F1245 ja hälytys 60:Alhainen lämmönkeruu ulos

[Tupi]

Terve,
Eli uusi pumpulla 1245-8 lämmittäjä. Talo 124,5m2 hirsitalo, kaivo 210m, mistä kalliota 185m.

Pumppu on pöhissy kohta kaksi kuukautta--> tosiaan eihän tuo ole kuin kuukauden ollut käytössä, siitäkin vähän aikaa pois kun asennettu laattoja.Nyt asuttu kaksi viikkoa.. ja nyt alkanut temppuilemaan ja antaa tuota otsikossa mainittua hälytystä.
Asensin tänään Uplinkin toimimaan ja seuraillut sen kautta illan tuota toimintaa.. Antanut siis tuon hälytyksen kolme kertaa illan aikana, 20 minuutin välein.
Tässä viimeiset tiedot:
tila
Otsikko   Arvo
asteminuuttia    4GM
keskiulkolämpötila BT1   -0.3°C
käyttöveden täyttö BT6   47.9°C
käyttövesi yläosa BT7   53.2°C
ulkolämpötila BT1   -0.3°C
kompressorimoduuli
Otsikko   Arvo
estetty    ei
imukaasu EB100-EP14-BT17   7.9°C
kiertovesipumpun nopeus EP14   30%
kompressorikäynnistykset EB100-EP14   929
kompressorin käyntiaika EB100-EP14   307h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14   25h
kuumakaasu EB100-EP14-BT14   57.4°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12   28.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10   1.1°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11   -4.1°C
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2   0.0%
menolämpötila BT2   28.3°C
nestejohto EB100-EP14-BT15   25.4°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3   27.6°C
lämmitysjärjestelmä 1
Otsikko   Arvo
huonelämpötila BT50   --
lask. menolämpötila S1   29.8°C
lattiankuivaustoiminto    pois
menolämpötila BT2   28.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3   27.6°C
ulkoinen menoanturi BT25   --
ulkoinen säätö S1

Tuo lämmönkeruu ulos seilailee 3,7 ja -8,1asteen välillä.. Tässä dataa ainoastaan tältä illalta:
   lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 [°C]
16.11.2016 18:09   5
16.11.2016 18:14   1,5
16.11.2016 18:24   2,5
16.11.2016 18:27   2,5
16.11.2016 18:32   3
16.11.2016 18:35   3
16.11.2016 18:41   3,5
16.11.2016 18:47   3,5
16.11.2016 18:52   3,5
16.11.2016 18:52   -8,1
16.11.2016 18:56   -8,1
16.11.2016 18:56   -1,3
16.11.2016 19:01   2,4
16.11.2016 19:05   3,7
16.11.2016 19:10   3,7
16.11.2016 19:10   -6,7
16.11.2016 19:14   -4,2
16.11.2016 19:18   -4,2
16.11.2016 19:18   1,3
16.11.2016 19:22   3,3
16.11.2016 19:28   0,2
16.11.2016 19:32   0,2
16.11.2016 19:32   -8,1
16.11.2016 19:37   -8,1
16.11.2016 19:37   -1,1
16.11.2016 19:40   2,9
16.11.2016 19:42   3,4
16.11.2016 19:50   3,4
16.11.2016 19:50   -7,7
16.11.2016 19:55   -7,1
16.11.2016 19:55   -7,6
16.11.2016 20:01   -7,1
16.11.2016 20:30   -5,6
16.11.2016 20:34   -5,1
16.11.2016 20:39   -4,6
16.11.2016 20:49   -6,1
16.11.2016 20:53   -7,6
16.11.2016 21:02   -7,6
16.11.2016 21:02   -2,1
16.11.2016 21:04   2,4
16.11.2016 21:06   2,4

Onko tuolla mutasihti tukossa vai mikä on vikana? Ja missä kohtaa se sihti sijaitsee, et uskaltaako mennä koskemaan itse?

Ja onko tuossa käynnistysmäärissä ongelmaa, tuntuu aika usein käynnistyvän??

[tomppeli]

Mikä on lämmönkeruu sisään silloin, kun lämmönkeruu ulos on kovasti pakkasella?
Tuo tieto olisi tärkeä ja kertoisi aika paljon.

