Mitoitusapua RMT-47, Turku

[jtt39]

Hei,

Olemme suunnitelleet maalämpöä ja kyselleet jo muutamalta toimittajalta tarjouksia kaivosta ja pumpusta. Etenkin kaivon syvyydestä on ollut erilaisia mielipiteitä (välillä 160m-220m), ja kyselisinkin siksi apua kaivon syvyyden ja laitteiston mitoittamiseen.

Lähtötietoja mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti? Turku
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1947, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Sähkön vuosikulutus aiemmalla omistajalla 37000 Kwh (sis. taloussähkön). Meillä joulukuussa 3700 Kwh ja tammikuussa 4100 Kwh, joten asettunee samoille seuduille koko vuoden tasolla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesipatterit (toiminevat kohtalaisesti, Oumanin käyrällä -20C tulisi 60-asteista vettä, joka on näyttänyt riittävän pitämään torpan lämpimänä)
- Ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkomitat 8 m x 8 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Kellarin maanvastaiset seinät tällä hetkellä alkuperäisessä kuosissa, tulossa salaojaremontti, jonka yhteydessä eristys joko fuktisol tai isodrän (100 mm). Maanpäällisissä ulkoseinissä purut.
- Kerrosten lukumäärä? Lämmin kellari, keskikerros ja vintti pl. kylmät sivut
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari ja keskikerros molemmat n. 60, vintti arviolta 50,  yht. n. 170 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Keskikerroksessa 250 cm, kellarissa n. 200 cm, vintillä n. 240 (korkeimmillaan)
- Alapohjan laatu? Maanvarainen laatta, suurelta osin tuskin lämpöeristystä. Kellarissa 80-luvulla uusitussa suihkussa pienellä alalla lattialämmitys. (Pohdinnassa olisi tulevaisuudessa tehdä kellarikerroksessa remonttia ja ainakin lisätä lattialämmitettyä alaa).
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Normaalit purut
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Keskikerroksessa kolmilasiset (vm 2012), yksi isompi ikkuna. Vintissä? Kellarissa 2-lasisia 
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Ei

Kaivon syvyyden lisäksi pohdituttaa se, uskaltaisiko pilkkoa urakan. Tällä hetkellä vahvimmassakin avaimet käteen -tarjouksessa (yht. vajaa 20 000) näyttäisi pumpun asennustyön osuudeksi jäävän n. 6000eur, mikä vaikuttaa aika hintavalta, varsinkaan kun se ei sisällä asbestipurkuja. Foorumia olen tavannut sen verran ahkerasti, että luulisin (toivoisin) olevani jotenkin käryllä siitä mitä kaikkea tällöin tarvitsisi tehdä. Eniten ehkä mietityttää miten varmistaa se, että laitteiston takuu- ja huoltoasiat ovat kunnossa.

Kiitoksia jo etukäteen kaikista vinkeistä!

[tomppeli]

Lähtötietoja mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti? Turku
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1947, ei rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Sähkön vuosikulutus aiemmalla omistajalla 37000 Kwh (sis. taloussähkön). Meillä joulukuussa 3700 Kwh ja tammikuussa 4100 Kwh, joten asettunee samoille seuduille koko vuoden tasolla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesipatterit (toiminevat kohtalaisesti, Oumanin käyrällä -20C tulisi 60-asteista vettä, joka on näyttänyt riittävän pitämään torpan lämpimänä)
- Ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkomitat 8 m x 8 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Kellarin maanvastaiset seinät tällä hetkellä alkuperäisessä kuosissa, tulossa salaojaremontti, jonka yhteydessä eristys joko fuktisol tai isodrän (100 mm). Maanpäällisissä ulkoseinissä purut.
- Kerrosten lukumäärä? Lämmin kellari, keskikerros ja vintti pl. kylmät sivut
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari ja keskikerros molemmat n. 60, vintti arviolta 50,  yht. n. 170 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Keskikerroksessa 250 cm, kellarissa n. 200 cm, vintillä n. 240 (korkeimmillaan)
- Alapohjan laatu? Maanvarainen laatta, suurelta osin tuskin lämpöeristystä. Kellarissa 80-luvulla uusitussa suihkussa pienellä alalla lattialämmitys. (Pohdinnassa olisi tulevaisuudessa tehdä kellarikerroksessa remonttia ja ainakin lisätä lattialämmitettyä alaa).
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Normaalit purut
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Keskikerroksessa kolmilasiset (vm 2012), yksi isompi ikkuna. Vintissä? Kellarissa 2-lasisia 
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Ei

