1255/Invertterikoneen data-analyysiä

[v130882]

Katsotaan päivän parin päästä miten loki/käyrät ovat muuttuneet.

No eipä tuo värähtely hävinnyt, ehkä vähän parempi mutta ei hyvä.

Liitteenä loki ennen muutoksia (18030501.log) ja muutoksen jälkeen (18030602.log).

E. Ja muutokset tehty 6.3. klo 19:20

[k113635]

No eipä tuo värähtely hävinnyt, ehkä vähän parempi mutta ei hyvä.

Kummasti kyllä värähtelee ja vielä merkillisemmän tilanteesta tekee se että pahimman värähtelyn aikaan on lokien mukaan lauhdutinpumpun nopeus vakio,
eli tämä ei ole automaattisesti nopeudensäädöstä johtuva tilanne mitä oletin tai sitten pumpun nopeudenvaihdokset tehdään niin nopeasti että minuutin välein
lokittaessa näyttäisi nopeus pysyvän vakiona.

Kts. esim. 7.3. 00:40 alkava tilanne: pumppu käy täysilla kierroksilla ja sekä keruun että lauhduttimen pumput on 100%:lla. Silti menovesi rupeaa humppaamaan
asteen amplitudilla 33.7 +- 1.0. Enpä ole moista tilannetta ennen nähnyt. Ja koska ilmiötä tapahtuu myös pienemmillä kierroksilla, niin tuosta kannattanee olla
yhteydessä pumpun asentaneeseen firmaan, ettei ole kyse jostain vakavammasta.

[v130882]

Kumma kyllä mistä tuo värähtely saa alkunsa. Esim. eilen ja tänä iltana klo 18 maissa värähtely on alkanut kuin tyhjästä, tietäs vaan mikä sen on saanut aikaan...?

[k113635]

Kumma kyllä mistä tuo värähtely saa alkunsa. Esim. eilen ja tänä iltana klo 18 maissa värähtely on alkanut kuin tyhjästä, tietäs vaan mikä sen on saanut aikaan...?

Yksi mahdollisuus mikä tuli mieleen on Smart Price adaption, se vois tehdä nopeita muutoksia pyyntiin joka vois toimia laukaisimena värähtelylle? Käyristä ei moinen osunut suoraan silmään,
mutta tuon vaikutus olisi helppo kokeilla ottamalla hetkeksi smart price adaption pois päältä.

[v130882]

Yksi mahdollisuus mikä tuli mieleen on Smart Price adaption, se vois tehdä nopeita muutoksia pyyntiin joka vois toimia laukaisimena värähtelylle? Käyristä ei moinen osunut suoraan silmään,
mutta tuon vaikutus olisi helppo kokeilla ottamalla hetkeksi smart price adaption pois päältä.

Tuo sama tuli mieleen eilen kun mietin mitä eroa esim. sinun pumppuusi on. Ajattelin ottaa sen pois päältä tänä iltana ja katsoa huomenna illalla onko sillä mitään vaikutusta.

[v130882]

Eipä ole värähtelyyn syynä ainakaan Smart Price Adaption. Laitoin sen pois päältä eilen (8.3.) noin klo 16:30 ja takaisin päälle tänään (9.3.) noin klo 19:30. Liitteenä kuva ja lokit.

Lokeja olen kerännyt tammikuun alkupäiviltä asti ja värähtely on ollut samanlainen siitä asti ja tod. näk. myös koneen ensimmäisestä käynnistyksestä viime marraskuulta asti. Värähtelyn suuruus näyttää olevan kokoajan suunnilleen sama, 2,5...3 astetta. Siis sillon kun se pääsee kunnolla vauhtiin.

Voisiko värähtelyn alkuunpanija olla joku säätötekninen juttu eli vika softassa, anturissa tai pumpussa? Vai voiko pelkkä lattiakierto (pituus tms.) saada aikaan värähtelyn?

[k113635]

Lokeja olen kerännyt tammikuun alkupäiviltä asti ja värähtely on ollut samanlainen siitä asti ja tod. näk. myös koneen ensimmäisestä käynnistyksestä viime marraskuulta asti. Värähtelyn suuruus näyttää olevan kokoajan suunnilleen sama, 2,5...3 astetta. Siis sillon kun se pääsee kunnolla vauhtiin.

Voisiko värähtelyn alkuunpanija olla joku säätötekninen juttu eli vika softassa, anturissa tai pumpussa? Vai voiko pelkkä lattiakierto (pituus tms.) saada aikaan värähtelyn?

On kyllä mielenkiintoinen, eipä tuossa värähtelyn alkupisteessä esim. 7.3. 17:00- mitään selvää syytä silmiin osu. Täytyi lisätä lokinsotkijaan pumppujen nopeudet ->v0.11
Samoin värähtely jatkuu kv-jakson jälkeisellä lämmitysjaksolla samaan malliin.


Minkälainen kytkentä teillä on käytössä? Oletin että Nibe ajaa suoraan lattiaan ilman varaajaa, mutta onko järjestelmässä ulkoinen (automaattisesti säätyvä) kiertovesipumppu?
Tai onko lattiapiireissä toimilaitteita? Tuo värähtelyn taajuus näyttää hämmentävästi samalta mitä meillä tapahtuu kun Wehofloorin toimilaitteet rupeavat jumppaamaan rajatilanteissa virtausta päälle ja pois.

Itse olen saanut aikoinaan värähtelyn aikaiseksi johtuen varaajalta lattiaan lähtevän veden shunttauksesta ja kv-esilämmityksestä. Saunan jälkeen saattaa varaajassa olla 18-asteista vettä pohjalla ja samaan aikaa lattiasta palaa 26-asteinen. Nyt jos shunttia liikuttaa (ohjelmallisesti) liian nopeasti niin Nibelle lauhduttimelle menevä vesi seilaa 26- ja 18-asteen välillä ja niin isot muutokset oli myrkkyä automaattiselle säädölle.