Siis, kun:
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11   -8.0°C, tai jotain sinne päin, niin
mitä on silloin lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10   ?.?°C

[Tupi]

Tässäpä vastaavat tiedot, tummennettuina kun ulosmeno ollut reilusti pakkasella:

   lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 [°C]
16.11.2016 18:09   4,3
16.11.2016 18:13   0,6
16.11.2016 18:20   1,6
16.11.2016 18:25   3,1
16.11.2016 18:29   3,6
16.11.2016 18:33   4,1
16.11.2016 18:36   4,6
16.11.2016 18:42   5,1
16.11.2016 18:47   1,9
16.11.2016 18:48   0,9
16.11.2016 18:56   2,1
16.11.2016 18:59   2,6
16.11.2016 19:02   3,1
16.11.2016 19:08   1,1
16.11.2016 19:14   1,6
16.11.2016 19:17   2,1
16.11.2016 19:21   2,6
16.11.2016 19:28   1,1
16.11.2016 19:37   2,1
16.11.2016 19:40   2,6
16.11.2016 19:45   3,1
16.11.2016 19:47   1,1
16.11.2016 19:56   1,6
16.11.2016 20:40   1,1
16.11.2016 21:01   1,6
16.11.2016 21:04   2,1
16.11.2016 21:08   2,6
16.11.2016 21:13   3,1
16.11.2016 21:18   3,6
16.11.2016 21:24   4,1
16.11.2016 21:25   4,1


Eli lähellä nollaa on silloin ollut tulo.

[jm82]

Tuo kohta näyttää myös omituiselta?:
"lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2   0.0%"

lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10   1.1°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11   -4.1°C
Lämpötilaero tuolla hetkellä 5.2 C.

Pumpulle voisi asentaa uusimman ohjelmiston, en tiedä vaan onko apua. Unnistuu usb-muistitikulla ilmeisesti.

Käynnistykset 929 kpl, käyntiaika 307 h. Kompressorin käyntiaika 19.8 minuuttia. Melko lyhyen aikaa käy tällä hetkellä. Asteminuutit on varmaankin -120 ja sen voisi muuttaa esim -200.

[tk-]

Tarkista, että lämmönkeruupumpun nopeus on autolla. Jos 100% nopeudella edelleen delta on tuota luokkaa, niin tarkista mutasihdit.

Onko paineistettu keruu? Voisihan tuonne joku ilmataskukin tulla kiertoa häiritsemään jos on vähän uutuuttaan vajennut.

Tuossa reaalidatassa lämmönkeruu on 0, koska pumppu ei käy. Asteminuutit on 4, lienee juuri sammunut kun keruudelta on vielä käynnin kaltainen.

[tomppeli]

Viittaa siihen, että
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 anturi olisi viallinen,
koska arvo hyppelehtii kovasti.

[Tupi]

Tarkista, että lämmönkeruupumpun nopeus on autolla. Jos 100% nopeudella edelleen delta on tuota luokkaa, niin tarkista mutasihdit.

Onko paineistettu keruu? Voisihan tuonne joku ilmataskukin tulla kiertoa häiritsemään jos on vähän uutuuttaan vajennut.

Tuossa reaalidatassa lämmönkeruu on 0, koska pumppu ei käy. Asteminuutit on 4, lienee juuri sammunut kun keruudelta on vielä käynnin kaltainen.

Joo tosiaan tuolla hetkellä pumppu ei käynyt.

Lämmönkeruupumpun nopues on autolla.

Keruu on paineistettu, mutta itsekin mietin voisiko olla et silti jäänyt jokin ilmatasku. Itse kaivo kerkesi olla nesteineen valmiina vuoden ennen kuin pumppu asennettiin..

Tarkoititko JM82 tuolla asteminuuttiarvolla nykyistä arvoa (-121) vai käynnistä kompressori(-120) arvoa? Pitääkö kumpikin vaihtaa?

[Tupi]

Viittaa siihen, että
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 anturi olisi viallinen,
koska arvo hyppelehtii kovasti.

Noinko huono tuuri olisi, että uuden myllyn anturi olisi  heti viallinen?
Tuohon toisen Kaivolle menevän putken liitokseen ( ennen liitosta pumpulta päin eristetty kotelo ja valkoinen säiliö) kerryttää hyhmää..

[jm82]

Joo tosiaan tuolla hetkellä pumppu ei käynyt.

Lämmönkeruupumpun nopues on autolla.