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”jtt39”   TURKU
Lämmitettävää   170 m2   375 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,4 COP   23 592 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   28 392 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -27 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP)   6,4 kW   19 836 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 556 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   8 556 kWh
Tarvitaan 1 x 195 m = 195 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,43 l/s.      
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,42 bar (42 kPa)
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,23 bar (23 kPa)
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,14 bar (14 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI 440 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[jtt39]

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”jtt39”   TURKU
Lämmitettävää   170 m2   375 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,4 COP   23 592 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   28 392 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -27 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP)   6,4 kW   19 836 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 556 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   8 556 kWh
Tarvitaan 1 x 195 m = 195 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,43 l/s.      
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,42 bar (42 kPa)
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,23 bar (23 kPa)
• Keruun painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,14 bar (14 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI 440 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Kiitoksia mitoituslaskelmasta tomppelille! Täytyy syventyä siihen tarkemmin, jotta osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Pikaisella vilkaisulla osui silmään ainakin se, että vaikka laskelma antoi hieman pienemmät arvot vuotuisen lämmityksen tarpeen ja lämmitystehon osalta kuin eräältä maalämpötoimijalta saamassani laskelmassa oli, niin tarvitaan kuitenkin aktiivimitaltaan reilu parikymmentä metriä syvempi kaivo kuin heidän mielestään (170 m). Se vaikutti minunkin korvaani aika matalalta tällä kulutuksella ja foorumin varoituksia kaivon alimitoituksesta lukeneena, mutta mikä sitten selittää tuota eroa?

[euroshopperi]

Kauppiaat saattaa laskea, että sulle sopii laittaa kaivo, jonka tulolämpötila saa kovimmilla pakkasilla laskea esim -2°:een. Tuo on varsin yleinen tapa vieläpä. Itte en halua missään nimessä, että tuloliuoksen lämpö laskisi edes 0° alapuolelle koskaan. En myöskään hyväksynyt laskelmia, joissa oli laskettu yhtään vastuksilla tuotettavia lisätehoja. Tulevaa ajatellen olen varautunut siihen, että sähkön hinta saattaa määräytyä tehohuipun mukaan, eikä kiinnosta polttaa yhtään ylimääräistä wattia hätätehoja. Kulutushuippujen hintakin saattaa olla tulevaisuutta, niin varaajaa saattaa joutua suurentamaan joskus.

[jtt39]

Kauppiaat saattaa laskea, että sulle sopii laittaa kaivo, jonka tulolämpötila saa kovimmilla pakkasilla laskea esim -2°:een. Tuo on varsin yleinen tapa vieläpä. Itte en halua missään nimessä, että tuloliuoksen lämpö laskisi edes 0° alapuolelle koskaan. En myöskään hyväksynyt laskelmia, joissa oli laskettu yhtään vastuksilla tuotettavia lisätehoja. Tulevaa ajatellen olen varautunut siihen, että sähkön hinta saattaa määräytyä tehohuipun mukaan, eikä kiinnosta polttaa yhtään ylimääräistä wattia hätätehoja. Kulutushuippujen hintakin saattaa olla tulevaisuutta, niin varaajaa saattaa joutua suurentamaan joskus.

Kiitos, hyvä tietää tällainenkin käytäntö! Tuossa kauppiaalta saamassani laskelmassa on kerrottu vain "tulevan keruuliuoksen keskilämpötila" (0,0 °C). Tulkitsen tätä niin, että kovilla pakkasilla tulolämpö saisi tosiaan tippua laskelman mukaan nollan alle. Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta mistä kohdasta näen tuosta tomppelin liittämästä laskelmasta tulolämpötilojen arvon eri ulkolämpötiloissa? Vai onko sitä siinä laskelmassa mukana?

[tomppeli]

Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta mistä kohdasta näen tuosta tomppelin liittämästä laskelmasta tulolämpötilojen arvon eri ulkolämpötiloissa? Vai onko sitä siinä laskelmassa mukana?

