IVT pumput ja varaajat

[akott]

Mitä mieltä olette IVT pumpuista ja kaksoisvaippavaraajista? Tarjottiin uuteen kivitaloon greenline HE 9 pumppua ja 300 kaksoisvaippavaraajaa. Ainakin takuu vaikuttaa hyvältä ja jostain luon, että suunniteltu kestämään 25 vuotta.

[Roori]

kaksoisvaippavaraajista?

     
Tuossa se oli lyhykäisyydessään  parempaakin on tarjolla kierukkavaraajan muodossa (=lämpö tehdään pönttöön kierukalla)...

[sundanic]

Hyvin toiminut 13v , koskaan ei ole kuumavesi loppunut.  Tekee nopeasti kuuman veden vaika toiset niin väittääkin. 15-20min niin 35->45.    Rintsikassa 220m2 lattialämmitystalossa 7kwh toiminut moitteetta. 

[Mettis]

Kyllähän se mantteli lämmintä tekee mutta parempikin tapa on olemassa, kierukka.
Nyt tällä kokemuksella mitä omasta manttelista on, valitsisin toisin.

Eipä ole tuosta pumppumallista kokemusta mutta tuohonki sanoisin, että uudempaa tekniikkaa on tarjolla muilla merkeillä ja toki Ivt:llä myös tullut uusi pumppu markkinoille.

[peki]

Aika hassua että yhtään käyttöveden loppumisesta alkavaa viestiketjua ei ole?
Manttelia haukutaan joka paikassa että ihan shitti, mutta käyttäjät kumminkin on tyytyväisiä

[sundanic]

Aika hassua että yhtään käyttöveden loppumisesta alkavaa viestiketjua ei ole?
Manttelia haukutaan joka paikassa että ihan shitti, mutta käyttäjät kumminkin on tyytyväisiä

"Mutu" voi joskus olla todellisuutta kun ei tiedä mitä se on käytännössä. 
Todellisuudessa se on ainakin omiin tarpeisiin riittävän tehokas.
tässä kuvassa Kv: lämmityksen esto loppuu klo 16 paikkeilla. 30-35min
kesti pata lämmetä 13,5 asteesta 38 asteeseen.  Siitä voi laskea viisaammat manttelin tehon.

[Roori]

Aika hassua että yhtään käyttöveden loppumisesta alkavaa viestiketjua ei ole?
Manttelia haukutaan joka paikassa että ihan shitti, mutta käyttäjät kumminkin on tyytyväisiä

Vois vaikka miettiä mitä etuja ja missä suhteessa manttelimalli on parempi kuin vallalla oleva tekniikka eli kierukalla vastaavan homman tekevät pumput...
Jos semmonen mantteli sattuu olemaan, niin ei stä vaihtamaankaan kannata alkaa jos vaan käyttövedet riittää tarpeisiin sen enempiä kikkailematta, jos ei riitä niin silloki ehkä kannattaa kattoo siihen jotain lisuketta jolla homma saadaan riittämään kuin että vaihtais pumpun...

[Roori]

"Mutu" voi joskus olla todellisuutta kun ei tiedä mitä se on käytännössä. 
Todellisuudessa se on ainakin omiin tarpeisiin riittävän tehokas.
tässä kuvassa Kv: lämmityksen esto loppuu klo 16 paikkeilla. 30-35min
kesti pata lämmetä 13,5 asteesta 38 asteeseen.  Siitä voi laskea viisaammat manttelin tehon.

Tuosta kuvasta voi päätellä että käyttövesi ei ole missään kohtaa sillä tasolla jotta se johonkin riittäis, mutta kuten sanoit tarpeita on monenlaisia tai sitten tuon mantelin jatkona on joku muu käyttöveden valmistusmenetelmä...
Tuossa kohtaa kun se alkaa tekemään lämmintä (alkaen +13,5ºC lämmöistä (=kohtuu epänormaalia)) niin käynee niin että pumppu joutuu ottamaan manttelille tyypillisesti muutaman uusinta-startin että tavoite saavutetaan koska lämpö ei siirry sinne ylätankkiin niin nopeasti kun sitä ~7kW teholla tehdään. Melko legionella ystävälliset lämpötasot suurimman osan aikaa.

