Uusi lämpöpumppu vanhan tilalle, nyt suurempi ja parempi?

[MattiV125]

Minulla on Thermia Villa Classic 105, noin 15 vuotta, jonka kompressori sanoi itsensä irti, huoltomies vahvisti että rikki on.  Kuulosti siltä, että kompurakin uusiminen on melko kallista, suullinen arvio kolme ja puoli tonnia töineen..

Nyt pohdin, että pitäisikö vaihtaa koko pumppu uuteen.  Ikäähän on jo jonkun verran, ja huolestuttaa että hajoaako seuraavaksi jotain muuta.   Uudelle pumpullla varmaan pärjäisi taas seuraavat 15 - 20 vuotta...  Myös hyötysuhde olisi kai uudessa parempi, myös käytännnössä?  Minulla on patterilämmitys.

Samalla pohdituttaa mitoitus. Minulla on isohko, 100 vuotta vanha hirsitalo ja piharakennus.  Ennen maalämpöpumppua sähköä kului 50 000 - 55 000 kWh. Nyt maalämpöpumpun kanssa sähköä on mennyt 30 000 kWh, joku vuosi 35 000 kWh.  Porareiän syvyys on noin 190 metriä. 

Pitäisikö hankkia isompi pumppu?  Ja pitäisikö porauttaa rinnalle toinen reikä? Maksaakohan ikinä itseään takaisin...

Vai pitääkö sittenkin vain uusia tuo kompura.. (samanlainen tai parempi?)
 

[Tipi]

Ihan karkeasti arvioiden olisi hyvinkin kannattavaa lisätä toinen maalämpökaivo.

Sähkönkulutus suoralla sähköllä 50 000 kWh/vuosi; COP 3:lla kulutus olisi noin 16 700 kWh/vuosi. Säästöä vuodessa 30 000-16 700 =13 300 kWh/vuosi*0,12 snt/kWh=1600e/vuosi.

Pumppu on uusittava joka tapauksessa, niin käytännössä lisäkustannus olisi uusi kaivo ja tehokkaampi maalämpöpumppu. Jos uusi kaivo maksaisi noin 6000 e, niin takaisinmaksuaika olisi alle 4 vuotta. Lisäksi kaivonporauksesta saa kotitalousvähennyksen, joka lyhentää takaisinmaksuaikaa merkittävästi...

[peki]

Komppaan Tipiä.
Meillä vaihtui 10000litraa/78000kwh pumpun avulla noin 22000kwh ostosähköä.
Kuka tuohon on mitoituksen tehnyt?
Tänne vaan talon tiedot niin Tomppeli osaa laskea koneen tehon ja keruun mitan tosi hyvin.

[tomppeli]

...Minulla on isohko, 100 vuotta vanha hirsitalo ja piharakennus.  Ennen maalämpöpumppua sähköä kului 50 000 - 55 000 kWh. Nyt maalämpöpumpun kanssa sähköä on mennyt 30 000 kWh, joku vuosi 35 000 kWh.  Porareiän syvyys on noin 190 metriä. ..

Mitoitus voisi näyttää vaikkapa tällaiselta:
 Talo MattiV125   VAASA
Lämmitettävää   160 m2   448 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,2 COP   44 605 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,5 COP   4 400 kWh
- Yhteensä   3,1 COP   49 005 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   15,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   15,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   10,3 kW   33 232 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   15 733 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   40 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   15 773 kWh
Tarvitaan 2 x 191 m = 382 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,71 l/s
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Keruun painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,29 bar (29 kPa)
• Keruun painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,16 bar (16 kPa)
• Keruun painehäviö 0,71 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,1 bar (10 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   836 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!

Lähtötiedot osittain arvaamalla.
Jos laskelma on lähellekään oikea, niin tarvittaisiin toinen suunnilleen saman syvyinen lämpökaivo lisää.

