Vanhan systeemin uudistusta

[Kenkku-iita]

Moikka, apua/neuvoa/kokemuksia kaipaisin.
Tässä tilanteeseen tiivistettynä:
Vanha maalämpö, talo vm -81, silloin laitettu maalämpöputket peltoon, pumppu uusittu kerran ennen meidän tähän muuttoa, nyt thermia eko D12 12kw. Putkien määrää ei kukaan tiedä, arvio on että n. 450metriä.
Talossa neliöitä n.300.

Tätä maalämpöä emme ole käyttäneet koskaan, olemme 7vuotta lämmittäneet talon vesikiertopatterit ja käyttöveden puulla, varaajaa n. 2kuutiota. Maalämpösysteemi on yhteydessä varaajaan, hyöty on kovin huono vaikka se olisikin käytössä ja on totuttu hyvin puulla lämmittämään.

Nyt kuitenkin päätimme tehdä uima-altaan (ulos, 50kuutioita, ympärivuotiseen käyttöön) ja sen lämmitykseen tarvitsisi puun polttoa lisätä niin reilusti että ei jaksa enää. Eli haemme nyt apua tuosta nykyisestä pumpusta tai kokonaan uutta ratkaisua talomme + käyttöveden +altaan lämmitykseen vähemmällä puun poltolla.
Toki puu jää siihen rinnalle edelleen, mutta tulisiko kellään mieleen mitään vinkkejä tähän suunnitteluun?

Kenkku-iita

[Roori]

Miksi sen 'hyöty on huono', onko se rikki vai vertaatko ilmaisiin puihin?

EDIT:
Onko sille uima-altaalle jo valmiiksi laskettu joku teho/energia tjms mitä se vuodessa haukkaa teidän ajattelemassanne käyttömoodissa?
Mitä jos heittäisitte hupskeikkaa lämmitysten kanssa, eli normisti maalämpö hoitaa ja sitten kun allasta haluttaa käyttää (=ollaan maisemissa) niin sitten pökkyä pesään ja tietysti muulloinkin
kun puunpoltto kiinostaa...eli MLP pääasillinen systeemi ja puu sivuroolissa vaikkakin voi energiallisesti olla isokin rooli...

[tomppeli]

Vanha maalämpö, talo vm -81, silloin laitettu maalämpöputket peltoon, pumppu uusittu kerran ennen meidän tähän muuttoa, nyt thermia eko D12 12kw. Putkien määrää ei kukaan tiedä, arvio on että n. 450metriä.
Talossa neliöitä n.300.

Jos lämpöpumpun teho olisi mitoitettu tarkkaan täystehoiseksi (12 kW), olisi maakeruupiirin pituus oltava paikkakunnallanne noin 700 metriä.
Vaakakeruupiiri on kuitenkin jäätymisen kestävä ja alimitoitettu keruupiirikin toimii, kuitenkin vähän huonommalla hyötysuhteella.
450 metriäkin siis voi toimia ihan hyvin, mutta maasta tulevan keruunesteen lämpötila putoaa pakkasilla ja kevättalvella miinusasteille.

Minäkin ihmettelen sitä, että ette käytä maalämpöä.
Maalämpö on edullinen käyttää ja niin vaivaton.
Olisiko teillä syytä kutsua joku Thermian osaava edustaja katsomaan järjestelmäänne?

Voisiko kohde olla tällainen:
 Talo  ”Kenkku-iita”   LAPPEENRANTA (Etelä-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talon alakerta Patterilämmitys   18 890 kWh   5,99 kW
- Talon yläkerta Patterilämmitys   17 447 kWh   6,44 kW
YHTEENSÄ   36 337 kWh   12,4 kW
- Josta johtumisvuodot   25 346 kWh   8,34 kW
- Josta ilmanvaihdot   7 841 kWh   2,92 kW
- Josta vuotoilmat   3 150 kWh   1,18 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää   300 m2   765 m3
- Kiinteistö   3,3 COP   35 037 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   39 837 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   8,4 kW   27 459 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   12 268 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   110 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   12 378 kWh
Tarvitaan 270 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,59 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,59 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,5 K   1,12 bar (112 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,59 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,58 bar (58 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,59 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,5 K   0,33 bar (33 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,2 m   712 m.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
      

[Kenkku-iita]

Tähän kun muutettiin niin silloin kokeiltiin maalämpöä käyttää mutta se ei riittänyt antamaan meille lämmintä käyttövettä edes.
Huushollissa oli kylmä, joten alettiin polttaa puuta ja unohdettiin maalämpö kokonaan.
Entisessa talossamme oli maalämpö ja oltiin enemmän kuin tyytyväisiä..

Altaan tarvetta ei ole laskettu, eikä talonkaan sen puoleen, puuta on poltettu sen minkä on tarvinnut.

Vuonna 1981 tuskin on laskettu täysmitotuksia ihan niin kuin tänä päivänä, kuulemma talossamme on etelä-karjala ensimmäisiä maalämpöjä. Nykyinen pumppu on vuodelta 1995 mutta koska talon rakentaja on kuollut ja jälkikasvu tuolloin ollut nuorta, ei ole tietoa minkä verran putkea maassa on.
Kuitteja on hirmu määrä säästetty rakennusvaiheessa mutta maalämmön osalta en ole löytänyt mitään tietoa, suunnitelmia tai kuitteja hankinnasta.

Peruslämpöä se on talossa siis pitänyt yllä kun se oli tyhjillään, siihen se ilmeisesti on riittänyt koska talo ei ole kärsinyt muutamasta tyhjästä vuodesta.

Kaikki nuo laskelmat ovat ihan täyttä hepreaa minulle mutta pitänee kutsua Thermian tyyppi paikalle tarkastamaan tilanne  jotta jostain päästään alkuun