1255/Invertterikoneen data-analyysiä

[k113635]

Jäi vähän avoimeksi nuo huolet, että mitä ne sitten on. Epäilen vahvasti, että noihin torkkuihin on tullut häirintää, tai sitten alkanut pelottaa, että tuo tuli n lämpö sittenkin jo lähenee nolla ja kesällä ei enää saakkaan +7-asteen tulolämpöä.

Sori, viestini oli enemmän kuin epäselvä. Huoli on se kuinka vaikeata sekä pumpun että keruun mitoitus lopulta on, varsinkin saneerauskohteessa. Itselläni oli tavoitteena täysin överiksi vedetty täystehomitoitus, mutta noiden ensimmäisten kovien pakkasten lukemien perusteella näyttäisi siltä että jos ulkona lasksi nopeasti -29:iin niin keruu olis pakkasella ja pumppu todennäköisesti tarttis vastuksia avuksi. Taitaa tuo reiluhko lämpimän veden kulutus ja kv-esilämmitys hankaloittaa kuvioita, koska niin suuri osuus lämpöenergiasta tehdään hyvän hyötysuhteen alueella, jolloin vastaavasti kaivo rasittuu entistä enemmän.

Hetkeäkään en ole lisämetrejä katunut, mutta ihan hyvin tuntuu nuo lyhyemmätkin toimivan vrt. Kaltzu. Jospa lisädatan kerääntyessä päästäis jossain vaiheessa näkemään paljonko lisämetrit tai vastaavasti lämmitysveden lasku lopullisesti vaikuttavat, niin uudet maalämmittäjät/saneeraajat sais parempaa vertailupohjaa päätöksilleen.

[euroshopperi]

Mä olin kyllä ihan varma, että suret joko liian hienoa kaivoa, tai sitten suruissasi, että mopot joutuu nyt olemaan pakkasessa taivasalla. Tämän tyyppiset huolet on yleensä suurimpia, jos laittaa kauppiaan metreihin ylimääräistä liian kovalla kädellä.

[jpk]

Pari kertaa on tullut vastaan sellainen omituisuus, että asteminuuttilukema hyppäsi yhtäkkiä toistasataa pykälää ylöspäin. Sain eilen napattua tilanteen logiin: oheisessa kuvasssa / logitiedostossa kahden käyttövesijakson jälkeen asteminuutit olivat vajonneet alle -500 asteen ja sitten Nibe pääsi puhkumaan lämmitystä ylöspäin. Klo 20:54 => 20:55 asteminuutit hypähtävät yllättäen n. 173 pykälää ylöspäin:  -558,9  =>  -385,9

Kone on siis Nibe F1255-12 ja ohjelmistoversio: 8218
Onkohan tuollaista ilmiötä tullut vastaan muualla   ...uuden softaversion vika?

[k113635]

Pari kertaa on tullut vastaan sellainen omituisuus, että asteminuuttilukema hyppäsi yhtäkkiä toistasataa pykälää ylöspäin. Sain eilen napattua tilanteen logiin: oheisessa kuvasssa / logitiedostossa kahden käyttövesijakson jälkeen asteminuutit olivat vajonneet alle -500 asteen ja sitten Nibe pääsi puhkumaan lämmitystä ylöspäin. Klo 20:54 => 20:55 asteminuutit hypähtävät yllättäen n. 173 pykälää ylöspäin:  -558,9  =>  -385,9

Kone on siis Nibe F1255-12 ja ohjelmistoversio: 8218
Onkohan tuollaista ilmiötä tullut vastaan muualla   ...uuden softaversion vika?

Olen nähnyt, kaverin 4-16 invertteripumppu johon mulla on Niben uplinkissä katseluoikeudet. Tuo liittynee jotenkin sähkövastusten käyttämiseen, sillä 20:54 oli lisäystä 3kW käytössä, mutta 20:55 ei enää ollenkaan ja samalla hetkellä ulkoinen menoanturi ylittää kolmella asteella pyyntilämpötilan.