Keruu on paineistettu, mutta itsekin mietin voisiko olla et silti jäänyt jokin ilmatasku. Itse kaivo kerkesi olla nesteineen valmiina vuoden ennen kuin pumppu asennettiin..

Tarkoititko JM82 tuolla asteminuuttiarvolla nykyistä arvoa (-121) vai käynnistä kompressori(-120) arvoa? Pitääkö kumpikin vaihtaa?

Tuo arvo. "käynnistä kompressori(-120) arvo"

Nykyinen arvo taas vaihtelee. Jos on nyt -121 niin kompressori on silloin käynnissä.

Kompressori tosiaan sammuu arvossa 0GM. Arvo olikin 4GM eli tuo liuospumppu kuuluikin olla pois päältä.

edit:

Tarkista, että lämmönkeruupumpun nopeus on autolla. Jos 100% nopeudella edelleen delta on tuota luokkaa, niin tarkista mutasihdit.

Lämmönkeruupumpun voisi testimielessä laittaa myös auto asennosta 100% asentoon.

edit2:
Uusimmalla ohjelmistolla saattaa saada valittua liuospumpun nopeuden odotustilassa.
Jos pumppu käy vain 20 minuutin pätkiä, niin ilma ei välttämättä ehdi poistua siitä kaivon kierrosta. Niin uusi asennus että jos sinne kaivon putkiin olisi jäänyt vähän ilmaa vielä.

Mutasihdissä ei ainakaan pitäisi olla likaa.

[Tupi]

Tuo arvo. "käynnistä kompressori(-120) arvo"

Nykyinen arvo taas vaihtelee. Jos on nyt -121 niin kompressori on silloin käynnissä.

Kompressori tosiaan sammuu arvossa 0GM. Arvo olikin 4GM eli tuo liuospumppu kuuluikin olla pois päältä.

Näin mä vähän arvelinkin.. Mäpä laitan tuon käynnistysarvon sinne -200, niin ei kokoajan pompi päälle..

[jm82]

Viittaa siihen, että
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 anturi olisi viallinen,
koska arvo hyppelehtii kovasti.

Hyppelee tosiaan todella rajusti.

Liuospumpun voisi varmaan laittaa 100% nopeudelle ja seurata että rauhoittuuko tuo hyppely.

[tomppeli]

Noinko huono tuuri olisi, että uuden myllyn anturi olisi  heti viallinen?
Tuohon toisen Kaivolle menevän putken liitokseen ( ennen liitosta pumpulta päin eristetty kotelo ja valkoinen säiliö) kerryttää hyhmää..

Ei ole ollenkaan harvinaista, että keruun lämpöanturi vioittuu.
Anturi on kostean putken päällä ja kosteutta pääsee anturielementtiin.
Seurauksena anturi antaa epävakaita vastusarvoja.
Seurauksena on epävakaita lämpöarvojakin.

Tilalle uusi anturi. Takuuseenhan se menee. Ei olisi kallis komponentti edes ostakaan.

[Tupi]

Ei ole ollenkaan harvinaista, että keruun lämpöanturi vioittuu.
Anturi on kostean putken päällä ja kosteutta pääsee anturielementtiin.
Seurauksena anturi antaa epävakaita vastusarvoja.
Seurauksena on epävakaita lämpöarvojakin.

Tilalle uusi anturi. Takuuseenhan se menee. Ei olisi kallis komponentti edes ostakaan.

Pitääpä huomenna olla yhteydessä asentaneeseen tahoon.

Mistäs tuon liuospumpun asetuksia muutetaan?

[jm82]

Pitääpä huomenna olla yhteydessä asentaneeseen tahoon.

Mistäs tuon liuospumpun asetuksia muutetaan?

Tuossa oli ohjekirjan ohjetta. Lämmönkeruupumpun saa laitettua myös 10 päivän jatkuvalle käytölle. Jos siinä keruussa sattuu olemaan jotain "vikaa".

Valikko 5.1.8 - käyttötila lk-pumppu
käyttötila
Säätöalue: ajoittainen, jatkuva, 10 päivää jatkuva
Tehdasasetus: ajoittainen
Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila.
ajoittainen: Lämmönkeruupumppu käynnistyy n. 20
sekuntia ennen kompressoria ja pysähtyy n. 20 sekuntia
kompressorin jälkeen.
jatkuva: Jatkuva käyttö.
10 päivää jatkuva: Jatkuva käyttö 10 vuorokautta. Sen
jälkeen pumppu siirtyy ajoittaiseen käyttöön.


