Yksi talo lisää mitoitukseen

[perle]

Yritänpä minäkin anoa apua mitoitukseen.

Lähtötietoja:
- Rakennuksen sijainti: Espoo
- Rakentamisvuosi: 2016/17
- Onko rinnetalo: Kellari + asuinkerros, 388m2 ja 1635m3
- Rakennuksen aikaisempi vuosikulutus: Uudisrakennus
- Lämmitystapa: Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: Koneellinen iv. lämmöntalteenotolla Enervent Pelican MDE (suunnitelmassa)
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat: kehämitta 59jm (ulkomitat n. 11800*18400)
- Ulkoseinien materiaali ja paksuus: Lammi LL400 valuharkko, 400mm, 0,17W/m2K
- Kerrosten lukumäärä: Kellari + asuinkerros
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: Kellari 133m2+autotalli 40m2, asuinkerros 184m2
- Huonekorkeudet kerroksittain: Kellari 2460, asuinkerros 2500mm pinta-ala 102m2  ja laskeva 5100->3700mm kaltevuus 1:6 pinta-ala 71m2
- Alapohjan laatu: maanvarainen laatta, 70% kallion päällä ja 30% paalutettu saven päälle
- Alapohjan  lämpöeriste: 3x70mm Finnfoam FL300, 0,037W/m2K ; anturat Ff-muotilla
- Yläpohjan lämpöeriste: Finfoam PIR+puhallusvilla 600mm; 2500 korkealla alueella ontelolaatta P18 ja pvilla
- Ikkunat: Schuko alumiinirunko, 3-kertainen 6-4-6 lasitus, u-arvo 1,0
- Ikkunoiden ala: Kellari 17m2, asuinkerros 55m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli:  Kellariautotalli 40m2, kellarivarasto 20m2
- Rakennusten välinen lämmönsiirtokanaali: Ei muita erillisiä rakennuksia
- Tilojen lämpötilat: huonelämpö kaikissa tiloissa +23, autotalli ja varasto +15

Omana referenssinä suunnittelulleni olen käyttänyt: Nibe1255 4-16 ja 240m porausta (vaakaosuus 10-30m porauspaikan mukaan), lisävaraaja Akva Solar 750 tai 1000. Rakennan aurinkolämpö ja -sähkö varauksen, mutta toteutus joskus.

Isompi varaaja sisä- ja ulkoammeen vuoksi: sisäamme 500ltr ja ulkopalju 1000-1500ltr 
Harkitsen vakavasti Niben pool varustetta, mutta...

[tomppeli]

Lähtötietoja:
- Rakennuksen sijainti: Espoo
- Rakentamisvuosi: 2016/17
- Onko rinnetalo: Kellari + asuinkerros, 388m2 ja 1635m3
- Rakennuksen aikaisempi vuosikulutus: Uudisrakennus
- Lämmitystapa: Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: Koneellinen iv. lämmöntalteenotolla Enervent Pelican MDE (suunnitelmassa)
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat: kehämitta 59jm (ulkomitat n. 11800*18400)
- Ulkoseinien materiaali ja paksuus: Lammi LL400 valuharkko, 400mm, 0,17W/m2K
- Kerrosten lukumäärä: Kellari + asuinkerros
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: Kellari 133m2+autotalli 40m2, asuinkerros 184m2
- Huonekorkeudet kerroksittain: Kellari 2460, asuinkerros 2500mm pinta-ala 102m2  ja laskeva 5100->3700mm kaltevuus 1:6 pinta-ala 71m2
- Alapohjan laatu: maanvarainen laatta, 70% kallion päällä ja 30% paalutettu saven päälle
- Alapohjan  lämpöeriste: 3x70mm Finnfoam FL300, 0,037W/m2K ; anturat Ff-muotilla
- Yläpohjan lämpöeriste: Finfoam PIR+puhallusvilla 600mm; 2500 korkealla alueella ontelolaatta P18 ja pvilla
- Ikkunat: Schuko alumiinirunko, 3-kertainen 6-4-6 lasitus, u-arvo 1,0
- Ikkunoiden ala: Kellari 17m2, asuinkerros 55m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli:  Kellariautotalli 40m2, kellarivarasto 20m2
- Rakennusten välinen lämmönsiirtokanaali: Ei muita erillisiä rakennuksia
- Tilojen lämpötilat: huonelämpö kaikissa tiloissa +23, autotalli ja varasto +15

