F1245 ja hälytys 60:Alhainen lämmönkeruu ulos

[tomppeli]

Saahan sillä ihan vähän apua, mutta rasittaa pumppua ja silti apu on kovasti vähäinen.

[jm82]

Tätä voi joku osaavampi puida lisää onko näin, mutta mun mielestäni tuota kaivoa pystyy myös avittamaan käyttöveden lämpöjä säätämällä, toki sähkönkulutuksen hinnalla. Eli kun KV teon käynnistyksen alaraja on tarpeeksi korkealla käyttövettä tehdään aina huonommalla COP:lla ja siten myös kaivosta otetaan vähemmän energiaa. Mitä korkeammat rajat, sitä vähemmän kaivoa kurmuutetaan.

Vai miten?

Jusso

Ei ehkä välttämättä. Käyttövesi tehdään muutenkin huonommalla hyötysuhteella kuin talon lämmitys. Eli silloin kun pumppu lämmittää käyttövettä, niin kaivokin saa periaatteessa vähän "lepoa" koska hyötysuhde on huonompi.

Se sitten taas rasittaa kaivoa turhaan jos käyttövettä pitää lämmittää huonolla hyötysuhteella kauan aikaa ja sinä aikana ei saa lämmitettyä taloa. Eli siis kulutus kasvaa ja samalla kaivo rasittuukin vain enemmän. Mielestäni käyttövesi saisi olla vaikkapa säästö asetuksella ja se rasittaisi siis kaivoa kaikkein vähiten. Jos on säästöllä, niin käyttöveden lämmitykseen kuluu vähemmän aikaa kun hyötysuhde pysyy hyvänä.

Hyvä kaivo ei pitäisi mennä jäähän jos talon kulutus pysyy siinä mitoitetussa määrässä. Jos talo ja käyttövesi kuluuttaakin mitoitusta enemmän, on mitoitus pielessä ja kaivokin jäätyy tai voi jäätyä. Esim jos pitää ulko-ovia auki ja päästää 60C käyttövettä viemäriin. Jos pumpun teho riittää, niin hyvä, mutta kaivo ei enää välttämättä riitä.

Lisäksi ei kuulu maalämpöpumpun ideaan että lämmitys toimisi huonolla hyötysuhteella.

[jm82]

Kiitos taas opastuksesta. Hienosti huijaa siis tuo käyrä perehtymätöntä.

Mikäs alkaa olla semmoinen kriittiinen lämpötila, milloin kaivo alkaa jäähtymään liikaa? Vai onko se yksilöllistä ja näkyy jollain muulla lailla kuin lämpötilan tippumisella?

Ja kokeillaampa vielä säätää noita asteminuutteja isommaksi..
Mitä tarkoitat seuraavalla, tai miten tuo siis tehdään? Pienentämällä/nostamalla pyyntiä? Suurentamalla maksimilämpötilaa lattiaan menossa, joka on tällä hetkellä tuo Niben suosituksen alin, eli +35astetta.

"Huonelämpötilaa kannattaisi mieluummin säätää niin että termostaatit olisivat täysillä ja lämpötila säädettäisiin siitä maalämpöpumpusta oikeaksi. Eli jos tulee kuuma, niin lämpötilaa tai maalämpöpumpusta pienemmälle. Säätöjen välillä kannattaa odottaa 24 tuntia, että huomaa vaikutuksen huonelämpötilassa."

Kriittinen lämpötila on varmaankin silloin kun paluu on -8 tai -9 astetta. Paluun jäätymissuojaa voi muuttaa pumpusta. Vakio asetus taitaa olla -9 ja silloin tulee jäiriö. Muistelen että saa säädettyä vaikka -12, mutta kaivo on jo 100 varmasti silloin jäässä yläosastaan. Niin ja lisäksi ohjeissa luki että tuota jäätymissuojaa ei saa muuttaa itse. Mutta asentaja sitä voi muuttaa. Hälyytys on juuri tuo numero 60.

Teillä voi olla kovatkin pakkaset. Riittääköhän maksimilämpötila 35C yhtään mihinkään? Jos pyynti olisi 28 ja kompura lämmittää jotain 7C on maksimi 35C jo täynnä. Vaikka 40C kuulostaisi toimivammalta? Teillä on kumminkin hirsitalo ja pakkaset käy siellä -40 paikkeilla, niin 35C tuskin riittää?

Eli termostaatit voisi säätää isolle ja sitte seurailla vain huonelämpömittarista lämpötilaa. Jos tulee liian kuuma, niin joitain pumpun asetuksia voi säätää. Yleensä lämpötila-asetusta vähän alemmaksi. Lämpökäyrä varmaan onkin jo suht sopiva. Toki sitäkin voi tarvittaessa vaihtaa.

[seppaant]

Kriittinen lämpötila on varmaankin silloin kun paluu on -8 tai -9 astetta. Paluun jäätymissuojaa voi muuttaa pumpusta. Vakio asetus taitaa olla -9 ja silloin tulee jäiriö. Muistelen että saa säädettyä vaikka -12, mutta kaivo on jo 100 varmasti silloin jäässä yläosastaan. Niin ja lisäksi ohjeissa luki että tuota jäätymissuojaa ei saa muuttaa itse. Mutta asentaja sitä voi muuttaa. Hälyytys on juuri tuo numero 60.

Tällä suojauksella ei suojata kaivoa jäätymiseltä vaan sitä että viina ei jäädy höyrystimeen.

ATS

[jm82]

Tällä suojauksella ei suojata kaivoa jäätymiseltä vaan sitä että viina ei jäädy höyrystimeen.

ATS

Auttaisiko tätä ongelmaa vahvempi naturet? -17 alkaa tuo viina jäätymään.

Täälläkin tuo perus asetus on -8 astetta. Sitä voi säätää välillä +10 - -12 C. Eli ehkä viina ei jäädy vielä -12 C asteessa? Vai miten se millään voisi jäätyä?

