Maalämpö IVLP:n tilalle

[Harba]

Harkinnassa maalämpö hajonneen Sanyon CO2 9kW ilmavesipumpun tilalle. Toiveena olisi saada kytkettyä korvaava laite Sanyon varaajaan (223 litraa ja käyttövesi kierukalla, tehoa 9kW + 6kW). Lämmitys tapahtuu suurimmaksi osaksi pattereilla ja osittain KV-kierrossa olevalla lattialämmityksellä. KV-kierron purkaminen ei tule nyt kyseeseen. Huipputehon tarve 15kW. Vuodessa sähköä kuluu arviolta 45000-50000 kWh (Sanyon pumpun kanssa kulutus ollut noin 33500 kWh).

KV-kierron takia kuvittelisin kierukan olevan paras tapa tehdä tarpeeksi käyttövettä. Lämpöpumppu saisi toimia kiinteällä lauhdutuksella rajoissa 40-50 astetta ja esilämmittää käyttöveden (tai jättää käyttöveden 50 asteeseen ja tehdä erilliset legionella tapposyklit).

Pumpun tehoksi ajattelin noin 14kW (käytännönteho 12kW) kahdesta syystä: varaajan pieni tilavuus ja vain yksi lämpökaivo. Varaajan kokoa pystyisi varmaan kompensoimaan erillisellä varaajalla (miten pitäisi kytkeä), mutta yhdestä kaivosta ei varmaan saa tarpeeksi energiaa tehokkaamalle pumpulle. Lisäksi KV-kierron takia voi joutua käyttämään joka tapauksessa varaajan ylävastusta.

Pumpuksi olen katsonut Niben F1145 mallia ja CTC Ecoparttia.

Mitä mieltä, kannattaako näillä lähtötiedoilla lähteä toteuttamaan maalämpöä? Pumppujen dokumenteissa ainakin luvataan hyvät copit vielä +55 asteiseen veteen.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma perustuu ilmoittamaasi vuosikulutukseen ja oletuksena on patterilämmitteinen talo,
sillä perusteella, että halutaan pumpun toimivan kiineälauhdutteisena noin 40-50 C -lämpötilalla.
Vaikka olisi lattialämmityskin, niin tuo valinta on pumpun kannalta patterilämmiystä.
Jos toimitaan alemmalla läpötilalla, nouse COP ja tarvitaan enmmän lämpökaivoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 15 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa kaivon syvyydeksi noin 325 metriä.
Syvän kaivon takia tarvitaan kaivoon 45 ta 50 millinen keräinputkitus.
Laskelma antaa kaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo   ”Harba”   KUOPIO   
Lämmitettävää   160 m2   960 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö   39 249 kWh
- Lämmin käyttövesi   7 200 kWh
- Yhteensä   46 449 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   14,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   15,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -35,4 C
▪ Maasta kerätään ( 3,17 COP)   10,3 kW   31 176 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   15 273 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 325 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI   830 m
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Harba]

Kiitos tomppeli!

Aika syvä kaivo tarvitaan. Sain tarjouksen, jossa kaivon syvyys 270m. Tuo 270m ei siis riitä?

Käyttövettä ei ollut tarkoitus tehdä vaihtoventtiilillä, ainoastaan varaajan kierukalla ja tarvittaessa varaajan yläosan sähkövastuksella (max 9kW, kytkeytyy 1,5kW portaissa).

[tomppeli]

Kiitos sinulle, että tulit mukaan joukkoomme!
270 metrinen kaivo kuormittaa todennäköisesti kallioperää niin paljon, että kaivo kylmenee vuosien saatossa liikaa.
Alkuvuodet menevät yleensä hyvin, vaikka kaivo olisikin vähän alimittainen.
Kaivon riittävä mitoittaminen on aina hyödyksi.

On kuitenkin niin, että kukaan ei voi sanoa ehdotonta totuutta kaivon ominaisuuksista etukäteen.
Laskelmat mitoittavat kaivon keskimääräisen oletuksen mukaan.
Kallioperä ei aina ole se keskimääräinen.
GTK -tekee uutterasti työtä kallioperämme kartoittamisessa.

[euroshopperi]

Äkkiseltään tulisi mieleen, että ei säästäisi tuosta Sanyonista enää mitään vaan pyyhkisi puhtaaksi ja rakentaisi kunnolla suunnitellen oikeasti toimivan systeemin. Jos kyseessä on esim rivari, niin sen suuremmalla syyllä pyrkii eroon kaikennäköisistä tekohengitys ratkaisuista.