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Lähtötiedot olivat varsin hyvät, kiitos!
Kellarikerroksen laskin yhtenä kokonaisuutena ja oletin sen olevan osittain maan alla.
Laskelma taisi päätyä aika lähelle omia laskelmiasi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta

[perle]

Kiitän,
niin tervetulotoivotuksista, kehuista kuin laskelmasta.
Onhan tässä tullut opiskeltua täällä salaa jo useampi vuosi ja tämä laskelma riittää minun taidoilleni mainiosti.

Nyt pitäisi ratkaista reiän halkaisija ja sinne asennettavien putkien määrä & malli.
Vedenotto tietysti huomioidaan. Optimaalisen porauspaikan taso on hieman alle "oletetun pohjavesitason". Luvallisen paikan kohdalla taas viitisen metriä savea eli yritetään ensin naapurin kanssa keskustelua.

[perle]

Vuosi on 'rakentamista' on takana ja ennenkuin projekti jatkuu (kunhan lumet sulaa työmaalta) on hetki aikaa suunnitella. Tämä projekti on omatoimi/oto rakentamista ja etenee rauhalliseen tahtiinsa.

Vuodessa on saatu aikaan paljon seuraavaa:
1. MLP
- porattu 260m, kalliota 257m ja vesi nousi noin metrin päähän kaivon suulta ennen kannen laittoa
- käytännössä kallio oli porauskohdassa alle metrin syvyydessä pohjatäytön alla
- kaivossa 2x40mm turbo ja Naturet -17
- vaaka osuus talon ali <15m
- kaivon paikka pari metriä talon seinästä
2. TALO
- yhtenäinen pohjalaatta (tämä oli lopullinen ratkaisu pohjatutkijan ja rak.suunnittelija yhteistyönä) eli rakenteeksi tuli kaksoislaatta, alapuolelta vesieristetty käyttäen Voltex DX-mattoa (olemme pohjavesitasossa)
- kellaritason seiniä sain ladottu jo ensimmäiseen valukorkeuteen
- tuli talvi: vedin pressut päälle ja lähdin etsimään aurinkoa

Nyt on muutama viikko vielä aikaa miettiä miten tästä eteenpäin. Työmaan alettua jäänee tuumailut vähemmälle, kun nostelee harkkoja paikoilleen - yksin. Aloitusviestin sisältö on ennallaan ja mitään muutoksia suunnitelmiin ei ole tullut. Joten NYT pitäisi viimeistään saada mietittyä se The Täydellinen Ratkaisu tuon poratun reiän päälle. Pitääkö yrittää itse miettiä vai onko halukkaita neuvonantajia?

Rakennuksen käyttö tulee olemaan luokassa 'kesämökki' ensi alkuun ts. asutaan vain loma-aikoina. Muutaman vuoden kuluttua sitten pysyvämpään käyttöön.

Suunnittelen hyvin pitkälle vietyä automaatiota/ohjausta (nyt suunnittelupohjana KNX) jolloin pystyn valvomaan rakennusta "toiselta puolelta maailmaa". Yritän pohtia hyvin laajaa seuranta järjestelmää, joka mahdollistaa lämpötilojen (huoneet, ulkoilma, kylmäkaapit etc), kosteus ja sähkönkulutus tiedon saannin. Uudisprojektina muutaman erillisen kulutusmittarin ja mittausanturin sijoittaminen 'sinne-sun-tänne' häviää kokonaiskustannuksiin helposti. Varsinkin, kun itse tekee pääosan työstä.

Mittausantureiden piilottaminen rakenteisiin pitäisi tuumata ensitilassa ennenkuin ensimmäinen kuorma betonia valetaan harkkojen sisään huhtikuulla. Kun paremmasta en tiedä niin olen pohtinut 1-wire pohjaista järjestelmää jolloin kustannukset pysyisivät siedettävinä.