VIHJE!
Voit käyttää "10 päivää jatkuva" käynnistyksen
yhteydessä, jotta saat jatkuvan kierron käynnistysaikana
ja järjestelmä on helpompi ilmata.

Sivu 48


Valikko 5.1.9 - lämmönkeruupumpun nopeus

lämmönkeruupumpun nopeus
Säätöalue: auto / käsinohjaus
Tehdasasetus: auto
nop odotustilassa
Säätöalue: 1 - 100 %
Tehdasasetus: 70 %
käsinohjaus
Säätöalue: 1 - 100 %
Tehdasasetus: 100 %


Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun nopeus. Valitse
"auto", jos lämmönkeruupumpun nopeus säädetään
automaattisesti (tehdasasetus) optimaalista käyttöä
varten.
Lämmönkeruupumpun manuaalista käyttöä varten
deaktivoi "auto" ja aseta arvo 1 ja 100 % välille.

sivu 49
http://www.nibe.fi/nibedocuments/17532/331492-1.pdf

[maalämmittää]

En tällaisessa tilanteessa nostaisi asteminuuttiasetusta, kun tilanne on epäselvä.
Nostaminen kuormittaa keruuta vielä enemmän.

[tk-]

Anturivikaa voi haarukoida pakko-ohjauksella tai muuttamalla keruupumpun käyttöasetus jatkuvaksi. Nyt kun pumppu ei käy, pitäisi menon ja paluun näyttää samaa lukemaa.

Onko paineet pysyneet keruupiirissä? Ilmeisesti semmoinen 1-1,5 bar voisi olla hyvä lukema. Loriseeko käydessä?

[maalämmittää]

Lokitus koneella on suositeltavaa.
Sillä näkee esim. minuutin resoluutiolla kuinka kone käyttäytyy.
Uusimalla ohjelmaversiolla näkee pumppujen nopeudetkin.

[Tupi]

Uusi ohjelma asennettu ja tikku on kiinni, lataamassa lokitietoja. Miten pitkä'än se yleensä niitä lataa?

Paineet on pysyneet 1.3bar.
Jostain se tiputtaa välillä vettä, putkari asensi siihen silloin jonkin "ylivuotoputken". Tosin sanoi ettei sieltä kuuluisi tulla vettä kuin ilmatessa, mutta on sieltä välillä vähän "lorissut".

Taidan kokeilla tuota kymmenen päivän jatkuvalla käytöllä..
Liitteenä myös kuvat vajaalta vuorokaudelta sekä sisään- että ulosmenojen lämpötiloista. Antoi tosiaan hälytyksen kolmesti putkeen illalla, 20 minsan välein(eli aina pumpun käynnistyessä/sammuessa?) Sen jälkeen ei ole hälyttänyt. Tehnyt sen myös yhdesti aiemmin, viive vkl kun en ollut kotona..

[maalämmittää]

Uusi ohjelma asennettu ja tikku on kiinni, lataamassa lokitietoja. Miten pitkä'än se yleensä niitä lataa?

Paineet on pysyneet 1.3bar.
Jostain se tiputtaa välillä vettä, putkari asensi siihen silloin jonkin "ylivuotoputken". Tosin sanoi ettei sieltä kuuluisi tulla vettä kuin ilmatessa, mutta on sieltä välillä vähän "lorissut".

Taidan kokeilla tuota kymmenen päivän jatkuvalla käytöllä..
Liitteenä myös kuvat vajaalta vuorokaudelta sekä sisään- että ulosmenojen lämpötiloista. Antoi tosiaan hälytyksen kolmesti putkeen illalla, 20 minsan välein(eli aina pumpun käynnistyessä/sammuessa?) Sen jälkeen ei ole hälyttänyt. Tehnyt sen myös yhdesti aiemmin, viive vkl kun en ollut kotona..

Lokitiedosto on max. vuorokauden pituinen ja sitten kone vaihtaa automaattisesti toiseen lokiin.
Tälaisessa tapauksessa muutaman tunnin lokitus (4-6 h) riittänee.

Keruu ei saa vuotaa lainkaan.
Käyttövesisäiliöstä pitää tulla ylivuotoputki, josta tulee muutama tippa tiputellen jokaisen KV - jakson yhteydessä.