Säädin +10 asteeseen kun anturit näytti +6/+6. Punainen valo alkoi vilkkumaan ja LP-larm teksti. Lisäksi FR -larm tuli myös ruutuun. Täytyy käydä kohta vilkaisemassa että sammuiko se valo itsestään.

Invertteri nibessä kormpressori alkaa säätämään tehoa pienemmälle jos paluu menee -8 tai -9, eli kaivo ei pitäisi mennä jäähän koska tehonrajoitus menee päälle. Lisäksi kytkee sähkövastusta peliin mukaan jos kompressoriteho ei riitä. On/off katkaisee kompressorilämmityksen heti suoraan jos paluu laskee liian alas.

edit: Nibessä se kompressori on pakattu äänitiiviiseen äänenvaimennettuun laatikkoon. Eli ehkä kompressorin lämpö pitää paikat lämpiminä? Jos kuumakaasu olisi vaikka 80-100C, niin kai siitä pitäisi edes aavistuksen verran tulla myös lämpöä sinne laatikon sisälle, tai niin ainakin voisi kuvitella. Tuon laatikon ulkopuolella on sitten vain kiertovesipumput. Ilmeisesti se laatikko on nimeltään joku kylmäyksikkö. Mitään jäätä siellä ei ainakaan näkynyt kun muutaman kerran on ollut laatikko auki huvin vuoksi.

edit2:

Siellä se punainen valo vieläkin vilkkuu.
Ohjekirjasta: "hälytysvalo vilkkuu ja näytössä teksti LP-hälytys.

Toimenpide: Ilmaa ja täytä nestettä (joo ne on ok, painetta 1.3 bar). Odota muutama tunti.

Tuossa oli muuten muitakin juttuja ohjekirjassa, esim tuo:
Höyrystin jäätynyt liian miedon jäätymisenestoseoksen vuoksi.
Toimenpide: Tarkista lämmönkeruuaineen jäätymispiste.

Tarkista näytöstä toimenpiteen jälkeen, että KeruuM ja KeruuP ero on 2-5C kompressorin ollessa käynnissä.

Oho tuossahan tuo lukee. Pitää katkaista laitteesta virrat että vika poistuu.

[jm82]

jm82 kertoikin sinulle, että käyntien välissä maakierron lämpötila näyttää nousevan ja että se johtuu siitä, että maakiertoneste lämpenee pumpun sisällä.

Kun katsot vihreää käyrää, niin se putoaa kiertopumpun käynnistyttyä nopeasti alas.
Se alas pudonnut käyrän osa vasta kertoo kaivon lämpötilasta.

Jos katsot tarkemmin sitä vihreää käyrää käynnistymishetken jälkeen, huomaat, että se käy ensin alempana ja alkaa nousemaan loivasti ylöspäin.
Tämä vihreän käyrän nouseva muoto kertoo siitä, että aluksi kaivosta tulee kaivon kylmemmästä yläosasta viileämpää nestettä
ja käyrän edetessä näkyy, kuinka käyrä nousee, kun alkaa tulla syvemmältä vettä. 
Jatkossa tulee uudelleen kylmempää kaivon alaspäin menevän putken yläpäästä.
Lopulta tulee vielä kylmempää, kun pumpusta kiertoon lähtenyt vesi on tehnyt yhden täyden kierroksen.

Nuo lämpötilat kertovat, että kaivon yläosa on tyypillisesti kylmin osa.
Kun kaivo näyttää menevän kylmäksi ja mahdollinen jäätymisen uhka on olemassa, kannattaa maakierto laittaa jatkuvaksi.
Jatkuva kierto tasaa kaivon ylä- ja alaosan lämpötiloja, siirtämällä kaivon pohjalta lämpöä yläosaan.
Sillä suojataan kaivon yläosaa jäätymiseltä.

"kaivo 210m, mistä kalliota 185m."

Tomppeli osasi tosiaan selittää tuon kaivon lämpötila jutun hyvin tarkasti. Eli kompura käynnistyy, niin kaivon yläosan keruuputkesta tulee näköjään alkuun vähän viileämpää +0C keruuliosta. Ja pienen hetken päästä tulee alempaa kaivosta +0.5 - +1.0C keruuliuoista sen 17.5 minuutin ajan jonka kestää yksi liuoksen kiertolenkki.

Ylin osa kaivosta voi olla jopa ilman vettä? Jos on ilman vettä, niin liuoskin on tietenkin vähän kylmempää. Lämpöä pystyy keräämään vain aktiivisyvyydeltä, eli siltä syvyydeltä missä vesi on.

Jos aikoo laittaa talvella kaivoon jatkuvan kierron, niin lämmitysjaksolla liuospumppu voisi olla automaalilla ja taukotilassa riittää 1% nopeuskin.


Täällä kaivo on 201 metriä ja aktiivisyvyys on sama. Kallioon 12 metriä. En tiedä onko ihan lievää veden vaihtuvuutta kaivossa vai ei.

Katsoin kumminkin kaivon lukemat ja muut lukemat kun kompura käynnistyi. Kaivosta +6, paluu +2. Patteri paluu 30.5 -> 30.8, kuumakaasu 60 -> 63, pyynti 35, patteri meno 33, ulkolämpötila +7, lämpötila 20.5C. Eli kaivosta tulee heti max lämpöä. Mutta ei varmaan voi muuta odottaakaan koska kaivo on täynnä vettä.

Niin ja toki vaakaputkissa voisi olla vähän viileämpää vettä? Riippuen kuinka syvälle putket on kaivettu? Täällä kaivo on vain 3.5 metrin päässä talosta, eli putket on mahdollisimman lyhyet. Eristetyt putket 1 metrin syvyydessä ja kaivon päällä 10cm styroks kansi noin 2 metrin alueella. Kaivo lilluu siellä märässä savikossa ja kaivon päällä metri savea.

