Välillä tekee kuulkaas hyvää ottaa sellaisia projekteja, joissa tekee talotekniikan ja mös valut. Varsin nopeasti huomaa, ettei 80 mm betonilattia ole edes teoriassa mahdollinen, ei jos normeja aikoo noudattaa. Kas, kun raudalla on tietty minimietäisyys sekä ylä- että alaosan suhteen. Putken päälle pitää myös saada massaa. Putkia taas tuppaa olemaa useaa laatua ja ne ovat usein ristissä. On vesi-, sähkö- ja lattialämpöputkea ja niiden kaikkien pitäisi mahtua valuun. Aika fakiiri saa olla, jos välttää putkien menon ristiin.
Tekee myös hyvää vetää sähköt ja LVI samassa projektissa. Yksi asia tosin ei muutu: sähkömies kiroaa mielessää putkimiehen, putkimies IV-asentaja ja kääntäen. Se on vaan vaikeaa saada kaikki roina ahdettua pieniin reikiin.
Se on kuulkaas helppoa kirjoitella normeja toimistossa. Tulkaas katsoon työmaalle, niin alkaa totuus valjeta. Olen tehnyt molempia, joten tiedän. Jos ei välillä upota sormiaan märkään betoniin, alkaa tuottaa vaihtoehtoista totuutta.
Tämä on yleiselläkin tasolla pätevää, mutta tietysti erityisesti maalämpöön sopivaa. Artikkelissa käsiteltiin mitoitusta. Minun kokemukseni mukaan alimitoitusta löytyy vähän sieltä sun täältä. Esim 80 mm lattia on juuri sitä.
On erikoisia työmaita sulla
Iänpäivät on vedetty kaikki putket+sähköt 80mm valuun ja mistään/koskaan ei ole kuultu ettei noin voisi tehdä. Kastellia, Jukkaa, Desingtaloa, jne jne ja kaikissa samalla tavalla toteutus. Kylmätvedet hiekassa. Lämpimät ja lattialämmityksen syötöt eristeessa roilottamalla. Sähköt suojaputkessa verkon alla jos ei vedetä yläjakosena ja lopuksi lattialämmitys verkkoon kiinni jolloin se on aikalailla keskellä 80mm valua.
Ihme hintojakin sulta löytyy. Lattialämmitykset maksaa asennettuna ~20€/m2. Passiivitaloon 4kW maalämpöpumppu 300m keruuputkella nesteineen asennettuna 10t€. Siihen putken kaivuu päälle muutaman satasen. Lämmityskulut ~350€/v.
Miten tuo "sarjakaivohässäkkä" ilmataan kun noissa yhdysputkissa ei näy ilmauksia? Ei ainakaaan kierrättämällä.