[v130882]

HAVAINTO : Lisäyksen kilowattitunnit näyttää nollaa.
Täällä näyttää arvot (versiolla x.x.29).

No niinpä näkyy...

Latasin version x.x.33 ja kun avaan kaikki logit kansiosta niin silloin näyttää lisäyksen kilowatit. Sitten kun otan DB-napilla lyhyemmän login niin häviää kilowatit lisäyksen osalta näkyvistä. Prosentit kyllä näkyy...

[v130882]

Hetkeäkään en ole lisämetrejä katunut, mutta ihan hyvin tuntuu nuo lyhyemmätkin toimivan vrt. Kaltzu. Jospa lisädatan kerääntyessä päästäis jossain vaiheessa näkemään paljonko lisämetrit tai vastaavasti lämmitysveden lasku lopullisesti vaikuttavat, niin uudet maalämmittäjät/saneeraajat sais parempaa vertailupohjaa päätöksilleen.

Meillä on näköjään aika lailla vertailukelpoiset talot/laitteistot paitsi kaivojen mitassa 40m eroa. Näkee selvästi mitä tuo lisämitta vaikuttaa kaivon lämpöön.

[maalämmittää]

No niinpä näkyy...

Latasin version x.x.33 ja kun avaan kaikki logit kansiosta niin silloin näyttää lisäyksen kilowatit. Sitten kun otan DB-napilla lyhyemmän login niin häviää kilowatit lisäyksen osalta näkyvistä. Prosentit kyllä näkyy...

Laitoin tiedon logintutkija - ketjuun.

[v130882]

Laitoin tiedon logintutkija - ketjuun.

Ok, tänks!

Ajattelin etten osaa käyttää.

[k113635]

Meillä on näköjään aika lailla vertailukelpoiset talot/laitteistot paitsi kaivojen mitassa 40m eroa. Näkee selvästi mitä tuo lisämitta vaikuttaa kaivon lämpöön.

Niinpä onkin, harmi vaan että mulla ei pumpussa ole energiamittaria, tää oli varmaan viimeisiä maahantulleita ei EM-malleja, joten vertailukelpoisen datan kerääminen on astetta hankalampaa.

[v130882]

Niinpä onkin, harmi vaan että mulla ei pumpussa ole energiamittaria, tää oli varmaan viimeisiä maahantulleita ei EM-malleja, joten vertailukelpoisen datan kerääminen on astetta hankalampaa.

No perhana, osui vaan niin lähelle asuinneliöt ja autotallikin.

[k113635]

Tein reilu vuosi sitten omaan käyttöön hieman tuunatun version Timo Karhun loistavasta lokintutkijasta, yrityksenä lisätä invertteripumppailijoita kiinnostavia tuloksia. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0
Silloin ei viritys kovin kummoista vastaanottoa saanut, mutta olisko nyt invertteripumppujen lisäännyttyä tuolla jollekin jotain käyttöä.

Esimerkki tältä tammikuulta:
The Original 1.2.33:


The lokinsotkija

Lisäyksiä:
+lepotaukojen min ja max ajat Keskiarvo ei oikein ole hyvä, sillä yksikin pidempi tauko peittää pumpulle myrkkyä olevan liian lyhyet tauot.
+käyttövesijaksojen määrä. Turhan usein tapahtuvat kv-jaksot eivät näy startteina, mutta saattavat sekoittaa Niben tehonohjausta.
+eroteltu käyttöveden teko ja lämmitys selkeästi toisistaan.
+normeeratut Bn.n/Wn.n lukemat, joita voi käyttää asetusten ja/tai keruun käytöksen vertailuun
+ paljon muuta pientä höttöä.

Bugeja on varmasti lukemattomia, mutta josko tästä olisi jollekin iloa niin täältä voi koittaa uusinta versiota https://1drv.ms/u/s!Al3XxEtyZMc5mF91j4JyIRHS8Chv

[Jerry68]

Toimiiko tämä SQL kannalla?
Testatessa latasi 1%:n ja jumittui siihen.
Logintutkija 1.2.33 toimii SQL kannalla invertterikoneidenkin kanssa, lisäysestä en ole varma, kun oma on täysmitoitettu ja legionella ei ole käynyt vielä päällä ohjelman ollessa käytössä.