[Mettis]

"kaivo 210m, mistä kalliota 185m."

Tomppeli osasi tosiaan selittää tuon kaivon lämpötila jutun hyvin tarkasti. Eli kompura käynnistyy, niin kaivon yläosan keruuputkesta tulee näköjään alkuun vähän viileämpää +0C keruuliosta. Ja pienen hetken päästä tulee alempaa kaivosta +0.5 - +1.0C keruuliuoista sen 17.5 minuutin ajan jonka kestää yksi liuoksen kiertolenkki.

Ylin osa kaivosta voi olla jopa ilman vettä? Jos on ilman vettä, niin liuoskin on tietenkin vähän kylmempää. Lämpöä pystyy keräämään vain aktiivisyvyydeltä, eli siltä syvyydeltä missä vesi on.

Jos aikoo laittaa talvella kaivoon jatkuvan kierron, niin lämmitysjaksolla liuospumppu voisi olla automaalilla ja taukotilassa riittää 1% nopeuskin.


Täällä kaivo on 201 metriä ja aktiivisyvyys on sama. Kallioon 12 metriä. En tiedä onko ihan lievää veden vaihtuvuutta kaivossa vai ei.

Katsoin kumminkin kaivon lukemat ja muut lukemat kun kompura käynnistyi. Kaivosta +6, paluu +2. Patteri paluu 30.5 -> 30.8, kuumakaasu 60 -> 63, pyynti 35, patteri meno 33, ulkolämpötila +7, lämpötila 20.5C. Eli kaivosta tulee heti max lämpöä. Mutta ei varmaan voi muuta odottaakaan koska kaivo on täynnä vettä.

Niin ja toki vaakaputkissa voisi olla vähän viileämpää vettä? Riippuen kuinka syvälle putket on kaivettu? Täällä kaivo on vain 3.5 metrin päässä talosta, eli putket on mahdollisimman lyhyet. Eristetyt putket 1 metrin syvyydessä ja kaivon päällä 10cm styroks kansi noin 2 metrin alueella. Kaivo lilluu siellä märässä savikossa ja kaivon päällä metri savea.

Ei voi kun kateellisena lukea, että joillaki ne on kaivoasiat kunnossa, kun +6 tulee.
Meillä tippuu tämmösillä plus 3 asteen keleillä melkein heti tulo +1,5 asteen tienoille..

[maalämmittää]

Jos aikoo laittaa talvella kaivoon jatkuvan kierron, niin lämmitysjaksolla liuospumppu voisi olla automaalilla ja taukotilassa riittää 1% nopeuskin.

Automaattiasetuksessa ei ole mahdollista säätää taukotilan nopeutta.

[jm82]

Ei voi kun kateellisena lukea, että joillaki ne on kaivoasiat kunnossa, kun +6 tulee.
Meillä tippuu tämmösillä plus 3 asteen keleillä melkein heti tulo +1,5 asteen tienoille..

Nyt on tosiaan aika lämmintä kun mittari näyttää +7.5.
Oli niitä kireämpiä pakkasia, niin kaivo taisi silti käydä +2 ja paluu kaivoon -1. Nyt on taas ollut hetket pluskeliä, niin näytti olevan kaivo palautunut pikku rasituksen jälkeen. Se vaan aina jumittaa tuohon +2 asteeseen joka siis voi olla +1.5 joka pyöristyy vielä +2 asteeseen. Ja paluu kaivoon joko -2 tai -1. Eli ei sinne kauhean kylmääkään ole koskaan mennyt kaivoa viilentämään.
Niben teho laskee aika jyrkästi. Eli B0W35 teho on 10kW ja kovilla pakkasilla sitten vain B0W50 = 8.5 kW. Toisaalta ottotehokaan ei nouse paljoa 2.2 kW -> 2.5 kW. Mäntäkompuran "hienouksia"
Näillä keleillä tunnin käyntijakso saattaa mennä noin, 6/2 5/1 4/0.

Tarkistin vielä niben tekemän keruupiirin laskelman. Aktiivisyvyys 134 m, tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C. Nyt aktiivisyvyyttä on 201 metriä. Eli vaatimattomat 67 metriä extaa. Ei ole tosiaan harmittanut valinta 200 metrisestä. Se oli 20 metriä extraa tässä lähistöllä oleviin verrattuna.

Tomppeli laittoikin edelliselle sivulle, että ei kannata valita ainakaan sitä halvinta tarjousta jossa on matalin kaivo. Poraus oli vain 26e/m, eli halusin toki maksimi määrän mitä kannattaa porailla. Koska ei sitä enää myöhemmin voi syventää. Täällä lähin kaivo on jossain noin kilometrin päässä.

[Mettis]

Tomppeli laittoikin edelliselle sivulle, että ei kannata valita ainakaan sitä halvinta tarjousta jossa on matalin kaivo. Poraus oli vain 26e/m, eli halusin toki maksimi määrän mitä kannattaa porailla. Koska ei sitä enää myöhemmin voi syventää. Täällä lähin kaivo on jossain noin kilometrin päässä.

Niin itsellä se on nyt myöhäistä, vaikka ei sitä matalinta otettu mutta, kun ymmärrys näistä asioista oli nolla. Kyllä tuo lyhyeksi jäi..
Minusta kaikki maalämpöä harkisevat pitäisi ohjata Tomppelin kautta ja saisivat puolueettoman mitoituslaskelman niin moni välttyisin ongelmilta.

[jm82]

Niin itsellä se on nyt myöhäistä, vaikka ei sitä matalinta otettu mutta, kun ymmärrys näistä asioista oli nolla. Kyllä tuo lyhyeksi jäi..
Minusta kaikki maalämpöä harkisevat pitäisi ohjata Tomppelin kautta ja saisivat puolueettoman mitoituslaskelman niin moni välttyisin ongelmilta.