[Jerry68]

Kiinnitin huomiota keruun dt arvoon, joka oli suurimmillaan 8,2 K ja
keruun meno BT11, joka oli -8,7 C.
Laskin karkeasti mitoituksen:
Hirsitalo  ”Jerry68”   KEMPELE      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 21 C, 149 m2, 447 m3,      9,52 kW   28 426 kWh
YHTEENSÄ      9,5 kW   28 426 kWh
- Josta johtumisvuodot      7,82 kW   23 838 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,26 kW   3 402 kWh
- Josta vuotoilmat      0,44 kW   1 186 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  149 m2,  447 m3    4,9 COP   9,13 kW   28 426 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   9,7 kWh   33 226 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -696 kWh   0,20 kW   32 530 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 530 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,70 kW   32 530 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         32 530 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -35 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   7,7 kW   25 029 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         7 501 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         7 501 kWh
Tarvitaan 276 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,58 l/s.

Kaivo on 200 metrinen, ilmeisesti PEM40x2,4 putkituksella.
Kaivokierron painehäviö nousee turhan suureksi kovilla pakkasilla, kun pumppu käy noin 8 - 9 kW -teholla.
Siksi keruun delta kasvaa noinkin suureksi ja BT11 mittaa -8,7 C,
joka on ihan lähellä Niben hätäkatkaisuarvoa, joka on ilmeisesti -9 C.
Olisi ehkä hyväksi sallia sähkövastusten kytkeytyminen kovilla pakkasilla auttamaan pumppua.
...
Vaihdoin tulosteen uusien tietojen perusteella korjattuun.
Laskelman sisäneliöinä on kaikki seinien sisäpuolella olevat neliöt, joka on vähän enemmän, kuin huoneistoala.

Huoneistoalasta vajaa 20m2 (kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna) on sähköisellä lattialämmityksellä.

Paljonko kaivosta saadaan tehoa irti metriä kohden yleensä?

Liitteenä näin pikkupakkasilta dataa, jossa ei ole noita negatiivisia piikkejäkään.

[v130882]

Minkälainen kytkentä teillä on käytössä? Oletin että Nibe ajaa suoraan lattiaan ilman varaajaa, mutta onko järjestelmässä ulkoinen (automaattisesti säätyvä) kiertovesipumppu?
Tai onko lattiapiireissä toimilaitteita? Tuo värähtelyn taajuus näyttää hämmentävästi samalta mitä meillä tapahtuu kun Wehofloorin toimilaitteet rupeavat jumppaamaan rajatilanteissa virtausta päälle ja pois.

Itse olen saanut aikoinaan värähtelyn aikaiseksi johtuen varaajalta lattiaan lähtevän veden shunttauksesta ja kv-esilämmityksestä. Saunan jälkeen saattaa varaajassa olla 18-asteista vettä pohjalla ja samaan aikaa lattiasta palaa 26-asteinen. Nyt jos shunttia liikuttaa (ohjelmallisesti) liian nopeasti niin Nibelle lauhduttimelle menevä vesi seilaa 26- ja 18-asteen välillä ja niin isot muutokset oli myrkkyä automaattiselle säädölle.

Ei ole varajaa vaan Nibeltä suoraan lattiaan eikä ole ulkoista kiertovesipumppuakaan. Kaikki pumput yms. on Niben kuorien sisällä. Toimilaitteet on jakotukeissa makuuhuoneissa, olohuoneessa, keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja autotallissa. Muut käsisäädöillä jotka ovat auki kaikki. Lisäksi toimilaitteita ohjaavat huonetermostaatit on käännetty maksimille paitsi yhdessä makuuhuoneessa ja autotallissa.

Tuo värähtely ei näytä johtuvan käyttövedestä. Niikuin sanoit käyttövesijakso ei näytä vaikuttavan värähtelyyn millään tavalla vaan se jatkuu samalla tavalla kv-jakson jälkeenkin. Kumpi tuossa muuten saa aikaan kumman, lämpötilan värähtely lämmönjakopumpun värähtelyn vai toisinpäin?

E. Ja kun katselin lokeja lisää niin värähtelyn taajuus on ollut kokoajan sama, noin 7 min.

[k113635]

Ei ole varajaa vaan Nibeltä suoraan lattiaan eikä ole ulkoista kiertovesipumppuakaan. Kaikki pumput yms. on Niben kuorien sisällä. Toimilaitteet on jakotukeissa makuuhuoneissa, olohuoneessa, keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja autotallissa. Muut käsisäädöillä jotka ovat auki kaikki. Lisäksi toimilaitteita ohjaavat huonetermostaatit on käännetty maksimille paitsi yhdessä makuuhuoneessa ja autotallissa.

Tuo värähtely ei näytä johtuvan käyttövedestä. Niikuin sanoit käyttövesijakso ei näytä vaikuttavan värähtelyyn millään tavalla vaan se jatkuu samalla tavalla kv-jakson jälkeenkin. Kumpi tuossa muuten saa aikaan kumman, lämpötilan värähtely lämmönjakopumpun värähtelyn vai toisinpäin?

Ainakin omissa kokeiluissani alkuperäinen värähtelyyn lähtö tapahtui ulkoisesta herätteestä, mutta Nibellä kesti kauan toipua siitä. Sinuna kokeilisin pistää loputkin termarit maksimille, varsinkin autotalli oletettavan isona piirinä saattaisi tuota aiheuttaa jos toimilaite on samanlainen kuin meillä, eli ei puhdas hystereesiohjattu vaan PWM-tyyppinen on/off versio.

[peki]

Kummalla puolella tuossa pumpussa on tuo lämmönjaon pumppu, meno- vai tuloputkessa?
Onko lämmityspiiri ilmattu kunnolla?
Minä kokeilisin sulkea jokaisen tukin vuoronperään jos niissä on sulut tai termareista sitten.

[v130882]

Ainakin omissa kokeiluissani alkuperäinen värähtelyyn lähtö tapahtui ulkoisesta herätteestä, mutta Nibellä kesti kauan toipua siitä. Sinuna kokeilisin pistää loputkin termarit maksimille, varsinkin autotalli oletettavan isona piirinä saattaisi tuota aiheuttaa jos toimilaite on samanlainen kuin meillä, eli ei puhdas hystereesiohjattu vaan PWM-tyyppinen on/off versio.