Kuvat ainakin tänne ovat mustia.

[Tupi]

Nyt on lokia saatu, ja sen yhden reilun tunnin pätkän jälkeen näyttää tasaiselta toiminnalta.

Ja tosiaan vettä sieltä ylivuotoputkesta vuotaa - ei siis keruunestettä..

Yritän laittaa liitteeksi tietoja lokista vajaalta vuorokaudelta. Tuossa kello 20-21 taitaa vaikuttaa saunan lämmitys ja perheen(2+2henk) saunominen..

[maalämmittää]

Nyt on lokia saatu, ja sen yhden reilun tunnin pätkän jälkeen näyttää tasaiselta toiminnalta.

Laitatko lokin tänne.

[geo_lampoa]

Nyt on lokia saatu, ja sen yhden reilun tunnin pätkän jälkeen näyttää tasaiselta toiminnalta.

Ja tosiaan vettä sieltä ylivuotoputkesta vuotaa - ei siis keruunestettä..

Yritän laittaa liitteeksi tietoja lokista vajaalta vuorokaudelta. Tuossa kello 20-21 taitaa vaikuttaa saunan lämmitys ja perheen(2+2henk) saunominen..

Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta keruun delta on aika iso (6-7 astetta).

8 kW:n kiertovesipumppu on aika pieni noin syvälle kaivolle. Se voisi selittää tuon (liian) korkean deltan. Onko kaivon nestepinnasta havaintoja? Olisiko pinta aika syvällä ja lämmön siirtyminen keruuputkeen ei oikein toimi ja toimiva osa kaivosta kylmenee voimakkaasti?

Yhteisvaikutksena paluulämpötila painuu sitten liian alhaalle.

[Tupi]

Missä muodossa? 
Kun en saa tuosta loginlukijasta tallennettua/kopiotu kuin kuvat.

Kun tuo Logitiedostokin on noin iso ettei saa liitettyä..

[Tupi]

Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta keruun delta on aika iso (6-7 astetta).

8 kW:n kiertovesipumppu on aika pieni noin syvälle kaivolle. Se voisi selittää tuon (liian) korkean deltan. Onko kaivon nestepinnasta havaintoja? Olisiko pinta aika syvällä ja lämmön siirtyminen keruuputkeen ei oikein toimi ja toimiva osa kaivosta kylmenee voimakkaasti?

Yhteisvaikutksena paluulämpötila painuu sitten liian alhaalle.

Pumppu ja kaivo on hankittu ohjeiden mukaan, kuulemma pitäis molemmat olla täälä Napapiirin tasolla ok.
Mulla on kaivolta tulevat putket vielä pelkän eristyksen sisällä/alla, maat odottaa kaivinkonetta tuossa putkien vieressä. Voiko tuo vaikuttaa?
Nestepinnasta ei ole havaintoa, mutta vettä pitäisi tulla aika reilusti kaivoon..

Mitäs tuolle keruun deltalle voi tehdä?

[geo_lampoa]

Pumppu ja kaivo on hankittu ohjeiden mukaan, kuulemma pitäis molemmat olla täälä Napapiirin tasolla ok.
Mulla on kaivolta tulevat putket vielä pelkän eristyksen sisällä/alla, maat odottaa kaivinkonetta tuossa putkien vieressä. Voiko tuo vaikuttaa?
Nestepinnasta ei ole havaintoa, mutta vettä pitäisi tulla aika reilusti kaivoon..

Mitäs tuolle keruun deltalle voi tehdä?

Näköjään tuo kierto olikin jatkuvalla ja käyntijaksojen välissä tulee OK lämpöistä. Käyntijaksojen aikana myös tulolämpö laskee. Ilmeisesti vika on pelkästään kierron hitaudessa. Olisiko keruupumppuun päätynyt ilmaa... Paluun sulkua voi käyttää pari sekuntia kiinni, niin ilmat lähtevät liikenteeseen. Korjauksen pitäisi mennä kyllä myös takuuseen, eli ei kannata itse hirveästi tuossa tapauksessa säätää... 

[maalämmittää]

Missä muodossa? 
Kun en saa tuosta loginlukijasta tallennettua/kopiotu kuin kuvat.

Kun tuo Logitiedostokin on noin iso ettei saa liitettyä..

Liitä sen verran kuin mahtuu.

[tomppeli]

Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella...