[fraatti]

Äkkiseltään tulisi mieleen, että ei säästäisi tuosta Sanyonista enää mitään vaan pyyhkisi puhtaaksi ja rakentaisi kunnolla suunnitellen oikeasti toimivan systeemin. Jos kyseessä on esim rivari, niin sen suuremmalla syyllä pyrkii eroon kaikennäköisistä tekohengitys ratkaisuista.

Samaa mieltä. Varsinkin tuosta kiinteästä lauhdutuksesta kannattaa pyrkiä eroon...

[jm82]

KV-kierron takia kuvittelisin kierukan olevan paras tapa tehdä tarpeeksi käyttövettä. Lämpöpumppu saisi toimia kiinteällä lauhdutuksella rajoissa 40-50 astetta ja esilämmittää käyttöveden (tai jättää käyttöveden 50 asteeseen ja tehdä erilliset legionella tapposyklit).

Pumpun tehoksi ajattelin noin 14kW (käytännönteho 12kW) kahdesta syystä: varaajan pieni tilavuus ja vain yksi lämpökaivo. Varaajan kokoa pystyisi varmaan kompensoimaan erillisellä varaajalla (miten pitäisi kytkeä), mutta yhdestä kaivosta ei varmaan saa tarpeeksi energiaa tehokkaamalle pumpulle. Lisäksi KV-kierron takia voi joutua käyttämään joka tapauksessa varaajan ylävastusta.

Pumpuksi olen katsonut Niben F1145 mallia ja CTC Ecoparttia.

Mitä mieltä, kannattaako näillä lähtötiedoilla lähteä toteuttamaan maalämpöä? Pumppujen dokumenteissa ainakin luvataan hyvät copit vielä +55 asteiseen veteen.

Täälläkin samaa mieltä. Pois vaan jos ei satu käymään joku osa uuteen laitteeseen.

16 kW invertteri olisi sopivan tehoinen. Niitä taitaa löytyä useammaltakin eri merkilta. Esim nibe, jämä, ait. Saattaa olla vielä muitakin, mutta en ole varma.
16kW nibe käyttövesivaraajan kanssa näyttää maksavan 7560€. 100 L puskurivaraaja 420€ tai 200 L 550€, tai vielä kolmas 300 L 750€. Kaivoksi pelkästään esimerkiksi 270 metriä 45 mm keräimellä. Tai voi 40 mm myös menetellä. Täällä poraus maksoi 26e/m. Eli noin 7 tonnia - kotitalousvähennys.

En tiedä minkälainen tuo Sanyon 223 litran varaaja on. Mutta sitä voi käyttää vaikkapa läpivirtaavana puskurina. Ja koska siinä on käyttövesikierukka, niin kierukan kautta saa otettua käyttöveden esilämmityksen maalämpöpumpun käyttövesivaraajaan.

Missään tapauksessa maalämpöpumpun ei ole hyvä toimia kiinteällä lauhdutuksella vaan vaihtelevalla lauhdutuksella. Eli käyttöveden voi kyllä esilämmittää tuossa pienessä 223 L säiliössä, mutta itse käyttövesi olisi sitten tuossa integroidussa 180 L säiliössä.

Jossain foorumilla on muistaakseni 16kW kone ja 250m kaivo (patterilämmitys). Lisäksi jossain eri kone ja noin 300m kaivo, mutta saattoi olla myös lattialämmitys. Lattialämmitys vaatii syvemmän kaivon.

Nibessä ja varmaan muissakin on max sähkövastusteho 9kW jonka saa siis tuohon kompressoritehon päälle. Yleensä vastusta ei tarvita ollenkaan. Täälläkin on puskurivaraajassa 3x2kW vastukset, mutta ei ole ollut käyttöä niille. Sanyon voi myös myydä pois, jos sille ei mitään käyttöä keksi. Mutta koska siinä on tuo kierukka, niin voi olla käyttökelpoinen.

[Large]

Lämpöpumppufoorumin tietojen mukaan kohteessa on n.80m2 lattialämmitystä joka lämpenee tällä käyttövedenkierrolla.

[jm82]

Mielestäni invertteriäkin pystyisi käyttämään kiinteällä lauhdutuksella.