Toimilaitteille on Wirsbo säätimet ja toimilaitteet on myös Wirsbota joista osa hajottuaan korvattu Uponorilla. Voiko toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Eikös silloin venttiili jakotukissa ole täysin auki?

Jos haluaa pitää autotallissa matalampaa lämpötilaa kuin asuintiloissa niin silloinhan termostaattia ei voi kääntää maksimille. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin värähtely tai autotallin lämmön nostaminen? Olettaen että tallin termostaatti/toimilaite saa aikaan värähtelyn...

[v130882]

Kummalla puolella tuossa pumpussa on tuo lämmönjaon pumppu, meno- vai tuloputkessa?
Onko lämmityspiiri ilmattu kunnolla?
Minä kokeilisin sulkea jokaisen tukin vuoronperään jos niissä on sulut tai termareista sitten.

Lämmityspiiri on ilmattu kun pumppu asennettiin ja mitä seurasin silloin käyttöönottoa vierestä niin ilmaus tehtiin kunnolla. Laskettiin pitkään vettä vaikka ilmaa ei enää tullutkaan havaittavasti.

Lämmönjaon pumppu on asennusohjeen mukaan paluulinjassa.

https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf

[peki]

Toimilaitteille on Wirsbo säätimet ja toimilaitteet on myös Wirsbota joista osa hajottuaan korvattu Uponorilla. Voiko toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Eikös silloin venttiili jakotukissa ole täysin auki?

Jos haluaa pitää autotallissa matalampaa lämpötilaa kuin asuintiloissa niin silloinhan termostaattia ei voi kääntää maksimille. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin värähtely tai autotallin lämmön nostaminen? Olettaen että tallin termostaatti/toimilaite saa aikaan värähtelyn...

Wirsbon voi ottaa huoletta irti. Termarin poisto avaa neulavenan. Uponorista en tiedä.

[k113635]

Toimilaitteille on Wirsbo säätimet ja toimilaitteet on myös Wirsbota joista osa hajottuaan korvattu Uponorilla. Voiko toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Eikös silloin venttiili jakotukissa ole täysin auki?

Jos haluaa pitää autotallissa matalampaa lämpötilaa kuin asuintiloissa niin silloinhan termostaattia ei voi kääntää maksimille. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin värähtely tai autotallin lämmön nostaminen? Olettaen että tallin termostaatti/toimilaite saa aikaan värähtelyn...

Tallin piirin virtaus kannattaa säätää siten että huippupakkasilla sisälämpö pysyy haluttuna, mutta jos sinne menee sama lämmitysvesi kuin muualle taloon (niinkuin meilläkin menee) niin sisälämpö nousee ulkolämpötilan mukana lähemmäs asuintilojen lämpöjä. Yritin itsekin ennen leikata termareilla varaston ja tallin, jotka ovat samassa piirissä kuin muu talo, lämmöt aina vain 15-asteeseen mutta niin kauan kun lämmitykseen ja käyttöveteen menee n. 3000kWh vuodessa ei tuo kikkailu oikein kannata.

Lämmityskäyrän ja eri lattiapiirien virittämisen mantraa on täällä foorumilla hoettu usein, mutta totuus on että mlp toimii parhaiten silloin kun normaalitilanteessa on kaikki piirit auki ja termostaatteja käytetään vain tilapäisten lisälämmönlähteiden aiheuttaman ylilämmityksen (takka, vieraat, peli-pc) leikkaamiseen. Tämä operaatio ottaa oman aikansa, mutta sitten kun kaikissa tiloissa on toisiinsa nähden lämmöt halutusti kohdillaan, eikä sisälämpötila muutu ulkolämpötilan mukana voi seuraavat kymmenet vuodet vaan vihellellä tyytyväisenä

Wirsbon voi ottaa huoletta irti. Termarin poisto avaa neulavenan. Uponorista en tiedä.

Jos noi uponorit on tullu hajonneiden wirsbojen tilalle niin olettais niiden toimivan samalla lailla, irti vaan.

[peki]

Tuon värähtelyn taajuus sopisi aika hyvin termarin sulkeutumisaikaan?

[v130882]

Tallin piirin virtaus kannattaa säätää siten että huippupakkasilla sisälämpö pysyy haluttuna, mutta jos sinne menee sama lämmitysvesi kuin muualle taloon (niinkuin meilläkin menee) niin sisälämpö nousee ulkolämpötilan mukana lähemmäs asuintilojen lämpöjä. Yritin itsekin ennen leikata termareilla varaston ja tallin, jotka ovat samassa piirissä kuin muu talo, lämmöt aina vain 15-asteeseen mutta niin kauan kun lämmitykseen ja käyttöveteen menee n. 3000kWh vuodessa ei tuo kikkailu oikein kannata.

Lämmityskäyrän ja eri lattiapiirien virittämisen mantraa on täällä foorumilla hoettu usein, mutta totuus on että mlp toimii parhaiten silloin kun normaalitilanteessa on kaikki piirit auki ja termostaatteja käytetään vain tilapäisten lisälämmönlähteiden aiheuttaman ylilämmityksen (takka, vieraat, peli-pc) leikkaamiseen. Tämä operaatio ottaa oman aikansa, mutta sitten kun kaikissa tiloissa on toisiinsa nähden lämmöt halutusti kohdillaan, eikä sisälämpötila muutu ulkolämpötilan mukana voi seuraavat kymmenet vuodet vaan vihellellä tyytyväisenä

Eli tallin venttiiliin kannattaa laittaa käsisäätö ja hioa sillä lämpötila talliin halutuksi. Se on totta kyllä ettei tallin lämpötilan nosto rahallisesti paljoa tunnu. Meidän tönön kokonaissähkökulutus näyttäisi asettuvan noin 8500 kWh/vuosi. Ennen meni 22500 kWh/vuosi.

Olet siis säätänyt huonetermostaatit muutaman asteen normaalia huoneenlämpöä korkeammalle?

[v130882]

Tuon värähtelyn taajuus sopisi aika hyvin termarin sulkeutumisaikaan?

Täytyy huomenna illalla katsoa mitä vaikutusta värähtelyyn on makuuhuoneen ja autotallin termostaateilla/toimilaitteilla. Kunhan ensin selviää kiky-päivästä.