[tomppeli]

Toimiiko tämä..

Kiinnitin huomiota keruun dt arvoon, joka oli suurimmillaan 8,2 K ja
keruun meno BT11, joka oli -8,7 C.
Laskin karkeasti mitoituksen:
Hirsitalo  ”Jerry68”   KEMPELE      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 21 C, 149 m2, 447 m3,      9,52 kW   28 426 kWh
YHTEENSÄ      9,5 kW   28 426 kWh
- Josta johtumisvuodot      7,82 kW   23 838 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,26 kW   3 402 kWh
- Josta vuotoilmat      0,44 kW   1 186 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  149 m2,  447 m3    4,9 COP   9,13 kW   28 426 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   9,7 kWh   33 226 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -696 kWh   0,20 kW   32 530 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 530 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,70 kW   32 530 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         32 530 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -35 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   7,7 kW   25 029 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         7 501 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         7 501 kWh
Tarvitaan 276 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,58 l/s.

Kaivo on 200 metrinen, ilmeisesti PEM40x2,4 putkituksella.
Kaivokierron painehäviö nousee turhan suureksi kovilla pakkasilla, kun pumppu käy noin 8 - 9 kW -teholla.
Siksi keruun delta kasvaa noinkin suureksi ja BT11 mittaa -8,7 C,
joka on ihan lähellä Niben hätäkatkaisuarvoa, joka on ilmeisesti -9 C.
Olisi ehkä hyväksi sallia sähkövastusten kytkeytyminen kovilla pakkasilla auttamaan pumppua.
...
Vaihdoin tulosteen uusien tietojen perusteella korjattuun.
Laskelman sisäneliöinä on kaikki seinien sisäpuolella olevat neliöt, joka on vähän enemmän, kuin huoneistoala.

[v130882]

Aika kylmäksi näyttää Jerryllä vetävän kaivon. Itsellä noin 180 m2 lämmitettävää pinta-alaa, pienempi pumppu ja lyhyempi kaivo eikä silti noin kylmäksi ole mennyt. Eikä sähkövastusta ole kuitenkaan tarvittu kuin muutaman kerran pidemmän käyttövesijakson jälkeen yli 20 asteen pakkasella.

[Jerry68]

Se käy ainoastaan silloin alhaalla, kuten käyrästä näkee, kun käyttöveden alalämpö putoaa erittäin alas ja veden lämmitys alkaa, samalla keruu pumpun tehon noustessa noin 25%:sta 100%:iin. Keruupiirin suodatin on just puhdistettu, mutta ei näemmä vaikuttanut. Mistähän tuo voisi johtua?

[Jerry68]

Tuossa vielä edelliseltä päivältä. Keruu menee 0 > 100%, mutta vastaavaa ei tapahdu, mielestäni ainoastaan silloin, kun KV ala on luokkaa 10 astetta.

[v130882]

Toimiiko tämä SQL kannalla?
Testatessa latasi 1%:n ja jumittui siihen.

Samoin minulla jämähti 1% tietokannasta haettaessa.

[v130882]

Se käy ainoastaan silloin alhaalla, kuten käyrästä näkee, kun käyttöveden alalämpö putoaa erittäin alas ja veden lämmitys alkaa, samalla keruu pumpun tehon noustessa noin 25%:sta 100%:iin. Keruupiirin suodatin on just puhdistettu, mutta ei näemmä vaikuttanut. Mistähän tuo voisi johtua?

Meillä myös tekee samaa mutta putoaa ainoastaan asteen verran ja nousee samalla tavalla kuin sinulla melkeen heti takaisin.

[Jerry68]

Mikä softaversio sulla on?
Itse vaihdoin vanhemman 7998R3 version, kun Logintutkija ei toimi SQL-kannalla noilla uudemmilla.

