Lähtötietoja mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti? Turku
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1947, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Sähkön vuosikulutus aiemmalla omistajalla 37000 Kwh (sis. taloussähkön). Meillä joulukuussa 3700 Kwh ja tammikuussa 4100 Kwh, joten asettunee samoille seuduille koko vuoden tasolla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesipatterit (toiminevat kohtalaisesti, Oumanin käyrällä -20C tulisi 60-asteista vettä, joka on näyttänyt riittävän pitämään torpan lämpimänä)
- Ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkomitat 8 m x 8 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Kellarin maanvastaiset seinät tällä hetkellä alkuperäisessä kuosissa, tulossa salaojaremontti, jonka yhteydessä eristys joko fuktisol tai isodrän (100 mm). Maanpäällisissä ulkoseinissä purut.
- Kerrosten lukumäärä? Lämmin kellari, keskikerros ja vintti pl. kylmät sivut
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari ja keskikerros molemmat n. 60, vintti arviolta 50, yht. n. 170 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Keskikerroksessa 250 cm, kellarissa n. 200 cm, vintillä n. 240 (korkeimmillaan)
- Alapohjan laatu? Maanvarainen laatta, suurelta osin tuskin lämpöeristystä. Kellarissa 80-luvulla uusitussa suihkussa pienellä alalla lattialämmitys. (Pohdinnassa olisi tulevaisuudessa tehdä kellarikerroksessa remonttia ja ainakin lisätä lattialämmitettyä alaa).
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Normaalit purut
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Keskikerroksessa kolmilasiset (vm 2012), yksi isompi ikkuna. Vintissä? Kellarissa 2-lasisia
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Ei
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista
B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:Talo ”jtt39” TURKU
Lämmitettävää 170 m2 375 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö 3,4 COP 23 592 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 800 kWh
- Yhteensä 3,3 COP 28 392 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -27 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 6,4 kW 19 836 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 556 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 8 556 kWh
Tarvitaan 1 x 195 m = 195 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,43 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,42 bar (42 kPa)• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,23 bar (23 kPa)
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,14 bar (14 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 440 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.