[Mettis]

Niin kuin Roori totesi tarpeita on monia mutta mitä järkeä on päästää varaajan lämpö tippumaan noin alas? En kyllä ymmärrä plus, että legionella kyllä viihtyy noissa lämmöissä.
Montako latausta joutuu tuossa tekemään, että lämpö asettuu taas?
Meillä tekee ylemmillä lämmöillä vähintään kaksi tai jopa kolme latausta kovan kulutuspiikin jälkeen.
Riittääkö kierukalla yksi?

[sundanic]

Tuosta kuvasta voi päätellä että käyttövesi ei ole missään kohtaa sillä tasolla jotta se johonkin riittäis, mutta kuten sanoit tarpeita on monenlaisia tai sitten tuon mantelin jatkona on joku muu käyttöveden valmistusmenetelmä...
Tuossa kohtaa kun se alkaa tekemään lämmintä (alkaen +13,5ºC lämmöistä (=kohtuu epänormaalia)) niin käynee niin että pumppu joutuu ottamaan manttelille tyypillisesti muutaman uusinta-startin että tavoite saavutetaan koska lämpö ei siirry sinne ylätankkiin niin nopeasti kun sitä ~7kW teholla tehdään. Melko legionella ystävälliset lämpötasot suurimman osan aikaa.

Ei ole ottanut mitää uusintastarttia vaan lämmitti lattiaa hetken. Toiseksi epänormaalia tietenkin on se että lkv lämmitys on estetty(kannattaa lukea teksti siinä pienessä kiihkossa) . Legionellan kanssa ei ole mitään yhteyttä manttelin hyvyyten tai huonouteen.

" koska lämpö ei siirry sinne ylätankkiin niin nopeasti kun sitä ~7kW teholla tehdään"
Tähän voisi saada vertailukelpoista faktaa miten nopesti sen sinne sitten pitää siirtyä/siiryyt todellisuudessa.

En väittänyt että etteikö tässä olis perässä KV:n priimausta vaan kyseenalaistin väitettä manttelin huonosta tavasta lämmittää kv:tä johonka tässä ei annettu vastausta.

[sundanic]

Niin kuin Roori totesi tarpeita on monia mutta mitä järkeä on päästää varaajan lämpö tippumaan noin alas? En kyllä ymmärrä plus, että legionella kyllä viihtyy noissa lämmöissä.
Montako latausta joutuu tuossa tekemään, että lämpö asettuu taas? Yhden käynnistyksen
Meillä tekee ylemmillä lämmöillä vähintään kaksi tai jopa kolme latausta kovan kulutuspiikin jälkeen.
Riittääkö kierukalla yksi?

kannatta lukea vaikkapa tämä  ennen kuin kiihkoilee legionellalasta  http://www.kupari.com/files/legionella_fin(1).pdf  Toiseksi kupariputket tappaa aika hyvin legionellan.  Normaalissa  talouden vedenkäytössä ei se legionella synny ei ainakaan maalämpölaiteissa. Toista on jos KV:t ei käytetä kuin kerran viikossa/kuukaudessa. 
"Mitä järkeä on päästää varaajan lämpö tippumaan noin alas?"  Sitä että kukaan ei ole taloudesa käyttämässä LKV-ta päivisin.  Erillinen varaaja pitää LKV: kuumana (tästä kertoinkin jo aikaisemmin)..
"Montako latausta joutuu tuossa tekemään, että lämpö asettuu taas?"  Yhden käynnistyksen  VV sen sijaan on vaihdellut lämmityskohdetta.

Tähän kusiaispesään sohaiseminen saa kyllä vilkkauta keskusteluun.   

[Roori]

Ei ole ottanut mitää uusintastarttia vaan lämmitti lattiaa hetken. Toiseksi epänormaalia tietenkin on se että lkv lämmitys on estetty(kannattaa lukea teksti siinä pienessä kiihkossa) . Legionellan kanssa ei ole mitään yhteyttä manttelin hyvyyten tai huonouteen.

" koska lämpö ei siirry sinne ylätankkiin niin nopeasti kun sitä ~7kW teholla tehdään"
Tähän voisi saada vertailukelpoista faktaa miten nopesti sen sinne sitten pitää siirtyä/siiryyt todellisuudessa.