Hankinnan hinta?
- noin 15 kW -tehoisen maalämpökoneen hinta...noin 7500 - 10000 € (patterilämmitys, tarvitaan lisävaraaja, ellei pumpun hintaan sisälly sellaista)
- lämpökaivo 200 m á 28€ = 5600 €
- työkustannuksia noin 3000 €

Edit.:
Tässä laskelmassa on vääriä lähtötietoja.
"tomppeli"

[MattiV125]

Hei,
Kiitos paljon hyvistä vastauksista ja alustavasta mitoituksesta.

Voisin tässä vähän tarkentaa tietoja:
- Talo on Espoossa.
- Päärakennus on hirsinen, mansardikattoinen talo 2 täyttä kerrosta, alakerta 120 m2, yläkerta 100 m2. Lisäksi kellari, missä sauna, pukuhuone, pannuhuone, 20 m2. Talo on reilu 100 vuotta vanha, joten huonekorkeus on alakerrassa noin 2,9 m, yläkerrassa 2,6 m.

Lisäksi siporex piharakennus vuodelta -58, missä on puolilämmin autotalli 20 m2 ja yksiö 20 m2.

Ennen maalämpöpumppua, kulutus oli tosiaan 50 000 kWh - pahimpana vuonna jopa 60 000 kWh.  Sen jälkeen eristystä on hieman parannettu, yläpohjaan selluvillaa, ikkunoita tiivimmäksi. Hyvä arvaus varmaan on, että ilman lämpöpumppua menisi tuo 50 000 kWh (?).

Katsoin edellisen vuoden sähkönkulutuksia: Thermian Classic 105 (10,5 kW) Maalämpöpumpun ja 190 metrin reiän  kanssa:
2013: 32 000 kwh
2014: 33 000 kwh
2015 28 000 kwh
2016: 36 000 kwh  (ilmeisesti tämä oli vähän kylmempi tammikuu silloin kului 8000 kwh! Pakkasta näytti olleen, mutta voi olla toki joku vikakin... saman vuoden helmikuussa meni 3500 kwh)

Lisäksi muutama poiminta päivä/tuntikohtaisista kulutuksista:
Lämpötilassa + 3 kulutus noin 100 kWh, keskiteho n 4 kW.
Lämpötilassa 0 C kulutus  120 kWh/ päivä, eli keskiteho 5 kW.
Lämpötilassa - 6 C,  180 kWh / päivä, eli keskiteho 7,5 kW.
Lämpötilassa - 10 C,  220 kWh / päivä, eli keskiteho noin 9 kW
Kesäaikaan menee semmoinen 40 - 60 kWh / päivä
- Nämä siis lämpöpumpun kanssa, Helmikuun lukemia (+/-10% päiväkohtaisia vaihteluita)
- Vertailun vuoksi katsoin marraskuun lukemia, ja samanlaisia lukuja löytyi sieltäkin

Nyt kun lämpöpumppu on rikki ja lämmitys pelkällä sähköllä, niin kulutus on:
0 C noin 250 kWh, eli keskiteho 10,5 kW
- 6 C noin 290 kWh, eli keskiteho 12 kW


Pystyisiköhän näillä tiedoilla tarkentamaan mitoitusta?  Kiitos paljon jo etukäteen!

[seppaant]

Lisäksi muutama poiminta päivä/tuntikohtaisista kulutuksista:
Lämpötilassa + 3 kulutus noin 100 kWh, keskiteho n 4 kW.
Lämpötilassa 0 C kulutus  120 kWh/ päivä, eli keskiteho 5 kW.
Lämpötilassa - 6 C,  180 kWh / päivä, eli keskiteho 7,5 kW.
Lämpötilassa - 10 C,  220 kWh / päivä, eli keskiteho noin 9 kW
Kesäaikaan menee semmoinen 40 - 60 kWh / päivä
- Nämä siis lämpöpumpun kanssa, Helmikuun lukemia (+/-10% päiväkohtaisia vaihteluita)
- Vertailun vuoksi katsoin marraskuun lukemia, ja samanlaisia lukuja löytyi sieltäkin

Nyt kun lämpöpumppu on rikki ja lämmitys pelkällä sähköllä, niin kulutus on:
0 C noin 250 kWh, eli keskiteho 10,5 kW
- 6 C noin 290 kWh, eli keskiteho 12 kW


Pystyisiköhän näillä tiedoilla tarkentamaan mitoitusta?  Kiitos paljon jo etukäteen!