Täällä olisi jälkeen päin mietittynä riittänyt aavistuksen matalempikin kaivo, mutta eihän sitä etukäteen kauhean tarkasti edes tiedä. En tiennyt vedenpinnan tasoa muistaakseni etukäteen. Enkä sitäkään missä kohdilla tulee kallio. Tilasin siis 200 metrisen jota olisi vielä porausvaiheessa voinut tarvittaessa syventää. Alussa oli vain toiveena että kallio tulee jossain välissä vastaan ja että pääsisi tavoitesyvyyteen asti. Loppumetrien poraus meni paljon hitaammin kuin alku. Oikeastaan hyvin hitaasti. 12 tuntia ne poraili kun aamulla tuli ja 20.00 aikoihin oli lähteneet poran kanssa kotiin. Liian syvästähän ei oikeastaan mitään haittaa ole, hyötysuhde voi olla ehkä aavistuksen parempi. Eikä ole ainakaan pienintäkään pelkoa jäätymisen kanssa.

Täällä muuten AIT myyjä sanoi että jos haluaisin 10kW pumpun, niin kaivo tulisi olla sille pumpulle 220 metriä. Se taas kuulosti jo vähän liian syvältä Tai sitten 8kW mallille olisi riittänyt 180 metriä. Muita pituuksia en sitten kysynytkään. Tomppeli laski 206 metriä aktiivisyvyyttä. Vähän myöhemmin (joulukuussa kait) tuli yläpohjan lisäeristys ja luulisin että se vähän auttoi.

Porarit soitteli silloin porauspäivää edeltävänä päivänä joskus iltapäivällä että olivat porailleet 240 metrisen kaivon jonnekin suht lähistölle (noin 15 km). Mutta oli kuulemma ollut nopea poraus kun kallio oli niin pehmeää ja helppoa porata. Ehkä se kallio voi sitten lähiseudullakin vaihdella tai sitten ero johtui veden määrästä tai jostain muusta.

[tomppeli]

Olisi hyvä, jos lämpöpumppukauppiaat perustaisivat yhteisen mitoituspalvelun, joka tekisi kaikille keskitetysti mitoittamisen.
Saataisiin kaikki tarjoukset ainakin mitoittamisen suhteen samalle viivalle.

...Minusta kaikki maalämpöä harkitsevat pitäisi ohjata Tomppelin kautta ja saisivat puolueettoman mitoituslaskelman niin moni välttyisin ongelmilta.

Täältä voi ladata ja ottaa käyttöön ilmaisen laskentaohjelman, jolla voi määrittää kaivon syvyyden ja lämmityslaitteen tehon.
Laskurin ohjeen voi ladata tästä.
Valitettavasti ohjelma toimii vain LibreOffice -toimisto-ohjelmalla.

Koetan edelleenkin tehdä laskelmia foorumille, jos joku niin haluaa.
Maksullisia laskelmia en tee. En voi mitenkään taata tekemieni laskelmien oikeellisuutta.
Vastuullisia takuumitoituksia ja suunnitelmia tekevät alan yritykset.

[jusv]

Ei kuulu ei...mutta ei kait siihen kuulu sekään, että lämmin vesi on haaleaa, senkin voisi helposti tehdä

Tässä pumpputemppuilussa vain käy helposti niin, että pudotellaan kaikkia lämpöjä alemmas kuin alkaa olla mukavaakaan ihan vain sen vuoksi, että aiemmin ei näistä ole ollut hajuakaan öljyä poltellessa. Ainakin omalla kohdalla näin.

Kun täällä puhutaan kovasti tuloista kaivolta ja menosta kaivolle ainakin itselle olisi tarve selventää puhutaanko lämmityssyklin pienimmästä tulosta kaivolta vai tulosta kun sykli on vasta alkanut. Vai onko jollain kaivo, jossa nesteen lämpötila on vakio vaikka 45 syklin aikana koko ajan?

En tiedä kuinka syvä 10kW pumpun kaivon pitäisi olla mutta joko minulla siirtyy lämpö jotenkin kehnosti keruunesteeseen tai sitten 200m (190m eff) kaivo on kovin alimittainen 1045-10 pumpulle. Tomppeli laski muistaakseni 215m tehollista joten...olisi varmaan pitänyt porata syvempään mutta itselle ainakin jäi epäselvä käsitys keruunpumpun riittävyydestä)

Lämmintä alkaa tulla kaivolta kokolailla nopeasti kun pumppu käynnistyy (max minuutin päästä). Kierto kestää noin 17min...ja keruupumppu käy ensimmäisen kierroksen ajan 99% nopeudella. Samaa runttua se näillä keleillä vetää toisenkin kierroksen, toisen kierroksen aikana kaivolta tulee kuitenkin kylmempää kuin ensimmäisella....ja kolmannella taas kylmempää mutta eri kierrosten välillä alkaa laskea mitä useamman keipin vetää.

Kaivon paisarin paine mittarin mukaan näyttää 0.3bar. Ajattelin nostaa tuota mutta onko siitä apua/iloa? Varmaan paisarin esipaineenkin voisi tarkastaa mutta siinä visiin joutuu ilmaushommiin...joten liekö aiheellista. Lämmönjaon puolella paisarin esipaine oli päin hanukkaa.

Halvin tapa varmasti korjata alimittaista kaivoa on tuupata ILP. Maksaa 1500EUR ja sillä saa taloon kuitenkin ajeltua lämpöä sisään kohtuu paljon.

Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni...

Ei ehkä välttämättä. Käyttövesi tehdään muutenkin huonommalla hyötysuhteella kuin talon lämmitys. Eli silloin kun pumppu lämmittää käyttövettä, niin kaivokin saa periaatteessa vähän "lepoa" koska hyötysuhde on huonompi.