Eli 16 kW malli ilman käyttövesivaraajaa. Vähän halvempi 6790€ ja tuo sitten lämmittäisi kiinteällä lauhdutuksella 223 L säiliötä.

Teho pitäisi riittää. Vanha 9kW + 6kW ja invertteri olisi 4-16kW + sähkö 1-9kW.

[Harba]

Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
 
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.

Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.

[Roori]

Lämpöpumppufoorumin tietojen mukaan kohteessa on n.80m2 lattialämmitystä joka lämpenee tällä käyttövedenkierrolla.

joo...tuota ei nyt kaikki taida sisäistää kun niin kovasti vääntävät pois tuosta kiinteästä lauhdutuksesta, ei se varmaan ihan helppo ole tuosta käyttövesi lattialämmityksestä irtautua, pitää joku kynnys ylittyä jotta sille jotain tekee. Toisaalta copin parannus maksaa hiukan isompaa rempaa kyllä issekseen pois ettei se silleesti rahallinen ongelma liene, jos homma ei ihan mahdoton ole muuttaa.

[Roori]

Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
 
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.

Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.

Mikä on lattialämmityksestä palaavan käyttöveden kierron lämpötila, kesällä / nyt / talvella?

[heinaaho]

Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
 
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.

Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.

Eikö ennemmin kannattaisi hankkia puskurivaraaja pattereille ja käyttää sanyo käyttöveteen? Esim. Se 1155 ja vaihtovenarilla.

[jm82]

Miltä tälläinen suunnitelma kuulostaa:
 
Nibe F1155 4-16kW, 300 litran käyttövesivaraaja ja Sanyon 223 litran varaaja pattereiden puskurivaraajana.

Eli vaihtoventtiilillä lämmitetään käyttövesivaraajaa. Käyttövesikierto ottaa sieltä oman osansa lattioiden lämmittämiseen. Silloin kun käyttövettä ei lämmitetä, Sanyon varaajaan varataan lämmityskäyrän mukaista vettä. Lämpökaivo 300 metriä.

Ihan toimivalta kuulostaa. 300 litraisessa olisi ainakin enemmän vettä kuin 180 lirtaisessa.

Sellainen tuli mieleen että voisiko käyttövesi kierto kiertää tuolta 223 litran varaajan kierukan kautta ja sitten palautua käyttövesivaraajan käyttövesi kierrolle tarkoitettuun liitäntään (liitäntä taitaa mennä noin puoleen väliin varaajaa)? Tuolloin kylmä käyttövesi menisi suoraan käyttövesivaraajan pohjalle.

KV-kierron takia kuvittelisin kierukan olevan paras tapa tehdä tarpeeksi käyttövettä. Lämpöpumppu saisi toimia kiinteällä lauhdutuksella rajoissa 40-50 astetta ja esilämmittää käyttöveden (tai jättää käyttöveden 50 asteeseen ja tehdä erilliset legionella tapposyklit).

Tuosta tuli mieleen että voisi toimia myös puoli kiinteällä lauhdutuksella. Eli kompura lämmittäisi veden esimerkiksi minimissään 36->40C ja lämmityskäyrällä tarvittaessa myös kuumempaa vettä. Eli minimilämpö vain 40 C ja muuten toimisi vaihtelevalla lauhdutuksella.

Tällöin käyttövesi kierron paluu kiertäisi ensin 223 L puskurin kierukan kautta ja siitä sitten jatkaisi käyttövesivaraajaan käyttövesi kierron liitäntään.


Tuossa 1217 pumpun poikkileikkaus. Eli käyttövesikierron paluu olisi kait puoleen väliin varaajaa. Tuo on vanha varaaja. Eli uusissa on se lämmityskierukka sisällä.

[Roori]

Eikö ennemmin kannattaisi hankkia puskurivaraaja pattereille ja käyttää sanyo käyttöveteen? Esim. Se 1155 ja vaihtovenarilla.

Miksi?

[heinaaho]

Miksi?

Sanyo varaajassa kierukka joka pelkkänä puskurina jäisi turhaksi.

Käyttövesivaraaja jota pystyy lataamaan (kierukka,kaksoivaippa) huomattavasti kalliimpi kuin puskuri.

Vai menikö nyt minulta jotain ohi?

[Roori]

Sanyo varaajassa kierukka joka pelkkänä puskurina jäisi turhaksi.