[euroshopperi]

Saisiko tuollaisella hystereesiä autotalliin. Ja onko tuosta värähtelystä siis haittaa? Jos tuo sana värähtely nyt on oikea tässä, kun taajuus on lähempänä 0:aa, kuin 1:tä.

https://www.pedeled.fi/Saeaedettaevae-termostaatti-12V

[v130882]

Ja onko tuosta värähtelystä siis haittaa? Jos tuo sana värähtely nyt on oikea tässä, kun taajuus on lähempänä 0:aa, kuin 1:tä.

Samaa tuossa mietin, onko lämpötilan ja pumpun nopeuden heilumisesta haittaa Nibelle tai muille komponenteille? Vai onko se vaan kauneusvirhe käyrissä?

[k113635]

Eli tallin venttiiliin kannattaa laittaa käsisäätö ja hioa sillä lämpötila talliin halutuksi. Se on totta kyllä ettei tallin lämpötilan nosto rahallisesti paljoa tunnu. Meidän tönön kokonaissähkökulutus näyttäisi asettuvan noin 8500 kWh/vuosi. Ennen meni 22500 kWh/vuosi.

Olet siis säätänyt huonetermostaatit muutaman asteen normaalia huoneenlämpöä korkeammalle?

Aika hauskasti mennään samoissa, meillä oli sähköajan täysien vuosien vuosikulutus 2005-2014 min.23064 kWh ja max. 28226 kWh, nyt näyttää kanssa asettuvan tuohon 8500:n paikkeille, pumppu vie tuosta sen n. 3000kWh.

Puoli astettakin riittää jos sisälämpötila pysyy tarpeeksi stabiilina. Mulla on jakotukissa kaikissa paluuputkissa anturit niin näen koska termarit toimivat. Noiden anturien kanssa oli helppo myös tasapainoittaa huoneiden väliset lämpötilaerot halutuiksi (yhdistettynä jakotukin virtausmittareihin).

Samaa tuossa mietin, onko lämpötilan ja pumpun nopeuden heilumisesta haittaa Nibelle tai muille komponenteille? Vai onko se vaan kauneusvirhe käyrissä?

En usko että suoraan rikkoisi mitään, mutta mun kaikki kokeilut ja mittaukset tukevat sitä että invertteripumppua kannattaa ajaa jatkuvalla käynnillä niin paljon kuin mahdollista, siksi pyrin ainakin omassa systeemissäni saamaan muutokset mahdollisimman pieniksi ja järjestelmän kaikki osat pysymään stabiileissa tiloissa. (Ja tästä syystä suhtaudun epäilevästi esim. Smart Price adaptioniin jos siitä aiheutuu turhia käynnistyksiä jatkuvan käynnin lämpötiloissa).

[v130882]

Aika hauskasti mennään samoissa, meillä oli sähköajan täysien vuosien vuosikulutus 2005-2014 min.23064 kWh ja max. 28226 kWh, nyt näyttää kanssa asettuvan tuohon 8500:n paikkeille, pumppu vie tuosta sen n. 3000kWh.

Puoli astettakin riittää jos sisälämpötila pysyy tarpeeksi stabiilina. Mulla on jakotukissa kaikissa paluuputkissa anturit niin näen koska termarit toimivat. Noiden anturien kanssa oli helppo myös tasapainoittaa huoneiden väliset lämpötilaerot halutuiksi (yhdistettynä jakotukin virtausmittareihin).

En usko että suoraan rikkoisi mitään, mutta mun kaikki kokeilut ja mittaukset tukevat sitä että invertteripumppua kannattaa ajaa jatkuvalla käynnillä niin paljon kuin mahdollista, siksi pyrin ainakin omassa systeemissäni saamaan muutokset mahdollisimman pieniksi ja järjestelmän kaikki osat pysymään stabiileissa tiloissa. (Ja tästä syystä suhtaudun epäilevästi esim. Smart Price adaptioniin jos siitä aiheutuu turhia käynnistyksiä jatkuvan käynnin lämpötiloissa).

Niinhän ne sanoo että käyttösähköä menis 5000 kWh vuodessa. Meillä vienyt tähän muuton jälkeen 2013-2017 joka vuosi hyvin lähelle tuon 22500 kWh. Joku +-500 kWh eroa vuosien välillä.

Tässä talossa taas ei ole yhtään mitään ylimääräistä jakotukeissa, ei mittarin mittaria. Täytyy perehtyä noihin termostaatteihin paremmin, nyt ne on käännetty vaan maksimille.

Olen samoilla linjoilla että muutokset minimiin ja käyntiajat mahdollisimman pitkiksi. Siksi olen miettinyt pörssisähkön muuttamista kiinteähintaiseksi koska pörssisähkö ei ole enää niin halpaa kuin aikaisempina vuosina. Hienosti Smart Price Adaption kyllä toimii sähkön hinnan muutoksissa ja säästääkin jokusen satasen vuodessa mutta jos kiinteän sopimuksen saisi sopivaan hintaan niin sähkösopimuksen vaihto on edessä.

[v130882]

Täytyy huomenna illalla katsoa mitä vaikutusta värähtelyyn on makuuhuoneen ja autotallin termostaateilla/toimilaitteilla. Kunhan ensin selviää kiky-päivästä.

Eipä tullut katsottua mitään kun tämä flunssa ei tahdo helpottaa. Tänään lämpötilan noustessa plussan puolelle totesin että lämpökäyrä 3 ja siirto +1 on sopiva pakkasella mutta näin nollakelillä ja plussalla sisälämpö nousee 22,5 asteen ylikin. Tein oman nollakäyrän Nibeen näiden neljän kuukauden kokemuksella ja sitä pääsee säätämään tarkemmin nyt keväällä tai viimeistään ensi syksynä.

Käänsin myös makuuhuoneen sekä autotallin termostaatit päivällä minimille ja avaan ne nyt illalla jos lokeista näkyisi jotain syytä tuolle värähtelylle. Kummallista värähtelyssä on sen säännön mukaisuus riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Lokeista katsomalla värähtelyn taajuus on ollut aina 6...7 min ja lämpötila vaihtelee noin 2,5 astetta. Luulisi ettei termostaatti toimi noin säännöllisesti.