En väittänyt että etteikö tässä olis perässä KV:n priimausta vaan kyseenalaistin väitettä manttelin huonosta tavasta lämmittää kv:tä johonka tässä ei annettu vastausta.

Missä ihmeen kiihkossa 

Et väittänyt juu ettei ole priimausta, mutta asioiden esiintuonti on aikas outo, ensin heitetään esille käyrä joka näyttää maailman epänormaalemalta tavalta selviytyä käyttövesitarpeesta jatkuvassa asumisessa ja sitten jätetään kertomatta erillisestä priimauksesta.   

Ja sitten vielä jälijunassa:

Tähän kusiaispesään sohaiseminen saa kyllä vilkkauta keskusteluun.   

Ehkä vastausasettelullasi oli tarkoitus nimenomaan saada aikaan tuo viimeinen 

Miksi muuten sinulla on käyttöveden priimaus kun on jo olemassa maalämpöpumppu manttelilla jonka 'pitäisi' hoitaa tuo asia vallan mainiosti...

Tuossa vähän testituloksia manttelin ja kierukan välillä:
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1636,1637

Koodia: [Valitse]

                      Mantteli        Kierukka
Vatten 40°C 190  liter 258  liter
Temperatur på vattnet 46ºC 53ºC
Förluster 420  kWh/år 395  kWh/år
Värmefaktor, COP 2,2 2,4
Kierukalla 36% enemmän käyttövettä kuin manttelilla samantehoisilla pumpuilla, lisäksi COP ero 10%

[Mettis]

Ketjun aloittaja kysyi manttelista.
Minun mielestä tässä oleellisinta on se, että on olemassa parempi, vähemmän energiaa vievä ja enemmän käyttövettä tekevä tekniikka tarjolla ja joka tekee veden vielä vähemmillä kompressorin käynnistyksillä, joten miksi valita silloin mantteli?
Tottakai myös mantteli tekee lämmintä vettä, sitähän ei kukaan yritä kiistää mutta, kun on tarjolla testienki mukaan parempi tapa niin mielestä se kannattaisi valita.

[akott]

Ketjun aloittaja kysyi manttelista.
Minun mielestä tässä oleellisinta on se, että on olemassa parempi, vähemmän energiaa vievä ja enemmän käyttövettä tekevä tekniikka tarjolla ja joka tekee veden vielä vähemmillä kompressorin käynnistyksillä, joten miksi valita silloin mantteli?
Tottakai myös mantteli tekee lämmintä vettä, sitähän ei kukaan yritä kiistää mutta, kun on tarjolla testienki mukaan parempi tapa niin mielestä se kannattaisi valita.

Tässä viestissä asia on hyvin tiivistetty. Kiitos kaikille kommenteista. IVT houkuttelee takuun suhteen, mutta valitsen siihen kierukka varaajan.

[jm82]

Tuossa vähän testituloksia manttelin ja kierukan välillä:
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1636,1637

Koodia: [Valitse]

                      Mantteli        Kierukka
Vatten 40°C 190  liter 258  liter
Temperatur på vattnet 46ºC 53ºC
Förluster 420  kWh/år 395  kWh/år
Värmefaktor, COP 2,2 2,4
Kierukalla 36% enemmän käyttövettä kuin manttelilla samantehoisilla pumpuilla, lisäksi COP ero 10%

Cop ero saattaa johtua siitä että nibessä on aavistuksen parempi cop muutenkin? Tuossa siitä testistä cop lukemia. Ainakin tuolla nibellä onnistuu kuumentamaan käyttöveden 7C kuumemmaksi tuon kierukka varaajan takia. Tulee siis selkeä ero tuossa käyttöveden määrässä kun vesi on kuumempaa, mutta hyötysuhde on silti parempi.