Pitäisi saada lisää muutaman päivän kulutustiedot kun lämmitetään pelkästään sähköllä.
katso oheinen Excel-taulukko

ATS

[tomppeli]

Tein laskelman uudelleen, nyt tarkemmilla lähtötiedoilla!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen aloitusviestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 16 kW (= lämmitysteho, osatehoinen),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo MattiV125   ESPOO
Lämmitettävää   280 m2   752 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )   
- Kiinteistö   3,2 COP   49 465 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   5 000 kWh
- Yhteensä   3,0 COP   54 465 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   20,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -22 C
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP)   11,0 kW   36 472 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   16 971 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   1 022 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   17 993 kWh
Tarvitaan 2 x 195 m = 390 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,75 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,33 bar (33 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,19 bar (19 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,12 bar (12 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI 845 m

Ennestään on 190 metrinen kaivo.
Tähän tarvittaisiin lisää yksi noin 200 metrinen kaivo.
Kierto haaroitetaan kahdelle kaivolle ja kaivoilta paluut yhdistetään.
Nestekierto kaivoa kohden vähintään noin 0,38 litraa /s.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[MattiV125]

Pitäisi saada lisää muutaman päivän kulutustiedot kun lämmitetään pelkästään sähköllä.
katso oheinen Excel-taulukko

ATS

Tässä vähän lisää kulutustietoja, nyt kun tosiaan lämmitetään pelkällä sähköllä.  Lämmityksen lisäksi luvuissa myös muu käyttösähkö.

lämpötila + 2, kulutus 240 kWh per päivä, keskiteho 10 kW
lämpötila - 2 kulutus 266 kwh, keskiteho 11 kW
lämpötila - 8 teho 14,5 kW

Näissä toki hajontaa tunneittan, mutta tässä karkeasti.

[MattiV125]

Kiitokset Tomppeli laskelmista!  Pieniä tarkennuksia: Voitanee olettaa, että koko sähkön vuosikulutukseni ilman lämpöpumppua olisi 50 kWh.  Tässä on mukana lämmitys, lämmin käyttövesi ja muu käyttösähkö.  Muuten lämmitys on maalämmöllä, mutta vessoissa ja kylppäreissä on sähköllä toimiva lattialämpö, oisko yhteensä jotain 15 m2.  Eli oiskohan siis lämmityksen ja lämpimän käyttöveden kulutus, poislukien lattialämmitys jotain 40 tai 45 000 kwh?

[tomppeli]

Kiitokset Tomppeli laskelmista!  Pieniä tarkennuksia: Voitanee olettaa, että koko sähkön vuosikulutukseni ilman lämpöpumppua olisi 50 kWh.  Tässä on mukana lämmitys, lämmin käyttövesi ja muu käyttösähkö.  Muuten lämmitys on maalämmöllä, mutta vessoissa ja kylppäreissä on sähköllä toimiva lattialämpö, oisko yhteensä jotain 15 m2.  Eli oiskohan siis lämmityksen ja lämpimän käyttöveden kulutus, poislukien lattialämmitys jotain 40 tai 45 000 kwh?

Tässä vähän lisää kulutustietoja, nyt kun tosiaan lämmitetään pelkällä sähköllä.  Lämmityksen lisäksi luvuissa myös muu käyttösähkö.

lämpötila + 2, kulutus 240 kWh per päivä, keskiteho 10 kW
lämpötila - 2 kulutus 266 kwh, keskiteho 11 kW
lämpötila - 8 teho 14,5 kW
Näissä toki hajontaa tunneittan, mutta tässä karkeasti.

Viilasin laskelmaa pienempään lämmitystarpeeseen.
Kun tiedot kohteesta ovat rajalliset, en uskaltaisi viilailla enempää, kun tämäkin alittaa jo rutkasti ilmoittamasi.