Se sitten taas rasittaa kaivoa turhaan jos käyttövettä pitää lämmittää huonolla hyötysuhteella kauan aikaa ja sinä aikana ei saa lämmitettyä taloa. Eli siis kulutus kasvaa ja samalla kaivo rasittuukin vain enemmän. Mielestäni käyttövesi saisi olla vaikkapa säästö asetuksella ja se rasittaisi siis kaivoa kaikkein vähiten. Jos on säästöllä, niin käyttöveden lämmitykseen kuluu vähemmän aikaa kun hyötysuhde pysyy hyvänä.

[tomppeli]

Lainauksia ja selittelyjä...

"Kun täällä puhutaan kovasti tuloista kaivolta ja menosta kaivolle ainakin itselle olisi tarve selventää puhutaanko lämmityssyklin pienimmästä tulosta kaivolta vai tulosta kun sykli on vasta alkanut. Vai onko jollain kaivo, jossa nesteen lämpötila on vakio vaikka 45 syklin aikana koko ajan?"
Yleensä puhutaan alimmista arvoista, mutta ei tähän ole mitään vakiintunutta käytäntöä

"Kaivon paisarin paine mittarin mukaan näyttää 0.3bar. Ajattelin nostaa tuota mutta onko siitä apua/iloa?"
Olisi hyvä, jos tuo paine olisi vähän isompi. Paineistus estää ilman imeytymistä kiertopumpun imupuolelta keruun putkistoon. Estää myöskin maakiertopumpun kavitointia.

"Varmaan paisarin esipaineenkin voisi tarkastaa mutta siinä visiin joutuu ilmaushommiin...joten liekö aiheellista. Lämmönjaon puolella paisarin esipaine oli päin hanukkaa."
Yksikerroksisessa talossa lämmönjaon paine olisi hyvä olla vähintään 0,5 bar ja kaksikerroksisessa vähintään 1,0 bar. Masimissaan se voi yleensä olla pienjärjestelmissä noin 1,5 ... 3,0 bar, riippuen siitä millainen varoventtiili järjestelmään on asennettu.

"Halvin tapa varmasti korjata alimittaista kaivoa on tuupata ILP. Maksaa 1500EUR ja sillä saa taloon kuitenkin ajeltua lämpöä sisään kohtuu paljon."
Ilp on siitä hankala, että se lakkaa auttamasta lämmityksessä silloin, kun lämmitystä ja lämpökaivoa eniten kuormitetaan, siis kovilla, yli 20 asteen pakkasilla.

"Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni..."
jm82 tarkoittaa varmaankin sitä, että käyttövesi tehdään maalämmityskoneelle huonommalla hyötysuhteella, kuin huoneiden lämmitys.
Mitä huonompi COP, sitä enemmän otetaan tehoa sähkölaitokselta ja vastaavasti vähemmän lämpökaivosta.

COP = pumpun antama lämmitysteho /  pumpun ottama käyttösähkön teho

Joitakin tyypillisiä COP -arvoja:
- lattialämmitys noin 5,0 ... 5,5
- patterilämmitys 3,1 ... 3,6
- + 55 C käyttöveden tekeminen 2,5 ...  3,0

Käyttöveden lämmittämisen aikana COP -arvo muuttuu.


Lämmittämisen alkuvaiheessa vesi on vielä matalalämpöistä ja hyötysuhde on hyvä.
Lämpötila nousee lämmittämisen jatkuessa ja hyötysuhde laskee suunnilleen yllä olevan käytän mukaisesti.

[jm82]

Ei kuulu ei...mutta ei kait siihen kuulu sekään, että lämmin vesi on haaleaa, senkin voisi helposti tehdä
Joo, ei. Toki pitää olla niin kuumaa vettä kun on tarvetta.

Tässä pumpputemppuilussa vain käy helposti niin, että pudotellaan kaikkia lämpöjä alemmas kuin alkaa olla mukavaakaan ihan vain sen vuoksi, että aiemmin ei näistä ole ollut hajuakaan öljyä poltellessa. Ainakin omalla kohdalla näin.
Tarkoitus on saada toimimaan lämmitys sekä toki ilmanvaihto myös optimaalisesti. Eli lämpötilaa ei saisi laskea termostaatein vaan mieluummin esisäädöin ja maalämpöpumpun säädöin. Täälläkin oli öljyn kotimatti lämmönsäätö hajonnut jo ajat sitten. Lisäksi ikkunat ja yläpohja vuoti lämpöä harakoille, ja lisäksi yksi ovi.

Kun täällä puhutaan kovasti tuloista kaivolta ja menosta kaivolle ainakin itselle olisi tarve selventää puhutaanko lämmityssyklin pienimmästä tulosta kaivolta vai tulosta kun sykli on vasta alkanut. Vai onko jollain kaivo, jossa nesteen lämpötila on vakio vaikka 45 syklin aikana koko ajan? Täällä lämpötila laskee "kaavalla" 6/2 5/1 4/0 3/-1 2/-2. Alussa siis saattaa tulla lämpimämpää. Rippuen ulkolämpötilasta joka nyt on 7 astetta. Ja mitä kauemmin kompressori käy, niin sitä kylmemmäksi kaivo menee

En tiedä kuinka syvä 10kW pumpun kaivon pitäisi olla mutta joko minulla siirtyy lämpö jotenkin kehnosti keruunesteeseen tai sitten 200m (190m eff) kaivo on kovin alimittainen 1045-10 pumpulle. Tomppeli laski muistaakseni 215m tehollista joten...olisi varmaan pitänyt porata syvempään mutta itselle ainakin jäi epäselvä käsitys keruunpumpun riittävyydestä)
Täällä juttelin AIT myyjän kanssa ja hän sanoi hihavakion että 8 kW pumpulle 180m kaivo voi riittää ja 10 kW pumpulle tarvitsee olla 220 metriä. Toki aivan 220 metriä ei ole aktiivisyvyys. 1045-10 pumpussa on aika tehokas 100 mallin pumppu kun täällä on vanhemmassa "samanlaisessa" 1217-10 pumpussa vain 80. Eli eroa on 10m ja 8 metrin nostokorkeuksissa. Voi siis olla vähän yli 200 metrinen kaivo 40mm kollektorilla. 200 kaivo pitäisi olla ihan hyvä. Vaikka lämmöt sattuisikin olemaan vähän alempana, niin siitä huolimatta kaivo kyllä pitäisi olla suht hyvä. Täällä niben laskelma 140 metrin kaivolle oli tehty niin että keruunesteen keskilämpötila oli pakkasella. Oli siis -1.3C tai jotain sellaista.