Täällä vanhassa nibessä 160/45 mantteli. Testimielessä kuumennus 23 -> 50 C, niin käyttövesi nousee 38 asteeseen. Eli suurin piirtein (23+50)/2 = 36.5C. Aivan maksimi mihin kompura pystyy olisi 23-> 58C kuumennus. Kahdessa osassa tehty kuumennus taisi nostaa lämmön 50 asteeseen. Siinä testissä taisi olla 23 -> 50 -> 59 -> ja lupputuloksena 50 C vesi. IVT ilmeisesti yhdellä tai useamma kuumennuksella pääsi 46 asteeseen ja nibe 1245 53 asteeseen. Täällä tein vielä kolmannen kuumennuksen 50 -> 59 C ja sillä pääsi ehkä 54 asteeseen, lämmitys vain menee liian nopeasti koska 45 L ulkovaippa kuumenee liian nopeasti 9 astetta lämpimämmäksi, aikaa kuluu vain muutama minuutti +5C keruuliuoksella. Moottorisuoja tai korkeapaine siis lyö pumpun vikatilaan jos lämmittää noin kuumaksi kompuralla. Kokeiltu vastukset estettynä.

IVT EQ C10
55C 3.0
-5C keruu 2.7
Määrä 185 L
Kylmäaine R410 A
40C vettä 190 L, lämpötila 46C, cop 2.2
Kompuran teho 55C vesi, 9.5 kW

Nibe 1245-10
55C 3.3
-5C keruu 3.0
Määrä 180L
Kylmäaine R407C
40C vettä 258 L, lämpötila 53C, cop 2.4
Kompuran teho 55C vesi, 7.9 kW

Ero +68 litraa (lämpötilaero 7C).

Hinta esimerkki kierukka varaajasta.
Nibe 1126-8 4790e, nibe VPB 300 1690e. =6480.

[peki]

Vois vaikka miettiä mitä etuja ja missä suhteessa manttelimalli on parempi kuin vallalla oleva tekniikka eli kierukalla vastaavan homman tekevät pumput...
Jos semmonen mantteli sattuu olemaan, niin ei stä vaihtamaankaan kannata alkaa jos vaan käyttövedet riittää tarpeisiin sen enempiä kikkailematta, jos ei riitä niin silloki ehkä kannattaa kattoo siihen jotain lisuketta jolla homma saadaan riittämään kuin että vaihtais pumpun...

No eipä tuo paras varmaan missään ole, mutta ihan hyvin on lämmintä riittänyt lattiaan ja hanaan.
Ynnäilin että joku 400-450h vuodessa 2kw:n ottoteholla meillä menee pääasiassa kahdestaan.
450kwh per nuppi tekis rahana noin 60€ vuodessa. On joskus ollut kalliinpiakin systeemejä.
En luota kierukoihin ihan kokemuksesta

[naur1s]

Tässä viestissä asia on hyvin tiivistetty. Kiitos kaikille kommenteista. IVT houkuttelee takuun suhteen, mutta valitsen siihen kierukka varaajan.

Jos IVT:seen päädyt ja teknisessä tilassa on tilaa, niin voin suositella erillistä kierukkavaraajaa matalan E-mallin kaveriksi. Itellä esim on oson varaaja ja hyvin siirtyy lämpö varaajaan ihan yhdellä käynnistyksellä. Muistaakseni 300l varaajassa on 1.8m2 kierukka. Ja on halvempi kuin ivt:n erillinen vastaava mantteli.

[Roori]

tuossa pari muuta vaihtoehtoa:
http://varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/jaspi

[Roori]

...IVT houkuttelee takuun suhteen, mutta valitsen siihen kierukka varaajan.

Tiedätkö ihan tarkaan mitä se heidän takuu on?
Itse en noiden takuiden varaan laske oikein mitään, autoissakin on pitkiä takuita mutta ei sitten kumminkaan ole ja sitten jollakin taas on vaikka takuu ohi...aika soppaa noiden kanssa.

[Mettis]

Tiedätkö ihan tarkaan mitä se heidän takuu on?
Itse en noiden takuiden varaan laske oikein mitään, autoissakin on pitkiä takuita mutta ei sitten kumminkaan ole ja sitten jollakin taas on vaikka takuu ohi...aika soppaa noiden kanssa.

No ei ainakaa minkään takuun perusteella kannata pumppua valita. Taitaa melkein kaikilla merkeillä olla ihan hyvät "takuut".
En usko, että tämä Ivt takuu on sen kummoisempi, koittavat vaan asiakkaita houkutella.
Kannattaa kysyä muiltaki merkeiltä tarjouksia.