Onko muilla samaa ongelmaa ettei pumppu enää käy jatkuvasti kun lämpötila on asteen pari nollan yläpuolella? Vaikka kompura käy 20 Hz ja lämmönkeruupumppu 1% ei menolämpö laske riittävästi.

[Jerry68]

Itsellä käy pakkasillakin silloin tällöin sammuksissa. Värähtelyyn liittyen, säädin tuossa klo 15.00 aikoihin itsellä kaikki termostaatit 25 asteeseen ja käyrästä voi nähdä vaikutuksen siitä lähtien.

[k113635]

Eipä tullut katsottua mitään kun tämä flunssa ei tahdo helpottaa. Tänään lämpötilan noustessa plussan puolelle totesin että lämpökäyrä 3 ja siirto +1 on sopiva pakkasella mutta näin nollakelillä ja plussalla sisälämpö nousee 22,5 asteen ylikin. Tein oman nollakäyrän Nibeen näiden neljän kuukauden kokemuksella ja sitä pääsee säätämään tarkemmin nyt keväällä tai viimeistään ensi syksynä.

Niben asteen tarkkuudella tapahtuva säätäminen on todella karkeata verrattuna oumannin aikaiseen 0.1-asteen tarkkuuteen. Ja juurikin samoista syistä vaihdoin itsekin 0-käyrään, nuo vakiot eivät toimineet koko vuotta.

Käänsin myös makuuhuoneen sekä autotallin termostaatit päivällä minimille ja avaan ne nyt illalla jos lokeista näkyisi jotain syytä tuolle värähtelylle. Kummallista värähtelyssä on sen säännön mukaisuus riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Lokeista katsomalla värähtelyn taajuus on ollut aina 6...7 min ja lämpötila vaihtelee noin 2,5 astetta. Luulisi ettei termostaatti toimi noin säännöllisesti.

Termostaatti voisi hyvinkin toimia noin jos jossain tilassa on hieman liian suuri virtaus, mutta virtausta pätkimällä saavutetaan asetettu lämpö. Huoneiden väliset lämpötilojen tasaukset kannattaa ennemmän tehdä jakotukista virtauksia hienosäätämällä, mutta se ottaa aikansa. Kannattaa pitää hyviä muistiinpanoja ja tehdä pieniä muutoksia kerrallaan ja sitten odotella vaikutuksia. Mulla meni aikoinaan muuton jälkeen kolme talvea ennen kuin sain sähköaikaan lämpötilat mieleisekseni, siksi vaihdoin maalämpöremontin yhteydessä jakotukit virtausmittarillisiin malleihin ja pistin nuo paluuputkien lämpötilojen mittaukset, jotta oikeat säädöt löytyis nopeammin. Jakotukkeja itse vaihtessani pääsin myös huuhtelemaan lattialämmityspiirit, niistä tuli uskomatonta suklaapuuron näköistä mönjää ihan käsittämätön määrä. Kannattaa virtauksia säädellessä tarkistaa ettei mikään piiri jonka virtaus oleellisesti muutetaan vaan mene tukkoon sakkojen lähtiessä liikkeelle.

Onko muilla samaa ongelmaa ettei pumppu enää käy jatkuvasti kun lämpötila on asteen pari nollan yläpuolella? Vaikka kompura käy 20 Hz ja lämmönkeruupumppu 1% ei menolämpö laske riittävästi.

Meillä on jatkuvan käynnin raja jossain +6-asteen tuntumassa, sitä kylmemmillä keleillä ei pumppu lepää jollei ulkolämpötila nouse yhtäkkiä n. 3-astetta tunnissa, kuten kävi nyt pakkasten loppuessa. Niben tehonohjaus toimii selkeästi paremmin mitä pidempiä käyntijaksot ovat. Tänä vuonna on tullut startteja yhteensä 8kpl, joista ainakin 2kpl on legionellatalkoiden jälkeisiä huileja.

Jatkuvan käynnin raja on mielestäni yksi tärkeimpiä seikkoja joka pitäis arvioida invertteripumpun tehoa valittaessa. Nibe toiminta (ilman varaajaa) on haasteillisimmillaan juuri tuossa raja-arvon tuntumassa ja jos raja menee isomman lämmitystarpeen alueelle l. reilusti pakkasen puolelle käy pumppu pitkiä aikoja vuodessa kuin huono (=hitaasti kiihtyvä) on/off-pumppu ts. taajuuskäyrästä tulee kamelin kyttyröiden näköistä loikkimista.

[v130882]

Itsellä käy pakkasillakin silloin tällöin sammuksissa. Värähtelyyn liittyen, säädin tuossa klo 15.00 aikoihin itsellä kaikki termostaatit 25 asteeseen ja käyrästä voi nähdä vaikutuksen siitä lähtien.

Tuo pakkasilla sammuminen johtuu sähkön hinnan muutoksista. Jos sähkön hinta nousee nopeasti niin pyynti putoaa niin jyrkästi että pumppu sammuu kun asteminuutit menee nollaan. Toisaalta ihan hyvä että pumppu sammuu kun sähkön hinta korkealla...

[k113635]

Itsellä käy pakkasillakin silloin tällöin sammuksissa. Värähtelyyn liittyen, säädin tuossa klo 15.00 aikoihin itsellä kaikki termostaatit 25 asteeseen ja käyrästä voi nähdä vaikutuksen siitä lähtien.

Hienosti tasoittuu värinät. Mutta tuo pakkasilla sammuminen on seikka mistä itse en Niben kanssa pitänyt yhtään ja kuvastasi näkyy hyvin syy:

12:30 tehdään asteminuuuttien nollaantumisen kunniaksi käyttövedet ja pumppu pysähtyy ehkä 25min huilille. Pumppu hyrähtää tulille lämmittämään 12:55- Mutta vasta 18:15 saavutetaan tarvittava lämmitysteho, siis 5.5 _tuntia_ myöhemmin ja tästä hidastelusta seuraa se että kiihdytetään liikaa, keruu laskee matalammalle ja joudutaan tekemään pyyntiä lämpöisempää vettä -> hyötysuhde huononee. Ja hyvin helposti käy sitten vielä niin ettei ylitehoilta jarrutella tarpeeksi nopeasti vaan lopputuloksen on sama sykli uudelleen.