Kohde on Rovaniemellä jossa kaivon yläosan lämpötila on noin 3,8 C ja keskilämpötila noin 4,4 C.
Vastaavat lämpötilat ovat Etelä-Suomessa noin 6,3 ja 7,2 C.
Tästä syystä Rovaniemellä tarvitaan huomattavasti syvempi lämpökaivo, kuin tarvitaan Etelä-Suomessa.

Kaivojen syvyyksiä ei voi suoraan vertailla, ottamatta huomioon sijaintia Suomen kartalla.
Oman laskelmani mukaan kysyjälle olisi tarvittu Rovaniemellä yksi noin 270, tai kaksi noin 159 aktiivimetrin syvyistä kaivoa.

[Tupi]

Laitan kuvana, ei oo vielä tullu opiskeltua kuinka tuolta ottaa vaan pätkän.. Lisäksi mulla on asetuksena pumpun oletus, väli 5s.

[tomppeli]

Koeta saada tuosta kuvasta screenshot / ruutukaappaus, jotta näkyisi selvemmin.
Nyt on vaikea lukea arvoja kuvasta.
Näytteenottoväliksi 1 minuutti, tulee vähemmän dataa.

[maalämmittää]

Laitan kuvana, ei oo vielä tullu opiskeltua kuinka tuolta ottaa vaan pätkän.... Lisäksi mulla on asetuksena pumpun oletus, väli 5s.

Avaa lokitiedosto tekstieditoriin (esim. Notepad, Applessa joku muu).
Poista rivejä lopusta tarvittava määrä.
Tallenna tiedosto jollain toisella nimellä, niin jää se alkuperäinen käyttöön.

5 sek väli on normaaliin seurantaan liian taaja, 1 minutti on passeli.

Muistelen että jollain toisellakin 8kW pumppulaisella oli ongelmia keruupumpun pienen tehon kanssa syvässä kaivossa.
Kokeile foorumilla hakusanaa "piiskapumppu", niin voi löytyä jotain.

[seppaant]

1245-8 asennusoppaan mukaan 0/35 tilanteessa:
- P anto = 8,15 kW
- P otto = 1,78 kW
Näistä laskien kaivosta otetaan 6,4 kW
Viestin 19 trendistä mitaten on keruun Dt 6,8 C
Kaivotehosta ja keruun Dt:ta laskien saadaan keruun virtaukseksi 0,23 l/s
Asennusoppaan mukaan
- F nimellinen = 0,42 l/s
- F min = 0,33 l/s
Eli laskettu virtaus on vain 55% nimellisestä ja 70% minimivirtauksesta.

Oletetaan
- keruuputken olevan 40x2,4 mm
- Koko lenkin pituus vaakaputkineen on 450m
Asennusohjeen mukaan keruupumpun sallittu ulkoinen painehäviö 100% teholla ja  0,23l/s virtauksella on 62 kPa
Oletetun keruuputken painehäviö 0,23 l/s virtauksella on n. 17 kPa

Yllä olevien laskelmien mukaan on keruupiirissä 45 kPa ylimääräistä virtausvastusta.
Laskettu virtaus saavutetaan jos keruupumppu käykin 100% tehon sijaan 50% teholla.

ATS

[seppaant]

Yllä olevien laskelmien mukaan on keruupiirissä 45 kPa ylimääräistä virtausvastusta.
Laskettu virtaus saavutetaan jos keruupumppu käykin 100% tehon sijaan 50% teholla

45 kPa kertavastus tarkoittaa sitä, että putki on jostain kohtaa lähes tukossa.
Tarkasta keruupiirin kaikki venttiilit.
Keruupumpun käydessä ja kompressorin seistessä sulje ja avaa venttiilit yksi kerrallaan. Venttiilin mennessä kiinni pitää kuulua selvä virtausääni.
Keruupiiri oli vuoden asennettuna ja täytettynä, mitäs ne paikalliset pikkupojat ovat sillä aikaa tehneet?

Varmista, että keruupumpun tehonäyttö toimii oikein.
Säädä pumpun tehoa. Tehon kasvaessa pumpun äänenvoimakkuus kasvaa.

ATS

[jm82]

Tässä näyttäisi olevan kaksi ongelman syytä. Keruu tulo on aika matala noin uudelle ja syvälle kaivolle. Pitäisi tulla n. 5 asteista ainakin nesteen ensimmäisellä kierroksella. Toisaalta keruun delta on aika iso (6-7 astetta).

