Maalämpö on kallis hankkia ja halpa käyttää
Antti Pasanen, teksti, Joel Karppanen, kuvat
Edullista ja ympäristöystävällistä lämpöenergiaa lupaava maalämpö on kirinyt suosituimmaksi uusien pientalojen lämmitystavaksi. Maalämpöpumppu nököttää nyt joka toisessa uudessa talossa.
Maalämmön osuus näyttää myös edelleen jatkavan kasvuaan, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Myytyjen maalämpöpumppujen määrä sen sijaan on notkahtanut selvästi viimeisten 4–5 vuoden aikana. Kun huippuvuotena 2011 niitä meni kaupaksi 13 000 kappaletta vuodessa, määrä on nyt 9 000 pumppua.
Pääsyy löytyy Hirvosen mukaan rakentamista edelleen kuristavasta heikosta talouskehityksestä.
– Uudisrakentaminen on tuolla ajanjaksolla pudonnut melkein puoleen.
Talouden nilkutus tuntuu myös toisessa markkinassa, vanhojen talojen saneerauksessa.
– Sen vähentyminen näkyy myös lämmitysjärjestelmien uudistamisessa. Silti lämpöpumppujen asennusmäärät vanhoihin taloihin ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.
Viimeisen vuoden aikana rajusti halventunut öljykin on saanut öljylämmittäjiä lykkäämään vanhojen kattiloiden saattamista eläkkeelle.
Lisäksi huippuvuosina myyntiä kiihdytti valtion energia-avustus, joka loppui 2012. Sitä sai pientaloon, jossa öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön.
Myös ilma-vesilämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan ja edullisempina nirhanneet maalämpöpumppujen myyntiä. Ilma-vesipumppu on vaihtoehto myös silloin, kun maalämpöä ei voida syystä tai toisesta toteuttaa.
Kaivon halkaisija on yleensä reilut 10 senttiä. Kuvassa poranterä.
Vanhan talon siirtämisessä maalämpöön helpoin lähtökohta ovat öljyllä tai sähköllä lämpiävät vesikiertoiset patterit tai vesikiertoinen lattialämmitys. Silloin lämmitysveden jakelujärjestelmälle ei yleensä tarvitse tehdä mitään. Parhaiten maalämpö sopii vesikiertoiseen, matalalämpöiseen lattialämmitykseen.
Suoran sähkölämmityksen talossa sähköpatterit pitää korvata vesikiertoisilla ratkaisuilla ja rakentaa lämmitysveden jakelujärjestelmä, mikä kasvattaa hintaa.
Mistä sitten voi saada apua investoinnin järkevyyden ja säästöjen arviointiin?
– Helpoin tapa on ottaa kilpailevat tarjoukset muutamalta alan firmalta. Pitää vaatia, että ne sisältävät paitsi investointilaskelman, myös laskelman käyttökustannuksista ja arvion ajasta, jossa investointi maksaa itsensä.
Moni alan yritys toimittaa monia pumpputyyppejä, joten maalämmön ohella kannattaa pyytää vertailutarjous esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpusta.
Erittäin tärkeää on, että asiantuntija mitoittaa järjestelmän tehon oikean kokoiseksi.
Maalämpö on tyypillisesti lämmitysmuoto, johon siirtyminen on kallista, mutta käyttö edullista.
– Esimerkiksi voisi ottaa alle 200 neliön talon. Siihen maalämmön saa avaimet käteen -tyyppisesti noin 15 000-20 000 eurolla.
Minkälaista rahansäästöä esimerkiksi öljylämmityksestä siirtyvän on sitten lupa odottaa?
Tyypillinen kohde on omakotitalo, jonka lämmitys nielee 3 000 litraa öljyä vuodessa.
– Nykyisillä hinnoilla öljy maksaa noin 2 600–2 700 euroa vuodessa. Jos talon muuntaa maalämmölle, käyttökustannus vuodessa putoaa noin 800–900 euroon. Säästöä tulisi siis noin 1 500–2 000 euroa joka vuosi. Jos muutosurakka maksaa 20 000 euroa, niin investoidulle rahalle saa 10 prosentin tuoton, Hirvonen sanoo.
Yleisin toteutustapa on parisataametrisen lämpökaivon poraus. Työ kestää tavallisesti päivän ja keruuputkiston ja lämpöpumpun asennus sekä läpivientien teko taloon pari päivää.
– Viimeistään noin viikossa lämmitys on käyttökunnossa.
Pumpun huoltotarve on vähäinen, mutta käyttöönottovaihe on syytä tehdä huolella. Ensimmäisenä lämmityskautena järjestelmä säädetään toimimaan oikein ulkolämpötilan mukaan.
Pumpun pitäisi kestää vuosikausia ilman korjaustarpeita.
– Todennäköisesti ensimmäisenä kuluu loppuun kiertovesipumppu. Niiden käyttöikä on yleensä yli 10 vuotta. Kompressorivauriot ovat todella harvinaisia, niitä voi ilmetä 15–20 vuoden käytön jälkeen, Hirvonen kertoo.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/maalampo-on-kallis-hankkia-ja-halpa-kayttaa/ |