[Jerry68]

Tarvitaan 296 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,63 l/s.

Kaivo on 200 metrinen, ilmeisesti PEM40x2,4 putkituksella.
Kaivokierron painehäviö nousee turhan suureksi kovilla pakkasilla, kun pumppu käy noin 8 - 9 kW -teholla.
Siksi keruun delta kasvaa noinkin suureksi ja BT11 mittaa -8,7 C,
joka on ihan lähellä Niben hätäkatkaisuarvoa, joka on ilmeisesti -9 C.
Olisi ehkä hyväksi sallia sähkövastusten kytkeytyminen kovilla pakkasilla auttamaan pumppua.

Tarkoittaako tuo 296 aktiivimetriä putkea vai kaivon syvyyttä?
Olettaisin, että vedessä olevaa putkea?

[v130882]

Mikä softaversio sulla on?
Itse vaihdoin vanhemman 7998R3 version, kun Logintutkija ei toimi SQL-kannalla noilla uudemmilla.

Uusin versio käytössä eli 8218R4.

Mulla toimii myös SQL-kannoilla paitsi lisäyksen kilowatit ei näy.

[Jerry68]

Ootko ajanut sen LOG.SET tiedoston vai tuleeko oletus tiedot Nibeltä?

[v130882]

Ootko ajanut sen LOG.SET tiedoston vai tuleeko oletus tiedot Nibeltä?

Suoraan Nibeltä tulee...

[tomppeli]

Tarkoittaako tuo 296 aktiivimetriä putkea vai kaivon syvyyttä?
Olettaisin, että vedessä olevaa putkea?

296 metriä tarkoittaa aktiivista poraussyvyyttä.
Vedessä olevaa putkea olisi silloin 2 x 296 m = 592 m.

Oletin laskelmassa talon ulkoseinien olevan 205 mm  lamellihirttä, ilman lisäeristystä.
Sen U -arvo on noin 0,55 - 0,60.
Jos rakenne onkin jotain muuta, on laskelma väärin.

[k113635]

Samoin minulla jämähti 1% tietokannasta haettaessa.

sqlite toteutus puuttui näemmä kokonaan. Olen itse käyttänyt lähinnä PostgreSQL:n kautta.

Pistän illemmalla uuden version tuonne alkuperäiseen sotkija-ketjuun, niin pysyy tää ketju paremmin aiheessa.

[Jerry68]

Oletin laskelmassa talon ulkoseinien olevan 205 mm  lamellihirttä, ilman lisäeristystä.
Sen U -arvo on noin 0,55 - 0,60.
Jos rakenne onkin jotain muuta, on laskelma väärin.

Kuvista katsottuna lamellihirsi 204 x 220
Kerrosala 160m2
Huoneistoala 139m2
Tilavuus 608m3

Tuon laskelman mukaanhan kaivo on totaalisesti liian pieni?
Meinasivat tehdä 180 metrisen, mutta halusin vähän päälle.

[k113635]

Lokinsotkija v.0.09 jossa mukana sqlite tuki olis nyt saatavilla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0
Jos tuota ajaa samasta hakemistosta mistä Lokintutkija 1.2.33 niin ainakin ne logit mitä kokeilin tuntuis siirtyvän SQLiten yli ihan OK.

Jos tuota joku haluaisi oikeasti käyttää uusimpien softien kanssa, niin vois laittaa mulle vaikka joko yv:llä tai tänne liitteenä usb-tikulta lokitusta testattavaksi ja mielellään minuutin mittausvälillä.
Muutokset/korjaukset on sinällään helppoja, mutta mullla on itselläni custom LOG.SET käytössä, joten en helpolla saa testidataa.

[v130882]

Sotkija toimii.

Ja mukana myös pari lokia testiä varten.

[Jerry68]

TaloLogger MySQL:llä ei toimi, jumii 1%:iin.

[Jerry68]

Suoraan Nibeltä tulee...

Ilmeisesti ei kuitenkaan taloLoggerin MySQL kannasta?