[akott]

No ei ainakaa minkään takuun perusteella kannata pumppua valita. Taitaa melkein kaikilla merkeillä olla ihan hyvät "takuut".
En usko, että tämä Ivt takuu on sen kummoisempi, koittavat vaan asiakkaita houkutella.
Kannattaa kysyä muiltaki merkeiltä tarjouksia.

IVTn takuu on 6 vuotta ja kompressorille 10 vuotta. Joillakin pumpuilla on vain 2 vuoden takuu eikä jatkettua kompressorin takuuta. Musta tämä kertoo siitä, että valmistaja pitää tuotettaan kestävänä. Toinen vaihtoehto olisi että pumpulla huono maine ja ei muuten mene kaupaksi. Ainakaan täällä pumppua ei ole haukuttu huonoksi. IVT takuu kattaa osat ja työn ja ei edellytä kotivakuutusta, kuten esim. nibellä. Nibe korvaa vain omavastuun, pakollisen lyhyen  takuuajan jälkeen.

Pitkä takuu on musta hyvä, kun näissä pumpuissa kuitenkin tuntuu aika paljon korjattavaa olevan. Edelliseenkin rakentamaamme taloon laitoin maalämmön, joka ei ollut IVT ja ainakin siinä kotimaisessa oli paljon korjattavaa.

[Mettis]

IVTn takuu on 6 vuotta ja kompressorille 10 vuotta. Joillakin pumpuilla on vain 2 vuoden takuu eikä jatkettua kompressorin takuuta. Musta tämä kertoo siitä, että valmistaja pitää tuotettaan kestävänä. Toinen vaihtoehto olisi että pumpulla huono maine ja ei muuten mene kaupaksi. Ainakaan täällä pumppua ei ole haukuttu huonoksi. IVT takuu kattaa osat ja työn ja ei edellytä kotivakuutusta, kuten esim. nibellä. Nibe korvaa vain omavastuun, pakollisen lyhyen  takuuajan jälkeen.

Pitkä takuu on musta hyvä, kun näissä pumpuissa kuitenkin tuntuu aika paljon korjattavaa olevan. Edelliseenkin rakentamaamme taloon laitoin maalämmön, joka ei ollut IVT ja ainakin siinä kotimaisessa oli paljon korjattavaa.

Taitaa myös IVT hinnat olla sieltä kalleimasta päästä?
Ainakin täällä Oulun seudulla oli.
Jos nyt välttämättä haluaa tuon takuun takia ottaa niin mikäpä siinä mutta minun mielestä mitään muuta syytä ei ole IVT ottaa.
Samoja kompressoreita ne muutkin käyttää.
Itse en näillä nykyisillä tiedoilla IVT ottaisi nyt jos uudelleen valita saisin mutta tee niin kuin parhaaksi näet
Silti kysyisin tarjoukset muilta merkeiltä niin pääset kartalle hintatasosta.
Täällä röyhkeimmät tarjoukset mm Seneralta oli niin kalliita, että kyllä olisi harmittanut jälkikäteen.
Esim. heillä oli lyhin kaivo, tarjosivat sitä vanhinta mallia greenlinea pumpuksi ja kallein hinta.

[jm82]

IVT takuu kattaa osat ja työn ja ei edellytä kotivakuutusta, kuten esim. nibellä. Nibe korvaa vain omavastuun, pakollisen lyhyen  takuuajan jälkeen.

Eikös se vakuutus ole hyvä olla muutenkin? Silloin saisi jatkettua "turvaa" 6 vuodesta 10 vuoteen. Ei tarvitse olla älyttömän kallis ja hyvä vakuutus, riittää että omavastuu on tasan 600€ tai korkeintaan vähän yli. Jos menee vaikka 50€ yli, niin ei vielä konkurssia tule.

Toki itsellä on vain palovakuutus, eli tuurilla on tähän asti pärjätty.