Tältä näyttää nyt:
 Talo MattiV125   ESPOO
Lämmitettävää   280 m2   752 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,2 COP   43 497 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   5 000 kWh
- Yhteensä   3,1 COP   48 497 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   17,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -25 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   11,0 kW   32 928 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   15 356 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   212 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   15 569 kWh
Tarvitaan 2 x 178 m = 356 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,75 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,31 bar (31 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,17 bar (17 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,11 bar (11 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   752 m

Tässä uudessa laskelmassa:
Kun ulkolämpötila = -8 C, teho = 10,5 kW, ilmoitit: 14,5 kW, jossa kaikki sähkö, siis 4 kilowattia vähemmän tehoa. Onko oikein?

Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Liitin uuden tulosteen edelliseen viestiisi.

[euroshopperi]

Saisiko tähän millään maalenkkiä lisättyä? Kustannukset olisi pahimmillaankin vain puolet porakaivosta.

[MattiV125]

Tässä uudessa laskelmassa:
Kun ulkolämpötila = -8 C, teho = 10,5 kW, ilmoitit: 14,5 kW, jossa kaikki sähkö, siis 4 kilowattia vähemmän tehoa. Onko oikein?

En ole varma ymmärränkö kysymystä.  Talon tuntimittarilta luettuna keskiteho on ollu 14,5 kW.  Mittaus on yöaikaan, joten muu sähkönkulutus on varmaan rajallista.  En usko, että pakastimet ja lattialämmitykset vie 3 kW(?).  Oisko suurin osa tuosta kuitenkin lämmitykseen..

[MattiV125]

Saisiko tähän millään maalenkkiä lisättyä? Kustannukset olisi pahimmillaankin vain puolet porakaivosta.

Eipäs ole oikein kokemusta tai näkemystä maalenkistä.  Pihaa on sinänsä jonkin verran, noin 1700 m2, mutta lähinnä kai etupiha (noin 1000 m2) olisi sellaista, missä kallio ei kovin lähellä pintaa.  Kuinkahan iso haitta tässä on, kun pihalla on jonkin verran puita, esim isoja Tammia.  Maa on aika paksusti jonkinlaista multaa, en tiedä mitä syvemmällä..

Kuinkahan syvälle, ja minkälaisella koneella tuollainen maalenkki tehtäisiin? Kuinka pitkä sellainen pitäisi olla?

[tomppeli]

En ole varma ymmärränkö kysymystä.

Niin, kysyn siksi, että lämmitystarve näyttäisi olevan suurempi, kuin se on nyt tässä viimeisessä laskelmassa.

[tomppeli]

Kuinkahan syvälle, ja minkälaisella koneella tuollainen maalenkki tehtäisiin? Kuinka pitkä sellainen pitäisi olla?

Kaivinkoneella ja vähintään 1 metrin syvyyteen.
Maalenkki toimii huonosti lumettomalla (auratulla) alueella.
Maaputki pitäisi olla tasasyvyydessä, muutoin putkitukseen jää kierron virtausta haittaavia ilmapusseja, joita on erittäin vaikea saada pois.

[MattiV125]

.. tuottaa tosiaan hieman tuskaa nämä laskelmat.  Tässä laskelma, jonka sain yhdeltä liikkeeltä.



Laskennallinen / annettuteho 15,4 kW
Laskettu / annettu energiaa 43500 kw (tässä oletettu, että 6500 kWh on käyttösähköä tai lattialämmitystä sähköllä).
Alueen keskilämpötila 4,7
DUT - 24,5

Porakaivon aktiivinen syvyys 183 m
Suurin painehäviö 11 kPa
Lämmönkeruunesteen keskilämpötila - 2,5 c

Maaputkiston pituus 730 m
Maapiirin lenkkejä 2 kpl
Suurin painehäviö 64 kPa

Lisälämmitys 6,6 kW
Lämpopumpun tarvitsema energia 13150 kwh
Lisäenergia 1710 kwh
Lämmönlähteestä saatava energia 28640 kwh
Lämpöpumpun käyntiaika 4400 h
Tehosta 57%
Energiasta 96 % pumpusta.

Esim tammikuussa energiaa tuotettaisiin 6500 kWh, josta lisäsähköllä 400 kwh.