Rakennan runkoon valmiudet katolle sijoitettaville aurinkokeräimille (lämpöputket ja johdotukset) tulee sitten mitä tahansa eteen. Niiden käyttöönoton aika on vasta tulevaisuudessa.

Teknisessä tilassa on varattuna paikka mlp'lle ja viereen samankokoinen tila vesivaraajalle. Itse pitäisin edelleen kiinni referenssiajatuksesta, joka perustuu täystehoiseen invertteriin (F1255/4-16) ja AkvaSolar varaajaan.

Yläkertaan on suunnitelmissa piirretty jäähdytyskonvektori ja maksajan määräyksellä sen tulee olla seinän sisään piilotettu ns hotellimallin laite. Kattoasennus ei ole mahdollinen!

Välittömästi mlp-koneen takana olevan seinän toiselle puolelle tulee pieni kiinteästi rakennettu viinikaappi/kylmiö, jonka viilennyksen ajattelin onnistuvan pienellä keruuputken mutkalla.

Odotusarvona on, että saan seinät pystyyn ja katon päälle syksyyn mennessä. Senjälkeen tarvitsen suunnitelman lattialämmitysputkille ja ennenpitkää on mlp-laitekin hankittava. Viime keväänä tehtyjen kyselyjen perusteella en ole kovin toiveikas, että löydän hyvän kokonaistoimittajan (./.poraus) vaan itse se on tehtävä tämäkin.

Mites se nyt olikaan:
”Det har jag aldrig provat tidigare så det klarar jag helt säkert.” _{Pippi Långstrump}

Projektin tämänhetkinen 'valmistumisaika' on toiveikkaasti asettunut vuoden 2018 kesään.
Neuvot, ideat ja mielipiteet järjestelmän (ja tiedonkeruun) toteukseen kelpaavat ja kovin toivottuja ovat!

[tomppeli]

...
- porattu 260m, kalliota 257m ja vesi nousi noin metrin päähän kaivon suulta ennen kannen laittoa
- käytännössä kallio oli porauskohdassa alle metrin syvyydessä pohjatäytön alla
- kaivossa 2x40mm turbo ja Naturet -17
- vaaka osuus talon ali <15m

Tarkoittaako tuo 2x40 mm turbo kahta U -lenkkiä kaivossa, vai 1 kpl U -lenkki kaivossa?
Jos siellä on 1 kpl U -lenkki, tulee keräinputkien pituudeksi 2 x 260 m + 2 x 15 m = 550 metriä.

Jos valitaan 12 kW -tehoinen lämpöpumppu, tarvitsee se vähintään noin 0,68 l/s virtauksen keruupiiriin.
550 metrisellä sileällä 40x2,4 mm putkituksella keruupiirin painehäviöksi tulee noin 150 kPa (1,5 bar), joka on liikaa maapiirin kiertopumpuille.
Turbo putkitukselle en osaa laskea painehäviötä.

[perle]

Toki normi 1xalas ja sama putki ylös; kaivo 114mm. Poimin laskulta ilmaisutavan, kun oli jo häipynyt lähimuistista. Lisäkiertopumppu on mukana omassa alkuperäisessä ajatuksessani.
Yritän tehdä hyvin ja silti yksinkertaisesti heti ensi yrityksellä.
Jos korjaaminen jäisi vähemmäksi tulevaisuudessa?

[tomppeli]

Jos lämpökaivon syvyys menee yli 200 metrin, kannattaa vaatia kaivoon 45 millinen keräinputkitus.
Jos kaivon syvyys menee yli  260 metrin, on syytä vaatia kaivoon 50 millinen keräinputkitus.
50x2,4 millinen putkitus toimii jopa 660 metrin mittaisella keruuputkituksella, jossa virtaama on 0.75 litraa /s.
Painehäviö on silloin noin 60 kPa / 0,6 bar.

Jos käytetään liian pientä putkiläpimittaa nousee keruupiirin painehäviö liian suureksi.
Asia voidaan hoitaa isompitehoisella kiertopumpulla,
mutta silloin nousee lämpölaitoksen sähkönkulutus ja
joudutaan investoimaan lisähintaa keruupiirin kiertopumpun vaihtamiseen isommaksi.