Ei siinä ole sellaista..
Sen määrittäminen on niin monen tekijän summa ja riippuu valitusta laitteesta ja sen käyttötavasta.
Olisi siksi melko epätarkka.
Arvo riippuu kovasti myöskin kaivon termisestä vastuksesta ja sitäkään ei tunneta;
voidaan vain veikata, jollei kaivolle ole tehty TRT -mittausta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_response_test

[euroshopperi]

Kiitos, hyvä tietää tällainenkin käytäntö! Tuossa kauppiaalta saamassani laskelmassa on kerrottu vain "tulevan keruuliuoksen keskilämpötila" (0,0 °C). Tulkitsen tätä niin, että kovilla pakkasilla tulolämpö saisi tosiaan tippua laskelman mukaan nollan alle. Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta mistä kohdasta näen tuosta tomppelin liittämästä laskelmasta tulolämpötilojen arvon eri ulkolämpötiloissa? Vai onko sitä siinä laskelmassa mukana?

No ei ollenkaan tyhmä kysymys. Mulla on esim tulolämpö pudonnut 3 vuodessa n. 2,5 astetta. Jos tuosta 0\0 asteesta pudottaa sen n. 5 vuotta käytössä, niin kyllä ne kylmäksi menee. Tässä kaivohommassa on kyllä vastuu kokonaan ostajalla. Jos haluaa hyvän kaivon, niin se on pääsääntöisesti mitoitettava reilummalla kädellä. Pyydäpä kauppiaalta mitoitus 2 asteen mukaan, niin 5 vuoden kuluttua se on 0,0 asteen luokkaa. Mullahan yksi hauska kauppias tarjosi 180 m kaivoa, mutta tuli 2 x 165 m. Tuossa on alkuperäiseen jo reilusti eroa, kun tarjous oli 2 x 142 m laskelmassa. Sen 180 m miehen jutut laitoin jo muutenkin humpuuki osastolle ja siirryin oikeisiin tarjouksiin.

[jtt39]

Mulla on esim tulolämpö pudonnut 3 vuodessa n. 2,5 astetta. Jos tuosta 0\0 asteesta pudottaa sen n. 5 vuotta käytössä, niin kyllä ne kylmäksi menee... Pyydäpä kauppiaalta mitoitus 2 asteen mukaan, niin 5 vuoden kuluttua se on 0,0 asteen luokkaa.

Näin tehdään. Eteneekö tuo kaivon kylmeneminen muuten jokseenkin lineaarisesti ajan myötä vai "asettuuko" tulolämpö johonkin lämpötilaan esim. 5-10 vuoden aikana? Tuollainen parin asteen viileneminen 3 vuodessa kuulostaa aika hurjalta tahdilta...

[tomppeli]

Kaivon viileneminen riippuu kaivon kuormitusasteesta ja kallioperän ominaisuuksista.
Kaivosta tulevan kiertoveden lämpötila alenee 10 vuoden kuluessa keskimäärin noin 1,5 astetta.
Kovasti kuormitetussa kaivossa viileneminen voi olla suurempi ja kevyesti kuormitetulla kaivolla viileneminen on vähäisempää.
Jos lähistöllä on muitakin lämpökaivoja, on viilenee kaivo silloinkin enemmän.
Tämä alla oleva kuva kertoo siitä, miten viileneminen keskimäärin tapahtuu:



Viileneminen ei yleensä tapahdu noin kauniisti ja käyrän mukaisesti.
Käyrään tulee käytännössä mutkia, jotka aiheutuvat vuotuisten lämmitystarpeiden vaihteluista.

