Carrier 9kw, n. 40 käynnistystä vrk, ulkona +2C ?

[Raitsa]

Carrier 9kw, 170m, Statlink,
220m2 + 70m2 talli

N. 40 käynnistystä vuorokaudessa, kun ulkona on n. pari astetta lämmintä.
Ei puskurivaraajaa.
Kone lähes tehdasasetuksilla.

Mitä kannattaisi tehdä, että käyntijaksot pitenisivät ja lämmittäminen olisi "taloudellisempaa"?

[remontoija]

Kyselin ihan samaa IVT:n sivuilla. En ole saanut yhtään kommenttia. Jospa joku vastaisi joko sinun tai minun esittämään kysymykseen. Luulisi jollakin olevan tietoa, miten aloittaa säätäminen. Minulla ei mitään muuta dataa käytössä kuin koneen ilmoittama ja nyt mietityttää puskurivaraajan liittäminen...

Itse lisäsin kytkentäerotusta niin lämpö- kuin käyttövesipuolella.

 Jospa saisimme joltakin kommentteja!

[santeri1]

Mikäli vastauksia ei satele täällä suomalaisella foorumilla, niin mikäli kielipäätä on laisinkaan katsokaa ruottin puolelta. Eikös tuo Carrier ole sama kuin IVT vähän eri kuorilla? Linkin pitäisi mennä suoraan värmepumsforumin ivt:n sivuille.

http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?board=11.0

Terveisin
-Santeri-

[justus01]

Kyselin ihan samaa IVT:n sivuilla. En ole saanut yhtään kommenttia. Jospa joku vastaisi joko sinun tai minun esittämään kysymykseen. Luulisi jollakin olevan tietoa, miten aloittaa säätäminen. Minulla ei mitään muuta dataa käytössä kuin koneen ilmoittama ja nyt mietityttää puskurivaraajan liittäminen...

Itse lisäsin kytkentäerotusta niin lämpö- kuin käyttövesipuolella.

 Jospa saisimme joltakin kommentteja!

Eipä siinä taida paljon muuta olla tehtävissä kuin kytkentäerotuksien muuttaminen ja/tai puskurivaraajan lisääminen. Jos lämmönjakokierrossa on vähän massaa(vettä, rautaa, betonia...), niin se on/off-pumpun tehoilla lämpenee nopeasti ja heikon varauskapasiteetin vuoksi myös jäähtyy nopeasti. Tämä on käsittääkseni yleinen ongelma pattereiden kanssa ja sen takia usein laitetaan puskurivaraaja.

[Reetu]

Näin ihan maalämpöpumppunyypiönä sanoisin että käyrä pienemmälle (= ei reagoi ilmastoon niin nopeasti) ja kytkentälämpötila isommaksi (valikko 1.4, vähemmän sahaamista, mutta isommat lämpötilaerot).

Osaavammat saa korjata.

Itellä sama pumppu ja käyrä on 2.0 hienosääto 0 ja kytkentäerotus 3.5.
En ole laskenut käyntikertoja, mutta ei varmana 40/vrk ole, arvio semmoiset 10-15 krt/vrk. Säädöt tosin ihan kesken mutta nää on tämänhetkiset arvot.

[juja]

Tarvitsisi olla hieman enemmän tietoja järjestelmästä, jotta voisi alkaa pohtimaan "viilauksia" ja niiden vaikutuksia. Onko esim. lattia- vai patterilämmitys vai molempia, piirien lukumäärä, kosteat tilat shuntattu erikseen, käyttöveden kierto, lattioiden rakenne ym.

Suurin vaikutus mielestäni käynnistyskertojen määrään on kuitenkin sillä miten suuri määrä lämpöä saadaan kerralla varattua johonkin,on se sitten betonia tai vettä tai jotain muuta.
Meillä on kosteat tilat omana piirinään betonivalussa ja tämän piirin vesitilavuus on suhteellisen pieni. Tästä aiheutui aikoinaan myös lyhyehköt käyntijaksot, luokkaa 15-20 min käyntiä ja 30-40 min lepoa.
Asensin järjestelmään 220 litraisen varaajan lisäämään vesitilavuutta ja nyt pumppu käy näillä keleillä eli nollan tuntumassa 5 kertaa 1,5h vuorokaudessa. Sitä onko asiat nyt paremmin, kuin ennen varaajan asennusta en osaa sanoa, sähkön kulutukseen tuolla ei ollut juuri vaikutusta.

[Raitsa]

Tarvitsisi olla hieman enemmän tietoja järjestelmästä, jotta voisi alkaa pohtimaan "viilauksia" ja niiden vaikutuksia.

Tässä lisätietoa:

Nimi tai nimimerkkisi: Raitsa
Rakennuksen paikkakunta: Kirjala 21610
Rakennusvuosi: 2002-2003
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 1½ krs, ei kellaria
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain:
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: ehkä 680m3 + autotalli 70m2 (220m2 + 70m2)
Talotyyppi (rinne/tasamaa): tasamaalle teräspaalutettu, rossipohja
Talon materiaali: puu
Tulisijojen lukumäärä: 1 Hopealoimu
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: talli 70m2, 40m päässä talolta, 40m Ecoflex putki maan alla Finnfoamilla eristettynä
Ulkorakennuksen lämpötila: 12 C
Maatyyppi: moreeni

Kylpyammeiden tai poreammeiden lukumäärä: 0
Henkilölukumäärä: 2
Mukava sisälämpötila on: 21-22
Muita vaikuttavia asioita: maaviileä käytössä IV-kanavissa

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Carrier 9Kw C-malli
Erillisen varaajan koko:
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): talon tekninen tila
Etäisyys pumpulta taloon: 0m
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 172m kallio
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): Ilto 440
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): vesi

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP): IV-putkisto maaviileä

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): 2005: 13644 kWh
2006: 15835 kWh 2007: 15306 kWh
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa):
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): 72h
Sähkö/puukiuas: sähkö 8kw, Vuolux
Poltettujen puiden määrä (m3): 1

Oman järjestelmän hyvät puolet: Carrier toimii ongelmitta, Husdatan ohjaus-/seurantasofta käytössä http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=163&H=&View=Info
ja
http://raksa.keskustelupalstat.com/

Oman järjestelmän huonot puolet: säätäminen on haasteellista, jos haluaa optimoida sisälämpötilat joka kelille sopiviksi, pumpun manuaalista ei säätämisessä paljon apua

[Raid]

En löytänyt/huomannut  tästä lämmitysmuotoa. onko patterit ja VKLL?.

Omani säädöt.(VKLL=vesikiertoinen lattialämmitys)
käyrä 1.9 ja korottenua +1.0
Noilla käynnistelee n 11 krt/vrk ja kerralla n 1-1,5h jaksoja.
Erotus oli muistaakseni 5 astetta

[juja]

VKLL näkyy olevan, selviää tuolta husdatan linkistä. Tuo yläkerran Gyproc- lattia ei taida varailla "tarpeeksi" ja siitä syystä noita startteja pumpulle väkisinkin tulee, että kyllä se vaikuttaisi puskurivaraajan paikka olevan. Sähkön kokonaiskulutus mielestäni tuon kokoiseen taloon on kuitenkin ihan kohtuullisella tasolla ja siihen voi varmaan vaikuttaa omilla kulutustottumuksilla parhaiten.