Olemme keväällä muuttamassa 1997 valmistuneeseen kaksikerroksiseen rinnetaloon, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa [1,2] tiloissa. Nykyisellään talossa on melkoisen hulvaton sähkönkulutus ja asialle on tarkoitus tehdä jotain heti, kun pääsemme muuttamaan sisään.
[1] Teknisessä tilassa (11 m2) ei ilmeisesti ole lattialämmitystä tai ylipäätään mitään varsinaista lämmitysjärjestelmää. Oletan, että tila lämpenee nykyisen varaajan ja putkiston hukkalämmöllä.
[2] Autotallin ulompi lattialämmityspiiri on joskus päästetty jäähän ja se on alkanut vuotamaan. Piiri on nyt suljettu ja autotallin oven vastainen n. 10m2 tila pidetään lämpimänä erillisellä sähköpatterilla.
Rakennuspiirustusten mukaan huoneistoala 195 m2, kerrosala 228 m2, kokonaispinta-ala 262 m2 ja tilavuus 890 m3. Rakennuspiirustuksista olen itse laskenut huoneiden sisäseinien väliin (sisäseinien alaa ei laskettu mukaan) jääväksi pinta-alaksi 250 m2, sisältäen myös teknisen tilan ja entisen autotallin, joka on jaettu väliseinällä lämpimäksi askartelutilaksi ja kippiovea vasten viileämmäksi varastotilaksi. Yläkerrassa huonekorkeudet 280/250 ja alakerrassa 235. Tekninen tila ja entinen autotalli ovat lattian pinnasta katon siporex-palkin alapintaan n. 280 korkeita (arvio). Yllä mainittua 250 m2 vastaava ilmatilavuus 645 m3 (lattian yläpinnasta katon alapintaan). Yläkerrassa (jossa makuuhuoneet ja yleiset oleskelutilat) huoneiden pinta-alat yhteensä 162 m2 (porrasaukon ala poisluettuna), alakerrassa 88 m2 sisältäen teknisen tilan ja autotalli/pikkuvaraston alan. Ulkoseinien sisään jäävät pinta-alat ovat luonnollisesti jonkin verran suuremmat.
Lämmitys tapahtuu yösähköllä 1,8 m3 Jämä Kantikas (1995) varaajaan. 2010-luvulla on jostain syystä tekniseen tilaan laitettu myös erillinen sähkötoiminen käyttövesivaraaja. Ilmanvaihtolaitteena MUH Ilmava 120. Lämmityksen avuksi olisi myös kaksi paikalla muurattua varaavaa takkaa, joista ainakin toista on käytetty säännöllisesti (vaan kuinka usein?).
Kokonaissähkönkulutus talossa on minulle toimitettujen muutaman viime vuoden tietojen mukaan 39000-41500 kWh. Yösähköä on pahimmillaan kulutettu 3757 kWh/kk ja päiväsähköä 2811 kWh/kk, suurimman kokonaiskulutuksen ollessa 6260 kWh/kk tammikuussa 2014.
Sähköä kuluttaa lisäksi (kaiketi alkuperäinen) Harvian ainavalmis kiuas. Talossa on ollut asunut 3-4 henkilöä viimeisimpien vuosien aikana. Vedenkulutuksesta ei ole mitään tietoa. Ilmanvaihtokoneen lämpötila-asetuksista ei ole mitään tietoa.
Talon runko on alakerrassa kevytsoraharkkoa ja yläkerrassa puurunko, jossa uloimmaisena kerroksena rapattu tiili/harkko (rungon ja harkon välissä tuuletusrako). Eristepaksuudet ajalle ominaiset, yläpohjassa 300 mm, seinissä puurungon osalta 240 mm ja harkkorungon osalta 95 mm. Ikkunat kolmilasiset, ovet tavanomaiset. Yhteensä viisi ulko-ovea (iso terassi, johon kolme ovea eri huoneista), joiden lisäksi autotallin nosto-ovi ja teknisen tilan ulko-ovi. Huonetilojen ovista ja ikkunoista ei erityisemmin vedä, omien lyhyiden vierailuideni kokemusten perusteella. Lattiamateriaalina on klinkkeri, laminaatti, kosteissa tiloissa laatta, ja alakerrassa vuolukivi.
Lattiat ovat kauttaaltaan “turhan” lämpimät, eli ne tuntuvat jalalle selvästi lämpimiltä, ja huonelämpötila on omaan sietokykyyni nähden asteen tai kaksi liian korkea, näkemättä lämpömittaria väittäisin 23-25 C. Tämä olisi ensimmäinen asia, joka säädetään kuntoon muuton jälkeen.