Suurin syyllinen tuohon hitaaseen kiihdyttelyyn on kuvastakin näkyvä Niben pakonomainen tarve roikkua tyhjäkäynnillä (12:55-16:30) joka tehdään käytännössä siten että tehoja lähdetään nostamaan vasta kun asteminuutit laskevat alle käynnistysjasta lasketun maagisen kiihdytysrajan joka näkyis tuolla -60:n käynnistysrajalla olevan luokkaa -175. Jos asteminuutit nollaantuvat ennenkuin Nibe ehtii jarruttamaan 20Hz:iin, niin sitten mitään alkuodotteluja ei ole vaan tehoja lähdetään hakemaan sopiviksi heti startin jälkeen. Mutta taukoja jotka alkavat tyhjäkäynnistä pyrin itse välttämään kaikin keinoin.

[k113635]

Olen samoilla linjoilla että muutokset minimiin ja käyntiajat mahdollisimman pitkiksi. Siksi olen miettinyt pörssisähkön muuttamista kiinteähintaiseksi koska pörssisähkö ei ole enää niin halpaa kuin aikaisempina vuosina. Hienosti Smart Price Adaption kyllä toimii sähkön hinnan muutoksissa ja säästääkin jokusen satasen vuodessa mutta jos kiinteän sopimuksen saisi sopivaan hintaan niin sähkösopimuksen vaihto on edessä.

Tein vuodenvaihteessa juuri uuden sopparin kiinteällä hinnalla, enkä ainakaan itse saanut pörssisähköä kannattavaksi jos toisessa vaakakupissa on pienikin riski siitä että sisälämpötila heilahtelee tai pumppu joutuu tekemään turhia startteja. Eikös siirtohinnat ole kuitenkin kiinteitä, joten uudella sopparilla laskemalla on Niben kokonaissähköenergian osuus 124 euroa vuodessa, siitä ei voi säästää kuin maksimissaan kymppejä ja jos toisaalta pumpun turhat kiihdyttelyt laskee hyötysuhdetta niin mikäköhän on kokonaisvaikutus?

[v130882]

Niben asteen tarkkuudella tapahtuva säätäminen on todella karkeata verrattuna oumannin aikaiseen 0.1-asteen tarkkuuteen. Ja juurikin samoista syistä vaihdoin itsekin 0-käyrään, nuo vakiot eivät toimineet koko vuotta.

Noinhan se tosiaan on, en muistanut että Ouman sääti kympin tarkkuudella. Taas muuten yksi yhdistävä tekijä, meilläkin oli Ouman ennen Nibeä.

Termostaatti voisi hyvinkin toimia noin jos jossain tilassa on hieman liian suuri virtaus, mutta virtausta pätkimällä saavutetaan asetettu lämpö. Huoneiden väliset lämpötilojen tasaukset kannattaa ennemmän tehdä jakotukista virtauksia hienosäätämällä, mutta se ottaa aikansa. Kannattaa pitää hyviä muistiinpanoja ja tehdä pieniä muutoksia kerrallaan ja sitten odotella vaikutuksia. Mulla meni aikoinaan muuton jälkeen kolme talvea ennen kuin sain sähköaikaan lämpötilat mieleisekseni, siksi vaihdoin maalämpöremontin yhteydessä jakotukit virtausmittarillisiin malleihin ja pistin nuo paluuputkien lämpötilojen mittaukset, jotta oikeat säädöt löytyis nopeammin. Jakotukkeja itse vaihtessani pääsin myös huuhtelemaan lattialämmityspiirit, niistä tuli uskomatonta suklaapuuron näköistä mönjää ihan käsittämätön määrä. Kannattaa virtauksia säädellessä tarkistaa ettei mikään piiri jonka virtaus oleellisesti muutetaan vaan mene tukkoon sakkojen lähtiessä liikkeelle.

Ainakin eilisen nopeiden testien perusteella värähtelyä ei saa aikaan makuuhuoneen eikä autotallin termostaatti. En ole vielä ehtinyt katsoa USB-lokia mutta Nibe Uplinkin käyrät katsoin. Testausta haittasi korkea ulkolämpötila kun eiväthän termostaatit paljoa auki olleet. Täytyy tutkailla lisää loppuviikolla jos kelit kylmenee ja samalla tutkia myös muut termostaatit. Täytyy myös ruveta tutkimaan virtauksen säätöjä vaikka tämä lämmityskausi lähestyykin loppuaan.

Meillä on jatkuvan käynnin raja jossain +6-asteen tuntumassa, sitä kylmemmillä keleillä ei pumppu lepää jollei ulkolämpötila nouse yhtäkkiä n. 3-astetta tunnissa, kuten kävi nyt pakkasten loppuessa. Niben tehonohjaus toimii selkeästi paremmin mitä pidempiä käyntijaksot ovat. Tänä vuonna on tullut startteja yhteensä 8kpl, joista ainakin 2kpl on legionellatalkoiden jälkeisiä huileja.

Jatkuvan käynnin raja on mielestäni yksi tärkeimpiä seikkoja joka pitäis arvioida invertteripumpun tehoa valittaessa. Nibe toiminta (ilman varaajaa) on haasteillisimmillaan juuri tuossa raja-arvon tuntumassa ja jos raja menee isomman lämmitystarpeen alueelle l. reilusti pakkasen puolelle käy pumppu pitkiä aikoja vuodessa kuin huono (=hitaasti kiihtyvä) on/off-pumppu ts. taajuuskäyrästä tulee kamelin kyttyröiden näköistä loikkimista.

Meillä jatkuvan käynnin raja on nyt jossain 0...+2 asteen välillä. Tietysti tuo Smart Price Adaption aiheuttaa muutamia käynnistyksiä lisää viikossa. Eniten tässä nyt "pelottaa" se jos kone sammuilee jo muutaman asteen plus kelillä ja lämmitys lopetetaan kokonaan kun vuorokauden keskilämpö on 15-17 astetta niin kuinka pätkivää käynti on alkukesällä ja syksyllä...