Käyttövesivaraaja jota pystyy lataamaan (kierukka,kaksoivaippa) huomattavasti kalliimpi kuin puskuri.

Vai menikö nyt minulta jotain ohi?

kai se käyttövesi joka tapauksessa menisi Sanyon kierukan läpi vaikka se puskurina olisikin...

paras olis se integroitu ~180L varaaja, jos se vaan riittää ja riittäähän se jos ennen on riittänyt 223L varaaja käyttövesikierukalla...jos on kuumaa käyttövettä 180L niin se on enemmän kuin tuosta 223L saa kierukan läpi aikaiseksi. Jossain täällä sivuston uumenissa tuo on jopa jollain kaavoilla laskettukin. Tietysti edellyttäen että molemmat lämmitetään pumpulla eikä sähköllä.

[jm82]

Vielä mietin ja jos olisi pelkkä käyttövesikierukka, niin samaan kierukkaan menee sekä käyttövesikeirron paluu ja kylmä käyttövesi.

Eli tuosta saisi halutessaan sen käyttövesikierukan menon kytkettyä käyttövesivaraajan alimpaan liitäntään. Lähtö sitten normaalisti käyttövesivaraajan ylimmästä liitännästä.

[Roori]

Vielä mietin ja jos olisi pelkkä käyttövesikierukka, niin samaan kierukkaan menee sekä käyttövesikeirron paluu ja kylmä käyttövesi.

Eli tuosta saisi halutessaan sen käyttövesikierukan menon kytkettyä käyttövesivaraajan alimpaan liitäntään. Lähtö sitten normaalisti käyttövesivaraajan ylimmästä liitännästä.

hmmmm...mitähän tuo on suomeksi?

[jm82]

Sanyo varaajassa kierukka joka pelkkänä puskurina jäisi turhaksi.

Käyttövesivaraaja jota pystyy lataamaan (kierukka,kaksoivaippa) huomattavasti kalliimpi kuin puskuri.

Vai menikö nyt minulta jotain ohi?

Ei jäisi ollenkaan turhaksi.

Täällä on ensimmäinen kierukka öljy/puulämmityskattilassa. Toinen kierukka on 400-500 L puskurivaraajassa. Siitä se käyttövesi jatkaa matkaa käyttövesivaraajaan.

Nythän käyttöveden kierto menee jo tuon kierukan läpi, eli putkia ei tarvitse muuttaa. Kierukasta vesi vain menisi käyttövesivaraajan pohjalle ja käyttövesivaraajan käyttöveden kierron liitäntä jäisi vain käyttämättä. Täällä ei ole käyttövesi kiertoa.

Eli riittäisi vaikka 1255-16 mallikin josta siitäkin pitäisi riittää sopivaa käyttövettä noin 250 litraa.

Sanyon varaaja voisi olla vaikka läpivirtaava. Eli kuuma menisi pohjalle ja sama kuuma lähtisi yläosasta pattereille. Tuohon pattereille menevään putkeen bt25-menolämpöanturi.

Täällä siis maalämpöpumppu on kytketty patteri/lattialämmityksen paluuputkeen ja kompura kuumentaa veden josta vesi menee sitten varaajan pohjalle. bt25-lämpöanturi mittaa varaajan lähtöä joka on siinä katonrajassa. Siis ylimmässä kohtaa puskuria. Shunttausta ei ole eikä ulkoista pumppuakaan tarvita.

[jm82]

hmmmm...mitähän tuo on suomeksi?

Jotenkin noin?

Ei mitään käsitystä että kuinka se kuuluisi olla.

[jm82]

kai se käyttövesi joka tapauksessa menisi Sanyon kierukan läpi vaikka se puskurina olisikin...

paras olis se integroitu ~180L varaaja, jos se vaan riittää ja riittäähän se jos ennen on riittänyt 223L varaaja käyttövesikierukalla...jos on kuumaa käyttövettä 180L niin se on enemmän kuin tuosta 223L saa kierukan läpi aikaiseksi. Jossain täällä sivuston uumenissa tuo on jopa jollain kaavoilla laskettukin. Tietysti edellyttäen että molemmat lämmitetään pumpulla eikä sähköllä.

Oli sama mielessä että 180L integroitukin saattaisi riittää. Koska vesi on tarvetta kuumempaa, niin siitä riittää jotain 240 litraa sopivaa vettä. Eli enemmän kuin tuosta Sanyon varaajasta jossa on käyttövesikierukka. Taisi olla jotenkin niin että 400L kierukkavaraajasta saisi saman noin 250 L lämmintä käyttövettä.