8 kW:n kiertovesipumppu on aika pieni noin syvälle kaivolle. Se voisi selittää tuon (liian) korkean deltan. Onko kaivon nestepinnasta havaintoja? Olisiko pinta aika syvällä ja lämmön siirtyminen keruuputkeen ei oikein toimi ja toimiva osa kaivosta kylmenee voimakkaasti?

Yhteisvaikutksena paluulämpötila painuu sitten liian alhaalle.

Tein kuvasta saman huomion että kaivon tulo romahtaa "salamannopeasti". Kaivosta pitäisi tulla ensimmäisen kierroksen aikana tuo sama +5C liuos joka tulee taukojakson aikanakin. Kaivo on siis 210 metriä ja mikä on vaakaputkien pituus? 8 kW pumpun liuospumppu jaksaa kierrättää juuri ja juuri 400 metrin keruulenkkiä joka on maksimi pituus. Pelkästään kaivosta tulee 420 metriä, eli jo siitä tulee 20 metriä liikaa pituutta.

Tosiaan mikähän on pohjaveden taso ja kaivon vedenpinnan taso? Täällä mittailin ja lopuksi ei ollut enää mittailtavaa koska kaivo rupesi tulvimaan yli.

Nibe 1245 10kW ja 12kW malleissa on Grundfos 25-100 liuospumppu. Eli pumpun nostokorkeus on 10 metriä. Pumpun teho on arviolta vähän vajaa 200W.

Ilmeisesti 8kW pumpussa on joku huomattavasti tehottomampi kiertovesipumppu ja se vaan ei toimi. Ei voi mitään. Takuuna pitäisi vaihtaa tilalle tuollainen Grundfos 25-100 liuospumppu joka kyllä pitäisi riittää 210 metriselle kaivolle jos vaakaputket ei ole mahdottoman pitkät.
Itse en yhtään tiedä että mikä liuospumppu on 1245 8kW mallissa? Joka tapauksessa se pitäisi olla tehottomampi kuin 10kW mallissa. Eli koska kaivo on noin syvä ja maalämpöpumppu on aivan vakio, niin ei vaan toimi. Asennusvirhe koska ohjeissa lukee että 400 metriä on lenkin maksimipituus.

Kuvassa oleva käyrä näyttää kyllä muuten todella hyvältä.

Niin ja seppaant:in tekemät laskelmat taitaa osoittaa aivan samaa.

edit:
Tosiaan jos keruun delta on nyt jotain 6-7 C. Jos kaivon tulo laskee nyt tai myöhemmin kovemmilla pakkasilla -1.1C menee maalämpöpumppu heti tilttiin. Eli paluu kaivoon laskee -8.1 asteeseen ja tulee tuo härö joka lukee otsikossakin. Delta olisi hyvä olla 3.5C. Siihen tarvitaan tehokkaampi liuospumppu tuon "mopon" tilalle. Nyt on lämmintä niin pumppu toimii taas, mutta menee heti uudelleen jumiin kun alkaa pakastaa uudelleen.

[tomppeli]

45 kPa kertavastus tarkoittaa sitä, että putki on jostain kohtaa lähes tukossa....

ATS

Olisiko mahdollista, että kaivoon olisi tullut jäätulppa ja putki olisi vähän lintassa??

[jm82]

Tuota uusinta viestiä en ehtinytkään lukemaan. Eli joko putkistossa tai jossain on tukos tai lintta tai joku muu "kuristus".

Tai sitten jostain syystä liuos vaan ei kierrä nykyisellä pumpulla tuon nopeammin?

Niin ja yksi lisää voisi olla vielä että kaivo olisi liian matala. Muita ei sitten tule juuri mieleen.

edit:
Mielestäni kaivon kuuluisi "käyttäytyä noin kuin ympyröidyssä. Eli tulo kaivosta ei pitäisi romahtaa heti. Vaan sitten vasta kun liuos on pyörähtänyt yhden kokonaisen kierroksen johon kuluu ehkä noin 20 minuuttia.

[Tupi]

Vaakaputki on noin 12m/putki.
Ja pienellä kaadolla kaivolle päin.