[euroshopperi]

Mulla alkaa olemaan sellainen tuntuma, että täällä on käyrä tasaantunut. Mulla hoitaa myös aurinkolämpö osan helpotuksesta ja kesän keskellä ollaan taas sellaisella n. +5° tulon tasolla ja ylikin. Pidemmän aikaiset Tammikuun pakkaset viime-, ja tältä vuodelta sai kaivon tulon menemään aika tasan 0°:seen. Tämän vuoden puolella ei kertaakaan alle ole mennyt. Joten mun 17 kW pumppu on myös sen esitteen mukaisilla tehoilla toimiva vähintään. Pääsääntöisesti aina yli specsien. Ja tietysti takaraivossa ei paina minkäänlainen epäilyksen varjo toimivuudesta. Tuo kaivo muuten on maalämmön kallein osa monellakin ja melkein tekisi mieli sanoa, että myös tärkein. Se on melko lailla hommassa vain yhden kerran maksettava osa. Kaikki muut saa sitten valita mielensä mukaan ja korjailla matkan varrella, mutta reikä on sama seuraavat 100 vuotta. Mulla on ylitehoja ja tällä systeemillä saan suurin piirtein käytettyä koko tontin 500 neliön rakennusoikeuden lämmitystarpeet tarvittaessa. Jos ajattelee maalämmön kokonaisuutta ja laittaa mielessään kaivon syvyyden haitariksi 100 m, eli jonkun laskelman vaihteluväliksi sen päälle 100m ja tuolle max hinnan 3500 €. Niin pielessä ei kyllä laskelmat voi olla, että kukaan pystyisi enää kauppiaan laskelmaan lisäämään 100 m. Tietysti itteni pois lukien, kun mulle yksi tarjosi 180 m ja otin 330 m. Eri kauppiaalta tosin. Sanotaan nyt maalämmön hinnaksi vaikkapa 8 kW pumpulla ja 150 m kaivolla 15 000 € ja 200 m kaivolla 16 750 €. Näistä sanoisin, että ensimmäinen on huono ja toinen on hyvä, molemmat suurella todennäköisyydellä. Jos suurentaa haitarin siihen 100 m ja tulee 100 m, tai 200 m kaivot, niin ensimmäinen on jo kelvoton ja toinen erinomainen ja molemmat skenaariot toteutuu jo lähes varmasti.
Mutta onnea nyt kuitenkin projektille ja hieno juttu sulle, että olet jo tässä vaiheessa täällä. Maalämpö on loistava ratkaisu, olkoonkin hieman kallis.

[Geo-Keijo]

Oma öljy->maalämpöprojekti oli 2 v sitten.

Alla asennushinnat saamistani tarjouksista:
Toimittaja1: asennus  2 000 € ja asennustarvikkeet 1500 € eli yhteensä 3 500 €
Toimittaja2: asennus tarvikkeineen  2 852 €
Toimittaja3: Asennus tarvikkeineen  3 200 €
Toimittaja4: Asennus tarvikkeineen 4 934 €

Tarjouksia eri toimittajilta kannattaa siis pyytää. Tietysti kokonaisedullisuus ratkaisee.

Vinkkinä: Kaivon poraus ja asennustyöt "pannuhuoneessa" kannattaa ajoittaa eri kalenterivuosille jolloin pääsee maksimoimaan henkilötyöstä saatavan kotitalousvähennyksen verotuksessa.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                              

[seppaant]

Näin tehdään. Eteneekö tuo kaivon kylmeneminen muuten jokseenkin lineaarisesti ajan myötä vai "asettuuko" tulolämpö johonkin lämpötilaan esim. 5-10 vuoden aikana? Tuollainen parin asteen viileneminen 3 vuodessa kuulostaa aika hurjalta tahdilta...

Ei kaikki kaivot jäähdy ajan saatossa.

Oheisessa kuvassa oman kaivon lämpötilakäyttäytyminen koko sen käyttöajalta, neljä kuukautta vaille 10 vuotta.
Kuvassa on keruunesteen lämpötila n. 50 min "hullunkierron" jälkeen, = keruunesteen kolme kierrosta. Tässä ajassa on nesteen lämpötila lähes stabiloitunut.
Toinen lämpötila on kaivon veden lämpötila 25m maanpinnasta = 10m veden pinnasta. Anturi on konstruoitu siten että se ei ole suorassa kontaktissa kallion eikä putken kanssa, vähintään n. 15 mm väliä.
Kuvasta nähdään että lämpötilat ovat kääntäen verrannollisia kaivon kuormitukseen, W/m.
Kuormitusarvot ovat kuukauden keskiarvoja.