Eli kirukkavaraajassa jää lämpöä "säilöön" 4C-37C koska alkaa tulla jo kylmää vettä suihkusta. Eli koko vesitilavuutta ei pysty hyödyntämään. Käyttövesivaraajassa taa tulee jäätävää vettä kun varaaja menee tyhjäksi. Toki kompura lämmittää sen verran että ei ihan jäätävää kumminkaan tule.

[Harba]

Mikä on lattialämmityksestä palaavan käyttöveden kierron lämpötila, kesällä / nyt / talvella?

Kesällä kierto on normaalisti pois päältä.

En ole mitannut lämpötiloja, mutta nyt palaa lämpimämpää kuin mitä pattereihin menee ja talvella toisinpäin. Eli nyt paluu vettä ei kannattaisi kierrättää pattereiden puskurivaraajan (Sanyon) kautta, mutta talvella kannattaisi. Lopulta tämän optimointi ei varmaan tuo isoja säästöjä --> putket poikki nykyisen kuumavesiliitännän jälkeen käyttövesi varaajaan siitä.

[Harba]

Integroitu varaaja vs. erillinen lämminvesivaraaja ei taida hinnan puolesta hirveästi erota. Mielummin otan tuon isomman varaajan, jos siitä ei muuten ole haittaa.

[Roori]

Jotenkin noin?

Ei mitään käsitystä että kuinka se kuuluisi olla.

käyttövesikierukan menon kytkettyä käyttövesivaraajan alimpaan liitäntään

okei...itse kuvittelin 'käyttövesikierukan menolla' kierukaan menevää kylmää päätä...siksi ihmetys.

[Roori]

AIT:lla oli niin hyvä kuva että siihen oli helppo liittää sanyon varaaaja , jos se nyt tommonen on joka kuvahaulla löytyi...
Mikähän tuossa on huonoa, on siinä ainakin jotain lämpötasojen kanssa riippuen lämmönjaosta?
Ja onko Sanyossa nuo liitännät?

Tuossa on peräti 3 shunttipiiriä jo valmiiksi tuon AIT:n kanssa, invertterilämpö+AIT shuntti (tulee mukana ainakin ohjaus)+Sanyo shuntti (BIV ilmeisesti)

[Harba]

Energialaskelmassa kaivon aktiivinen syvyys 275m. Riittääkö tuo? Ja jos ei, miten lähelle toisen kaivon voi porata?

[jm82]

On jo sen verran syvä että sen jo luulisi riittävän.
40mm keräin ei oikein sovi, mutta 45mm olisi ainakin parempi.

Toisen kaivon voi porata 15 metrin päähän, mutta mieluummin 20 metrin päähän.

Integroitu varaaja vs. erillinen lämminvesivaraaja ei taida hinnan puolesta hirveästi erota. Mielummin otan tuon isomman varaajan, jos siitä ei muuten ole haittaa.

Kesällä kierto on normaalisti pois päältä.

En ole mitannut lämpötiloja, mutta nyt palaa lämpimämpää kuin mitä pattereihin menee ja talvella toisinpäin. Eli nyt paluu vettä ei kannattaisi kierrättää pattereiden puskurivaraajan (Sanyon) kautta, mutta talvella kannattaisi. Lopulta tämän optimointi ei varmaan tuo isoja säästöjä --> putket poikki nykyisen kuumavesiliitännän jälkeen käyttövesi varaajaan siitä.

Sanyon varaajasta saisi silti otettua kylmän veden esilämmityksen (josta sitten käyttövesivaraajan kylmän veden syöttöön). Mutta käyttöveden kierto sitten siitä käyttövesivaraajasta.

1255-12 invertteri 7090, 1255-16 invertteri 7560, 1155-16 invertteri ilman varaajaa 6790. VPB 300 lämminvesivaraaja 1690.

Eli erillislaitteet on 920 euroa kalliimpia, mutta kuumaa vettä riittää käyttövesivaraajassakin enemmän.
Halpis malli jossa käyttövesivaraaja, 1226 12kW 6190€. Mutta invertteri saattaisi olla vähän parempi yhdelle syvälle kaivolle.