Tämän laskelman mukaan lisäkaivosta saatava hyöty olisi pieni. 
Eli jokin ei nyt oikein täsmää.  Avainkysymys kai on, kuinka paljon tuosta yhdestä 190 m kaivosta oikeasti saa energiaa?

Nykyisellä, nyt rikki  olevan pumpun kanssa todellin kokonaissähkönkulutus on ollu reilu 30 000 kwh, eli selvästi enemmän kuin näissä laskelmissa. Pumppu on toki heikommalla hyötysuhteella.

[MattiV125]

Kaivinkoneella ja vähintään 1 metrin syvyyteen.
Maalenkki toimii huonosti lumettomalla (auratulla) alueella.
Maaputki pitäisi olla tasasyvyydessä, muutoin putkitukseen jää kierron virtausta haittaavia ilmapusseja, joita on erittäin vaikea saada pois.

No sitten maalenkki ei taida onnistua, on rinnetontti, tasasyvyyteen ei saa millään. Toki viettää pumpulta alaspäin..

[tomppeli]

..Avainkysymys kai on, kuinka paljon tuosta yhdestä 190 m kaivosta oikeasti saa energiaa?

Jos kaivo on 190 m.
Olisiko siinä aktiivisyvyyttä 186 metriä?
184 metrisestä saadaan kohtuullisesti kuormittamalla vuodessa noin 18400 kWh.

[Roori]

No sitten maalenkki ei taida onnistua, on rinnetontti, tasasyvyyteen ei saa millään. Toki viettää pumpulta alaspäin..

No tottahan tommonen viettävä maalenkki on ihan hyvä...

[tomppeli]

Rinteeseen onnistuu hyvin, silloin ei jää niitä ilmalukkoja.
Ilmat nousee pumpulle.

[euroshopperi]

Hei mennäänpäs nyt kuitenkin ihan tavallisen kaavan mukaan. Kaivotkin saadaan ilmattomiksi kunnollisella pumpulla asennuksen yhteydessä ja korkeusero tulee jo helposti 200 m. Kyllä kai nyt sellaisen vaakatasoisen saa vieläkin helpommin tehtyä, kun korkeuserot on alle 10 m yleisesti. Jos kaivamiselle on paha paikka ja pitää säästää puita, niin silloin kaivetaan kapealla kaapelikauhalla. Kaivamisen matkaksi tulee siis koko lenkin pituus, mutta tulee kyllä siististi sitten ja puut säästyy. 1,5 m kauhalla rouhimalla tulee nopeasti ja meno/paluu tulee samaan kaivantoon. Kapea kauha taas käy hyvin sellaiseen valmiin puutarhan kaivamiseen. Syvyys saa huoletta vaihdella 1-2 m välillä, ei se niin kiveen hakattua ole. Routarajasta kunhan on selvästi alle, niin hyvin pelaa. Etelässä routa pysyy yleisesti poissa jo 70 cm syvyydessä. Eli vähintään 1 m on hyvä olla. Kesäisin auringon lämpö tunkeutuu jopa 3 m maan alle, jos aurinko pääsee suoraan paistamaan, eikä ole mitään erityistä eristekerrosta välissä. Kannattaa ehdottomasti tarkastella tonttia sillä silmällä, että saisi sinne kaivettua putken.

[tomppeli]

Kaivinkoneella ja vähintään 1 metrin syvyyteen.
Maalenkki toimii huonosti lumettomalla (auratulla) alueella.
Maaputki pitäisi olla tasasyvyydessä, muutoin putkitukseen jää kierron virtausta haittaavia ilmapusseja, joita on erittäin vaikea saada pois.

Lainaan tässä itseäni ja selvennän ilmaisuani.
Vaakakeruupiirin putkitukseen ei saisi muodostua kukkuloita, kohtia, joissa putkitus käy välillä ylempänä.
Näihin ylempänä oleviin putkenkohtiin nousee ilmaa, jota on vaikea saada pois muutoin, kuin erittäin suuritehoisella pumpulla.
Käytössä, ajan mittaan noihin koholla oleviin kohtiin pyrkii kerääntymään uudelleen ilmaa kiertonesteen mikrokuplista.
Tästä syntyy vähitellen tarve uuteen ilmanpoisto-operaatioon.