Kulutus on niin suurta, että suunnitelmissa on maalämpösaneeraus. Alueena Kanta-Häme ja maaperässä pääasiassa tonaliittia. Lähialueilla on tehty maalämmölle porakaivoja, ja sellaista tännekin olen ajatellut, eikä pihaan maapiiriä mahtuisikaan riittävästi. Pohjavesialueella ollaan mutta ei aktiivisia vedenottamoja. Kaivon porauksen kannalta huonoa on pehmeämmän maakerroksen paksuus ennen peruskalliota - puolen kilometrin päässä kallio löytyi 36 metrin syvyydeltä. Paikallisestihan maata voi kallion päällä olla enemmän tai vähemmän ja lopullinen totuus selviää viimeistään porauspäivänä :-) Jos jostain syystä maalämpö ei olisikaan vaihtoehto niin sitten valittaisiin vesi-ilmalämpöpumppu.
Talossa on sisäporeallas (jota on käytetty hyvin harvoin), jonka tilavuutta en tiedä, ja meitä tulevia asukkaita kuusi henkeä. Saunomme monta kertaa viikossa ja liikuntaharrastuksista johtuen suihkussa käydään vähintään päivittäin.
Mitoittamista hankaloittaa se, että emme itse ole asuneet kyseisessä talossa lainkaan emmekä näin ollen tiedä mitään todellisista lämpötiloista tai säätöarvoista. Maalämpöummikkona mieleen on jostain jäänyt mahdollisesti sopivana laiteyhdistelmänä Niben F1155 3-12 ja sen lisäksi ulkoinen 300 litran käyttövesivaraaja. Vanha varaaja, tai oikeastaan molemmat varaajat, saisi lähteä pois teknisestä tilasta niin pääsisimme jatkamaan puhtaalta pöydältä. Jos maalämpöpumpun sijaan tulisikin VILP niin ehkä sitten iso varaaja jätettäisiin paikoilleen.
Kiitokset ja pahoittelut tähän asti lukeneille :-) Olen yhtä suurta kysymysmerkkiä, etenkin kun en ole päässyt tutkimaan vielä asioita tarkemmin mutta muutaman konkreettisen kysymyksen voisin kuitenkin esittää. Talotekniikka ei ole itselleni tuttua mutta yritän tässä parhaani mukaan opiskella perusteita. Jos kysymykseni vaikuttavat naiiveilta, se johtuu siitä että ne ovat.
***
Teknisessä tilassa on erillinen käyttövesivaraaja. Miksi isossa varaajassa kuitenkin pidetään yli 60 C lämpöä? Käyttövesivaraajaa ei ole mitenkään yhdistetty Jämän kanssa ja lattiakiertoon menee n. 30 C asteinen vesi (Ouman EH-8HR säätää) ulkolämpötilasta riippuen. Kaikkialla on vesikiertoinen lattialämmitys eikä ainuttakaan patteria. Katsoa tihrustin lämpötiloja nopeasti nappaamastani valokuvasta (kuva otettu 20.10.2016) ja sen perusteella varaajan alaosassa näyttäisi olevan n. 40 C lämpötila. Paluuvesi 26 C mikäli oikein tulkitsin. Oumanin maksimilämmöksi näyttäisi olevan asetettu 40 C.
***
MUH Ilmava on sieltä jostain 90-luvulta. Jos taloon tulee maalämpö, millainen voisi olla uusi ilmanvaihtokone? Kannattaako ilmanvaihtokoneen vaihtaminen uuteen ennen vanhan rikkoutumista, eli ollaanko jo koneen käyttöiän päässä ja kone kannattaisi vaihtaa heti, vai pitäisikö jatkaa vanhalla? Onko tuon ikäisen ilmanvaihtokoneen vaihtaminen lainkaan taloudellisesti perusteltavissa ennen vanhan rikkoutumista? Koneen vaihtuessa uusi ei enää välttämättä mahdu entisen tilalle tuulikaappiin, ja tekninen tila on talon toisella puolella eri kerroksessa.
***
Maalämmön kanssa tekninen tila ei enää lämpenisi ison varaajan hukkalämmöllä. Voi olla, että sinne pitäisi hankkia jokin lämmityslaite. Sähköpatteri on yksi vaihtoehto, kuten vanhassa autotalli/varastossakin nykyisellään on. Toisaalta, voisiko tekninen tila lämmetä tarpeeksi kytkemällä patteri lattialämmityskiertoon? Autotallin rikkoutunut lämmityskierto voitaisiin myös paikallistaa, piikata esille ja korjata, tai korvata koko lattiakierto sielläkin johtamalla patteriin lattiapiiriin tarkoitettua vettä. Sekä tekninen tila että vanha autotallin pääty voivat molemmat olla 10-15 C lämmössä, jos sellainen on teknisen tilan laitteille sopiva lämpötila. Molempien tilojen lisäeristäminen voi myös tulla lukuun; vanhan autotallin kippioven kohdalla jonkinlaista eristämistä on varmasti tehtävä.
***
Ensimmäinen postaus, joten ajattelin tehdä kerralla vähän pidemmän... Otan kiitollisena vastaan kaiken uuden tiedon ja spekulaation mitä vaan haluatte ja pystytte jakamaan.