[k113635]

Sotkija toimii.

Ei pitäis olla näin yllättynyt, mutta olipa mukava yllätys että se toimii  Nythän olis jonkunmoinen standardoitu tapa vertailla esim. keruun pituuksien vaikutusta noilla Bn.n/Wn.n lukemilla.
Tuntuis toimivan ok noilla esimerkkilokeillasikin, kiitos niistä.

Otin omista kannoista samalla aikaväliltä otoksen mitä sun kuvassakin oli, näkyyhän siinä hieman eroja:

Huom! Käyttöveden Smart control kokeilut ja yläpohjan lisäpuhallus ja siitä seurannut käyrän hiominen juuri lokin aikaväliin hieman vääristävät tuloksia.

Olen hieman yrittänyt taustatöinä keräillä mittauksista tietoja invertteripumpun COP:in käyttäytymisestä ja ainakin omat mittaukset puoltavat sitä että höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilojen lisäksi tarvitaan mukaan komprossorin taajuus. Ainakin omalle pumpulleni pystyn jollain tarkkuudella ennustamaan hyötysuhteen käytöksen jos tiedossa on toimintapiste esim. B1.0/W30.0 ja lämmityksen keskimäärinen taajuus @50Hz. Te joilla on energiamittaus pumpussa ja olis vielä Nibelle oma sähkömittari olisitte erittäin hyödyllisiä tiedontuottajia. Olishan se hauska saada jonkunlainen koti-COP estimaatti tuohon lokinsotkijankin näyttöön, varsinkin kun ainakaan oma pumppuni ei oikein seuraa lokintutkijan arviota vaan hyötysuhde hieman laskee taajuuden kasvaessa.

[k113635]

TaloLogger MySQL:llä ei toimi, jumii 1%:iin.

Mun täytyi kommentoida etenemisen piirtäminen pois, koska Postgresql (psql) ei tue tapaa miten se on toteutettu, sori siitä.
Mutta MySQL ja Postgres toteutus sotkijassa käyttävät täysin samoja hakuja, joten onhan sulla loginsotkija.asetukset
tiedostossa kenttien nimet oikein? Kokeile ensin lyhyellä aikavälillä, sillä haku+analyysi ottavat aikansa.

[v130882]

Ilmeisesti ei kuitenkaan taloLoggerin MySQL kannasta?

No ei, ihan manuaalisesti tikulla. Mietinkin jo että puhutaanko samasta asiasta...

[v130882]

Ei pitäis olla näin yllättynyt, mutta olipa mukava yllätys että se toimii  Nythän olis jonkunmoinen standardoitu tapa vertailla esim. keruun pituuksien vaikutusta noilla Bn.n/Wn.n lukemilla.
Tuntuis toimivan ok noilla esimerkkilokeillasikin, kiitos niistä.

Otin omista kannoista samalla aikaväliltä otoksen mitä sun kuvassakin oli, näkyyhän siinä hieman eroja:

Huom! Käyttöveden Smart control kokeilut ja yläpohjan lisäpuhallus ja siitä seurannut käyrän hiominen juuri lokin aikaväliin hieman vääristävät tuloksia.

Käynnistysten määrän eron selittää Smart Price Adaption, viime viikkoina on hinnat pomppinu aika lailla arkisin. Aamulla sähkön kallistuessa kone pysähtyy joskus kaksikin kertaa.

Miksihän sinulla tuo BT10 maksimi on noin korkealla käynyt vaikka kone ei ole pysähtynyt kertaakaan?

[k113635]

Miksihän sinulla tuo BT10 maksimi on noin korkealla käynyt vaikka kone ei ole pysähtynyt kertaakaan?

Hyvin bongattu, näyttäis bugilta Niben päässä:

Sama piikki on läsnä myös nibeuplink.com:in kautta katseltaessa. Noi on harmillisia, sillä tekevät MIN ja MAX arvojen seurannasta hankalaa.

