: Se taitaakin olla tuon paluuputken toisella puolella. Toisessa aiemmassa kuvassa näkyy hieman sitä ja ilmeisesti purkuputkea.

[luokyio]

Toisella puolella tuota viimeisintä kuvaa on varoventtiili, plus putki joka päättyy lattialle (tuossa huoneessa on siis lattiakaivo).

[luokyio]

Päivitellään nyt tätäkin. Sen jälkeen kun tuo lähti toimimaan, on menty (lähes) ongelmitta. Kahdesti on paineet pudonneet sen verran patteriverkostossa, että heitti vikatilan. Vikatila lähtenyt heti kun on himpun laskenut lisää vettä kiertoon. Jos vielä putoaa niin varmaan joutuu epäilemään jo vuotoa jossain? Luulisi ilmojen olevan tulleen pois jo pikkuhiljaa.

Lämmin vesi ei ole meidän käytöllä loppunut kertaakaan. Päivisin ja öisin pidän käyttöveden asetuksilla 40/48, ja illaksi nousee 48/55. En tiedä vaikuttaakohan miten käytännössä sähkön kulutukseen, mutta eipä tuo käytössäkään ole haitannut. Lämmintä on aina saatavilla kun tarvitaan.

[Mico]

Mikä virka tuolla vaihtoventtiilillä on tuossa kytkennässä? eikö tuo pelais myös samoilla kytkennöillä muuten, mutta ilman tuota yhdysputkea ja vaihtoventtiiliä?

[jolla]

kyseessä on IVT Geo 312 C
pukkaako tuo dataa ulos ja missä muodossa vai pitääkö antureita asennella jotta saisi lämpötilat jakeluun

[luokyio]

Pumppu on pelannut varsin hyvin. Kesäksi katkaisin lämmityskäytön kokonaan, ettei turhaan lämmittele kylminä öinä. Maalis-syyskuussa sähkönkulutus on ollut 4602 kWh isompi kuin vuotta aiemmin, eli n. 650 kWh kuussa enemmän verrattuna puukeskuslämmitysaikaan.

Neljä-viisi kertaa olen joutunut lisäämään kiertoon vettä, eli joku mättää jossain. Pahin skenaario on tietysti vuoto patteriverkostossa. Kuuluuko tuon painesäiliön koputellessa kuulostaa ihan tyhjältä? Luulisi että jos siellä vettä on, ei se "soisi"? Edelleen amatöörikysymys, antakaa anteeksi jos on ihan tyhmä kysymys

[Mettis]

Pistetään tännekin yksi tyhmä kysymys.
Mitä jos tuossa uudessa pumpussa onkin tehty ns.käänteinen mantteli.
Eli varaava osa onkin kv-pönikän keskellä.
Kierukalla ei tuota IVT:n mainostamaa varaavuutta käyttövedellä voi selittää.

Juttelin tällä viikolla maahantuojan edustajan kanssa ja kysyin tästä pumpusta ja sen varaajasta ja on kuulemma kierukkavaraaja.
Ei manttelia enää.

[fraatti]

Juttelin tällä viikolla maahantuojan edustajan kanssa ja kysyin tästä pumpusta ja sen varaajasta ja on kuulemma kierukkavaraaja.
Ei manttelia enää.

Taisin tuossa arvella samaa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6817.msg88904#msg88904

[luokyio]

Nyt täydet 12 kk takana niin, että saa katsottua jo uskottavasti kulutuslukemia. Helmikuu 2016 kun meni häslätessä, niin sitä ei vielä voinut ottaa laskuihin mukaan. Maaliskuu 2016-helmikuu 2017 kulutettu 20130 kWh koko talossa, kun vuoden 2015 aikana (kun puulämpö toimi vielä kuten piti) meni 9142 kWh. Eli pyöreät 11 000 kWh noussut sähkönkulutus. Mitoituslaskelma arvioi aikanaan kulutukseksi 8160 kWh, eli aika reippaasti yli mentiin. Joskin silti reilusti halvempaa kuin ostopuilla lämmittäminen, eikä kyllä sitä työmäärääkään ole ikävä.

Toki vaihtelua voi olla käyttösähkössäkin ties minkä verran, mm. kaivovesipumppu meni uusiksi viime vuonna käytyään poikkeuksellisen usein ja pitkiä aikoja varmaan puolen vuoden ajan, joten turhaa sähköä paloi senkin kanssa taistellessa.

Lämpöä on piisannut kelistä riippumatta, kertaakaan ei ole talo tai vesi kylmentynyt mitenkään havaittavasti. Vastusten käyttö on ollut estettynä, eli hyvin tuntuu riittävän kolmenkympin pakkasillakin.

Summa summarum, ei kaduta etten uusinut puukattilaa.

[fraatti]

Nyt täydet 12 kk takana niin, että saa katsottua jo uskottavasti kulutuslukemia. Helmikuu 2016 kun meni häslätessä, niin sitä ei vielä voinut ottaa laskuihin mukaan. Maaliskuu 2016-helmikuu 2017 kulutettu 20130 kWh koko talossa, kun vuoden 2015 aikana (kun puulämpö toimi vielä kuten piti) meni 9142 kWh. Eli pyöreät 11 000 kWh noussut sähkönkulutus. Mitoituslaskelma arvioi aikanaan kulutukseksi 8160 kWh, eli aika reippaasti yli mentiin. Joskin silti reilusti halvempaa kuin ostopuilla lämmittäminen, eikä kyllä sitä työmäärääkään ole ikävä.

Toki vaihtelua voi olla käyttösähkössäkin ties minkä verran, mm. kaivovesipumppu meni uusiksi viime vuonna käytyään poikkeuksellisen usein ja pitkiä aikoja varmaan puolen vuoden ajan, joten turhaa sähköä paloi senkin kanssa taistellessa.

Lämpöä on piisannut kelistä riippumatta, kertaakaan ei ole talo tai vesi kylmentynyt mitenkään havaittavasti. Vastusten käyttö on ollut estettynä, eli hyvin tuntuu riittävän kolmenkympin pakkasillakin.

Summa summarum, ei kaduta etten uusinut puukattilaa.

Minkä kokoinen talo kyseessä kun kulutus kuulostaa varsin suurelle?

Pikaisesti taaksepäin kelaamalla löytyi että käytössä on käyttöveden kierto(vai lämpeskö lattia samalla vedellä? ei muista eikä jaksa hakea). Olethan ajastanut sen ja mahdollisesti kiertopumppu vielä katkottaisella käynnillä(jos lattia ei lämpene)?

[luokyio]

152 neliötä lämmintä sisätilaa + joku reilu 10 neliötä puolilämpöistä (+12°C) maakellaria. Käyttöveden kiertoa ei ole, mutta kylppäriosaston (mitähän lie, 30-40 neliötä?) lattialämmitys tapahtuu energiaa hukaten käyttövedellä. Ei ole ajastettu mitenkään...

[Mettis]

Kulutus kuulostaa kyllä isolta. Voiko tuo käyttövesilämmitys selittää noin isoa kulutusta?