Invertteristä saattaisi olla jotain hyötyä myös erikoistapauksissa. Jos siis kaivo olisi mitoitettu aivan liian niukaksi, niin tuota 4-16 mallin maksimitehoa pystyisi laskemaan. Esim 4-12 kW jos vain rajoittaa kompressorin tehoa yläpäästä. Mutta ei siinä taida olla juuri rajoitettavaa koska 16kW maksimiteho on 35 C vedelle ja tehoa saisi varmaankin olla 14.7kW. Toki -34 C pakkasia ei ole useita. Isoin rasitus kaivolle tulee juuri tuolloin kaikkein kovimmilla pakkasilla joita ei ole onneksi kovin montaa.

Kiitos tomppeli!

Aika syvä kaivo tarvitaan. Sain tarjouksen, jossa kaivon syvyys 270m. Tuo 270m ei siis riitä?

Käyttövettä ei ollut tarkoitus tehdä vaihtoventtiilillä, ainoastaan varaajan kierukalla ja tarvittaessa varaajan yläosan sähkövastuksella (max 9kW, kytkeytyy 1,5kW portaissa).

Tuliko oikein joku laskelma? Mikähän oli tulevan keruunesteen keskilämpötila? Siis tuon 270 metrin kaivon kanssa? Jos ei tullut laskelmaa, niin niben sivuille kun laittaa tarvittavat tiedot, niin jonkunlainen laskelma tulee jonkun ajan päästä sähköpostiin. Laskelmassa lukee myös tulevan keruunesteen keskilämpötila. Mun laskelmaan oli laitettu -1.3C, eli pieni. Ne varmaan laskee siellä nibellä uudenkin laskelman jos keruuneste on omasta mielestä liian kylmää. Jos tuleva keruuneste olisi vaikka +0.0C, niin kaivoa tarvittaisiin siis syvemmästi.

[fraatti]

Energialaskelmassa kaivon aktiivinen syvyys 275m. Riittääkö tuo? Ja jos ei, miten lähelle toisen kaivon voi porata?

300m reikä 45/50mm kollektorilla riippuen siitä kumpaa suositellaan?


Onko tomppelilla kommentoitavaa tehon-otosta? Näyttääkö tuo järkevälle?

[jm82]

Näyttää asialliselle. Tomppeli osaa kyllä sanoa paljon paremmat kommentit. Vertasin tuohon omaan "paperiin". Mutta tuota paperia ei ole käytetty toki mitoitukseen.
Tehon otto on huomattavasti suurempi 39 W/m. Lukee myös "tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti".

Täällä vilkaisin Engergy systems:in tekemää laskelmaa.
Ominaisenergianotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C
Keruuaineen lämpötilaero 3 C
Lambda-arvo 3,0 W/mK, ei hajua mikä tuo edes on. Taitaakin olla tuo kallioperän lämmönjohtavuus.

[Roori]

Kesällä kierto on normaalisti pois päältä.

En ole mitannut lämpötiloja, mutta nyt palaa lämpimämpää kuin mitä pattereihin menee ja talvella toisinpäin. Eli nyt paluu vettä ei kannattaisi kierrättää pattereiden puskurivaraajan (Sanyon) kautta, mutta talvella kannattaisi. Lopulta tämän optimointi ei varmaan tuo isoja säästöjä --> putket poikki nykyisen kuumavesiliitännän jälkeen käyttövesi varaajaan siitä.

Noin se varmaan on että Sanyon ja VBP:n väliin se kannattaa kytkeä, termostaattisella joko-tai venttiilillä  (mm. ESBE) lämpötilaan perustuvaa jakoa sais aikaiseksi mutta tuskin riittävän järkevää.
Onkos se käyttövesi lattialämmitys kuinka suuri osuus vuositasolla koko lämmitysenergiasta, osaatko arvioida, meneekö neliöitten suhteessa vai pienempi osuus?

[Harba]

Aktiivinen poraussyvyys 275m
Energian otto 119kWh/m
Tehon otto 27W/m
Lambda kallio 3,0W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5C

Laskelmassa tilojen lämmityksen tarve 45000kWh, josta käyttöveden osuus 12000kWh. Mitoitus lämpötila -32C ja pumpun teho MUT:ssa 15,1kW. Laskennallinen lisäteho 0,3kW ja tehopeitto 98%.