Lämmintä alkaa tulla kaivolta kokolailla nopeasti kun pumppu käynnistyy (max minuutin päästä). Kierto kestää noin 17min...ja keruupumppu käy ensimmäisen kierroksen ajan 99% nopeudella. Samaa runttua se näillä keleillä vetää toisenkin kierroksen, toisen kierroksen aikana kaivolta tulee kuitenkin kylmempää kuin ensimmäisella....ja kolmannella taas kylmempää mutta eri kierrosten välillä alkaa laskea mitä useamman keipin vetää.Juuri saman huomion olen tehnyt. Jossain vaiheessa vain lämpötilan laskeminen pysähtyy. Kaivon vesi on siis lämpoisempää kuin putkessa kiertävä keruuneste

Kaivon paisarin paine mittarin mukaan näyttää 0.3bar. Ajattelin nostaa tuota mutta onko siitä apua/iloa? Varmaan paisarin esipaineenkin voisi tarkastaa mutta siinä visiin joutuu ilmaushommiin...joten liekö aiheellista. Lämmönjaon puolella paisarin esipaine oli päin hanukkaa.Paisarin esipainetta ei kannata tarkistaa tai säätää. Menettelee 0.3 bar. Onhan se 0.2 liian vähän, mutta onneksi ei ole 0.0. Jos esim vesiletkulla ja vesihanalla saisi painetta suht helposti lisättyä, niin ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Täällä paineistin max 1.75 bar mutta on se vähän laskenut 1.3 bariin 2 vuoden aikana.

Halvin tapa varmasti korjata alimittaista kaivoa on tuupata ILP. Maksaa 1500EUR ja sillä saa taloon kuitenkin ajeltua lämpöä sisään kohtuu paljon. Tai sitten vain olla välittämättä kaivosta. Kovin helposti kaivo ei kumminkaan jäädy. Tai jos vähän jäätyy, niin siitä ei pitäisi olla vielä mitään haittaa. Tämä siis huomio jo niille poratuille kaivoille. Ennen porausta voi toki ottaa hermoja varten vähän extraa siihen kaivoon. Pumpun suojaus sammuttaa kompressorin jos paluu ylittää -8 astetta. Tämän jälkeen vastukset lämmittää taloa (9kW).

Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni...

[jm82]

Allaoleva kommentti ei ole kovin looginen...onko sulla joko ajatus tässä, mistä en saa kiinni...

Ai niin joo tuo alempi juttu.

Eli siis vaikka periaatteellinen tilanne jossa kompressori lämmittää taloa 100% ajasta. Koska pihalla olisi niin kylmää että tarvittaisiin maksimiteho 10 kW talon lämmitykseen.

Kaivo saakin "lepoa" silloin kun kompressori lämmittää käyttövettä huonommalla hyötysuhteella. Eli kompressori ottaa enemmän virtaa sähköverkosta ja sitten toisaalta vähemmän lämpöä lämpökaivosta tai keruupiiristä. Huomaa siitä että liuospumppu pyöriikin hitaammalla nopeudella tai kaivon lämpötilaero pienenee (jos liuospumpun nopeus on vakio).

Ohjekirjasta katsottuna 10 kW niben (1217) mäntäkompura ottaa 300 Wattia enemmän sähköä jos veden lämpö nousee 35 -> 50 C. Liuoksen lämpötila on vakio +0C.

Hyötysuhde (COP) laskee 35 -> 50 lämmöstä 4.55 -> 3.87.
Nibe 1245-10 luvut on muistaakseni lähes samat. 50C vedelle siinä taisi olla himpun verran parempi cop. Koska hyötysuhde siis laskee käyttövettä lämmitettäessä, niin kaivo selviää pienemmällä kuormalla silloin. COP eroa olisi 0,68. Samalla kompressorin teho laskee 10 kW -> 8.5 kW.

Eli periaatteessa mitä nopeammin käyttövesi saataisiin lämmitettyä, niin sitä enemmän olisi aikaa talon lämmitykseen. Ja jos talon saa lämpöiseksi, niin alkaa "lepojakso" joka sitten vähän elvyttää kaivoa takaisin siitä rasituksesta.

Lämmintä alkaa tulla kaivolta kokolailla nopeasti kun pumppu käynnistyy (max minuutin päästä). Kierto kestää noin 17min...ja keruupumppu käy ensimmäisen kierroksen ajan 99% nopeudella. Samaa runttua se näillä keleillä vetää toisenkin kierroksen, toisen kierroksen aikana kaivolta tulee kuitenkin kylmempää kuin ensimmäisella....ja kolmannella taas kylmempää mutta eri kierrosten välillä alkaa laskea mitä useamman keipin vetää.

Jos on pumpulla säädetty reilut asteminuutit kuten täällä. Niin hyötysuhde on erittäin korkea siinä ensimmäisen 17 minuutin aikana. Kaivosta tulee siis +6C liuos ja puskuri ja patteriputket ja talo ei ole lämmenneet vielä periaatteessa (ja käytännössäkin) yhtään. Täällä läpivirtaava 400-500 L puskuri. Ulkoista pumppua ei siis ole.