[v130882]

Suurin syyllinen tuohon hitaaseen kiihdyttelyyn on kuvastakin näkyvä Niben pakonomainen tarve roikkua tyhjäkäynnillä (12:55-16:30) joka tehdään käytännössä siten että tehoja lähdetään nostamaan vasta kun asteminuutit laskevat alle käynnistysjasta lasketun maagisen kiihdytysrajan joka näkyis tuolla -60:n käynnistysrajalla olevan luokkaa -175. Jos asteminuutit nollaantuvat ennenkuin Nibe ehtii jarruttamaan 20Hz:iin, niin sitten mitään alkuodotteluja ei ole vaan tehoja lähdetään hakemaan sopiviksi heti startin jälkeen. Mutta taukoja jotka alkavat tyhjäkäynnistä pyrin itse välttämään kaikin keinoin.

Tuon saman olen huomannut omissa lokeissani. Mikähän mahtaa olla syy tuohon hitaaseen kiihdytykseen? Voisiko tuota kysyä Niben teknisestä tuesta tai jopa Ruotsin puolelta suoraan?

Tein vuodenvaihteessa juuri uuden sopparin kiinteällä hinnalla, enkä ainakaan itse saanut pörssisähköä kannattavaksi jos toisessa vaakakupissa on pienikin riski siitä että sisälämpötila heilahtelee tai pumppu joutuu tekemään turhia startteja. Eikös siirtohinnat ole kuitenkin kiinteitä, joten uudella sopparilla laskemalla on Niben kokonaissähköenergian osuus 124 euroa vuodessa, siitä ei voi säästää kuin maksimissaan kymppejä ja jos toisaalta pumpun turhat kiihdyttelyt laskee hyötysuhdetta niin mikäköhän on kokonaisvaikutus?

Siirtohinnat ovat kiinteitä ja nyt kun kirjoitit auki tuon kokonaisenergian määrän vuodessa niin taidan minäkin vaihtaa ensi syksynä kiinteähintaiseen sopimukseen. Smart Price Adaption säästää kyllä hyvin pörssisähkön piikkien aikana kun sähkö voi maksaa 20...30 c/kWh mutta kun ottaa huomioon huonomman hyötysuhteen ja turhat sammutukset niin eipä taida pörssisähköstä olla mitään hyötyä, päinvastoin.

[k113635]

Tuon saman olen huomannut omissa lokeissani. Mikähän mahtaa olla syy tuohon hitaaseen kiihdytykseen? Voisiko tuota kysyä Niben teknisestä tuesta tai jopa Ruotsin puolelta suoraan?

Tuo ominaisuus toimii hienosti keväällä ja syksyllä jolloin kunnollista lämmitystarvetta on vain muutamia tunteja öisin, silloin pumppu ei turhaan lähde hötkyilemään vaan käy pitkään ja tasaisesti.
Mutta ulkolämpötilan ollessa selkeästi jatkuvan käynnin rajan alapuolella ei tuosta 'ominaisuudesta' ole kuin haittaa. Selkeästi kyseessä on suunniteltu ominaisuus eikä mikään vahinko.

Itselläni ei ole kovin kummoisia kokemuksia Niben tuesta, en osaa sanoa johtuiko kysyjästä vai vastaajasta, mutta mitenkään rakentavaa suhdetta ei sinnepäin syntynyt.
Toisaalta mulla on niin krooninen minä-itse-syndrooma, että mielummin noita juttuja selvitteleekin itse   

[jukk]

Tuon saman olen huomannut omissa lokeissani. Mikähän mahtaa olla syy tuohon hitaaseen kiihdytykseen? Voisiko tuota kysyä Niben teknisestä tuesta tai jopa Ruotsin puolelta suoraan?

Ruotsin keskustelufoorumissa varmepumpsforum ollaan pohdittu myös tätä. Nibe ei ole antanut minkäänlaista vastausta. Teoria on että kompuran moottorinohjauksen regulaattori on liian hidas verrattuna GM-regulaattoriin. Oletusasetukset mitä vaikuttaa tähän:

47101 Comp freq reg P = 1
47099 GMz. = 126

Vähän parempia tuloksia on saatu muuttamalla näitä arvoja (modbusin kautta tai konfiguraation talletus USB-tikun kautta). Lähinnä P-arvo näyttäisi suoraan vaikuttavan kompuran kiihdytysnopeuteen. P = 2 näyttäisi olevan sopiva. GMz-arvo on sitten vähän epämääräinen. Itse en ole vielä kokeillut muuttaa näitä.

Tästä löytyy keskustelu: https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0

[k113635]

Ruotsin keskustelufoorumissa varmepumpsforum ollaan pohdittu myös tätä. Nibe ei ole antanut minkäänlaista vastausta. Teoria on että kompuran moottorinohjauksen regulaattori on liian hidas verrattuna GM-regulaattoriin. Oletusasetukset mitä vaikuttaa tähän:

47101 Comp freq reg P = 1
47099 GMz. = 126

Vähän parempia tuloksia on saatu muuttamalla näitä arvoja (modbusin kautta tai konfiguraation talletus USB-tikun kautta). Lähinnä P-arvo näyttäisi suoraan vaikuttavan kompuran kiihdytysnopeuteen. P = 2 näyttäisi olevan sopiva. GMz-arvo on sitten vähän epämääräinen. Itse en ole vielä kokeillut muuttaa näitä.

Tästä löytyy keskustelu: https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0

En löytänyt tuosta ruotsinkielisestä keskustelusta suoraan tähän lähtökitkaan viittaavaa juttua, mutta mun ruotsi on hieman vajavaista. Itselläni ei ole tehonohjauksen kanssa jatkuvassa käynnissä ongelmia, mutta tuo tyhjäkäynnistä pysähtymisen jälkeinen hidastelu on yksinkertaisesti huono ratkaisu, silloin kun lämmitystarvetta kuitenkin on ihan reilusti.