Lämmityksen tarve voi olla hieman yläkantissa. Viime vuodet Sanyon kanssa se on ollut 33000-33500kWh ja tuosta jos laskee käyttösähköä 6000kWh pois ja Sanyon kanssacopiksi 1,3 (tuskin näin hyvä, koska alimittainen pumppu), lämmityksen energian tarve olisi noin 36000kWh. Tämän vuoden marraskuussa on mennyt tähän asti 4409kWh ja astepäiväluku 458. Saisikohan tuosta laskettua arvion vuosikulutuksesta. Heinäkuussa meni sähköä noin 900kWh.

Meneeköhän pahasti pieleen
((4409 - (23/30) * 900) / 458) * 3881 + (12 * 400) = noin 37000kWh (käyttösähkö 500kWh/kk, 2015 kokovuoden astepäiväluku 3881)

[tomppeli]

Näyttää asialliselle. Tomppeli osaa kyllä sanoa paljon paremmat kommentit. Vertasin tuohon omaan "paperiin". Mutta tuota paperia ei ole käytetty toki mitoitukseen.
Tehon otto on huomattavasti suurempi 39 W/m. Lukee myös "tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti".

Täällä vilkaisin Engergy systems:in tekemää laskelmaa.
Ominaisenergianotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C
Keruuaineen lämpötilaero 3 C
Lambda-arvo 3,0 W/mK, ei hajua mikä tuo edes on. Taitaakin olla tuo kallioperän lämmönjohtavuus.

300m reikä 45/50mm kollektorilla riippuen siitä kumpaa suositellaan?


Onko tomppelilla kommentoitavaa tehon-otosta? Näyttääkö tuo järkevälle?

Omassa laskelmassani on lämmitystarve vähän pienempi, kuin tuossa NIBE -laskelmassa.
Oikea kohteen lämmitystarve on tarpeen.

Oma laskelmani päätyi 325 aktiivi metriä syvään kaivoon.
Vaihtoehtoisesti 2 x 195 aktiivimetrin kaivot ja nekin vähintään 25 metrin etäisyydellä toisistaan.

122 kWh /metri vuodessa on kova kuorma.
Pidän tulevan keruuaineen keskilämpötilaa liian alhaisena.
Kaivo saattaa mennä liian kylmäksi muutamien käyttövuosien jälkeen.
Taasen on kumminkin pakko todeta, että ennustuksia ovat nämä kaikki mitoituslaskelmat ja totuus paljastuu vasta vuosien kuluessa.
Alkuvuosina lämpöä riittää kaivossa paremmin, mutta mikä on sitten tilanne 5 - 10 vuoden kuluttua.
Sen aika näyttää. Itse olisin haluton riskeeraamaan tekemällä liian matalan energiakaivon. Olisi ihan väärä kohde säästää.

[fraatti]

Laskelmassa tilojen lämmityksen tarve 45000kWh, josta käyttöveden osuus 12000kWh. Mitoitus lämpötila -32C ja pumpun teho MUT:ssa 15,1kW. Laskennallinen lisäteho 0,3kW ja tehopeitto 98%.

Lämmityksen tarve voi olla hieman yläkantissa. Viime vuodet Sanyon kanssa se on ollut 33000-33500kWh ja tuosta jos laskee käyttösähköä 6000kWh pois ja Sanyon kanssacopiksi 1,3 (tuskin näin hyvä, koska alimittainen pumppu), lämmityksen energian tarve olisi noin 36000kWh. Tämän vuoden marraskuussa on mennyt tähän asti 4409kWh ja astepäiväluku 458. Saisikohan tuosta laskettua arvion vuosikulutuksesta. Heinäkuussa meni sähköä noin 900kWh.

Meneeköhän pahasti pieleen
((4409 - (23/30) * 900) / 458) * 3881 + (12 * 400) = noin 37000kWh (käyttösähkö 500kWh/kk, 2015 kokovuoden astepäiväluku 3881)

Tuo energiamäärä oli tomppelin laskelmasta 3 sekunnin silmäyksellä silmiin osunut määrä. Tuohan se kaikista oleellisin asia on kaivon mitan kannalta....

Voi tuota kokeilla arpoa kertomillasi energiamäärillä myös. Voiko Sanyon cop olla noin huono?

[jm82]

Aktiivinen poraussyvyys 275m
Energian otto 119kWh/m
Tehon otto 27W/m
Lambda kallio 3,0W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5C

Laskelmassa tilojen lämmityksen tarve 45000kWh, josta käyttöveden osuus 12000kWh. Mitoitus lämpötila -32C ja pumpun teho MUT:ssa 15,1kW. Laskennallinen lisäteho 0,3kW ja tehopeitto 98%.