[Jerry68]

Mun täytyi kommentoida etenemisen piirtäminen pois, koska Postgresql (psql) ei tue tapaa miten se on toteutettu, sori siitä.
Mutta MySQL ja Postgres toteutus sotkijassa käyttävät täysin samoja hakuja, joten onhan sulla loginsotkija.asetukset
tiedostossa kenttien nimet oikein? Kokeile ensin lyhyellä aikavälillä, sillä haku+analyysi ottavat aikansa.

En löytänyt muuta eroa Logintutkijan tiedostoon, kuin tämän: tietokanta_arvo_CS=Calculated Supply Temperature S1
Logintutkijassa se on: tietokanta_arvo_CS=CalcSupply
Kokeilin muuttaa samaksi, kuin tutkijassa, mutta ei ollut apua. Joitain rivejä sotkijassa ei ollut ollenkaan, joita tutkijassa oli.
Sotkija jää ikään kuin lukemaan tietokantaa, siinä edistymättä.

Edit, "tomppeli".:
Liitin tähän mitotuslaskelman PDF -tulosteen.

[k113635]

Sotkija toimii.

Ja mukana myös pari lokia testiä varten.

Sulla on muuten Niben lämmönjakopumpun automaattinen nopeudensäätö aikamoisessa jojossa:


ja hieman zoomattuna:


Noiden pitäis automaattisäädöllä näyttää tältä:


En ole tuota nähnytkään enää uudemmille softille, vanhemmat sai helposti värähtelemään jos lauhduttimelle menevä vesi muuttui äkisti. Niben lauhduttimen delta-automatiikka on lievästi sanoen jännä. Jos mitoituslämpötilaan -29 asetat tavoitedeltaksi 7.0-astetta, niin pumppu pienentää tuota deltaa tasaisesti kunnes minimilämmitystarpeen aikaan se lähenee n. neljää astetta. Mutta tuota deltan muutosta ei tehdä ulkolämpötilan mukaan vaan lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan mukaan. Teillä näyttää pumpun paluu reagoivan nopeasti menolämpötilan muutoksiin jolloin nopeudensäätö lähtee helposti tuohon holtittomaan värähtelyyn.

Tuo värähtelyn ja monta muutakin etua sai konffaamalla LJ-pumpun nopeusasetukset sitten että laittaa halutuksi deltaksi pienimmän mahdollisen lukeman (olikohan +2-astetta) ja mitoituslämpötilaksi suurimman mahdolliset (olikohan toi +20-astetta) ja sitten LJ-pumpun maksimia rajoittamalla säätää deltan pakkasilla haluamakseen tai voi olla ettei maksimia tarvitse edes ilman varaajaa rajoittaa, jos vaan lämmitysjärjestelmässä riittää luovutusta (paluun lämpö ei nouse liikaa) eikä putket/tukit rupea suhisemaan suurilla virtauksella.

[v130882]

Sulla on muuten Niben lämmönjakopumpun automaattinen nopeudensäätö aikamoisessa jojossa:

...

En ole tuota nähnytkään enää uudemmille softille, vanhemmat sai helposti värähtelemään jos lauhduttimelle menevä vesi muuttui äkisti. Niben lauhduttimen delta-automatiikka on lievästi sanoen jännä. Jos mitoituslämpötilaan -29 asetat tavoitedeltaksi 7.0-astetta, niin pumppu pienentää tuota deltaa tasaisesti kunnes minimilämmitystarpeen aikaan se lähenee n. neljää astetta. Mutta tuota deltan muutosta ei tehdä ulkolämpötilan mukaan vaan lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan mukaan. Teillä näyttää pumpun paluu reagoivan nopeasti menolämpötilan muutoksiin jolloin nopeudensäätö lähtee helposti tuohon holtittomaan värähtelyyn.