Edelleen nähdään, että kaivo jäähtyi heti käyttöön oton jälkeen n. 0,7 C.
Jos vertailupisteinä käytetään kesän maksimilämpötiloja, voidaan todeta, että alun lämpötilan laskun jälkeen on kaivon lämpötila pysynyt vakiona +/- 0,2 C tarkkuudella.

ATS

[euroshopperi]

Voisikohan tässä vaikuttaa tuo patterilämmitys tuohon balanssiin? Huipputehokkaalla lattialämmityksellä saattaisi tilanne olla toinen. Kaivoissa tapahtuva virtaus peruskallion sisällä on myös kaikille täysin sattumanvaraista ja joskus voi myös tuurilla 100 m kaivokin vastata 200 m kaivoa. Sama voi joskus koskea myös putkitettua maaosuutta. Se voi olla hyvinkin tehokas pätkä, jos vain vesi liikkuu sopivasti. Teräsputki kyllä johtaa kaiken lämmön suuntaan jos toiseenkin. Ja Seppaantilla on tuo koko systeemi  kyllä täydellisesti balanssissa muutoinkin. Muistuu vain tässä mieleen se Porilaisen karmea tapaus sen IVT X15 kanssa, jossa taisi olla kaikki paikat jäässä ja koneet hajalla. Tai se teollisuushalli 200 m kaivolla ja 17 kW kone pumppaamassa lähes vuoden läpeensä kaivosta energiaa, kunnes alkaa koko keräin nousta kaivosta ylös 100 kg nosteen voimalla.

[jtt39]

Oma öljy->maalämpöprojekti oli 2 v sitten.

Alla asennushinnat saamistani tarjouksista:
Toimittaja1: asennus  2 000 € ja asennustarvikkeet 1500 € eli yhteensä 3 500 €
Toimittaja2: asennus tarvikkeineen  2 852 €
Toimittaja3: Asennus tarvikkeineen  3 200 €
Toimittaja4: Asennus tarvikkeineen 4 934 €

Tarjouksia eri toimittajilta kannattaa siis pyytää. Tietysti kokonaisedullisuus ratkaisee.

Oliko nämä asennushinnat siis samalle lämpöpumpulle? Omaa hintavertailua hankaloittaa tosiaan sekin, että toistaiseksi saadut avaimet käteen -tarjoukset koskevat eri pumppuja. Niidenkin välillä valitsemisessa on oma problematiikkansa, vaikka varmasti hyviä löytyy monilta valmistajilta.

Tällä hetkellä olisin mieltynyt Niben invertteripumppuun (F1255-12), ja tuntuu, että sen järkevä kilpailutus melkein edellyttäisi projektin pilkkomista osiksi. Näin voisi kerätä systemaattisesti tarjouksia pumpun asennuksesta lähialueiden Nibe-jälleenmyyjä/huoltoliikkeiltä. (Foorumilla oli jossain ketjussa  jo linkattu esim. www.maalampotukku.fi, josta pumpun voisi itsekin ostaa.) Kaivo sitten erikseen vaikka Rototeciltä. Näettekö, kokeneemmat, tässä strategiassa mitään ilmeisiä sudenkuoppia?

EDIT: Hyvää tietoa kaivon lämpötiloista tässä ketjussa - kiitos vielä euroshopperi, tomppeli ja seppant!
 

 

[euroshopperi]

Rototec myy kaivoja vain yrityksille. Muutoin kyllä pilkkominen käy ihan hyvinkin. Muistat vielä huolehtia, että saat oikean kokoisen putken keräimeen. Saatavilla on siis 40, 45 ja 50 mm turboputkea. Painehäviöt keräimelle pitää laskea etukäteen. 400 m tulee olla rajana kokonaispituudelle jolloin siirrytään jo 45 mm putkeen. Eli 200 m normikaivo ja liittymiset, niin 45 mm keräin.

[Geo-Keijo]

Alla tarkennetuna:
Toimittaja1: valmistaja A - asennus  2 000 € ja asennustarvikkeet 1500 € eli yhteensä 3 500 €
Toimittaja2: valmistaja B - asennus tarvikkeineen  2 852 €
Toimittaja3: valmistaja C tai D - asennus tarvikkeineen  3 200 €
Toimittaja4: valmistaja C, E tai F - asennus tarvikkeineen 4 934 €