[jukk]

En osaa sanoa auttaako suoraan tuohon ongelmaan. Mutta jotenkin huonolta vaikuttaa Niben regulaattori. Itselläni on se tavallinen ongelma (F1255) että se pysähtyy usein käyttöveden lämmityksen jälkeen, varsinkin jos useampi henkilö käy suihkussa peräkkäin. Ja se näyttäisi johtuvan siitä että se ei tarpeeksi nopeasti nosta kierroksia kun lämmittää pattereita, vaan vasta loppusuoralla kun GM on lähellä nollaa on liki täydet tehot päällä ja yhtäkkiä huomaa että nyt pitää pysähtyä. Seisoo sitten jokunen minuutti ja käynnistyy taas kun GM tippuu. Mutta tähän järjestelmään liitetään vielä 45 m^2 lattialämmitys, että en ole sen takia viitsinyt paljon säätää (tällä hetkellä patterit lämmittää noin 100 m^2).

[v130882]

Itselläni ei ole kovin kummoisia kokemuksia Niben tuesta, en osaa sanoa johtuiko kysyjästä vai vastaajasta, mutta mitenkään rakentavaa suhdetta ei sinnepäin syntynyt.

Mietin kysyessäni onko olemassa mitään palautekanavaa Niben suuntaan esim. jollain foorumilla topic mihin kerätään havaintoja, muutosehdotuksia yms. jotka lähetetään Nibelle tai he käyvät itse ne sieltä lukemassa?

Vai onko tämä ainoa: https://www.nibe.fi/tuki/tekninen-tuki/

[v130882]

Meillä jatkuvan käynnin raja on nyt jossain 0...+2 asteen välillä. Tietysti tuo Smart Price Adaption aiheuttaa muutamia käynnistyksiä lisää viikossa. Eniten tässä nyt "pelottaa" se jos kone sammuilee jo muutaman asteen plus kelillä ja lämmitys lopetetaan kokonaan kun vuorokauden keskilämpö on 15-17 astetta niin kuinka pätkivää käynti on alkukesällä ja syksyllä...

Onko tässä kuvassa saavutettu nyt tuo jatkuvan käynnin raja? Sähkön hinta oli lähes sama koko päivän (sunnuntai). Tehnyt tänään aivan samanlaista sahaamista päälle/pois.

[Nopostan]

Aika monta kertaa vaan käynnistynyt vuorokauden aikana. Meillä tulee vajaa 2 kpl käynnistyksiä/vuorokausi ja nekin tällä kelillä johtuu Smart price adaptionista ja pörssisähkön hinnan heilahtelusta.

Kattelin tossa viime viikonloppuna et mikähän käyrä siellä on käytössä ja kas kummaa asentajahan oli tehnyt oman 0-käyrän joka yli jyrkkä kun Everest. Ei mikään ihme että käynnisteli niin monta kertaa. Nyt on käytössä niben oma 2. käyrä ja lämmöt sisällä olleet viikon ajan ihan samat mutta käynnistyksiä enää joku 2-4 kertaa vuorokaudessa riippuen auringosta.

Nätisti kyllä hyrrää , peltoon menee -3.0 asteinen litku ja takas tulee 0 asteisena. hz 20 ja about 1.8 A virtaa vie koko nibetski (muk.lukien molemmat pumput).

Sen siitä saa kun invertterin asentaa jantteri jonka mielestä mun ois pitäny ostaa 500 litran varaaja ja on/off kone niin olisi toiminut .

Toinen yhtä hauska kommentti oli paikallisen sähköyhtiön edustaja kun joulutervehdystä tuodessaan kysyi että mikäs lämmitys mulle tulee. No maalämpö... Edustaja katto ihmeissää ja sano että no kuinkas paljon enemmän sähköä se vie? Ja perään että olisi kiva kuulla kommentteja miten on toiminut kun on kuullu että ei noi oikein toimi.

[Nopostan]

Kiinnosti että mitenkähän tuo invertteri näillä keleillä puksuttaa kun päivisin lämmintä ja öisin mennään miinukselle.

Parin päivän logi. Oisko tossa vielä jotain säätämistä? Käyrä tosiaan nyt niben 2 käyrä ja ainakin käynnistykset vähentyneet .

[repomies]

^Jahah, Nibekin näköjään tykkää sammahdella käyttövesisyklin jälkeen. Lohdullista, ettei tuo ole ainoastaan AIT:n ominaisuus. Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä. Näemmä myös yksi sammahtaminen kesken lämmityksen, vaikka ulkolämpötila on laskussa. Miksiköhän lie. Ei onneksi pitkää paussia ole pitänyt.

On näissä vehkeissä näköjään omat omituisuutensa.

[k113635]

^Jahah, Nibekin näköjään tykkää sammahdella käyttövesisyklin jälkeen. Lohdullista, ettei tuo ole ainoastaan AIT:n ominaisuus. Näemmä myös yksi sammahtaminen kesken lämmityksen, vaikka ulkolämpötila on laskussa. Miksiköhän lie. Ei onneksi pitkää paussia ole pitänyt.

On näissä vehkeissä näköjään omat omituisuutensa.

Nibe ei sammu käyttövesisykliin vaan toisinpäin: käyttövettä tehdään, vaikkei varsinaista tarvetta olekaan, koska ollaan sammuttamassa kompuraa asteminuuttien nollaantumisen vuoksi.
Sama toimii myös vastakkaisesti: Jos pumppu käynnistettiin käyttövesitarpeen vuoksi niin kv:n teon jälkeen jatketaan suoraan lämmitystä asteminuuttien nollaantumiseen asti vaikkeivat
asteminuutit vielä olisikaan olleet käynnistysrajan alapuolella. Tuo on Niben ohjauksen yksi parhaista ominaisuuksista ja varsinkin pienemmän lämmitystarpeen aikoina vähentää kännistyksiä huomattavasti.

Nopostanilla näyttäis jatkuvan käynnin raja olevan jossain -5:n ulkolämpötilassa, tuo lyhyt tauko lämmityksessa tapahtuu silloin kun ulkona on vasta n. -3-astetta.

Lepotauot päivällä ovat todella pitkiä, mutta vastaavasti yöllä nousee lämmitysteho varsin korkeaksi, kämppänne saattaisi toimia vieläkin matalammalla käyrällä, mutta ihan hyvältähän tuo nytkin näyttää.