Tuo värähtelyn ja monta muutakin etua sai konffaamalla LJ-pumpun nopeusasetukset sitten että laittaa halutuksi deltaksi pienimmän mahdollisen lukeman (olikohan +2-astetta) ja mitoituslämpötilaksi suurimman mahdolliset (olikohan toi +20-astetta) ja sitten LJ-pumpun maksimia rajoittamalla säätää deltan pakkasilla haluamakseen tai voi olla ettei maksimia tarvitse edes ilman varaajaa rajoittaa, jos vaan lämmitysjärjestelmässä riittää luovutusta (paluun lämpö ei nouse liikaa) eikä putket/tukit rupea suhisemaan suurilla virtauksella.

No sepäs värähtelee!!

Saisko tuon viimeisen kappaleen sillee insinöörin varmalla kielellä. Lähinnä mistä valikoista nuo nopeusasetukset löytyy?

[k113635]

Saisko tuon viimeisen kappaleen sillee insinöörin varmalla kielellä. Lähinnä mistä valikoista nuo nopeusasetukset löytyy?

Lämmönjakojärjestelmän pumpun nopeus säätyy Nibeissä näin:
Huolto menu:
5.1.11
kiertovesipumpun nopeus ->
Käyttötila -> auto
korkein sallittu nopeus -> haluttu prosentti jos 100% on liikaa

5.1.14 Virtausaset. lämmitysjärj.
-> oletuksena patteri, pat+lattialämmitys ja lattialämmitys, jotka ovat vain esivalintoja 15C, 12C ja 7C.
Asettamalla oma aset. > dt MUT:ssa 1.0 ja MUT +20.0 pitää Nibe lauhdutindeltan minimissään niin kauan kunnes lauhdutinpumpun nopeus saavuttaa sallitus maksiminopeuden. Käytännössä tästä seuraa n. 4-asteen delta, eikä automaattisäätö missään olosuhteissa käytä pienempää deltaa.

Se että mikä on optimaalinen virtaus lämmitysjärjestelmän kannalta on aika monimuuttujainen optimointitehtävä. Meillä ohuet lattialämmitysputket ovat esteenä ja liian kovalla virtausnopeudella rupeaa paluuveden lämpötila nousemaan huonontaen hyötysuhdetta. Jos lämmönsiirtökykyä on lattialämmityksessä tai pattereissa riittävästi niin periaatteessa mitä pienempää lauhdutindeltaa pystyy pitämään niin sitä matalampi on lauhduttimen keskilämpötila ja samalla hyötysuhde parempi. Säätämisen tekee se hankalaksi että virtausnopeutta muuttaessa joutuu todennäköisesti samalla säätämään lämmityskäyrää, joten ihan laakista tuota virtausta harvoin saa optimiinsa.

[v130882]

Lämmönjakojärjestelmän pumpun nopeus säätyy Nibeissä näin:
Huolto menu:
5.1.11
kiertovesipumpun nopeus ->
Käyttötila -> auto
korkein sallittu nopeus -> haluttu prosentti jos 100% on liikaa

5.1.14 Virtausaset. lämmitysjärj.
-> oletuksena patteri, pat+lattialämmitys ja lattialämmitys, jotka ovat vain esivalintoja 15C, 12C ja 7C.
Asettamalla oma aset. > dt MUT:ssa 1.0 ja MUT +20.0 pitää Nibe lauhdutindeltan minimissään niin kauan kunnes lauhdutinpumpun nopeus saavuttaa sallitus maksiminopeuden. Käytännössä tästä seuraa n. 4-asteen delta, eikä automaattisäätö missään olosuhteissa käytä pienempää deltaa.

Annoin 5.1.11 valikossa olla ne arvot mitkä olikin:
- lämmitys auto
- nopeus odotustilassa 30%
- käyttövesi auto
- korkein sallittu nopeus 100%

Muutin 5.1.14 valikossa arvoja seuraavasti:
- tehdasasetus oli lattialämmitys ja -25.0 MUT ^oC
- oma asetus 7.0 dt MUT --> 1.0 dt MUT
- oma asetus -25.0 MUT ^oC --> 20.0 MUT ^oC

Katsotaan päivän parin päästä miten loki/käyrät ovat muuttuneet.

Edit. Niin ja kiitos ohjeista.