Samoin tellä hyötysuhde on erittäin korkea ensimmäiset 17 minuuttia. Kaivo on "levännyt". Talo on "jäähtynyt" eli kaivosta revitään 99% nopeudella lämpöä "kylmään" lattialämmitykseen. Hyötysuhde siitä sitten aavistuksen laskee kun lämmityksen paluulämpötila alkaa vähän nousemaan. Siksi liuospumpunkaan ei tarvitse pyöriä enää 99% nopeudella?

On periaatteessa vain hyvä merkki että 200 metrin kaivo on saatu "kylmäksi". Koska lämmitys siis toimii. Kaivon lämpö on siirretty vain talon lämmöksi.

Alussa tosiaan lämpötila-anturitkaan ei välttämättä pidä aivan paikkaansa. Lisäksi pieni hetki menee että kuumakaasun lämpötila alkaa nousta sopivan isoksi ja kompura rupeaa toimimaan "kunnolla". Muistaakseni täällä näytti 7/4 6/3 ja sitten vakiintui tuohon 6/2 asteeseen kait yhden kierroksen ajaksi.

edit:
Sähkönseurannasta vilkaisin että eilen kompura teki 4 lämmitysjaksoa. Maksimi tuntikulutus 2.12 kWh.
Eli aivan arvioituna 1 tunti käyntiä ja sen perään 5 tuntia lepoa. Lämpötila oli eilen noin 7 astetta.

[jusv]

Nyt ollaan samalla sivulla Tuo on juurikin totta. Melkein sanoisin viileäkaivoselle, että jos pukkaa rajua pakkasta  niin nostaa KV rajoja ylöspäin eikä laita massiivista eroa käynnistys/pysäytyksen välille saattaa se vähän auttaa. Mulla on lisäksi tuo ECS joka pitää tallin puolen viileämpänä. Ei sekään ihan ongelmaton ole. Talli ei ole yhtä hyvin eristetty ja kun ovea availlaan, sieltä tulee helposti niin kylmää paluuta, että asteminuutit syödään nopeasti. Jos laittaisi puskurin, se varmaan auttaisi asiaa... Pitää säätää tallin käyrää jyrkemmäksi kuin talossa on että löytyy hyvä balanssi...pyyntö on kumminkin aina pienempi talliin mutta jos ero saa pienentyä kun tulee kovin kelejä.

Nyt tuli seurattua ensimmäisillä keleillä tilannetta. Ei ole tänä lämmityskautena kaivolta vielä miinusta tullut. Eiköhän se pärjää.

Tuohon ILPhen vielä kommentoisin, että nykyiset koneet tekee -25 kelissä vielä 1.75 COPlla lämmintä...se ei tietysti ole yhtä hyvä mitä pumpulla mutta auttaa se kyllä. Itse lähinnä pohdin ILPon asennusta kahdesta syystä: 1) Kesällä voisi vähän viilentää, rouvalta tulee sosiaalinen paine tähän ja 2) Nykyiset talvet näyttää olevan yhä enemmän nopeiden vaihteluiden talvia...mennään alle vuorokaudessa jopa 15-20 astetta kylmempään...ja siinä lattialämmityksellä tupa viilenee väistämättä...tietysti jos pumppu suodattaisi lyhyemmällä ajalla laskettua pyyntiä reagointi nopeutuu mutta silti ainakin meidä laatta reagoi hitaasti, suuntaan ja toiseen. ILPllä saisi tasoiteltua noita vaihteluita mukavuuden suhteen. Sähköähän siihen menee mutta semmosta se on

Ai niin joo tuo alempi juttu.

Eli siis vaikka periaatteellinen tilanne jossa kompressori lämmittää taloa 100% ajasta. Koska pihalla olisi niin kylmää että tarvittaisiin maksimiteho 10 kW talon lämmitykseen.

Kaivo saakin "lepoa" silloin kun kompressori lämmittää käyttövettä huonommalla hyötysuhteella. Eli kompressori ottaa enemmän virtaa sähköverkosta ja sitten toisaalta vähemmän lämpöä lämpökaivosta tai keruupiiristä. Huomaa siitä että liuospumppu pyöriikin hitaammalla nopeudella tai kaivon lämpötilaero pienenee (jos liuospumpun nopeus on vakio).

Ohjekirjasta katsottuna 10 kW niben (1217) mäntäkompura ottaa 300 Wattia enemmän sähköä jos veden lämpö nousee 35 -> 50 C. Liuoksen lämpötila on vakio +0C.

Hyötysuhde (COP) laskee 35 -> 50 lämmöstä 4.55 -> 3.87.
Nibe 1245-10 luvut on muistaakseni lähes samat. 50C vedelle siinä taisi olla himpun verran parempi cop. Koska hyötysuhde siis laskee käyttövettä lämmitettäessä, niin kaivo selviää pienemmällä kuormalla silloin. COP eroa olisi 0,68. Samalla kompressorin teho laskee 10 kW -> 8.5 kW.

Eli periaatteessa mitä nopeammin käyttövesi saataisiin lämmitettyä, niin sitä enemmän olisi aikaa talon lämmitykseen. Ja jos talon saa lämpöiseksi, niin alkaa "lepojakso" joka sitten vähän elvyttää kaivoa takaisin siitä rasituksesta.

Jos on pumpulla säädetty reilut asteminuutit kuten täällä. Niin hyötysuhde on erittäin korkea siinä ensimmäisen 17 minuutin aikana. Kaivosta tulee siis +6C liuos ja puskuri ja patteriputket ja talo ei ole lämmenneet vielä periaatteessa (ja käytännössäkin) yhtään. Täällä läpivirtaava 400-500 L puskuri. Ulkoista pumppua ei siis ole.