Jotta uudelleen pumppauksista vältyttäisiin, ei vaakakeruun putkitukseen saisi jäädä tällaisia koholla olevia kohtia.

Kaivo on aina alempana, kuin maalämpökone ja ilma nousee sieltä helposti pumpulle ja on silloin myöskin helpommin poistettavissa.

[MattiV125]

Kiitokset taas hyvistä vastauksista!  Kuinka pitkä tällainen maalenkki pitäisi olla verrattuna porakaivoon.  Jos porakaivo on 200 metriä, niin mikä on vastaavan maalenkin pituus?

Ja mikä on näiden kahden kustannusero? Paljonko halvempi on maalenkki?  Onko muita eroja, esim hyötysuhteen kannalta?

[tomppeli]

Jos porakaivo on 200 metriä, niin mikä on vastaavan maalenkin pituus?

Paikkakunnallasi 200 aktiivimetrin lämpökaivoa vastaa 1 metrin syvyydessä, kosteassa savimaassa oleva noin 460 metrin peltokeräin.

[MattiV125]

Tässä vähän lisää kulutustietoja, nyt kun tosiaan lämmitetään pelkällä sähköllä.  Lämmityksen lisäksi luvuissa myös muu käyttösähkö.

lämpötila + 2, kulutus 240 kWh per päivä, keskiteho 10 kW
lämpötila - 2 kulutus 266 kwh, keskiteho 11 kW
lämpötila - 8 teho 14,5 kW

Näissä toki hajontaa tunneittan, mutta tässä karkeasti.

... täytyypäs tarkentaa näitä lukuja, kun kävi ilmi, että poika oli jättänyt autotalliin 2 kW puhallinpatterin päälle.  Ihmettelinkin kun tuntikulutuksissa oli yhtäkkinen piikki viimeisen viikon ajalla...  Ei näillä taida olla valtavaa merkitystä mitoitukselle (?) mutta siltä varalta, että joku ihmettelee kulutuslukuja, niin tässä nyt kulutusluvut pelkällä sähköllä lämmitettäessä ja ilman tuota autotalli puhallinpatteria..

+ 2 C noin 240 kwh, eli keskiteho noin 10 kW
0 C noin 250 kWh, eli keskiteho 10,5 kW
- 2 C noin 266 kWh, eli keskiteho 11 kW
- 6 C noin 290 kWh, eli keskiteho 12 kW
- 8 noin 13 kW

[tomppeli]

- 8 noin 13 kW

Jos -8 C ulkolämpötilalla talon lämmitystehon tarve on 13 kW, näyttäisi mitoitus tällaiselta:

Talo MattiV125   ESPOO
Lämmitettävää   280 m2   752 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   3,2 COP   54 287 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   5 000 kWh
- Yhteensä   2,9 COP   59 287 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   21,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -20 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   11,0 kW   39 045 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   18 140 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   2 102 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   20 242 kWh
Tarvitaan 2 x 210 m = 420 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,75 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,36 bar (36 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,2 bar (20 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,12 bar (12 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   920 m.

Jos tässä on taloussähkön kulutus mukana, laskee se lämmityksen mitoitusta.

[MattiV125]

Kiitokset!!   Kun viilataan pilkun paikkaa, niin tässä on jo mukana kotitaloussähö ja noin 15 m2 lattialämmitykset.  Suht varmanpäälle arvion mukaan kaikki tämä on yhteensä alle 55000 kwh (vuosina ennen lämpöpumppua vuosikulutus keskimäärin noin 53 000 kwh)

Nyt kun itse vertailen teholukuja lämpöpumpulla vs pelkällä sähköllä, näyttäisi siltä että maalämpökaivosta saadaan irti noin 5 kW, loput tulee sähköllä...

[MattiV125]

Joka tapauksessa, vaikuttaa selvältä, että kannattaa / pitää laittaa toinen lämpökaivo ja isompi pumppu nykyisen tilalle.  Harmittaa, että alkuperäinen mitoitus on mennyt noin pieleen.