Takuu 3 vuotta. "Ilmainen" nibeturva (takuu) +3v =6. "Vielä kuudennenkin käyttövuoden jälkeen voit pidentää pienellä lisämaksulla lisäturvaa aina 10 vuoteen saakka." "Vauriotapauksissa NIBETURVA korvaa rekisteröidyn lämpöpumpun omavastuuosuuden 600 euroon saakka sekä ikävähennyksen, kun koti- tai kiinteistövakuutusyhtiö on tehnyt myönteisen korvauspäätöksen vahinkotapauksesta."


edit:
Täällä on mennyt vajaan 9 vuoden aikana kaivon lämpöanturit vaihtoon. Toki pumppu on vanhempi ja uudemmissa pumpuissa on ne vähemmän sähköä kuluttavat kiertovesipumput. Mutta muuten osat on oikeastaan aivan samanlaiset.

Musta tämä kertoo siitä, että valmistaja pitää tuotettaan kestävänä.

Joo. Hyvä huomio. Kyllä valmistaja luottaa että pitäisi kestää. Koska muuten tulee se korjaaminen liian kalliiksi ja firma menee konkkaan.

Toinen vaihtoehto olisi että pumpulla huono maine ja ei muuten mene kaupaksi

Ei ivt:llä taida olla huono maine? Ehkä samaa tasoa niben kanssa? Itse en ole tosin nähnyt kuin vaan nibe merkkisiä pumppuja. Niin ja AIT:n näin kaupassa.

[peki]

Eikös se vakuutus ole hyvä olla muutenkin? Silloin saisi jatkettua "turvaa" 6 vuodesta 10 vuoteen. Ei tarvitse olla älyttömän kallis ja hyvä vakuutus, riittää että omavastuu on tasan 600€ tai korkeintaan vähän yli. Jos menee vaikka 50€ yli, niin ei vielä konkurssia tule.

Toki itsellä on vain palovakuutus, eli tuurilla on tähän asti pärjätty.

Takuu 3 vuotta. "Ilmainen" nibeturva (takuu) +3v =6. "Vielä kuudennenkin käyttövuoden jälkeen voit pidentää pienellä lisämaksulla lisäturvaa aina 10 vuoteen saakka." "Vauriotapauksissa NIBETURVA korvaa rekisteröidyn lämpöpumpun omavastuuosuuden 600 euroon saakka sekä ikävähennyksen, kun koti- tai kiinteistövakuutusyhtiö on tehnyt myönteisen korvauspäätöksen vahinkotapauksesta."


edit:
Täällä on mennyt vajaan 9 vuoden aikana kaivon lämpöanturit vaihtoon. Toki pumppu on vanhempi ja uudemmissa pumpuissa on ne vähemmän sähköä kuluttavat kiertovesipumput. Mutta muuten osat on oikeastaan aivan samanlaiset.

Joo. Hyvä huomio. Kyllä valmistaja luottaa että pitäisi kestää. Koska muuten tulee se korjaaminen liian kalliiksi ja firma menee konkkaan.
Ei ivt:llä taida olla huono maine? Ehkä samaa tasoa niben kanssa? Itse en ole tosin nähnyt kuin vaan nibe merkkisiä pumppuja. Niin ja AIT:n näin kaupassa.

Kotivakuutuksen maksaa vakuutuksen ottaja. Laitteen takuu on  laitevalmistajan vastuulla.
Herää pahvi

[jm82]

Paljonkohan maksaa?

[akott]

Paljonkohan maksaa?

n. 25 teur ja sisältää
Lämpökaivo 215 m
Pumppu n. 9kW
Varaaja n. 285/146 l
Maaviileä kattokonvektori n. 5 kW
Lattialämmitys n. 360m2
Asennukset uuteen taloon Helsingissä

Lattialämmityksen ja viilennyksen osuus on varmaankin n. 8 teur. Lämpökaivo n. 6 teur. Eli pumpulle ja varaajalle asennettuna jää n.10-11 teur.

Tarjouksia olen pyytänyt myös vastaavasta paketista jossa Stiebel Eltron tai Danfoss. Hinnat ovat käytännössä aivan samoja.