Samoin tellä hyötysuhde on erittäin korkea ensimmäiset 17 minuuttia. Kaivo on "levännyt". Talo on "jäähtynyt" eli kaivosta revitään 99% nopeudella lämpöä "kylmään" lattialämmitykseen. Hyötysuhde siitä sitten aavistuksen laskee kun lämmityksen paluulämpötila alkaa vähän nousemaan. Siksi liuospumpunkaan ei tarvitse pyöriä enää 99% nopeudella?

On periaatteessa vain hyvä merkki että 200 metrin kaivo on saatu "kylmäksi". Koska lämmitys siis toimii. Kaivon lämpö on siirretty vain talon lämmöksi.

Alussa tosiaan lämpötila-anturitkaan ei välttämättä pidä aivan paikkaansa. Lisäksi pieni hetki menee että kuumakaasun lämpötila alkaa nousta sopivan isoksi ja kompura rupeaa toimimaan "kunnolla". Muistaakseni täällä näytti 7/4 6/3 ja sitten vakiintui tuohon 6/2 asteeseen kait yhden kierroksen ajaksi.

edit:
Sähkönseurannasta vilkaisin että eilen kompura teki 4 lämmitysjaksoa. Maksimi tuntikulutus 2.12 kWh.
Eli aivan arvioituna 1 tunti käyntiä ja sen perään 5 tuntia lepoa. Lämpötila oli eilen noin 7 astetta.

[Tupi]

No niin, pumppu on nyt komisen viikkoa toiminut ilman häiriöitä ja kämpässä lämpöä piisaa ja lämmin käyttövesikin riittää heittämällä 6 aikuiselle+3 lapselle saunomiseen ja pesemiseen. Tämä hyvä!

Laitan liitteeksi yhden login, yhden vuorokauden ajalta, kun oli hieman kylmempi päivä. Sen mitä olen ottanut logeja talteen, on kylminä päivinä paluulämpö mennyt tuohon -4, mutta pysynyt siinä. Tosin vielä ei ole yli kolmen päivän mittaisia yli -20 pakkasjaksoja ollut. Pumppu vaan hyrskyttää noina päivinä enemmän ja lepää vähemmän - vissiin tarkoituskin?? Mites nuo sähkövastukset, meneekö ne automaattisesti jossain vaiheessa päälle, jos tulee tarpeeksi kylymää?

Mitäs sanotte, olisiko jotain jota voisi tehdä tuon login perusteella? En ole siis säätänyt käyrää mihinkään vielä ja termareita en ole säätänyt täysille(on nyt noin+20 joka huoneessa). KHH, PH, S toimii ilman termareita, olen vaan kääntänyt lattialämmityksen sulut auki, ja lämpöä noissa tiloissa Verisuren kahden anturin mukaan on 24-26 astetta.

[maalämmittää]

No niin, pumppu on nyt komisen viikkoa toiminut ilman häiriöitä ja kämpässä lämpöä piisaa ja lämmin käyttövesikin riittää heittämällä 6 aikuiselle+3 lapselle saunomiseen ja pesemiseen. Tämä hyvä!

Laitan liitteeksi yhden login, yhden vuorokauden ajalta, kun oli hieman kylmempi päivä. Sen mitä olen ottanut logeja talteen, on kylminä päivinä paluulämpö mennyt tuohon -4, mutta pysynyt siinä. Tosin vielä ei ole yli kolmen päivän mittaisia yli -20 pakkasjaksoja ollut. Pumppu vaan hyrskyttää noina päivinä enemmän ja lepää vähemmän - vissiin tarkoituskin?? Mites nuo sähkövastukset, meneekö ne automaattisesti jossain vaiheessa päälle, jos tulee tarpeeksi kylymää?

Mitäs sanotte, olisiko jotain jota voisi tehdä tuon login perusteella? En ole siis säätänyt käyrää mihinkään vielä ja termareita en ole säätänyt täysille(on nyt noin+20 joka huoneessa). KHH, PH, S toimii ilman termareita, olen vaan kääntänyt lattialämmityksen sulut auki, ja lämpöä noissa tiloissa Verisuren kahden anturin mukaan on 24-26 astetta.

Asiallisesti kone tuntuu käyvän.
Kohtuullisia pakkasiakin on lokin aikana ollut ja silti kone ehtii noin puolet ajasta huilaamaan... mitoitus on siis paikallaan.

Se vaan on niin, että joillain on kylmempi kaivo kuin toisilla ja siihen on tyytyminen.
Täällä paluu menee pahimmillaan -6C:hen, mutta pysyy siinä.

Sähkövastukset menee päälle automaattisesti, jos koneen väätö ei riitä.

[Tupi]

Tammikuun alussa testattiin myllyn toimivuutta kunnolla, kun käytti vähän reilummat pakkaset päällä täällä pohjoisessa.
Silloin aiemmin tuli oltua huolissaan, kuinka pumpun ja kaivon käy, mutta mielestäni aika hyvin ne tuntui pelittävän.
Ohessa kylmimmän päivän LOGia, mitäs päätelmiä siitä saa tehtyä?
Olisi mukava oppia "lukemaan" tuota dataa kunnolla ja selvyyttä, jos jokin kohta siinä huolestuttaa..

Lämmitysveden pyynnön olen pitänyt tuossa 35 asteessa, ei täällä torpassa ainakaan jäätynyt.
Pojan huone tosin tuntuu kokoajan viileältä, mutta asuja itse siitä tykkää, joten en ole ruvennut sen suuremmin säätelemään..

En ole vielä säätänyt lattialämmitystä toimimaan pelkällä pumpun käyrällä, kuten täällä neuvottiin, vaan termostaatit hoitaa edelleen hommiaan(sen mitä ne nyt pystyy). Pitää odottaa et kelit tasaantuu, et löytää sopivan käyrän. Nyt on lämpötilat seilannu ylös alas kokoajan.

[Tupi]

Ja tässä vielä kuvakaappaus.