En nyt äkkiseltään keksi, voisiko olla jostain lintassa, ainakaan ei pitäisi olla.. Mistäs se jää sinne ois voinu mennä, meinaatteko että toi neste voi  jäätyä? Silloinhan se tietty voi olla mahdollista.
Tietty eihän voi tietää, onko putki mennyt linttaan kohdasta, jossa se nousee maasta lattian läpi..

Nestettä kaivossa pitäisi olla, ei se nyt yli tulvi mutta ainakin poraaja aikoinaan sanoi että siellä vettä piisaa.

Venttiileitä en taida uskaltaa lähteä testaamaan, eikös tuo pitäisi asentaneen firman takuuseen mennä että tulevat kokeilemaan. Vai voinko saada tuhoa aikaan itse kokeilemalla.

Tuo JM82 teksti tuosta tilttiin menemisestä ei kuulosta hyvältä, sillä voi olla että meillä on jossain välissä reilummatkin pakkaset.

Kiitos muuten kaikille pohdinnoista jo tässä vaiheessa.

[maalämmittää]

Taidan kokeilla tuota kymmenen päivän jatkuvalla käytöllä..

Eli tarkoitatko että kuvaajien aikana keruu on ollut pysäyksissä normaalisti?
Siltä tuo minusta näyttää.

Käyntijaksossa keruulta tulon lämpötila nousee koko jakson.

[jm82]

Ne erilaiset sulkuhanat voisi tarkistaa, että kaikki hanat varmasti on auki. Kannattaa myös tyhjätä se roskasihti, voi siellä hyvin ollakin jotain joka tukkii tuon kierron.

On erilaisia täyttöryhmiä ja se roskasihti voi olla erilainen. Jossain sihdissä on sulkuhanat sihdin molemmin puolin ja jossain toisessa sihdissä sitten voi vaan avata sen sihdin. Eli mitään erillisiä sulkuhanoja ei edes tarvitse. Jos kaivo ei olekaan juuri porattu, niin kannattaa tarkistaa että jos sieltä sihdistä löytyy jotain "aarteita".

[Tupi]

Eli tarkoitatko että kuvaajien aikana keruu on ollut pysäyksissä normaalisti?
Siltä tuo minusta näyttää.

Käyntijaksossa keruulta tulon lämpötila nousee koko jakson.

Joo, en siis vielä ole uskaltanut kokeilla mitään, eli kaikki on ollut normaalisti.

[jm82]

Ai joo. Ymmärsin että liuospumppu on jatkuvalla käynnillä, mutta ei se ollutkaan.



Esim täällä on tuollainen roskasihti/täyttöryhmä. Eli keskimmäinen mutteri käännetään jakoavaimella kiinni asentoon. Sen jälkeen isolla jakoavaimella avataan roskasihdin kansi ja roskasihdin saa otettua pois ja pestyä. Liuosta vuotaa vain sen verran pois mitä on tuossa roskasihdissä. Eli sulku sulkee liuksen vuotamisen pois.






Siinä täyttöryhmän styroks laatikossa saattaa lukea ohjeet.

Mielenkiintoista, sillä jututin tulevaa naapuria, jolla rakennus jo harjakorkeudessa.
Samanlaisesta hirrestä, autotallin ja 2 varaston myötä neliöitä joku 40 enemmän kuin meillä, asunnossa vielä enemmän lämmitettäviä kuutioita. Lisäksi pumppu varastossa, josta kanaalilla, n. 10m taloon sisään.
Pumppuna 10 kw, porattuna 2x140 metriä kaivoa. Kaiken lisäksi maaporausta noin 20m. Tosin vettä tulee todella hyvin kaivoista.

Eli onko naapurilla hiukan alimitoitettu järjestelmä vai riittäisikö meilläkin matalampi kaivo?

Siinä teidän naapurillakin taitaa olla pari lämpökaivoa aika lähellä ehkä? Nuo kaivot vähän kylmentävät sitä kalliota kun 10 kW pumppu ottaa kalliosta lämpöä. Mutta tosiaan tuo 6-7 dT on liian iso ja ei toimi. Tai toimiihan se muuten mutta kaivo voi melko todennäköisesti jäätyä koska paluu menee alle -8C. Asetuksista saa kyllä koko rajan vaikka pois, mutta se ei ratkaise ongelmaa, että miksi liuos kiertää niin hidasta vauhtia. Naturet maalämpöneste jäätyy -17C jälkeen. Kaivo taas jäätyy -1 asteessa, mutta ei vielä pahasti.