[tomppeli]

n. 25 teur ja sisältää
Lämpökaivo 215 m
Pumppu n. 9kW
Varaaja n. 285/146 l
Maaviileä kattokonvektori n. 5 kW
Lattialämmitys n. 360m2
Asennukset uuteen taloon Helsingissä

Talo on iso.
Sen lämmitystarpeeseen 9 kW -tehoinen pumppu saattaa olla pieni, ellei rakennus ole 2 - 3 kerroksinen ja tavanomaista paremmin lämpöeristetty.
Isoon rakennukseen tulisi yleensä mitoittaa lämpimän käyttövedenkin tarve 5 - 6 asukkaan mukaisesti.
Tämäkin vaatii lisää tehoa lämmityslaitteelta.
Lämpökaivonkin syvyys saattaa olla alarajoilla.

Minulla ei kuitenkaan ole ole mitään muuta tietoa kohteesta, kuin tähän lainaamani lista, joten arvailuahan tämä kaikki.
Halusin vain kertoa tämän siksi, että olisi hyvä varmistaa mitoitus, jotta ei sitten myöhemmin tulisi murheita.
Kannattaa ottaa yhteyttä rakennuksen suunnittelijaan tai E -todistuksen tekijään ja pyytää arvioita lämmityksen toteutuksesta.
...
Aikaisemmin kerroit tällaisesta..
Onko tämä oikea tieto rakennuksesta, vaiko tuo ensimmäinen? Onko toisessa kirjoitusvirhe?

Terve

Uusi talo betonielementtiä, lattialämmitys, 260m2 ja paikkakunta Helsinki.

Energialaskelmassaa on että  8,81kW lämmitysteho mitoituslämpötilassa.

Paljonkohan pitäisi olla pumpun koko ja reiän syvyys? Pitääkö vedenlämmitukseen varata lisää tehoa?

Kiitos

T.A

Jos tämä jälkimmäinen on oikea tieto kohteestasi, on kaivo riittävä, mutta 9 kW -tehoinen lämpöpumppu vähän alarajoilla.

[akott]

Moi

Tämä talo on kyseessa. Innostuttiin vain lisäämään 2 autontalli, joka lisää neliöitä, mutta puolilämmintä tilaa.

Ausuintiloja on n. 186 m2
Kellaritiloja n. 140 m2
Autotalli n. 35 m2

yhteensä tulee n. 360 m2

[tomppeli]

Moi

Tämä talo on kyseessa. Innostuttiin vain lisäämään 2 autontalli, joka lisää neliöitä, mutta puolilämmintä tilaa.

Ausuintiloja on n. 186 m2
Kellaritiloja n. 140 m2
Autotalli n. 35 m2

yhteensä tulee n. 360 m2

Tuntematta talonne rakenteita, voisi kuitenkin näyttää tällaiselta:
Uudisrakennus  ”akottila”   HELSINKI
Lämmitettävää      360 m2   897 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö   20 058 kWh
- Lämmin käyttövesi   6 000 kWh
- Yhteensä   26 058 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -17,2 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,18 COP)   7,3 kW   19 195 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 086 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   777 kWh
Tarvitaan yksi 194 aktiivimetrin syvyinen porakaivo          
Painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   0,70 bar
Painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,41 bar

Laskelmassa koko kellarikerroksen lämpötila +16 C ja autotallin +12 C.
Laskelmassa on paljon epävarmuustekijöitä mukana!
Laskelmassa oletetaan, että kellarikerroksella ja autotalilla on yhteinen väliseinä, joka vähentää ulkovaipan alaa.

Edit.:
Vaihdoin laskelmassa virheelliset painehäviöarvot korjattuihin.

[akott]

Moi

Oletko tutkinut paljonko maalämpökaivon syvyys vaikuttaa hyötysuhteeseen COP? Jossain näin käyriä ja maasta tulevan veden lämpötilalla suuri merkitys. Ajattelin että jos tekisi reilusti syvemmän kaivon.

T.A

[fraatti]

Maastatulevan liuoksen lämpötila vaikuttaa todella paljon hyötysuhteeseen/antotehoon.

Kun mennään yli 200m on syytä käyttää suurempaa keräimen putkitusta kuten 45mm jolloin liuos saadaan kiertämään reijässä tarpeeksi rivakasti.

Lämpökaivo on juuri se missä ei kannata säästää sen takia että sen pitäisi toimia hamaan tappiin saakka vaikka muut laitteet vaihtuisivatkin.