Muistelen, että maalämpöpumpun kanssa alkuaikoina olisi mennyt noin 25 000 kwh.  Onkohan mahdollista, että kaivo on aikaa myöten jotenkin heikentynyt, vai onkohan tullut huomaamatta nosteltua lämpötiloja.. (nyt n 21). Kovalla pakkasella talo kyllä myös vähän jäähtyy, ja silloin täytyy laittaa kaakeliuuni päälle.  Muuten sitä ei juuri käytetäkkään.

[Dr.Fell]

Joka tapauksessa, vaikuttaa selvältä, että kannattaa / pitää laittaa toinen lämpökaivo ja isompi pumppu nykyisen tilalle.  Harmittaa, että alkuperäinen mitoitus on mennyt noin pieleen.

Muistelen, että maalämpöpumpun kanssa alkuaikoina olisi mennyt noin 25 000 kwh.  Onkohan mahdollista, että kaivo on aikaa myöten jotenkin heikentynyt, vai onkohan tullut huomaamatta nosteltua lämpötiloja.. (nyt n 21). Kovalla pakkasella talo kyllä myös vähän jäähtyy, ja silloin täytyy laittaa kaakeliuuni päälle.  Muuten sitä ei juuri käytetäkkään.

Huonelämpötilan=menoveden nosto yleensä tekee sen, että sähkökulutus lisääntyy ja kaivon rasitus vähenee.
Tämä johtuu siitä että korkeampi lämpötila tehdään kompressorilla ja silloinhan sähköä kuluu enempi.

[MattiV125]

No nyt kun on selvä, että tarvitaan toinen porakaivo, ja isompi pumppu, niin kysymys kuuluu:

Ottaisko 14 tai 16 kW pumpun, vaiko 5 - 16 kW invertteripumpun?  Onko mielipiteitä, kumpi olisi parempi tällaiseen kohteeseen?

[Tipi]

Tomppelin laskelman mukaan näyttää siltä, että 14-16 kW maalämpöpumput ovat alitehoisia. Oikeampi kokoluokka lienee noin 20kW, johtuen lämmönjaosta pattereilla.

[MattiV125]

Jos -8 C ulkolämpötilalla talon lämmitystehon tarve on 13 kW, näyttäisi mitoitus tällaiselta:

Tarvitaan 2 x 210 m = 420 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,75 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:         
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,36 bar (36 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,2 bar (20 kPa)
• Keruun painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,12 bar (12 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   920 m.

Jos tässä on taloussähkön kulutus mukana, laskee se lämmityksen mitoitusta.

Ymmärränkö oikein tästä Tomppelin tummennuksesta, että suosittelet tuota 40 mm putkea? Onko hirveästi väliä?  Enpäs tiedä mikä mahtaa olla nykyisen kaivon putkikoko.

Sitten tulee sellainen mieleen, että mitenkähän rinnakkain olevat putkistot pitää tasapainottaa, jos vanha kaivo on kylmempi kuin uusi kaivo...?

[MattiV125]

Tomppelin laskelman mukaan näyttää siltä, että 14-16 kW maalämpöpumput ovat alitehoisia. Oikeampi kokoluokka lienee noin 20kW, johtuen lämmönjaosta pattereilla.

Kyllä 16 kW riittää, myös laskelman mukaan.  Kysymys kuuluu invertteri vai kiinteätehoinen tällaiseen kohteeseen?

[tomppeli]

Ymmärränkö oikein tästä Tomppelin tummennuksesta, että suosittelet tuota 40 mm putkea? Onko hirveästi väliä?  Enpäs tiedä mikä mahtaa olla nykyisen kaivon putkikoko.

Sitten tulee sellainen mieleen, että mitenkähän rinnakkain olevat putkistot pitää tasapainottaa, jos vanha kaivo on kylmempi kuin uusi kaivo...?

Kyllä, jos toteutetaan kahdella rinnakkain kytketyllä kaivolla.
Kaivot tasoittuvat jonkin verran itsestäänkin.