Lämmityksen tarve voi olla hieman yläkantissa. Viime vuodet Sanyon kanssa se on ollut 33000-33500kWh ja tuosta jos laskee käyttösähköä 6000kWh pois ja Sanyon kanssacopiksi 1,3 (tuskin näin hyvä, koska alimittainen pumppu), lämmityksen energian tarve olisi noin 36000kWh. Tämän vuoden marraskuussa on mennyt tähän asti 4409kWh ja astepäiväluku 458. Saisikohan tuosta laskettua arvion vuosikulutuksesta. Heinäkuussa meni sähköä noin 900kWh.

Meneeköhän pahasti pieleen
((4409 - (23/30) * 900) / 458) * 3881 + (12 * 400) = noin 37000kWh (käyttösähkö 500kWh/kk, 2015 kokovuoden astepäiväluku 3881)

Tosiaan mitoituslaskelmakin osuisi parhaiten "oikeaksi" mahdollisimman tarkoilla tiedoilla. Siis että paljonko lämpöä tarvitaan talon ja käyttöveden lämmitykseen. Käyttöveteen ei yleensä kulu kauhean paljoa.

Tuo 16kW invertteri vetää maksimiteholla 250 metrin kaivon hyvin kylmäksi. Viime talvena foorumilla oli jollain asetukset vähän pielessä. Eli invertteri rajoitti vähän tehoa. Kun asetukset oli kohdallaan, veti invertteri maksimiteholla lämmitysvajauksen kiinni ja kaivon lämpötila romahti hetkellisesti vähän tavanomaista arvoa alemmaksi. Siitä toki nopeasti palautui kun lämmitysvajaus saatiin lämmitettyä ja invertteri sääti pienemmän tehon takaisin.


Tämä mitoitus näyttäisi mielestäni aika hyvältä. 275 aktiivia, eli vaatii noin 280 metrin kaivon.
"Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5C" Ihan ok. Onko laskettu varmasti 16kW invertterille vai jollekin muulle pumpulle?

[Harba]

Kaivon syvyys jää nyt kuitenkin kokonaisuudessaan 270 metriin. Mitoituksessa käytetty energia on noin 45000kW ja käyttöveden osuus reilu, johtuen kierrosta. Laskelman mukaan pitäisi kaivon riittää hyvin.

Ylimitoitus tuskin ongelma invertterin kanssa?

[Roori]

Kaivon syvyys jää nyt kuitenkin kokonaisuudessaan 270 metriin. Mitoituksessa käytetty energia on noin 45000kW ja käyttöveden osuus reilu, johtuen kierrosta. Laskelman mukaan pitäisi kaivon riittää hyvin.

Ylimitoitus tuskin ongelma invertterin kanssa?

Minkä ylimitoitus?

[Harba]

Minkä ylimitoitus?

Pumpun ylimitoitus. Niben laskelmat on tehty 45000kWh mukaan ja todellinen varmaan alle 40000kWh.

Kaivon suunniteltua syvyyttä joutui vähentämään takaisin 270m. Nyt tälläiset arvot:
Aktiivinen syvyys 244m
Energian otto 130kWh/m
Tehon otto 28W/m
Liuoksen keskilämpötila -0,9C

Toivottavasti syvyys riittää.

[tomppeli]

Pumpun ylimitoitus. Niben laskelmat on tehty 45000kWh mukaan ja todellinen varmaan alle 40000kWh.

Tältä näyttäisi, jos lämmitystarve (lämpö + lämmin käyttövesi) on 40.000 kWh/a:
Talo   ”Harba”   KUOPIO   
Lämmitettävää   320 m2   960 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö   32 752 kWh
- Lämmin käyttövesi   7 200 kWh
- Yhteensä   39 952 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -35,0 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,17 COP)   8,9 kW   26 730 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      13 222 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 288 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   712 m

Kun lähtee tinkimään mitoituksesta, on syytä olla varovainen, että ei tule pettäneeksi itseään!

[Harba]

Kiitos.

Myyjä mitoitti 270m ja pyysin 30m lisää. Tänään selvisi että 30 lisämetriä kuitenkaan onnistu. Mutta tällä mennään jos porauslupa heltiää.